Uraohjas2020-hanke, Uraohjasta kartoittaneen kyselyn tlokset Joona Tarja, Mäkelä Pentti ja Venhovaara Pirjo Uraohjakseen tarvitaan oikea-aikaistta ja monikanavaistta Keväällä 2018 kysyimme ammatillista persttkintoa sekä ammattikttkintoa sorittavien opiskelijoiden näkemyksiä raohjaksesta ja ohjasyhteistyöstä. Selvitimme rasnnitteln liittyvää osaamista sekä sitä, kinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tlosten mkaan ammattikopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mtta kaipaavat lisää tietoa ja ohjasta mm. työnhaktaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tkevaa ohjasta. Kyselyn tlokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjaksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastasten katta heijasti tarve henkilöstön raohjasosaamisen lisäämiselle. Uraohjaksen tavoitteena tlevaisstietoiss ja työllistyvyys Ammattikopinnot totetetaan työelämäläheisesti. Opintojen aikana tehtävässä opinto- ja raohjaksessa on kysymys opiskelijan osaamisen, asiantntijden, tlevaisstietoisden ja yksilöllisen työelämäshteen rakentamisesta. Vaikka tlevaiss ei ole varmdella ennstettavissa, opiskelijat voivat kitenkin jo opintojensa aikana modostaa mielikvia ja käsityksiä siitä, millaisia tapahtmia on edessä. He voivat verkostoita ja rakentaa shdettaan työelämään. Tlevaissajattelssa on olennaista varata erilaisiin kehitysklkihin ja sattmiin, jotka totetessaan voivat vastaavasti johtaa erilaisiin tlevaisksiin. Tlevaistta koskevaa tietoa käsitellään ainoastaan siinä modossa, jossa se esiintyy nykyisyydessä eli aikomksina, mahdollisksina, nelmina, toiveina ja pelkoina. (Ahvenainen, Korento, Ollila, Jokinen, Lehtinen & Ahtinen 2014, 13.) Uraohjakseen liittyvät olennaisesti myös käsitteet työllistyminen (employment) ja työllistyvyys (employability). Työllistyvyyden käsite on näistä kahdesta monilotteisempi. Eropean Centre for the Development of Vocational Training on määritellyt työllistyvyyden koostvan tekijöistä, jotka mahdollistavat yksilön työllistymisen, hänen pysymisensä työelämässä ja etenemisen rallaan. Työllistyvyyteen vaikttavat yksilön henkilökohtaiset ominaisdet ja näiden ominaisksien esiintominen työmarkkinoilla, sosiaalinen konteksti, ympäristö sekä myös yhteisknnan talodellinen tilanne. (Cedefop, 2008.) Työllistyvyys modost siis sekä yksilön sisäisistä, että hänestä riippmattomista lkoisista tekijöistä, ja työllistyminen on näistä tekijöistä seraava sivtote ja tarkoittaa työn saantia. Käytännössä voidaan todeta, että työllistyvyys määrittelee yksilön työllistymistä. Uraohjaskysely opiskelijoille keväällä 2018 ia-ammattik (ia), ammattipoisto (Sakky) ja (YSAO) totettivat Uraohjas2020-hankkeessa opiskelijoille snnatn kyselyn, jolla selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä opintovalinnoista, raohjaksesta, opiskeln aikaisesta rasnnittelsta sekä työllistymiseen ja työraan liittyvistä asioista. Kyselyn tastalla on näkemys siitä, että opintoihin integroitneena raohjas on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Ohjas on opiskelijan raa ja elämänsnnittela tkevaa, jolloin opiskelijaa tetaan tekemään välittömiä opintoja ja tlevaa työraa koskevia ratkaisja. Ohjaksessa tetaan myös opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasva sekä itseohjatvtta, jotta hänelle kehittyy valmiksia sopeta myöhemmin elämässään erilaisiin siirtymiin, esimerkiksi vaihtaessaan työtehtäviään tai jopa ammattiaan.
Kolmen hankkeeseen osallistvan oppilaitoksen opiskelijoille snnatn kyselylomakkeen väittämät teemoitettiin seraavasti: 1. Opintoihin haketmisen nivelvaihe / Nykyiseen oppilaitokseen haketminen 2. Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset 3. Opintojen aikaisia työelämäyhteydet 4. Opinto- ja raohjas 5. Työnhan kanavat 6. Uratlevaiss/ Tlevaisssko 7. Työnhaktaidot/ Osaamisen esittäminen Teemoista johdettiin kyselyyn 48 väittämää, joissa vastaaja otti kantaa siihen, millaiseksi hän arvioi väittämässä kvatn osaamisensa/merkityksen ja miten tärkeänä hän väittämän kvaamaa osaamista pitää. iassa kysely snnattiin somenkielisissä amk-ttkinto-ohjelmissa opiskeleville, Sakkylla ja YSAO:lla ammatillisissa persttkinnoissa opiskeleville. Opiskelijoita informoitiin kyselystä osallistjaoppilaitosten sisäisten informaatiokanavien katta tiedotteilla. Kysely totetettiin Webropol-kyselynä toko-syyskssa 2018. Kyselyn päävastllisena totettajana toimi Uraohjas2020-hankkeen projektiryhmän jäsen, opinto-ohjaaja Pirjo Venhovaara. Hankkeen projektiryhmä osallisti kyselyn snnitteln. Tilastollisen aineiston käsittelyn asiantntijana toimi lehtori Pentti Mäkelä. Kyselyn tlokset on analysoit oppilaitoksittain. Työstä ovat vastanneet oppilaitoskohtaiset hanketoimijat. Kyselyn tlokset Kyselyyn saatiin 724 vastasta. Vastaajien tastatiedot on koott talkkoon 1. Srin osa vastaajista (N = 441) on sta, joten sen näkemykset painottvat sen kokoa enemmän. Ammatillisen toisen asteen eli Sakkyn ja YSAO:n vastaajista (N = 557) 82.4% on perskoltastaisia ja heistä 56,5% on ensimmäisen voden opiskelijoita. ia-ammattikn vastaajien (N = 167) pääasiallinen koltstasta on ylioppilas tai lkio. Vastaajista 76% on toisen tai kolmannen voden opiskelijoita. Koltsaloittain tarkasteltna 45,8% kyselyyn vastanneista Sakkyn opiskelijoista opiskelee sosiaali-, terveys- ja liiknta-alalla. YSAO:n opiskelijoista srin edsts 59% on tekniikan ja liikenteen alalta. ia-amk:n vastaajista 64% opiskelee liiketaloden alalla. ian osalta srimpien koltsalojen vastasprosentit ovat matalat. Tloksia on tämän takia pidettävä sntaa antavina. 1. Kyselyyn vastanneiden määrät eri oppilaitoksissa tastatietoineen Seraavissa talkoissa on esitetty kyselyyn vastanneiden tastatiedot A. Uraohjaskyselyyn vastanneiden lkmäärät eri oppilaitoksissa iaammattik 441 0 0 0 116 0 ia-ammattik 0 0 167
B. Vastaajien koltstasta oppilaitoksittain C. Vastaajien opiskelvosi D. Vastaajat koltsaloittain iaammattik perskol 355 104 0 ylioppilas tai lkio 21 2 121 ammatillinen kolts 62 8 37 m 3 2 9 iaammattik ensimmäinen vosi 233 82 17 toinen vosi 149 13 75 kolmas vosi 59 20 52 neljäs vosi tai enemmän 0 1 23 iaammattik Sosiaali-, terveys- ja liiknta-ala 202 19 15 Tekniikan ja liikenteen ala 123 69 22 Matkail-, ravitsemis- ja talosala 50 2 13 Klttriala 1 0 7 Lonnonvara- ja ympäristöala 49 25 3 Yhteiskntatieteiden, liiketaloden ja hallinnon ala 3 1 107 Hmanistinen ja kasvatsala 0 0 0 Lonnontieteiden ala 13 0 0 2. Omat haaveet ja toiveet ohjaavat myös ammattikn haketmista Kyselyn ensimmäisessä teemassa (opintoihin haketmisen nivelvaihe / nykyiseen oppilaitokseen haketminen) selvitettiin oppilaitokseen ja alalle haketmista kolmellatoista väittämällä. Millä persteella opiskelijat valitsevat oppilaitoksen ja koltsalan? Tlosten persteella omat toiveet ja haaveet ohjaavat myös ammattikopintoihin haketmista. Myös opiskelpaikkaknta, elämäntilanne sekä työllistymismahdollisdet vaikttavat haketmiseen. Perheen ja sklaisten antamalla tiedolla ja ehdotksilla näyttäisi olevan vähemmän merkitystä ammattikn kin ammatilliseen koltkseen hakedttaessa. Oppilaitosten ohjashenkilöstön vaikts (väittämä opintoohjaajan ja opetshenkilöstön sosits) näyttää ohjaavan ammatilliselle toiselle asteelle sntaavia seammin (väittämä 6, ka. 2.2) kin ammattikorkeakoln haketvia (väittämä 6, ka. 1.3), joka on väittämien keskiarvoista pienin. Tlosten persteellä näyttää siltä, että myös sattma ohjaa jonkin verran ammattikn haketmista (väittämä 5, ka 2.2). Sattma ei kitenkaan aina tarkoita ajelehtimista tai tavoitteettomtta. Oppilaitokseen haketmiseen liittyvänä sattma voidaan nähdä myös positiivisena tarjomana, joka sopii
haketjan elämäntilanteeseen. Krila (2014, 30-31) on käsitellyt väitöskirjassaan sattman merkitystä alanvalintaan. Krilan mkaan opiskelijaryhmä, joka valitsee alan sattmalta, on raohjaksen kannalta merkityksellinen, koska näiden opiskelijoiden raohjastarpeet ovat erilaisia kin tietoisesti alalle haketneiden tarpeet. Talkko 1. Nykyiseen oppilaitokseen haketmista ohjasivat. Asteikko 1-4, tärkeys kasvaa arvon sretessa. iaammattik 1 Omat toiveet ja haaveet 3,5 3,3 3,4 2 Perheen ja/tai sklaisten ehdots 2,4 2,4 1,8 3 Kavereiden esimerkki 2,0 2,1 1,7 4 Opiskelpaikkaknta 2,9 2,9 3,0 5 Sattma 1,8 1,9 2,2 6 Opinto-ohjaajan tai opetshenkilöstön sosits 2,0 2,0 1,3 7 Ammatinvalinnan testit/keskstelt 2,0 2,0 1,7 8 Aikaisemmat opinnot 1,8 1,9 2,2 9 Aikaisempi työkokems 2,2 2,2 2,4 10 Nykyinen elämäntilanne 2,5 2,5 2,9 11 Oma aktiivinen tiedonhakni koltsaloista 2,6 2,6 2,7 12 Alan tarjoamat jatkokoltsmahdollisdet 2,7 2,5 2,7 13 Valitsin koltsalan työllistymismahdollisksien persteella 2,8 2,6 2,8 3. Ammattikopiskelijat tekevät persteltja opintovalintoja Kyselyn seraava teema selvitti opintojen aikaisia valintoja ja päätöksiä. ia-ammattikn osalta yksi kyselyn kiinnostavimmista tloksista on opiskelijoiden arvioiman osaamisen/merkityksen ja tärkeyden vertail. Opintojen aikana tehdään monia valintoja ja päätöksiä, joilla on vaiktsta myöhempään työtlevaisteen. Kyselyn vastasten (N = 167) persteella näyttää siltä, että ammattikopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinoissa on tarjolla. He myös tekevät opintovalintoja perstellsti ja miettivät niiden vaiktsta työllistymiseen (kaikissa ero 0.1). Kvio 1.A Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset, ia ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa.
Kviossa 1A esitetyistä opintojen aikaisia valintoja ja päätöksiä kartoittavista väittämistä kolmessa opiskelijat arvioivat osaamisensa/merkityksen sremmaksi kin tärkeyden. Vastasten persteella ammattikopiskelijat tietävät, mistä voi etsiä avoimia työpaikkoja ja osaavat hakea niistä tietoa. He myös osaavat arvioida internetistä ja sosiaalisesta mediasta löytyvän tiedon lotettavtta eli näihin perehdyttämisessä/ohjaamisessa ammattik onnist nykyisellään jo varsin hyvin. Sen sijaan opiskelijat kaipaavat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tkevaa ohjasta (ero 0,4), mikä on iaammattikn osalta toinen kyselyn kiinnostavista tloksista. Kvio 1.B Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset, ia ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa. Kyselyn tlosten persteella (kvio 1.B) ammattikopiskelijat skovat ttkinnon loppnsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisksiaan. Väittämän arvot ovat sekä osaamisen että tärkeyden osalta koko kyselyn korkeimmat. Opiskelijat skovat, että ttkinnolla ja opintojen loppn sorittamisella on merkitystä työllistyvyyden kannalta. Kaikissa missa opintoihin liittyviä valintoja selvittäneissä väittämissä osaaminen jää hieman jälkeen tärkeydestä. Ammattikopiskelijat näkevät merkityksellisenä sen, että opintojen aikaiset valinnat antavat valmiksia yrittäjyyteen, kansainvälistymiseen ja jatko-opintoihin. Kyselyyn osallistneista oppilaitoksista ia ja Sakky ovat mkana Kopion aleen rheilakatemian toiminnassa. Akatemiatoiminnan tavoitteena on tkea opintojen ja rheiln yhteensovittamista. Molemmissa oppilaitoksissa opiskelee rheilijaopiskelijoita, jotka tekevät kahta raa (Dal Career). iassa on tarjolla rheilijaopiskelijoille erillisiä Urheilakatemia -opintojaksoja, joihin rheilijaopiskelijat voivat sisällyttää valmentatmista. Urheilijaopiskelijat valitsevat opintojaksoja, jotka antava valmiksia rheilijana kehittymiseen. 4. Opintojen aikaiset työelämäyhteydet
Opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä selvitettiin seitsemällä väittämällä. Osaaminen/merkitys jää kaikissa teeman seitsemässä väittämässä merkittävästi jälkeen tärkeydestä. Kvio 2. Opiskelijoiden arvio osaamisestaan/merkityksestä ja tärkeydestä opintojen aikaisista työelämäyhteyksistä selvittäneessä teemassa, iaammattik. Asteikko 1-4. Arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa. Tlosten mkaan opiskelijat pitävät opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä tärkeänä osana opintoja. Opiskelijoiden opintojen aikaiset työelämäyhteydet -teeman kvaama osaaminen on melko hyvällä tasolla. Kviosta 2 voidaan nähdä kaikkien väittämien osalta selkeä ero osaamisen ja tärkeyden välillä. Opintojen aikana lodt kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tlevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koltksen toivotaankin antavan tkea tlevien työelämäshteiden rakentamiselle. Urasnnitteln kannalta opintojen aikaisten työelämäyhteyksien rakentminen on tärkeää, että opiskelijat hahmottavat ja saavat käsitystä siitä, minkä tyyppisiin työtehtäviin he voisivat tlevaisdessa snnata. Kyselyn tlokset ovat ammattikopiskelijoiden osalta yhdensntaiset opintojen loppvaiheessa tehtävän AVOPkyselyn tlosten kanssa. Väittämä työpaikalla soritettavista näytöistä ei koske ammattikopiskelijoita. 5. Opinto- ja raohjas Opinto- ja raohjas on toinen teema, jossa on kyselyn tlosten persteella selvästi parannettavaa (kvio 3). Teeman kaikissa väittämissä merkitys/osaaminen on kokonaisdessaan alhaisempi kin väittämien arvioit tärkeys. Seinäjoen ammattikn Jostavat polt työelämään hankkeessa (Jopo) totetetn opiskelijakyselyn mkaan (hankkeen osaraportti, kevät 2016) vain noin polet (49 %) aloittaneista ammattikopiskelijoista sanoo tietävänsä, mitä raohjaksella tarkoitetaan. Noin viidennes
valmistvista kokee saaneensa raohjasta työelämään valmentatmisessa ja 40 % opintoihin liittyvissä asioissa. (SEAMK, Jopo-hankeen osaraportti, 26) Tlosten mkaan ammattikopiskelijat näkevät opinto- ja raohjaksen tärkeyden kokonaistena pienemmäksi kin edellä kohdassa 4 kvatn työelämäyhteydet -teeman. ia-ammattik Merkitys/Osaaminen Olen saant tietoa jatko-opintojen mahdollisksista ja jatko-opinnoissa tarvittavista valmiksista Opets- ja ohjashenkilöstö on motivoitnt tkemaan ja nevomaan mina työelämäasioissa 4,0 3,0 2,0 1,0 ia-ammattik Tärkeys Tiedän mistä tai keneltä saan raan ja työllistymiseen liittyvää ohjasta opintojen aikana Olen saant riittävästi ohjasta ennen työpaikalla järjestettävää koltsta 0,0 Tiedän mistä voin saada apa ja ohjasta, jos työpaikkaa ei opintojen jälkeen löytyisi Tiedän mistä tai keneltä saan ohjasta, jos mina kiinnostaa yrittäjyys Valmistneita ja jo työelämään sijoittatneita opiskelijoita hyödynnetään aktiivisesti opetksessa Kvio 3. Opiskelijoiden arvio opinto- ja raohjaksesta, ia-ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa. Kviosta 3 käy ilmi, että opiskelijat kaipaavat jo opintojen aikana tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalvelista (ero 1.1) ja jatko-opintomahdollisksista (ero 0.7). Opiskelijat näkevät tärkeänä, että he tietävät, keneltä tai miten saavat raan ja työllistymiseen liittyvää ohjasta. He myös näkevät merkityksellisenä sen, että opets- ja ohjashenkilöstö on motivoitnt ohjaamaan työelämään nivotvissa kysymyksissä. Uraohjas on monikanavaista ja vastasten katta heijast myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjasyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. 6. Näkemys tlevasta työelämästä Kyselyn Näkemys tlevasta työelämästä -teemassa selvitettiin opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten kolts on valmistant heitä työelämään sekä millaisia käsityksiä ja odotksia opiskelijoilla on työelämää kohtaan. Opiskelijoiden näkemystä tlevasta työelämästä kartoitettiin yhdellätoista väittämällä. Tlosten persteella opiskelijat ovat tietoisia siitä, millaisiin työtehtäviin koltksella työllistytään. He skovat, että opinnot antavat heille osaamista, jota alan työelämässä tarvitaan. He tietävät, millainen työ kllekin sopii. Heillä on myös ideoita ja näkemyksiä opintojen jälkeisestä rasta. Kyselyn tlosten persteella ammattikssa opiskelevat ovat valmiita mttamaan lähipaikkaknnalle (ka 2.9), kaemmas Somessa (ka 2,8) sekä lkomaille (ka 2.4) työtä saadakseen. Tlokset ovat yhdensntaisia Penttinen, Skaniakos & Lairion (2011) opiskelijoiden työelämäorientaatiota selvittäneen ttkimksen kanssa. Ttkimksen mkaan työelämän mtokset näkyvät myös ammattiksta valmistvien
opiskelijoiden sntatmisessa työelämään sekä heidän työllistymismahdollisksissaan. Kopiskelijat pohtivat omaa työllistymistään ja työelämään liittyviä kysymyksiä sein jo opintojen alsta saakka. Talkko 2. Opiskelijoiden näkemys tlevasta työelämästä. Asteikko 1-4, tärkeys kasvaa arvon sretessa. iaammattik 1 Tiedän millaisiin työtehtäviin koltksellani työllistytään 3,4 3,3 3,2 2 Minlla on ideoita ja näkemyksiä omasta rastani 3,2 3,0 3,2 3 Minlla on ideoita ja ajatksia oman yrityksen aloittamiseksi 2,4 2,6 2,2 4 Tiedän millainen työ minlle sopii 3,3 3,1 3,0 5 Uskon saavani opinnoista osaamista, mitä alallani tarvitaan 3,3 3,2 3,2 6 Uskon, että työn saaminen on helppoa 2,8 2,8 2,5 7 Työelämään siirtyminen tnt epävarmalta 2,5 2,7 2,6 8 Saadakseni työtä, olen valmis mttamaan lähipaikkaknnalle 2,9 2,9 2,9 9 Olen valmis mttamaan Somessa kaemmaksikin työtä saadakseni 2,5 2,6 2,8 10 Olen valmis mttamaan lkomaille työllistyäkseni 2,3 2,4 2,4 11 Omiin rasnnitelmiini liittyy kielteisiä ajatksia ja epävarmtta. 2,1 2,4 2,2 Väittämässä yksitoista vastaajien oli mahdollista kvata omiin rasnnitelmiin liittyviä kielteisiä ajatksia ja epävarmstekijöitä. Kyselyn avoimissa vastaksissa vastaajat (N = 42) toivat esille mn massa seraavia ajatksia: Epävarms joht hyvin hämärästä tietämyksestä mahdollisista tlevista työtehtävistä ja ylipäätään vähäisestä tietämyksestä työllisyydestä alallani. Kesätöitä/harjoittelpaikkaa on ainakin ollt todella haastava saada. (vastaaja R10) En osaa vielä sanoa, onko rasnnitelmani realistisia ja kinka vaikeaa niiden totettaminen loplta on. Olen saant käsityksen, että työllistyminen ttkintoni sorittamisen jälkeen voi olla haastavaa ja se pelottaa. (vastaaja R 19) Konkreettista ja ajantasaista ohjasta liittyen opiskeltavaan alaan, esimerkiksi kertomksia mihin valmistneet ovat työllistyneet. Jatko-opintomahdollisksista voisi myös kertoa enemmän, vaikka pääpaino on toki järkevää olla opiskeltavassa ttkinnossa. (vastaaja R27) Että saisin apa työharjoittelpaikan löytämiseen ja sositksia siitä mitä krsseja minn kannattaa valita, jotta löytäisin sen oman jttni ja työllistyisin mahdollisimman hyvin. Etten sotta kolttad työttömäksi. (vastaaja R14) Enemmän henkilökohtaista raohjasta. Enemmän yhteistyötä opiskelijayhdistysten ja almnien kanssa. (vastaaja R34) Kyselyn avointen vastasten mkaan epävarmtta ja kielteisiä ajatksia liittyy työtlevaisden pelikentän hahmottamiseen, ttkinnon antamaan osaamiseen riittävyyteen ja oman osaamisen kvaamiseen. Opiskelijat kaipaavat erityisesti tietoa ja työranarratiiveja almneilta ja ammattiksta valmistneilta. Monet avointen vastasten kommenteista liittyivät joko raohjaksen pttmiseen tai siihen, että se on opiskelijoiden näköklmasta ptteellista. 7. Työhaktaidot ja osaamisen esittäminen
Työnhaktaidot ja osaamisen esittäminen -teemaa selvitettiin seitsemän väittämän avlla. Väittämillä kartoitettiin mm. verkkoyhteisöpalveljen ja sosiaalisen median käyttöä, työnhakvalmiksia ja -asiakirjoja sekä oman osaamisen esittämiseen liittyvää osaamista. ia-ammattik Merkitys Sähköinen ja verkon välityksellä tapahtva asiointi on minlle helppoa Osaan kvata koltksessa hankkimaani osaamistani työnantajille 4,0 3,0 2,0 ia-ammattik Tärkeys Olen koonnt opintojeni aikana materiaalia, jolla voi tarvittaessa esittää osaamiseni Osaan tehdä tiedonhakja erilaisista palvelista/tietokannoista 1,0 0,0 Osaan tehdä työhakemksen Seraan ja käytän sosiaalisen median kanavia työpaikkojen etsimiseen Minlla on ajantasaiset työnhakasiakirjat Minlla on LinkedIn profiili Minlla on sähköinen portfolio Kvio 4. Opiskelijoiden näkemys työnhaktaidoista ja osaamisen esittämisestä, ia-ammattik. Asteikko 1-4 arvio osaamisesta/merkityksestä ja tärkeydestä kasvaa arvon srentessa Kviossa 4 esitetyistä Työnhaktaidot ja osaamisen esittäminen -teemaa kartoittavista väittämistä kolmessa opiskelijat arvioivat osaamisensa sremmaksi kin tärkeyden. Vastasten persteella ammattikopiskelijat osaavat tehdä tiedonhakja erilaisista palvelista/tietokannoista ja sähköinen asiointi on heille helppoa. Myös väittämässä Minlla on LinkedIn profiili opiskelijat arvioivat osaamisensa riittävän. Homioitavaa kitenkin on, että LinkedIn profiilin tärkeys ei näyttäytyy tloksissa merkittävänä. Vastasten persteella opiskelijat pitävät tärkeänä ajantasaisten työnhakasiakirjojen olemassaoloa sekä työhakemksen tekemiseen liittyvää osaamista. Sen sijaan opiskelijat kaipaavat lisää ohjasta sähköisen portfolion tekemiseen ja totettamiseen sekä oman osaamisen kvaamiseen (ero 0,4). Homioitavaa on myös se, että tlosten mkaan opiskelijat eivät jrikaan kokoa opintojensa alsta saakka osaamistaan kvaavia aineistoja. Tlosten persteella verkkoyhteisöpalveljen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillistta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö Keskeiset tlokset ja pohdinta Kyselyllä halttiin selvittää opiskelijoiden rasnnittelosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta raohjaksesta. Tlosten persteella näyttää siltä, että ammattikopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perstellsti sekä miettivät niiden vaiktsta työllistymiseen. Vastaajat skovat ttkinnon loppnsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisksiaan. Opintojen aikana lodt kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä
tlevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koltksen yhdessä raohjaksen toivotaankin antavan tkea tlevien työelämäshteiden rakentamiselle. Tlosten mkaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana raohjasta työelämään sijoittmisessa, tkea oman osaamisensa tnnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tlevaisden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tkevaa ohjasta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalvelista ja jatko-opintomahdollisksista. Tlosten persteella verkkoyhteisöpalveljen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillistta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjasta mn massa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhan some-kanavien käyttöön ottoon. Tloksista selvisi, että raohjaksen käsite on ammattikopiskelijoille ttt. Näyttää kitenkin siltä, että kaikkea ammattikopintoihin nivotvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja rasnnitelman (HOPS) laatimista ei tnnisteta raohjakseksi. Uraohjasta ja rasnnittela on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tnnistetaan. Uraohjas käsitteenä kvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kn taas rasnnittel kvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tlevaisdesta. Uraohjas on monikanavaista ja vastasten katta heijast myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjasyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjasyhteistyön näköklmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelrakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastela. Ohjashenkilöstön raohjasosaamisen kehittämistä tlee tehdä osana pedagogista kehittämistä. Kva 1. Uraohjaksen kokonaiss (lonnos), Uraohjas2020-hanke. Venhovaara, Pirjo. 2019
Edellä esitettyjen tlosten ja Uraohjas2020-hankkkeen työryhmässä käydyn kesksteln persteella on hahmotelt ammattikopiskelijoiden raohjaksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaistta (kva 1). Opintoihin integroitvan raohjaksen kokonaisdessa työllistyvyys modost opiskelijan toimijdesta, hyvinvoinnista ja rasnnittelsta. Näitä kehystävät opetssnnitelmaan nivotneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoitminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alstoilla. Kyselyn tlokset vahvistavat käsitystämme siitä, että raohjaksen tlee olla opintoihin integroitvaa, monikanavaista sekä opiskelijan rasnnitteln kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mkaan eri toimijoiden välillä läikkyvää. Lähteet: Ahvenainen, Korento, Ollila, Jokinen, Lehtinen & Ahtinen, 2014. Tlevaiss paljon mahdollista. Tlevaissohjaksen ajatksia ja tekoja. Tlevaisden ttkimskesks. Trk: Trn ylio. Eropean Centre for the Development of Vocational Training, Cedefop. 2008. Terminology of Eropean edcation and training policy. Järvinen, Ollanketo & Sintonen, 2018. Kokeilja kansainvälisen opiskelijan raohjaksesta. Kaakkois- Somen ammattik. XAMK kehittää jlkaissarja. Krila, E. (2014). Uraohjas ja rasnnittel ammattikssa. Väitöskirja. Haett 16.11.2018 osoitteesta http://rn.fi/urn:isbn:978-951-29-5771-2 Penttinen, Skaniakos & Lairio, 2011. Opiskelijan työelämäorientaatiota voidaan vahvistaa opinnoissa kokonaisvaltaisesti ohjaksella ja pedagogisilla ratkaisilla. Teoksessa L. Penttinen (Ed.), Opinnoista (työ)elämään: ttkimstietoa kopiskelijoiden ohjaksen ja työelämätaitojen kehittämiseen. Jyväskylä, Finland: Jyväskylän ylio. Seinäjoen ammattik, 2018. Jopo-hankeen osaraportti.