POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2010
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...3 2. JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET...5 3. SEKAJÄTE...6 4. SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO... 7 5. BIOJÄTE...7 6. KIERRÄTETTÄVÄT JÄTTEET...7 7. TIETOSUOJATTAVA PAPERI...8 8. METALLI...8 9. TERVEYDENHUOLLON JÄTE...9 10. ONGELMAJÄTTEET...9 11. LÄÄKEJÄTTEET...10 12. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET...10 13. ENERGIAT...13 14. VALTAKUNNALLISEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN VALMISTAUTUMINEN...21 15. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010...22
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 3 (22) YMPÄRISTÖKERTOMUS 2010 JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. Jätehuolto Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, Paiholan sairaalan ja Honkalampikeskuksen jätehuollon kustannukset vuoden ajalta. Jätemäärät on koottu Paiholan ja Tikkamäen sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen osalta. Myös Kotilahden ja Honkalampikeskuksen huviloiden tiedot ovat seka- ja biojätteen osalta mukana. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin (1072/1993) ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin (Vnp 861/97, Vnp 659/96). Lisäksi kuntien yleiset jätehuoltomääräykset sitovat noudattamaan annettuja ohjeita. Ongelmajätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SER 2-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin 1.4.2008 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmosalta 1.4.2010 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kahdelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään STTV:n jäteoppaan mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v. 2008 STTV:n lajitteluohjeiden mukaiseksi. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettamisesta huolehtii Lassila & Tikanoja Oyj keskussairaalan ja Honkalampikeskuksen osalta kuntakilpailutussopimusten perusteella. Paiholan sairaalan seka- ja biojätekuljetukset hoitaa Kuljetusliike Kettunen Oy kiinteistöliikelaitoksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontti. Jätteet loppusijoitetaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut ongelmajätteet, tartuntavaaralliset jätteet, lääkejäte, eettinen biologinen jäte sekä sytostaateilla kontaminoituneet jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 4 (22) Energiat Ympäristökertomuksessa on esitetty vuosien 2007-2010 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia. Tarkemmat vertailuarvot on esitetty Tikkamäen osuudelta lähinnä siksi, että vertailut muihin sairaanhoitopiireihin olisivat yhdenmukaisempia. Energiankulutustiedot on koottu omista- ja energiatoimittajien vuosiraporteista. Energian ominaiskulutuksia vertailtiin toisiin sairaanhoitopiireihin Kuntaliiton tilastojen perusteella. Vertailuissa nähdään, että lämmön ominaiskulutukset olivat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä lähellä muiden keskiarvoja. Samoin sähkössä ja vedessä erot muihin sairaanhoitopiireihin ovat pieniä. Ympäristökertomuksen sisältö 2. Jätehuoltokustannukset 3. Sekajätemäärät sekä kokonaisjätemäärät 4. Sekajätemäärät/hoitojakso 5. Biojäte 6. Kierrätettävät jätteet 7. Tietosuojattava materiaali ja kustannukset 8. Metalli 9. Terveydenhuollon jätteet ja kustannukset 10.Ongelmajätteet ja kustannukset 11.Lääkejäte 12.SE-romu 13.Energiat
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 5 (22) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Jätehuoltokustannukset / vuosi 190 000 180 000 170 000 160 000 150 000 140 000 2007 2008 2009 2010 Yht. 159 030 168 818 180 760 171 944 Taulukko 1. Jätehuoltokustannukset. Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätehuoltokustannukset. Taulukossa 2 ovat lisäksi vuodesta 2010 arvioidut ja toteutuneet kustannukset kaikkien kolmen laitoksen osalta sekä Noljakantie 17 tilat, huvilat sekä asunnot ja Kontiolahden vastaanottokeskuksen jätekustannukset. Jätekustannukset keskussairaalassa ovat kasvaneet hieman edelliseen vuoteen verrattuna. (6,8 %). Nousu johtuu jätemäärien lisääntymisestä ja kierrätysmateriaalien käsittelykustannusten noususta ja erityisjätteen määrän lisääntymisestä. V. 2008 loppupuolella aloitettiin erityisjätteen lajittelu. Erityisjätteen käsittely- ja kuljetuskustannukset ovat sekajätteen käsittelyä suuremmat. Erityisjätekontin tyhjennys- ja pesukustannukset v. 2009 olivat 8 099. Toteutuneet kustannukset v. 2010 ja arvio vuodelle 2011 (euroa) Arvio 2010 2010 toteutunut + / - Arvio 2011 Tikkamäki 129 272 162 000 Paihola 13 619 12 000 Honkalampi Jätetiliä 4383 ei ole 22 371 25 000 Huvilat v. 2010 ta:ssa 2 964 Kilasu 2 811 Yhteensä 171 037 110 Taulukko 2 Toteutuneet 2009 ja arvioidut jätekustannukset 2010
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 6 (22) SEKAJÄTE Sekajäte kg/v 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2008 2009 2010 Ti 399 704 392 780 375 601 Pa 69 566 74 198 80 305 Hl 157 288 134 473 137 870 Yhteensä 626 558 601 451 593 776 Taulukko 3. Sekajätteet. Sekajätemäärä keskussairaalassa on yhteensä 375 061 kg/v. Kokonaisjätemäärä keskussairaalassa 627 420 kg/v. Sekajätettä kertyi 1028 kg päivässä. Sekajätteen määrä on vähentynyt keskussairaalassa. Tämä johtuu erityisjätteen lajittelun muutoksesta. Paiholan sairaalan sekajätteen määrässä ovat mukana kaikki Paiholan rakennukset. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 593 776 kg. huvilat, asunnot ja vuokratut tilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 602 818 kg. Keskussairaalassa sekajätteen määrä on 60,0 % kokonaisjätemäärästä. Kaikkien laitosten vastaava luku on 65,6 %.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 7 (22) Sekajätemäärät/hoitojakso Keskussairaala Sekajäte kg / hoitojakso / vuosi 50000 0 2007 2008 2009 2010 Hoitojaksot 31933 31133 31009 28359 Kg 12,7 12,9 12,7 13,2 Taulukko 4. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi. Hoitojaksomäärästä puuttuu ensiavun tarkkailun hoitojaksot 3 12/2010, sen vuoksi jätemäärä/hoitojakso on aikaisempia vuosia suurempi. Biojäte Biojäte kg / vuosi 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 2007 2008 2009 2010 Kg 101 038 111 381 119149 99 742 Taulukko 5. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätemäärät perustuvat astioiden keskiarvopainoihin, jotka Joensuun Seudun Jätehuolto Oy määrittelee. Biojäte lajitellaan keskussairaalassa ravintokeskuksessa, päärakennuksessa kaikissa toimintayksiköissä ja vuodeosastoilla ja tornitaloissa osittain.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 8 (22) Hyötyjäte Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit sekä käsittelemätön puu. Hyötyjätteisiin toimitettiin papereita, pahveja, lasia ja metalleja yhteensä 219 485 kg. Luvussa on mukana Honkalammin ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit. Tietosuojattava paperi Tietosuojapaperit kg / vuosi 50000 0 2 007 2008 2009 2010 Kg 21415 28820 40716 23063 Taulukko 6. Tietosuojapaperit kg/vuosi. Vuoden 2010 tietosuojapaperin määrä oli 23 063 kg/v. Määrässä on mukana kaikki laitokset ja vuokratuissa tiloissa toimivat yksiköt. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 19 027 euroa. METALLI Metalliromua kerättiin 23 299 kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa. Noudot tapahtuvat konttien ja astioiden täyttyessä ja erillisinä keräyspäivinä varastojen siivoamisen yhteydessä. Romumetallista hyvitettiin 1 967 euroa.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 9 (22) TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v (erityisjäte ja eettinen biologinen jäte) 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2008 2009 2010 kg 14 804 28 257 27 788 Taulukko 7. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. ONGELMAJÄTTEET Ongelmajätteitä ovat loisteputket, ksyleeni ja formaliini, lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 607 Formaliini ja ksyleeni kg 7 433 Lääkejätteet kg 5 081 Paristot ja akut kg 848 Laboratoriokemikaalit kg 654 SE-romu kg 15 380 Muut ongelmajätteet 695 Yhteensä kg 30 698 Kustannukset 27 229 Taulukko 8. ongelmajätteet
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 10 (22) Lääkejätteet Lääke- ja sytostaattijätteet v. 2010 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2008 2009 2010 Kg 1552 4298 5086 Taulukko 9. Lääkejätteet. Lääkejätteiden määrä vaihtelee vuosittain. Jätemäärän suuri lisäys johtuu sairaala-apteekin mukaan sytostaattilaboratoriossa syntyvän jätteen määrästä, joka sisältää myös pakkausmateriaalit. Vuoden 2010 lopussa sairaala-apteekin asiakkaana on kymmenen kuntaa, kaksi varuskuntaa, Pohjois-Karjalan sairaskoti, Honkalampi-keskus sekä Paiholan sairaala. Yhteensä 21 toimituspistettä, jotka palauttavat lääkejätteet sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu 18 000 16 000 14 000 2008 2009 2010 kg 17 183 17510 15 830 Taulukko 10. SE-romu
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 11 (22) SE-romun määrä vaihtelee vuosittain. Vaihtelut johtuvat varastoitujen laitteiden poistamisesta. SE-romun määrä johtuu enimmäkseen sairaalalaitteiden uusimisesta. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina n. 60 % SE-romun tuottajavastuu ei koske laitoksia ja yrityksiä, vaan niiden on edelleen järjestettävä ko. jätteen kierrätys omalla kustannuksellaan. TULOSTEN ARVIOINTI Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Valtakunnalliseen tavoitteeseen pääsy vuoteen 2016 mennessä edellyttää energiajätteen lajittelun aloittamista ihan lähivuosina. Mahdollisuus lajitteluun on vasta laajennus G2:n valmistumisen jälkeen, jolloin E-huoltopihalle voidaan lisätä puristin energiajätteelle. Keskussairaalassa on 9 jätekuilua, joiden kautta sekajäte pudotetaan kuljetusvaunuihin. Ainoastaan K- rakennuksessa on mahdollisuus lajitella pudotettavaksi useita eri jätejakeita. Vanhoissa rakennuksissa energiajätteen lajittelu edellyttää osastokohtaisia jätehuoneita lähellä hissiauloja, joista muut kuin kuilupudotettavat jätejakeet voidaan noutaa keskitetysti. Energiajätteen lajittelu ei vielä toistaiseksi ole mahdollista ja kannattavaa Joensuussa. Ainoastaan rakennusjätteestä lajitellaan poltettavaksi kelpaava jäte. Muu yhdyskuntajäte viedään edelleen kaatopaikan penkkaan.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 12 (22) PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2011 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala ja os 15 Sekajäte 65,6 % 60,0 % Kierrätysmateriaalit ja lasi 18,2 % 23,0 % Ongelma- ja erityisjätteet + SER 5,0 % 7,0 % Biojäte 10,9 % 10,0 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvän jätteen lajittelussa on edelleen parantamisen varaa. Tiili- ja betonijätteen lajittelu muusta rakennusjätteestä toimii jotakuinkin. Edelleen rakennusjätelavoilla edelleenkin näkyy kuivaa, puhdasta pahvia sekä metalleja, jotka tulisi erotella kierrätettäviin materiaaleihin. Myös käsittelemättömän puun ja energiajätteeksi kelpaavan puu-, levy- kaluste ym jätteen lajittelu ontuu. E-laiturin laajennuksen yhteydessä saatiin valmius yhdelle jätepuristimelle energiajätteen tulevaa lajittelua varten. Lajittelu on mahdollista vasta G2-laajennuksen valmistuttua, jolloin E- siiven huoltopiha on toiminnassa ilman häiriötekijöitä. Kustannukset vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana jätehuollon kustannukset laskivat n. 5 % edellisestä vuodesta. Tämä johtuu siitä, että kierrätysmateriaalit kilpailutettiin ja nykyisellä sopimuksella pahvin ja paperin kuljetuksesta ja käsittelystä ei synny kustannuksia. Jätekuljetussopimukset eri yrittäjien kanssa ovat toimineet jotakuinkin hyvin. Ongelmajätteet, eettinen terveydenhuollon jäte ja SE-romu noudetaan joka toinen viikko. Kierrätysmateriaalien noudot tapahtuvat viikoittain. Ongelma- ja erityisjätteiden käsittelykustannukset olivat v. 2010 24 268 euroa, astiamyynnit ja vuokrat 8 163 euroa, pesut 3 990 euroa ja kuljetuskustannukset 15 293 euroa, Kuljetuskustannukset ovat 29 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista (52 689 euroa).
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 13 (22) ENERGIAT Energiahankinnat ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) TIKKAMÄKI 2007 2008 2009 2010 Lämpö 428 213 499 770 629 552 769 473 Sähkö 672 116 745 550 1 041 947 1 045 675 Öljy 122 100 164 115 114 709 111 722 Vesi/jätevesi 155 238 153 032 158 543 175 613 Yhteensä 1 377 667 1 562 467 1 944 751 2 102 483 PAIHOLA 2007 2008 2009 2010 Öljy/lämmitys 257 373 226 953 238 025 292 690 Sähkö 75 455 95 577 115 547 117 251 Vesi/jätevesi 51 084 50 551 76 978 66 662 Yhteensä 383 912 373 081 430 550 476 603 HONKALAMPI 2007 2008 2009 2010 Öljy/lämmitys 190 574 209 776 242 680 242 680 Sähkö 99 777 90 325 124 012 123 899 Vesi/jätevesi 31 571 33 863 31 659 34 845 Yhteensä 321 922 333 964 398 351 401 424 PKSSK YHTEENSÄ 2 083 501 2 269 512 2 773 652 2 980 510 Taulukko 14. Vuoden 2007-2010 energiakustannukset (alv 0 %).
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 14 (22) Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2010: G2- työmaan kulutus loppuvuonna. Talven 2010 astepäiväluku (lämmitystarve) 24 % suurempi kuin v. 2008 Kaukolämmön keskihinta 2,2 % suurempi kuin v. 2009 Sähkön n.10% halvempi hinta kuin v. 2009 hillitsi kustannuksia vaikka kulutus kasvoi yli 6%. Kaukolämmön liittymätehon 6000 kw -> 7000 kw nosto (sopimus 15.12.2010). Entinen sopimusteho ylittyi kovina pakkaskuukausina, josta seurauksen ylimääräistä tehoylitysmaksua. PKSSK ENERGIAT Tikkamäki, Paihola, Honkalampi 2007-2010 (sähkö, lämpö, öljy, vesi /jätevesi) 1000 3 500 3 000 2 500 2 774 2 981 2 000 1 500 2 084 2 270 1 000 500 0 2007 2008 2009 2010 Kaavio 1. Energiakustannukset. Lämmitystarve (vuoden kylmyys/lämpimyys ) Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan ( 30 vuotta ) keskiarvoon, ns. normaalivuoteen. vuosien 1971 2000 lämmitystarveluku, Joensuu 5117 (normaalivuosi) vuonna 2007 lämmitystarveluku, Joensuu 4565 vuonna 2008 lämmitystarveluku, Joensuu 4409 vuonna 2009 lämmitystarveluku, Joensuu 4893 vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 Nähdään, että vuodet 2007---2008 ovat olleet normaalivuotta lämpimämpiä. Vuoden 2009 lämmitystarveluku oli n. 11% vuoden 2008 lukua suurempi ja v. 2010 lämmitystarveluku jopa yli 24 % suurempi.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 15 (22) Kaukolämpö Tikkamäen- ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n (entinen Espoon Sähkö, entinen Joensuun Energia Oy, Entinen E.ON) kaukolämpöön. Fortumin Joensuun voimalaitos käyttää polttoaineena pääosin bioenergia. Paiholassa on oma raskasöljykäyttöinen lämpökeskus. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /Mwh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta. Tarkastelujakson (v. 2007-2010) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). V.2010 hintakehitys: V. 2010 alusta perusmaksu ( tehomaksu ) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. v.2007-2009 hintakehitykset: V. 2007 pysyi hinta samana (30,1 / Mwh). V. 2008 alussa perusmaksu nousi 3,6 % sekä perusmaksun kustannuskerroin k arvoon 1,13 ja energiamaksu 5,6 % arvoon 31,8 pysyen samana v. 2008 loppuun. V. 2008 hinnannousun perusteluna oli märästä kesästä johtuva turpeen ja biopolttoaineiden markkinahintojen 30 %, raskaan öljyn verojen ja verkon ylläpitokustannusten nousu. v.2009 alusta hinnat nousivat perusmaksujen osalta 1,5 % ja energiamaksujen 10,6 %. Hinnannousujen perusteluna oli 2007-2008 tapahtunut turve- ja biopolttoaineiden jopa 30 % nousu sekä ylläpitokustannusten jatkuva kohoaminen.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 16 (22) Ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutukset jäivät alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon suuruusluokkaa. Kuntaliiton v. 2009 kolmen sairaanhoitopiirin keskiarvo 83,9 Kwh/rm3 Tikkamäki 63,1 Paihola 73,4 Honkalampi 85,9 Ominaislämmönkulutus (kwh/rm 3 /a) Normeerattu (Tikkamäki) 70 60 54 55 57 63 50 40 30 Kuntaliiton keskiarvo 84 (kwh/m3/a) (kolme sairaanhoitopiiriä) 20 10 0 2007 2008 2009 2010 Kaavio 2. Normeerattu lämmönkulutus. Öljy Öljyä käytetään höyrynkehitykseen (kevytöljy) sekä sähkön varavoimaan. Paiholan lämpö tehdään raskasöljylämpökeskuksella. PKSSK on mukana yhteishankintarenkaassa, jossa Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa vuosittain ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljyhankinnat. Käytäntönä on ollut, että hankintasopimukset on tehty syksyisin. Sopimusöljytoimittajana jatkaa Oy Teboil Ab. Hintamuutoksia tapahtuu sopimusaikana markkinahintojen muuttuessa jatkuvasti. Hankinta-aikana öljyn markkinahintaa, Platt s Carcoe tuotenoteerauksia, ns. putkihintaa, seurataan päivittäin. Mikäli putkihinta muuttuu kolmena päivänä peräkkäin samaan suuntaan
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 17 (22) (+/-) sopimuksessa mainittua euromäärää suurempana tai pienempänä huomioidaan vaikutus öljyn hinnassa tarjous / sopimushintaa muuttavana. Öljyn hintaan vaikuttaa tunnetusti erilaiset maailmanpoliittiset tapahtumat (sodat, konfliktit yms.) sekä muut maailmantalouden ja markkinoiden reagoinnit. Öljyn hinnanmuutokset heijastuvat yleensä myös muihin energiatuotteisiin. Syyskesällä 2008 raakaöljyn maailman markkinahinnat kävivät yli 140 $:ssa ja niiden ennustettiin nousevan 1-2 vuodessa 200 250 $. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena hinnat kuitenkin putosi 40 $ tuntumaan ja ovat v.2009 aikana elpymismerkkien tahdissa pääosin nousemassa. Öljyn hinnan muutokset ovat em. syistä paljon suurempia kuin turve- ja biopolttoaineisiin perustuvassa kaukolämmössä. Alla on esimerkkinä vertailuhintoja: Tikkamäen kaukolämmityksellä ja Paiholan raskasöjylämmityksellä tuotetun lämmitysenergian keskimääräiset yksikköhinnat: V. 2009 v. 2010 - Tikkamäki 38,89 / Mwh 39,74 / Mwh (sis.energia+perusmaksu) - Paihola 40,58 / Mwh 58,70 / Mwh (huom! öljylämmitys) - Honkalampi 56,10 / Mwh 53,93 / Mwh (sis.energia+perusmaksu) Alkuvuoden halpaa öljyn hintaa hyödynnettiin Paiholan öljyostoissa v. 2009, mutta maailman elpymissuunnan myötä öljy on ollut 2010 jatkuvasti noususuuntainen. Fortumin kaukolämpöhinta on Honkalampi-Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa. Vesi/jätevesi Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinnat kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleinen hinta. Hintamuutoksia tulee harvemmin ja ovat yleensä pienempiä kuin muissa energioissa. Käytännössä hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia eikä ns. monopoliasema ole näkynyt merkittävästi hinnannousuissa. Vuoden 2006 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta. Vuoden 2007 alusta hinnannousut: vesi + 3 %, jätevesi + 3 %. Vuoden 2008 alusta hinnannousut: vesi + 1 %, jätevesi + 1 % Vuoden 2009 alusta hinnannousut: vesi + 4,5 %, jätevesi + 3,5 %. Vuoden 2010 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 18 (22) Vedenkulutus Tikkamäki 90500 80500 70500 Ominaiskulutus 215 ltr / rm3 Kuntaliiton keskiarvo 296 ltr / rm3 65321 62462 61931 62274 60500 50500 40500 30500 20500 31 933 31 133 31 009 28 359 10500 2046 2006 1997 2196 500 2007 2008 2009 2010 m3 65321 62462 61931 62274 Hoitojaksot 31 933 31 133 31 009 28 359 Litraa/hoitojakso 2046 2006 1997 2196 Kaavio 3. Vedenkulutus litraa/hoitojakso. Sähkö Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyy perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v. 2007 keskihinta 5,89 c/kwh - v. 2008 keskihinta 6,26 c/kwh - v. 2009 keskihinta 8,20 c/kwh - v. 2010 keskihinta 7,59 c/kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset - v. 2007 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 - v. 2008 sähköenergian ominaiskulutus 41 kwh/rm 3 - v. 2009 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 - v. 2010 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 19 (22) Jatkuvasti tehostunut sairaanhoitotoiminta (sähköenergiatoimiset laitteet, varusteet, järjestelmät) lisää kulutusta. Laajennus G2 työmaan kulutus oli myös lisäyksenä (veloitetaan sop. mukaan). Merkittävänä lisäyksenä on myös esim. ilmanvaihdon kasvavat ilmamäärät, mitkä edellyttävät isompia tehoja ilmastointipuhaltimilta. Ilmastoinnin kuluttamasta energiasta suuri osa on puhaltimien kuluttamaa sähköenergiaa ja lämmitysenergiaa tarvitaan lämmön talteenoton jälkeiseen lisälämmittämiseen. Lisääntyneen jäähdytystarpeen johdosta on hankittu lisää jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat sähköenergian kulutuksen kasvuun, mikä vaikuttaa myös siihen, että sähköhuipputeho on usein keskikesällä. Jäähdytystehoa tarvitaan esim. atk-laitteille myös talviaikaan ympärivuorokautisesti. Sähköenergian hankinta Vuosien 2009 2011 + optio vuodelle 2012 sähköhankinta kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa keväällä 2008. Vuonna 2008 maailman laajuisen noususuhdanteen mukana oli energiahinnat jyrkässä nousussa ja 1-2 vuoden asiantuntija-ennusteet hurjia. Uuden sopimuksen sähköenergian hankinnan hinnansuojauksia jouduttiin suorittamaan korkeiden ja koko ajan nousevien pörssihintojen aikaan. Sähköenergian hankintamekanismin mukaan tarjoushintoja käytetään tarjousvertailun perustana ja ostettavan sähköenergian hintakiinnitykset tehdään toimittajan salkunhoitopalveluna. Lopullinen tuotehinta määräytyy kiinnityshetken Nord Poolin (Pohjoismainen säenergiapörssi) ns. termiinituotteiden hintojen perusteella. Sähkö on Pohjoismaissa edelleen muun Euroopan hintaa halvempaa, mutta hinnat lähestyvän Keski-Euroopan hintatasoa.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 20 (22) Sähkönkulutus (kwh/hoitojakso) Tikkamäki 289684 rm 3 500 466 450 400 350 300 349 375 401 250 200 Ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 MWh 11133 11684 12429 13229 Hoitojaksot 31 933 31 133 31 009 28 359 kwh/hoitojakso 349 375 401 466 KYS 398 KYS 405 KYS 425 Kaavio 4. Sähkönkulutus kwh/hoitojakso. Energiansäästötoimenpiteet Uudisrakennus- ja saneeraushankkeissa tarkastellaan kokonaistaloudellisuutta suorittamalla järjestelmien energiataloudellisuusvertailut ja elinkaarilaskelmat, joissa huomioidaan investointikustannukset, takaisinmaksuajat ja muut kokonaiskustannuksiin ja käyttökustannuksiin vaikuttavat tekijät. PKSSK kiinteistöissä on suoritettu energiakatselmuksen lyhyen takaisinmaksuajan ja pienen investointikustannukset toimenpiteet. Vuosittaisiin rakennusprojektiohjelmiin on pyritty saamaan energiasäästö-toimenpiteiden suorittamiseen investointirahaa. Vuoden 2010 aikana energiansäästötoimet huomioitiin erillisprojekteissa. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä on tehty lämmitysten energiankulutuksen optimointitoimenpiteitä: IV-kojeiden käyttöajat, lämmityksen- ja jäähdytyksen säätötarkistukset, sulatusohjausten viritystä yms., joilla on vaikutusta energiankulutukseen. Vedenkulutusta on saatu vähentymään uusimalla kalusteita vähemmän vettä kuluttaviin.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 21 (22) VALTAKUNNALLISEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN VALMISTAUTUMINEN Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma (VALTSU) sisältää jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi VALTSUN 10.4.2008. Suunnitelman tavoitteena on jätteen kierrätyksen eli hyödyntämisen lisääminen. Suunnitelman keskeiset tavoitteet ovat: - jätteen syntymistä ehkäistään - jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään - kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa energiaksi lisätään, - turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus. V. 2010 toiminta: - Jatkuvalla materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen kehittämisellä on sekajätteen osuutta kokonaisjätemäärästä saatu vähenemään. - Yhdyskunta-/sekajätteen hyödyntämisellä energiajätteeksi vähennetään kaatopaikalle menevää jätettä ja niiden aiheuttamia kasvihuone- (metaani-) päästöjä. - Energiajätteen keruun mahdollisuuksia ja kannattavuutta on pyritty selvittelemään alan toimijoiden kanssa. Alueelliset piirteet jätteiden määrissä ja laaduissa, kuljetusetäisyyksissä, energiahuollossa, infrastruktuurissa, elinkeinorakenteessa vaikuttavat energiajätehyödyntämisen mahdollisuuksiin. Toistaiseksi sairaalan sekajätteet on jouduttu viemään kaatopaikalle. - Tilapalveluissa on viime vuosien aikana ennakoitu energiajätteen lajittelu ja kuljettaminen kannattavasti myös Joensuun alueella. - v. 2009 tehtiin keskussairaalan E-rakennuksen laiturin saneeraus laajentamalla huoltolaituria entiseen varavoimakonehuoneeseen. Järjestelyllä saatiin tila energiajätepakkaajalle. - K-laajennuksen jätekuilujärjestelmässä on huomioitu mahdollisuus energiajätteen erottelulle. - Energiajätteen lajittelun käyttöönottamisen vaatimia muutoksia sairaalan sisäisessä jätelogistiikassa ja lajitteluohjeistuksessa on alustavasti selvitelty. Käytännön järjestelyt edellyttävät energiajakeen keruun aloittamisen kokeiluluontoisesti vaiheittain.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 22 (22) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 - Energiajätteen lajittelun valmistelua jatketaan tornitaloissa. - Biojätteen lajittelumahdollisuutta laajennetaan taloissa 7 ja 8 ja talo 13:ssa - Energiajätteen lajittelun aloittamisen käytännön suunnittelua jatketaan päätalon osalta. Tämä edellyttää tila- ja kuljetusjärjestelyjen selvittämistä rakennuksissa, joissa sekajäte nykyisin pudotetaan jätekuilujen kautta. - Peruskorjattavissa tiloissa on jätehuoneiden tilat suunniteltava kaikkien jätejakeiden lajittelun ja sisäisen kuljetuksen kapasiteetin edellyttämälle tasolle. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. - Jätekoulutusta jatketaan terveydenhoito-oppilaitoksen opiskelijoille - Ongelmajätekoulutusta järjestetään. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille Arto Kaasinen käyttöpäällikkö Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari