LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys
Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa 2017 alkaen Työpari osa Sosiaalipäivystystä Moniammatillinen työpari Sairaanhoitaja + sosiaalityöntekijä (=sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä) Osa Sisä-Suomen poliisilaitoksen Ankkuri-tiimiä, tiivis yhteistyö etenkin Tiedustelun ja ennalta estävän tutkinnan kanssa ja sosiaalipäivystyksen varhaisen puuttumisen sosiaalityöntekijän sekä nuorten rikosasioiden sosiaalityöntekijän kanssa
Miksi työpari perustettiin? Sosiaalihuoltolain uudistus 2014 Suomi ratifioinut Istanbulin sopimuksen 2015 Naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen ja torjumisen Uhridirektiivi 2015
Sosiaalihuoltolaki Uuteen lakiin (2014) otettiin kirjaus väkivallasta johtuvista tuen tarpeista Koska väkivallan tekijä on läheinen, tavallisesti puoliso, ja väkivalta on usein toistuvaa ja pitkäkestoista, teon vaikutukset ovat traumatisoivia Tuen tarve tarkoittaa yleensä suojan, turvan ja kriisiavun tarvetta Uhrin tuen tarve voi väkivallan aiheuttamien fyysisten ja henkisten vammojen hoitamisen lisäksi liittyä lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseen, esimerkiksi avun järjestämiseen lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvissä asioissa erotilanteissa, toimeentuloon ja asumisen järjestämiseen Väkivallan uhri voi olla niin traumatisoitunut, ettei hän kykene yksin selviytymään käytännön järjestelyistä 14 sisältää luettelon niistä palveluista, joita kunnan ainakin on tarjottava väkivallasta aiheutuvan tuen tarpeeseen (Sosiaalihuoltolain 11.5 ja 14 sosiaalipalveluiden järjestäjän velvollisuudet)
Istanbulin sopimus 1.8.2015 Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisy ja poistaminen Vahvistaa sukupuolten tasa-arvon ja naisiin kohdistuvan väkivallan välisen yhteyden Korostaa väkivallan ennalta ehkäisyä, tilastointia ja seurantaa, uhrien suojelua ja tekijöiden rikosoikeudellista vastuuta Sisäministeriön linjaus osana kuntien hyvinvointistrategiaa ja turvallisuussuunnitelmaa Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset väkivaltatyön kuntakohtaisista koordinaattoreista Muut toimintaa ohjaavat lait ja suositukset mm. lastensuojelulaki, uhridirektiivi
Uhridirektiivi 26.11.2015 alkaen Rikoksen uhrille on tarjottava tukea heti, kun hän on toimivaltaisen tiedossa, kaikissa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheissa ja riittävän pitkään myös niiden jälkeen uhrin tarpeiden mukaan Uhrin oikeuksien käyttämisen kannalta olennaista tietoa, neuvontaa ja tukea Yhteistyö poliisin kanssa -> päivystykselliset asiakasohjaukset
Jokaisen työntekijän Tulee työssään kysyä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta Tulee osata antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta Tulee kirjata asia asiakkaan tietoihin Tulee ylläpitää osaamistaan
Lähisuhdeväkivallan erityispiirteet varhaisen puuttumisen näkökulmasta Nimeämiseen ja käsitteellistämiseen liittyvät ongelmat Traumatisoituminen Kiintymyssuhteiden dynamiikka Yksityinen julkinen Väkivallan taustalla on usein: Sukupuoleen liittyvät kysymykset valtasuhteista ja tasa-arvosta Uhrien henkinen ja/tai fyysinen huonokuntoisuus ja riippuvuus
Lähisuhdeväkivallan muodot Fyysinen väkivalta (esineiden/omaisuuden tuhoaminen) Henkinen väkivalta (piilevä/latentti) Hengellinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Taloudellinen väkivalta Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti (kaltoinkohtelu) (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002)
Rikostyypit, lähisuhdeväkivalta Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset (esim. pahoinpitelyt, vainoaminen) Seksuaalirikokset (loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta) Omaisuusrikokset, vapauteen kohdistuvat (pakottaminen) Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevat rikokset (kotirauhan rikkominen) Syyteoikeus joko syyttäjällä tai asianomistajalla. Vuodesta 1995 myös yksityisellä paikalla tapahtuneesta rikoksesta voidaan nostaa virallinen syyte. Vuodesta 2011 lähisuhteessa tapahtuva lievä pahoinpitely syyttäjän syyteoikeus.
Lapsi väkivallan keskellä Tampereen sosiaalipäivystyksessä tehdään vuosittain yli 300 lastensuojeluilmoitusta (Tampere & Orivesi) missä ensisijaisena syynä on vanhempien välinen lähisuhdeväkivaltatilanne. Heiskasen & Piispan arvion mukaan noin 17 % alle 18-vuotiaista lapsista on joutunut kotonaan kohtaamaan vanhempiensa välistä väkivaltaa. Näistä n. 190000 lapsesta yli 10% on lisäksi itse joutunut väkivallan kohteeksi. Noin 10% lähisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoon. Huom! Lastensuojeluilmoituksen teko ja ilmoitusvelvollisuus poliisille (LsL 25 )
Rikosilmoitus? -Rikoslain 15. luvun 10 mukaan työntekijän tulee puuttua törkeisiin rikoksiin (esimerkiksi vakava lähisuhdeväkivalta). Lievemmissä tapauksissakin on hyvä keskustella rikosilmoituksen tekemisestä asiakkaan kanssa. Oikeus ilmoittaa poliisille mikäli epäilee jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Lakimuutokset viranomaisten tiedonkulun parantamiseksi (1.4.2015) 1. Rikosilmoitus poliisille / lääkärikäynti /Rikosuhripäivystys 2. Esitutkinta (rangaistus- ja korvausvaatimus) 3. Syyteharkinta 4. Sovittelu 5. Oikeudenkäynti ja tuomio - Oikeus hakea lähestymiskieltoa.
Mitä lähisuhdeväkivaltatyön työpari tekee käytännössä? Hyvinvointipalveluiden henkilökunnan kouluttaminen, koska jokaisen työntekijän tulee työssään kysyä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta Tulee osata antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta Tulee kirjata asia asiakkaan tietoihin Tulee ylläpitää osaamistaan Avainhenkilötoiminta Asiakastyö Päivystyksellistä, ohjaukset muilta viranomaisilta Lähtökohtaisesti asiakkaat eivät ole muiden palveluiden piirissä
MARAK = Moniammatillinen riskinarviointikokous vakavan parisuhdeväkivallan uhan alla elävien henkilöiden suojaamiseksi Kokous 1krt/kk. Tampereen MARAK-työryhmällä vuonna 2018 yhteensä 15 asiakasta Työryhmässä nimetyt jäsenet ja varajäsenet Ohjautuminen MARAK-riskinarvioinnin kautta, asiakkaalle vapaaehtoista. Asiakas voi myös itse osallistua kokoukseen. Kokouksessa asiakkaan asia käsitellään kerran ja asiakkaalle tehdään turvasuunnitelma. MARAK-työskentelyn jälkeen työryhmän sihteeri seuraa asiakkaan tilannetta 6kk kuluttua. MARAK-riskinarviointilomake hyvä tapa työntekijälle kartoittaa väkivallan uhkaa, vaikka asiakas ei haluaisikaan että hänen asiaansa käsitellään MARAK-kokouksessa
Tulevia koulutuksia keväällä 2019 6.3 klo 12.30-16 Tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla. Ei ennakkoilmoittautumista. 19.3 klo 12-16 Kaltoin kohdeltu lapsi koulutus TAMK, ilmoittautuminen avataan myöhemmin 20.3 klo 12-16 MARAK-koulutus / Tipotien sosiaali- ja terveysasema Ilmoittautuminen: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/17564/lomake.htm 23.4 klo 12.30-16 Parisuhdeväkivalta-koulutus/ Tipotien sosiaali- ja terveysasema 9.5 klo 12.30-16 Ota puheeksi perhe- ja lähisuhdeväkivalta Koulutus järjestetään Setlementti Tampereen tiloissa, ei ennakkoilmoittautumista. Helmikuussa 2019 THL:n verkkokoulutus Luo luottamusta, puutu väkivaltaan
Yhteistyössä: Laura Keisanen (laura.keisanen@tampere.fi) 040 639 7899 Noora Kannisto (noora.kannisto@tampere.fi) 050 306 2314 www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta facebook: @lahisuhdevakivaltatyo