Tampere askeleen edellä Kävelyn ja kaupunkielämän visio ja tavoitteet 2030

Tampere askeleen edellä Kävelyn ja kaupunkielämän visio ja tavoitteet 2030 1 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030

Alkusanat T ampereen kaupunkistrategian tavoitteena on lisätä kaupungin elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvointia ja kestävää liikkumista eli kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Tampereella on käynnissä Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman eli SUMPin (Sustainable Urban Mobility Plan) laatiminen. SUMP tulee olemaan kokoelma eri teemoihin pureutuvia ohjelmia tai suunnitelmia. Yksi niistä on Tampereen ja samalla koko Suomen ensimmäinen Kävelyn ja kaupunkielämän ohjelma. Kaupunki- ja liikennesuunnittelun lähtökohtana on ihminen. Tehtävänä on kehittää houkuttelevia ja mielenkiintoisia kaupunkitiloja. Kuitenkin vasta ihmiset, kävelijät, oleskelijat, tapahtumat ja toiminta, sytyttävät kaupunkitilat eloon. Kävelyn ja kaupunkielämän kehittämiselle on juuri nyt otollinen hetki. Ilmastotavoitteet velvoittavat kaupunkiseutuja ratkaisemaan liikkumista uudella tavalla. Kesällä 2018 liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi Kävelyn ja pyöräilyn ohjelman ja Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry korosti julkilausumassaan keskustojen merkitystä kaupunkiseutujen elinvoimaisuudelle. Tampereella ydinkeskustaan on rakentumassa keskustan strategisessa osayleiskaavassa osoitettu hitaan liikkumisen alue ja myös aluekeskusten jalankulkuvyöhykkeiden kehittäminen on aktiivisesti käynnissä raitiotiehankkeen ja ennätyksellisen kasvun kirittämänä. Kävelyn ja kaupunkielämän ohjelma koostuu kolmesta osasta. Tämän ensimmäisen osan Visio ja tavoitteet tarkoitus on kuvata millaisessa kaupungissa kävelymatkat yleistyvät ja kaupunkielämä kukoistaa. Työ jatkuu seuraavaksi toimenpideohjelman muodostamisella ja seurannan suunnittelulla. Visio ja tavoitteet on laadittu kaikkien palvelualueiden ja muiden keskeisten sidosryhmien yhteistyönä ideointikyselyn sekä kahden työpajan kautta kevään ja syksyn 2018 aikana. Kumppanina työssä toimi WSP Finland Oy:stä Kaisa Karhula, Susanna Harvio, Minna Raatikka ja Anna Jokiranta sekä graafikkona Ari Kujala. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Tampereen kaupungin liikennejärjestelmän suunnittelu -yksiköstä Katja Seimelä, Heljä Aarnikko, Sanna Ovaska ja Timo Seimelä. Kävelijän unelmakaupungin toteutumiseksi on tehtävä määrätietoista työtä kaikilla palvelualueilla. Ohjelma kannustaa kaikkia palvelualueita kehittämään ja suunnittelemaan omaa toimintaansa sekä sidosryhmäyhteistyötä kävelyn ja kaupunkielämän edistämisen näkökulmasta. Tampereella lokakuussa 2018 2 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kuva Tampereen kaupunki

Sisällysluettelo Kävely ja kaupunkielämä Tampereella... 4 Miksi kävelyä tulee edistää... 6 Esimerkkejä muista kaupungeista... 7 Kävelyn ja kaupunkielämän visio ja tavoitteet 2030... 9 Kehittämistyön jatko... 15 Lähteet... 16 Kuva Laura Vanzo 3 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030

Kävely ja kaupunkielämä Tampereella T ampereen kaupunki on sitoutunut kestävien kulkumuotojen edistämiseen ja keskustan kehittämiseen jalankulun ehdoilla. Kaupungin strategiassa (Tampereen kaupunki 2017) vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta 58 prosenttiin (54 % vuonna 2012), lisätä tamperelaisten fyysistä aktiivisuutta sekä vahvistaa keskustan elinvoimaa. Tällä hetkellä kävelyn osuus tamperelaisten kulkutapajakaumasta on noin 31 %. Erityisen suosittua kävely on alle 2,5 kilometrin matkoilla, joista yli puolet tehdään jalkaisin. Kaupunkistrategiassa painotetaan lisäksi viihtyisien kaupunkiympäristöjen, vetovoimaisten ja elävien keskustojen sekä kävelypainotteisuuden kehittämistä. Asetetut tavoitteet ja linjaukset tukevat hyvin kävelyn ja kaupunkielämän edistämistä. Niiden vieminen käytäntöön on kuitenkin haastavaa, minkä vuoksi konkreettiset tavoitteet ja visio sekä toimenpideohjelma kävelyn ja kaupunkielämän edistämiseksi on tarpeen. 1% Tampereella on vetovoimainen ja elävä keskusta sekä omaleimaiset aluekeskukset. Keskustaa ja aluekeskuksia kehitetään monipuolisina asumisen, vapaa-ajan, palveluiden ja yrittämisen paikkoina. MUU Tampereen strategia 2030 TAMPERELAISTEN KULKUTAPAJAKAUMA 2016 (SYKSYN ARJEN TILANNE) 31 % KÄVELY 9% PYÖRÄILY 13 % JOUKKOLIIKENNE 10 % HENKILÖAUTO, MATKUSTAJA 37 % HENKILÖAUTO, KULJETTAJA Muokattu lähteestä Henkilöliikennetutkimus 2016 4 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Ydinkeskustaan ja aluekeskuksiin luodaan viihtyisää kaupunkiympäristöä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistämällä sekä niiden houkuttelevuutta vahvistamalla. Kävelypainotteisuutta voidaan lisätä, kun pysäköintiä siirretään maan alle ja pysäköintilaitoksiin. Tampereen strategia 2030 Tampereella jokaisella on mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kohdata muita ihmisiä ja toteuttaa itseään. Kaupunki on alusta asukkaiden ja yhteisöjen aktiivisuudella ja yhdessä tekemiselle. Tampereen strategia 2030

määritelty, Asemakes millaisia ma keskusta-asukkaiden jalankulkuympäristön kehiʃ ämi- jalan-sissä.joukkoliikenteen voimakas kehiʃäminen heijastuu Häalueen, urbaanien jalankulkuakselien, tärkeiden noudatetaan laatukäytä nemuotoj seen; kehiʃämisen myötä lähes koko keskustan yleisja yhtenä kaava-alue on saavuteʃavissa kävellen muualta kaava<ćǀğůljŭğɛŭƶɛƚăŷă ŬĞŚŝƚĞƩćǀć hitaan liikkumisen alue dullista lii alueelta. JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI Hämeenkatu minen As Liikennekartalla jalankulkuympäristön kehiʃ ämiseen JoukkoliikenneƩ ä kehiʃ ämällä voidaan parantaa kes<ćǀğůljŭğɛŭƶɛƚăŷă ŬĞŚŝƚĞƩćǀć Urbaani jalankävelykeskustana Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa (2017) jalankulun olosuhteiden kehittäminen on joukkoliike Urbaani jalankulkuakseli hitaan alue kehitettävä hitaan yksi tavoitteista. Osayleiskaavassa on ymääritetty kävelykeskustana kehitettävä liiʃkeskeisistä yviä toimenpiteitä on esiteʃ hitaankeskustan liikkumisen kustan saavuteʃavuuʃ aliikkumisen ja siten keskustankulkuakseli: elinvoimaa. määritelty dćƌŭğć ũăůăŷŭƶůƶŷ ƌğŝƫ Jalankulun olosuhteita on liikkumisen alue: LiikenHämeenkatu hitaan liikkumisen alue sekäjalankulkuakselien, jalankulkuakselit ja tärkeät jalankulun reitit.jalantavoitteena onjoukkoliikenteen viiden tähden alueen, urbaanien tärkeiden voimakas kehiʃäminen heijastuu Häparannettava viihtyisien neympäristöä on kehitettävä Jalankulun yhteystarve keskusta, jossa on elävät JALANKULKUKAUPUNKI kaupunkitilat, korkealaatuinen kaupunkikuva, monipuoliset palvelutkulkureiƫ sekä en ja jalankulun yhteystarpeiden kaavamermeenkadunnoudateta liikenteellis Urbaani jalankulkuakseli kävelyn ehdoilla. Alueella on viihtyisät rannat. Lähes jokainen keskustaan saapuva on lopulta jalankulkija. Siksi jalankulun olosuhteiden kehiʃäminen on keskustan yleiskaavan keskeinen tavoite. Yleiskaavassa kehiʃämistä on tavoiteltu sekä ydinkeskustassa eʃä YLEISMÄÄRÄYS ydinkeskustan ulkopuolella. Ydinkeskustan ja rantojen Suunnittelussa ja rakenkävely-ympäristöjen kehiʃäminen palvelee kaikkia kestamisessa tulee parantaa kustan käyʃäjiä. Muualla kehiʃäminen liiʃyy paljolɵ kävely-yhteyksien jatkuvuutta, keskusta-asukkaiden jalankulkuympäristön kehiʃämisujuvuutta, esteettömyyttä ja seen; kehiʃämisen myötä lähes koko keskustan yleisviihtyisyyttä. Suunnittelussa on kaava-alue on saavuteʃavissa kävellen muualta kaavaedistettävä kävelyn ja pyöräilyn alueelta. liikenneturvallisuutta. Liikennekartalla jalankulkuympäristön kehiʃämiseen liiʃyviä toimenpiteitä on esiteʃy hitaan liikkumisen alueen, urbaanien jalankulkuakselien, tärkeiden jalan- kävelyalueiden, kävelykatujen kinnöissä ja parannettava määräyksissä. MaankäyƩökartalla jalankenne tuo keskustaan lis ja kävelypainotteisten katujen jalankulkijoiden dćƌŭğć ũăůăŷŭƶůƶŷ ƌğŝƫ kulkukaupungin kehiʃämistä tukevia on ydinkeskustan kävely-ym avulla. Jalankulkuakselin varolosuhteita viihtyisien, mo- toimenpiteitä Jalankulun yhteystarve osoiteʃu lähes kaikissa maankäyʃ liiʃyvissä rella olevan maankäytön ja nipuolisten, laadukkaiden jaökarʃaan liiʃ JoukkoliikenteenJoukkoliikenteeseen toimintojen on tuettava laatukäytävä akseesteettömien kävelyalueiden, Keskeisimmin kaavamerkinnöissä ja määräyksissä. asia oitu liikennekartalla As lin elävyyttä ja aktiivisuutta. kävelypainotteisten Asemakeskus on huomioitu ydinkeskustankatujen, kehiʃämisvyöhykkeellä, ja joukkoliikenteen laat Jalankulkuakselin ja reittien ydinkeskustankävelykatujen laajentumisvyöhykkeellä, rantojen kehit- toteutuksen ZĂƵƚĂƟĞ Pääosa keskustan yleisk Joukkoliikenteen laatukäytävätulee edistää kivijalkakaupavulla.<ćǀğůljŭğɛŭƶɛƚăŷă ŬĞŚŝƚĞƩćǀć Aluetta on kehitettävä tämisvyöhykkeillä,hitaan kehiteʃ ävillä vihervirkistysvyöliikkumisen aluejapaa ja sen toimintamahdollikeskustan liikenneverkhämeenkatu teen laatukäytävistä vo Asemakeskus a koskevissa yleismääräykhykkeillä ja koko kaava-alueʃ suuksia. kosuunnitelman periaatteiasemakeskuksen alueel sissä. Hämeenkatu ZĂƵƚĂƟĞ Maanalaiden mukaisesti. nemuotoja palvelevan sen pysäköintiverkoston Hämeenkatu Urbaani jalankulkuakseli toteuttamisen myötä alueen JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI kadunvarsien pysäköintipaikdćƌŭğć ũăůăŷŭƶůƶŷ ƌğŝƫ kojaävähennetään. Alueen JoukkoliikenneƩ kehiʃämällä voidaan parantaa keskaupunkivihreää on vahviskustan saavuteʃavuuʃ a ja siten keskustan elinvoimaa. Jalankulun yhteystarve tettava. Hitaan liikkumisen Joukkoliikenteen voimakas kehiʃ äminen heijastuu Häalueella pyöräily on ohjattava ajoradoille lukuun ottamatta pyöräilyn pääreittejä. Joukkoliikenteen laatukäytävä Asemakeskus <ćǀğůljŭğɛŭƶɛƚăŷă ŬĞŚŝƚĞƩćǀć hitaan liikkumisen alue ZĂƵƚĂƟĞ Hämeenkatu Hämeenkatu Urbaani jalankulkuakseli dćƌŭğć ũăůăŷŭƶůƶŷ ƌğŝƫ Jalankulun yhteystarve Joukkoliikenteen laatukäytävä Asemakeskus 5 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 ZĂƵƚĂƟĞ ja yhtenä osana tätä tav dullista liikenneʃä palv minen Asemakeskuksen joukkoliikenteen laatuk määritelty, millaisia ma noudatetaan laatukäytä

Miksi kävelyä tulee edistää? K ävely on olennainen ja usein huomaamaton osa jokapäiväistä liikkumistamme, sillä kuljemme usein jalan kotoa bussipysäkille tai pysäköintipaikalta töihin ja kauppaan. Kävely on kuitenkin myös paljon muuta kuin tapa liikkua paikasta toiseen. Kävellen koemme ympäristömme voimakkaammin ja huomaamme ympärillämme olevat pienet yksityiskohdat. Jalkaisin kulkiessa voimme pysähtyä keskustelemaan muiden kanssa, piipahtaa mielenkiintoisen näköiseen liikkeeseen tai istahtaa puiston penkille nauttimaan auringosta ja ympäröivästä ihmisvilinästä. Kävely luokin ympärilleen kaupunkielämää, jota on mahdotonta kokea auton ratissa istuen. Kävely edistää terveyttä Kävely on päästötöntä Kävely on hyödyksi liike-elämälle Kävely on helppo tapa edistää jokapäiväistä hyvinvointia. Kävellen tehdyt matkat auttavat ylläpitämään terveellisiä elintapoja ja edesauttavat päivittäisen liikuntasuosituksen saavuttamista. Kävely on kestävä kulkutapa ja sen edistäminen tukee päästöjen vähentämiselle, ilmanlaadun parantamiselle ja ruuhkaisuuden sekä melun vähentämiselle asetettuja tavoitteita Kansainvälisten tutkimusten mukaan kävelyn edistäminen lisää asiakasmääriä keskustassa. Kävellen ja pyörällä liikkuvat tekevät kerralla vähemmän ostoksia kuin autoilijat mutta vierailevat liikkeissä useammin. Näin ollen ostovoima on yhtä suuri ellei suurempi kuin autoilijoilla. Kävely on tasa-arvoista Kävely lisää kaupungin vetovoimaa Kävely lisää turvallisuutta Kävely on tasa-arvoisin liikkumismuoto, joka soveltuu kaikenikäisille lompakon koosta riippumatta. Kävelyä tukevat suunnitteluratkaisut edesauttavat kaikkien kaupunkilaisten sujuvaa liikkumista, sillä ne tukevat niin lasten, vanhusten, lastenrattaita työntävien kuin pyörätuolilla liikkuvien liikkumista. Kävellen havainnoimme ympäristöämme tarkemmin ja koemme sen voimakkaammin. Keskustan viihtyisyys kasvaa, kun kävelyolosuhteita parannetaan, jolloin myös sen vetovoimaisuus lisääntyy. Kaupunki on mahdollista kokea kaikilla aisteilla. 6 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Ihmiset kaipaavat ympärilleen muita ihmisiä. Mitä enemmän kaupunkitiloissa on kävelijöitä, sitä turvallisemmaksi tunnemme olomme. Jalankulkijan näkökulmasta suunnitelluilla kaduilla ja kaupunkitiloissa liikutaan hitaasti heikoimman ehdoilla, mikä lisää turvallisuutta.

Esimerkkejä muista kaupungeista V aikka Tampere onkin ensimmäinen kaupunki Suomessa, joka laatii kävelyn ja kaupunkielämän edistämiselle vision ja tavoitteet, on aiheeseen liittyen toteutettu edistämisohjelmia ja strategioita muualla Euroopassa ja maailmassa. Tämän työn laadinnan yhteydessä tutustuttiin neljän eri kaupungin, Kööpenhaminan, Tukholman, Lontoon ja Sydneyn, kävely- ja kaupunkielämästrategioihin. Kaikkien kaupunkien strategioissa korostuu kävelyn tasa-arvoisuus ja kuuluminen kaikille: Kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua kaupungissa jalan ja tuntea olonsa turvalliseksi kävellessään. Toisaalta asennekasvatus, jalankulkuverkoston kehittäminen sekä kaupunkitilojen parantaminen nousivat miltei kaikissa strategioissa esille. Seuraavalle sivulle on koottu keskeisimmät opit esimerkkikaupungeista. Kuvat: Wikipedia 7 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kööpenhamina Tukholma Lontoo Sydney

Strategia vastaa nykytilan haasteisiin Toimenpideohjelma tuo konkretiaa Seuranta ja mittarit Strategia on osa kokonaisuutta Strategia heijastelee jokaisen kaupungin nykyistä tilannetta kävelyn edistämisessä, eikä maailmasta löydy kahta samanlaista strategiaa. Sen lisäksi että tavoitteet ja visio laaditaan vastaamaan nykyhetken haasteisiin, tulee niitä päivittää tasaisesti. Strategian lisäksi on hyvä laatia toimenpideohjelma, jossa määritetään, miten asetettuihin tavoitteisiin ja visioon päästään, ketkä vastaavat toimenpiteiden toteuttamisesta sekä mikä on niiden aikataulu ja kustannus. Osassa strategioista toimenpideohjelma kuuluu osaksi tavoitteita, osassa se on laadittu erikseen. Strategian tavoitteiden seuraaminen on tärkeää, jotta tiedetään mitä on tehty ja mihin suuntaan ollaan menossa. Mittarit voivat olla myös laadullisia määrällisten rinnalla. Esimerkiksi jalankulkijamäärien lisäksi voidaan tutkia tyytyväisyyttä kaupunkitiloihin tai tyytyväisyyttä mahdollisuuksista käyttää kaupunkitiloja. Strategiassa on hyvä osoittaa, mihin muihin strategioihin se liittyy, jotta kokonaiskuva pysyy selkeänä. Kävelystrategia ei voi olla irrallinen dokumentti, vaan sen tulee tukea kaupungin muuta kehittämistä. Lontoon kävelystrategioissa näkyy kehittämistyön edistyminen ja eri ajanjaksojen omaleimaisuus. Vuoden 1997 strategian nimi oli Putting London Back on its Feet, vuonna 2004 Making London a walkable city ja vuonna 2010 Walk this way. Kööpenhaminassa kaupunkielämän strategia A Metropolis for people ohjaa suunnittelua. Sen alle on laadittu kävelyn edistämiseen liittyvä strategia More people to walk more sekä toimenpideohjelma Copenhagen urban space action plan Kööpenhaminan Urban Life Account on hyvä esimerkki systemaattisesta seurannasta, jossa on huomioitu niin määrällisiä kuin laadullisia mittareita. Vuosittain tehtävä seurantaraportti on selkeä ja visuaalinen Tukholmassa kävelystrategiassa on esitetty selkeästi, mihin muihin strategioihin se liittyy ja millä tasolla. 8 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030

Kävelyn ja kaupunkielämän visio ja tavoitteet 2030 VISIO Tampere on viihtyisä, vihreä ja vilkas kaupunki, jossa liikutaan jalkaisin ympäri vuoden. Kävelykaupunkia kehitetään yhdessä askeleen edellä muita. Jalat alle ja menoksi Liikenne- ja liikkumiskulttuurin edistäminen Kaupunki suunnitellaan kävelijälle Toimivaa kävely-ympäristöä tukevat suunnitteluratkaisut Paljon syitä tulla ja jäädä Kävellen kesät ja talvet Houkutteleva kaupunkiympäristö ja palveluiden sekä paikkojen verkosto Toimiva kävely-ympäristö ympäri vuoden 9 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kävelijän kaupunki tehdään yhdessä Co-creation

Jalat alle ja menoksi Liikenne- ja liikkumiskulttuurin edistäminen Vuonna 2030 Tampereella kävellään, koska se on helppoa, turvallista ja kaikille mahdollista. Kaupungissa vallitsee kävelymyönteinen ilmapiiri, ja kävelystä on tullut monille luontevin tapa liikkua kodin, työn, koulun, palveluiden ja harrastusten välillä. Erityisesti lyhyillä matkoilla kävelyn suosio on kasvanut. Asukkaat ovat tunnistaneet kävelyn myönteiset vaikutukset terveydelle ja hyvinvoinnille, ja yhä useammat saavuttavat päivittäisen liikuntasuosituksen kävellen tehtävien matkojen ansiosta. Tavoitteet Kävely on osa jokaisen arkea ja luontevin tapa liikkua. Tietoisuus kävelyn hyödyistä ja sen tunnistaminen varteenotettavaksi tavaksi liikkua ei ole syntynyt itsestään. Tampereella viestitään aktiivisesti eri sidosryhmille kävelyn myönteisistä vaikutuksista ottaen huomioon erilaiset viestintäkanavat ja markkinoinnin keinot. Kävely näkyy paitsi suurempana määränä jalkaisin liikkuvia ihmisiä myös innostavina sisältöinä katukuvassa. Viestintä ei ole vain yksittäisiä tiedotteita silloin tällöin, vaan systemaattista vaikuttamista ja kävelyyn kannustamista. 10 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kävely on houkutteleva vaihtoehto liikkua erityisesti lyhyillä matkoilla. Kävely ja kaupunkielämä näkyvät Tampereen katukuvassa. Kävelyn ja kaupunkielämän edistämisen hyödyt ovat laajasti tunnistetut ja niistä viestitään aktiivisesti.

Paljon syitä tulla ja jäädä Houkutteleva kaupunkiympäristö ja palveluiden sekä paikkojen verkosto Vuonna 2030 Tampereella keskustojen kadut nähdään laajemmin kuin vain liikennevirtaa välittävinä väylinä ja mahdollisuuksina siirtyä paikasta toiseen. Kadut ovat kaupunkitiloja, jotka yhdessä aukioiden, torien ja puistojen kanssa muodostavat aktiivisen paikkojen verkoston, missä on mahdollisuuksia viihtyä, viipyä, kokea, kohdata ja nauttia. Näihin tiloihin ovat kaikki tervetulleita ja ne ovat helposti saavutettavissa. Toimiva viheralueiden verkosto, luontopalvelut ja muu kasvillisuus luovat viihtyisyyttä ja rauhaa vilkkaaseen kaupunkiin. Kaupunkivihreä, taide ja valaistus ovat tärkeä osa erityisesti kävelijän kokemusmaailmaa. Kiinnostava ja elävä kaupunki herättelee kaikkia kävelijän aisteja. Paikkojen verkosto mahdollistaa tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen. Tilojen käyttö on aktiivista, sillä kaupunki kannustaa asukkaitaan hyödyntämään kaupunkitiloja niin pieniin tilaisuuksiin kuin suurempiin konsertteihin ja tapahtumiin. Kaupunkikulttuurin kehittäminen ja siihen osallistuminen onkin Tampereella aktiivista ruohonjuuritasolta lähtien. Tavoitteet Keskustoissa on useita syitä tulla käymään. Viipyminen on tehty helpoksi houkuttelevilla palveluilla ja kaupunkitiloilla. 11 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Tampereen keskustaa kehitetään kävelijän ehdoilla ja elämyksellisenä kokonaisuutena. Kaupunki koetaan kaikilla aisteilla. Ympäristötaide ja kaupunkivihreä ovat olennainen osa viihtyisiä kaupunkitiloja. Kaupunkikulttuuri on monipuolista ja asukkaat osallistuvat aktiivisesti sen kehittymiseen.

Kaupunki suunnitellaan kävelijälle Toimivaa kävely-ympäristöä tukevat suunnitteluratkaisut Vuonna 2030 Tampereella kaupunki- ja liikennesuunnittelussa lähtökohtana on ihminen. Kaupunkiympäristö tuntuu ja näyttää ihmisen mittakaavaan sopivalta. Keskustan ja aluekeskusten ratkaisuissa priorisoidaan kävelijän tarpeita, jotta kävellen liikkuminen on turvallista, viihtyisää ja houkuttelevaa. Keskustassa ja aluekeskuksissa tiivis palveluverkosto mahdollistaa asioinnin jalkaisin. Kävely-ympäristöjä kehitetään myös paikalliskeskuksissa. Kävelyä tukevat ratkaisut mahdollistetaan jo kaavoituksessa. Näin myöhemmissä vaiheissa on edellytykset laadukkaiden ratkaisuiden toteuttamiseen. Suunnittelussa huomioidaan keskustan strategisessa osayleiskaavassa ja kantakaupungin yleiskaavassa 2040 määritellyt merkittävimmät kävely-yhteydet, kävelyvyöhykkeet sekä aluekeskusten kehittämisen periaatteet. Tavoitteet Kävelyreitit muodostavat Tampereella loogisen verkoston, jota pitkin on helppo suunnistautua. Väyläverkosto yhdistää tärkeimpiä kohteita toisiinsa, jolloin niiden välillä on helppoa liikkua kävellen. Visuaalisesti miellyttävät ja helppolukuiset opasteet auttavat suunnistautumisessa erityisesti keskustan alueella ja älykkäitä ratkaisuja hyödynnetään opastuksen tukena. 12 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kävelyreitit muodostavat virikkeellisen, katkeamattoman ja loogisen verkoston. Kävellen liikkuminen koetaan turvalliseksi. Suunnitteluratkaisuilla mahdollistetaan sujuva liikkuminen jalkaisin. Katu- ja tilaratkaisut on suunniteltu kävelijän näkökulmasta. Päivittäiset palvelut ovat asukkaiden ulottuvilla kävelymatkan päässä.

Kävellen kesät talvet Toimiva kävely-ympäristö ympäri vuoden Vuonna 2030 Tampere on aktiivinen ja viihtyisä kaupunki ympäri vuoden. Kesäisin kaupunki on aktiivisimmillaan, mutta ei vaivu horrokseen syksyn koittaessa ja iltojen pimentyessä. Erilaiset tapahtumat hyödyntävät eri vuodenaikojen ominaispiirteitä ja tuovat asukkaille ja vierailijoille mahdollisuuksia osallistua ja nauttia kaupungista. Kaupunkitilat on suunniteltu niin, että ne toimivat tapahtumien näyttämöinä niin kesähelteissä kuin syksyn sateissa ja talven pakkasessakin. Tapahtumien järjestämisen ja kaupunkitilojen hyödyntämisen lisäksi myös kävellen liikkuminen on mahdollista läpi vuoden. Ympärivuotiseen kävelyyn kannustetaan ja innostetaan. Eri vuodenaikoina liikkuminen on helppoa ja turvallista: talvella ei liukastella eikä kesällä kompastella. Selkeät ja turvalliset kävely-yhteydet säilyvät kaikkina vuodenaikoina myös väliaikaisten liikennejärjestelyjen aikana. Tavoitteet Kaupunkitiloissa viihdytään ja niistä on mahdollista nauttia ympäri vuoden. Tapahtumien järjestämisessä hyödynnetään eri vuodenaikoja. Nähtävää ja koettavaa on läpi vuoden. 13 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kävely on sujuvaa riippumatta siitä missä ja milloin kävellään. Väliaikaisissa liikennejärjestelyissä huomioidaan kävelyn sujuvuus ja turvallisuus.

Kävelijän kaupunki tehdään yhdessä Co-creation Vuonna 2030 Tampereella kaupungin kehittäminen on kaikkien yhteinen asia ja mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön on useita. Vaikuttaminen on tehty helpoksi, sillä jokainen voi osallistua itselle sopivimmalla tavalla. Suunnittelu- ja kehitysprosessit lähtevät ruohonjuuritasolta asukkaiden tarpeita kuunnellen ja heitä osallistaen. Tampereella ei pelätä kokeilla uusia ideoita ottaa kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun vaan rohkeasti testataan, mitkä osallistumisen ja kehittämisen keinot sopivat omaan kaupunkiin parhaiten. Tampereella vallitsee avoin yrityksen ja erehdyksen salliva ilmapiiri. Kaupunkiorganisaation sisällä kehitystyötä tehdään yhdessä palvelualueiden rajat ylittäen. Kävelyn ja laadukkaiden kävely-ympäristöjen edistäminen on kaikkien asia, ja eri palvelualueet ovat tunnistaneet omat keinonsa kävelyn edistämiseen. Osaaminen kävelyn erilaisissa suunnitteluratkaisuissa ja kehityshankkeissa on korkeatasoista. Rohkeilla kokeiluilla testataan uusia ideoita. Yrityksen ja erehdyksen kautta uskalletaan oppia ja kehittyä. Tavoitteet Rohkeat kokeilut ja kävelyä edistävät ratkaisut ovat mahdollisia poliittisen päätöksenteon kautta. Päätöksentekijät ovat sitoutuneet asetettuihin tavoitteisiin ja ymmärtävät, miten niiden tulee näkyä niin suunnitteluratkaisuissa kuin rahoituksessa. 14 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Kaupungin kehittämiseen osallistuvat kaikki. Kaupunki tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja ottaa kantaa. Päätöksentekijät ovat sitoutuneet kävelyn edistämiseen, mikä näkyy politiikassa, suunnitteluratkaisuissa ja rahoituksessa.

Kehittämistyön jatko T ässä työssä on määritelty kävelyn ja kaupunkielämän edistämisen visio ja tavoitteet. Seuraavassa vaiheessa tulee toteuttaa toimenpideohjelma, jossa on määritelty, millaisilla keinoilla asetettuihin tavoitteisiin päästään, kuka niiden toteuttamisesta vastaa ja millä aikataululla. Tulevaisuudessa tulee myös määritellä, miten tavoitteiden toteutumista seurataan, millä mittareilla seuranta tapahtuu sekä kuka vastaa seurannasta. VISIO JA TAVOITTEET Valinnat TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpiteet, vaiheistus ja aikataulu, kustannukset ja vastuutaho SEURANTA Toteutumisen mittarit ja seurannan toteutuminen Ennen toimenpideohjelman ja seurantasuunnitelman laatimista on mahdollista edistää kävelyn ja kaupunkielämän suunnittelua eri tavoilla. Näistä merkittävimmät tämän hankkeen aikana tunnistetut toimet ovat: Vuoropuhelun ja yhteistyön kehittäminen Kävelyn ja kaupunkielämän edistäminen liittyy kaikkien palvelualueiden toimintaan. Siihen liittyvää suunnittelua ja edistämistyötä tulisikin tehdä eri alueiden yhteistyönä. Sisäisen viestinnän ja kommunikoinnin avulla on mahdollista tunnistaa yhteistyön mahdollisuudet ja olla tietoinen muiden toiminnasta. Datan kerääminen kävelystä Jotta kävelyn edistämistä on mahdollista seurata, tulee olla ajantasaista tietoa seurannan pohjaksi. Muun muassa kävelijämäärät, oleskelun määrä, tyytyväisyys kaupunkitiloihin ja kävelyn osuus kulkutapajakaumasta antavat tietoa niin suunnittelun kuin päätöksenteon tueksi. 15 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030 Asenteisiin vaikuttaminen Vaikka kävelyn edistäminen on mukana useissa Tampereen strategioissa ja ohjelmissa, tarvitaan koko kaupungin organisaatiolta ja sidosryhmiltä kävelymyönteistä ajattelutapaa, jotta tavoitteet jalkautuvat käytäntöön. Rahoituksen kehittäminen Strategioissa mainitut tavoitteet on mahdollista saavuttaa ainoastaan, jos investoinnit ovat linjassa tavoitteiden kanssa. Kävelyn edistämisen tuleekin näkyä myös siihen varatussa rahoituksessa. Jo asetettujen tavoitteiden seuranta Kävelyn edistäminen on esillä useissa strategioissa ja suunnitelmissa. Tämä työ tukee aiemmin asetettuja tavoitteita, mutta myös niitä voidaan seurata ja pitää huolta, että asetetut tavoitteet tulevat käytäntöön.

Lähteet City of Copenhagen. 2009. A Metropolis for People Visions and goals for urban lige in Copenhagen 2015. City of Copenhagen, The Technical and Environmental Administration. City of Copenhagen. 2011. More people to walk more The pedestrian strategy of Copenhagen. City of Copenhagen, The Technical and Environmental Administration. City of Copenhagen. 2015. Urban Life Account Trends in Copenhagen s urban life in 2015. City of Copenhagen, The Technical and Environmental Administration. City of Sydney. 2015. Walking Strategy and Action Plan. City of Sydney. Henkilöliikennetutkimus 2016 / Liikennevirasto Stockholms stad. 2016. The Stockholm Pedestrian Plan. Stockholms stad. Tampereen kaupunki 2017. Tampere Sinulle paras, Tampereen strategia 2030. Tampereen kaupunki. 2017. Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava selostus. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.1.2016, kuulutettu osittain voimaan 2.6.2017. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Transport Committee. 2010. Walk This Way Making walking easier and safer in London. Greater London Authority. October 2010. Transport for London. 2004. Making London a walkable city The Walking Plan for London. February 2004. Mayor for London, Transport for London. LPCA. 1997. Putting London back on its feet A strategy for walking in Longon. Planning for greater London. 16 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030

17 / K ÄVELYN JA K AUPUNKIEL ÄMÄN VISIO JA TAVOIT TEET 2030