Psykiatriset sairaudet ja päihteet liikenneriskeinä Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1
Psykiatrisen ja päihdepotilaan ajokyky Häiriön vaikutukset keskeisiin toimintakykytekijöihin yksilöllisiä Kognitiiviset toiminnot & affektien/impulssien säätely Kaikki kognitiivisten toimintojen muutokset eivät samanvertaisia ajokyvylle Reaktionopeus, toiminta monimutkaisissa tilanteissa, tarkkaavuus Diagnoosi ei sinällään kerro paljoa oleellista ajokyvystä 2
Liikenneonnettomuudet: psykososiaalinen tausta Liikenneonnettomuuksiin joutuvilla miehillä taustalla usein vaikeuksia perhe-elämässä, nuorisorikollisuutta, työttömyyttä, edesvastuutonta käytöstä, promiskuiteettia, tunne-elämän kypsymättömyyttä, aggressiivisuutta ja hyperaktiivisuutta
Persoonallisuuden piirteet ja onnettomuudet Elämyshakuisuus (sensation seeking) (Jonah 1997, 40 tutkimuksen katsaus): selvässä, merkitsevässä yhteydessä riskialttiiseen ajamiseen (r=0.3-0.4) Riskialtis= toistuva ylinopeus, liian lähellä toista autoa, ajaminen ajokyvyttömänä Norris ym. (2000), prospektiivinen tutkimus: liikenneonnettomuuksia ennusti mm. vihamielisyys yhdistyneenä heikkoon itsetuntoon 4
Liikenneonnettomuudet ja aggressiivisuus Aggressiivisuus heijastuu ajotyyliin: 1) kuljettaja ilmaisee tarkoituksellisesti vihamielisyyttä, 2) ottaa tarpeettomia riskejä tai 3) hänen kokemansa tunteet häiritsevät tarkkaavaisuutta havaintoja vääristäen (Dula ym. 2003) Toisen kuljettajan tarkoituksellinen kiilaaminen, läheltä seuraaminen, häiritseminen muulla tavalla, ajoneuvon käyttö aseena Miehet naisia ja alle 45-vuotiaat vanhempia aggressiivisempia 5
Liikenne, psykiatrinen häiriö ja uni Insomnia liittyy oireena kaikkiin psykiatrisiin sairauksiin => Haitta seuraavan päivän kognitiivisille toiminnoille ja affektien säätelylle ja laajemmin fysiologisille toiminnoille Affektien säätelyn ongelmat vaikuttavat psykiatrisiin oireisiin Sedatiivinen lääke usein tarpeen Sedaatio vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin Tavanomaisesti tilapäisesti Vakavissa häiriöissä pitkään 6
Liikenneonnettomuudet ja psykiatrinen häiriö Skitsofreniapotilailla väestöä harvemmin ajokortti (Palmer ym. 2002) Mäki ym. 1976: Suomessa psykiatrisella potilaalla väestöä harvemmin ajokortti (vain 29 %:lla, ajavista 50 % alle 10.000 km/vuosi), mitä enemmän hänellä on psyykenlääkitystä, sitä vähemmän ja harvemmin hän ajaa = > Häiriön vaikeutuessa uskallus ajaa vähentyy Skitsofrenia heterogeeninen häiriö => löydöksissä vaihtelua 7
Liikenneonnettomuudet ja psykiatrinen häiriö Crancer ym. 1969: persoonallisuushäiriöisillä 144 % enemmän liikenneonnettomuuksia kuin väestöllä, Eelkema 1970: persoonallisuushäiriöissä eniten onnettomuuksia väestöön verrattuna, hoidolla ei vaikutusta Kastrup 1977,1978: persoonallisuushäiriöisillä Yates ym. 1987: antisosiaalisuus lisää alkoholiriippuvaisen liikenneonnettomuuden todennäköisyyttä humaltuneena ajettaessa 8
Monash University Accident Research Centre: review Kahdeksassa terveydentilassa vähintään keskinkertaisesti koholla oleva onnettomuusfrekvenssi (RR>2.0) vertailuryhmään nähden Alkoholihäiriö, dementia, epilepsia, multippeli skleroosi, psykiatriset häiriöt (yhtenä kokonaisuutena), skitsofrenia, uniapnea ja katarakta http://www.monash.edu.au/muarc/reports/muarc213.html 9
Monash: arviointi Psykiatrinen häiriö ei este, jos tila on stabiili ja toimintakykymuutokset asteeltaan lieviä, kun hoitokomplianssi on hyvä Säännöllinen ajokyvyn seuranta on paikallaan Missä määrin potilaat itse säätelevät? 10
Monash: skitsofrenia (H) Alentunut kyky selektiiviseen tarkkaavaisuuteen: huomio tärkeisiin vähäpätöisten sijaan Tarkkaavaisuuden ylläpitokyky alentunut Reaktioaika kohonnut, kognitiiviset prosessit hidastuneet Vaikeuksia suoriutua kompleksisissa tilanteissa 11
Monash: masennus (I) Neuropsykologisen toimintakyvyn muutokset tavallisia Tarkkaavaisuuden häiriöitä Informaation prosessoinnin ja harkintakyvyn häiriöitä Psykomotorinen retardaatio Keskittymiskyvyssä ja muistissa ongelmia Reaktioaika pidentynyt Unihäiriöt ja väsymys Itsemurha-ajattelu Muutokset luonteeltaan pitkäaikaisia, elpymisestä huolimatta jatkuvia 12
Monash: ahdistus (I) Työmuistissa ongelmia Tarkkaavaisuus herpaantuu herkemmin Keskittymiskyky heikentynyt 13
Monash: persoonallisuushäiriöt Impulsiivisissa persoonallisuushäiriöissä useita erilaisia neuropsykologisen toiminnan muutoksia Aggressiivisuus Itsekeskeisyys Impulsiivisuus Turhautumisen sietokyky heikentynyt Vastuuttomuus Auktoriteettiongelmat 14
Monash: johtopäätökset Metodologisten heikkouksien vuoksi tutkimukset saattavat aliarvioida psykiatristen häiriöitten osuutta Psykiatrisen häiriön oireisto ja toimintakyvyn haitta vaihtelee ajan myötä, ajokyky vaihtelee Liikenneonnettomuudet todennäköisemmin väestöä tavallisempia, etenkin persoonallisuushäiriöissä Lääkkeillä selvä vaikutus etenkin isoilla annoksilla, sedatiivisilla valmisteilla Metyylifenidaatti parantaa ADHD-potilaan ajokykyä 15
Liikenneonnettomuudet ja psykiatrinen häiriö Tarkkaavaisuushäiriöisillä enemmän liikennesakkoja, etenkin ylinopeudesta, enemmän liikenneonnettomuuksia, useammin kortti kuivumassa kuin verrokeilla ADHD potilaat tekivät merkitsevästi enemmän virheitä visuaalista reaktiota mittaavissa tehtävissä, vaikeampi seurata johtopäätöksiä ja liikennesääntöjä Oli ehdolla aikuisiän ADHD:n diagnostiseksi kriteeriksi: toistuvat ylinopeussakot 16
From: Serious Transport Accidents in Adults With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and the Effect of Medication: A Population-Based Study JAMA Psychiatry. 2014;71(3):319-325. doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.4174 Table Title: Association Between ADHD and Serious Transport Accidents in Swedish Adults Date of download: 2/27/2015 Copyright 2015 American Medical Association. All rights reserved.
From: Serious Transport Accidents in Adults With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and the Effect of Medication: A Population-Based Study JAMA Psychiatry. 2014;71(3):319-325. doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.4174 Table Title: Rate of Serious Transport Accidents During Medication Periods Compared With Nonmedication Periods Among Swedish Adult Patients With ADHD Date of download: 2/27/2015 Copyright 2015 American Medical Association. All rights reserved.
From: Serious Transport Accidents in Adults With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and the Effect of Medication: A Population-Based Study JAMA Psychiatry. 2014;71(3):319-325. doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.4174 Table Title: Sensitivity Analyses of the Within-Individual Effect of Medication on Serious Transport Accidents Among Swedish Adult Male Patients With ADHD Date of download: 2/27/2015 Copyright 2015 American Medical Association. All rights reserved.
Psyykenlääkehoito ja ajokyky Tutkimusten ongelmia: aineistot pieniä; häiriön ja hoidon vaikutuksia ei ole voitu erottaa toisistaan Gerhard ym. 1984: jos lääkevaste lievittää psykiatrista oireistoa, potilaiden ajokykyä mittaavissa psykomotorisissa parametreissä tapahtuu selvää kohentumista Masennuspotilaan ajokyky saattaa olla ennen hoitoa heikompi, mutta kohentuu hoidolla normaalitasolle Sedatiivinen lääke lisää aluksi riskiä 20
Psyykenlääkehoito ja ajokyky Bentsodiatsepiinit: lisäävät liikenneonnettomuusalttiutta selvästi (niin jalankulkijana kuin auton kuljettajana) OR: 1.45-2.4 (systemaattinen katsaus, tapaus-verrokkitutkimuksiin) Pitkän puoliintumisajan bentsodiatsepiinit hankalimpia (diatsepaami) Skegg ym. 1979: 43.117 bzp potilasta reseptin/2 vuoden seuranta (n. 1500 verrokkia) => 57 kuoli liikenneonnettomuudessa, jos bzp 4.9-kertainen riski onnettomuuteen, etenkin diatsepaami Honkanen ym. 1980: liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet kuljettajat vs. verrokkikuljettajat: diatsepaami ainoa yliedustettu lääke onnettomuuksiin joutuneilla 21
Alkoholi Fataaleissa onnettomuuksissa alkoholi osallisena 30-50 % Vamman aiheuttavissa 15-33 %, muissa 10 % Onnettomuusriski: RR 1.82 (lievä) 5.83 (vakava) Alkoholiriippuvuus aiheuttaa kognitiivisia haittoja, Muistitoiminnot, oppimisvaikeudet, vaikeudet toimia monimutkaisissa tilanteissa, havaintonopeuden hidastuminen, visuaalisen prosessoinnin ongelmat, kognitiivinen joustavuus heikkenee impulssikontrollin höltymistä 22
Päihteet, liikenne & Suomi Yksinhuoltajaäitien pojilla huomattavasti suurempi päihtyneenä ajamisen riski Humaltuneena ajava on n 40-vuotias mies, joka ajaa omalla autollaan yksin, hänellä on ajokortti, työpaikka ja vaimo ja hän jää kiinni tavallisimmin lauantaiaamun ratsiassa 23
24
alkoholi Huumausaineet 25
Alko + psykofarmaka 26
Fig. 2 For each specific combination (THC, THC-OH and THC-COOH; THC and THC-COOH; THC-COOH only) the occurrence of benzodiazepines and/or amphetamines is shown as a percentage of the cases within that group. Tom Blencowe, Anna Pehrsson, Sirpa Mykkänen, Teemu Gunnar, Pirjo Lillsunde Kannabis + 1000/vuosi Cannabis findings in drivers suspected of driving under the influence of drugs in Finland from 2006 to 2008 Forensic Science International, Volume 217, Issues 1 3, 2012, 107-112
Fig. 1 The trend of suspected DUID cases in Finland, 1977 2007. Karoliina K. Ojaniemi, Tomi P. Lintonen, Antti O. Impinen, Pirjo M. Lillsunde, Aini I. Ostamo Trends in driving under the influence of drugs: A register-based study of DUID suspects during 1977 2007 Accident Analysis & Prevention, Volume 41, Issue 1, 2009, 191-196 http://dx.doi.org/10.1016/j.aap.2008.10.011
1. BZP 2. AMF 3. THC 4. OPI Fig. 3 The trends of findings for benzodiazepines, amphetamines, cannabinoids, opioids or other drugs possibly harmful for traffic safety in suspected DUID cases in Finland, 1977 2007. Karoliina K. Ojaniemi, Tomi P. Lintonen, Antti O. Impinen, Pirjo M. Lillsunde, Aini I. Ostamo Trends in driving under the influence of drugs: A register-based study of DUID suspects during 1977 2007 Accident Analysis & Prevention, Volume 41, Issue 1, 2009, 191-196 Ojaniemi KK, Lintonen TP, Impinen AO, Lillsunde PM, Ostamo AI. Trends in driving under the influence of drugs: a register-based study of DUID suspects during 1977-2007. Accid Anal Prev. 2009 Jan;41(1):191-6.
Akuutti intoksikaatio tai humalatila myötävaikuttavana kuolinsyynä miehillä joita epäilty päihtyneenä ajamisesta Karjalainen K, Lintonen T, Impinen A, Mäkelä P, Rahkonen O, Lillsunde P, Ostamo A. Mortality and causes of death among drugged drivers. J Epidemiol Community Health. 2010 Jun;64(6):506-12. 30
Suisidaalisuus, suisidit ja liikenneonnettomuudet 10 %:llä liikenneonnettomuuksiin joutuvista on ollut itsemurhaajatuksia (ECA-tutkimus: väestössä itsemurha-ajatuksia 10 %:lla) Öhberg ym. 1997: 1987-1991 liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnat epäilivät itsemurhaa 7.3 %:ssa, oikeuslääkäri vahvisti 5.9 %:ssa, virallisesti kuitenkin vain 2.3 %; 1.2 % kaikista itsemurhista Suomessa Nuorempi mies, kuormittava elämäntapahtuma, psykiatrinen häiriö tai alkoholiongelma: nokkakolari isoa ajoneuvoa päin 31
Muita huomioita Suomesta Sekakäyttö hyvin yleistä Stimulantteja useimmiten bentsodiatsepiinien kanssa Muuntohuumeita todetaan 5 10 % kiinnijääneistä päihtyneinä ajavista 32
33
Fig. 3 Relative frequency distribution of blood-alcohol concentration in drivers killed in road-traffic crashes in Sweden 2003 2007. Note that only 44 cases (3%) were between 0.2 g/l and 0.8 g/l. Values over 4 g/l were omitted for clarity. Alan Wayne Jones, Fredrik C. Kugelberg, Anita Holmgren, Johan Ahlner Five-year update on the occurrence of alcohol and other drugs in blood samples from drivers killed in road-traffic crashes in Sweden Forensic Science International, Volume 186, Issues 1 3, 2009, 56-62 http://dx.doi.org/10.1016/j.forsciint.2009.01.014
35
36
37
Alkoholin myynti baarien ja ravintoloitten läheisyydessä on yhteydessä liikenneonnettomuuksiin, jossa alkoholi on keskeinen syy Alkoholin myynti muussa yhteydessä ei ollut yhteydessä liikenneonnettomuuksiin Social Science & Medicine, Volume 108, 2014, 201-209 Alcohol-impaired motor vehicle crash risk and the location of alcohol purchase Fig. 1 Contrasts of On- & Off-premises Driving Probability by Alcohol Category. Notes: Contrasts of on- and off-premises driving probabilities were constructed using the margins (with contrasts) and marginsplot commands in Stata/MP 12.1 based on pr...
39
Opiaattikorvaushoito ja onnettomuudet Aiemmin ei todettu eroja verrokkien ja korvaushoidossa olevien välillä Uusissa tutkimuksissa näyttöä ylläpitohoidossa olevien suurentuneesta onnettomuusriskistä Hoidon aloittamisen jälkeen joko lievää hyötyä tai ei muutosta OP ylläp vs. ver/baseline vs. ylläp/yksi vs. > 1 yllpä lääke/terve + opiaatti Osalla vain vähän lisähaittaa, ilmeisesti paremmat elintavat syynä 40