Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1
Sisältö Tutkimusasetelma Paikallisidentiteetin muotoutuminen Paikallisidentiteetin käyttö Paikallisidentiteetti ja muutoskestävyys Esitys perustuu päättymässä olevan tutkimuksemme Kunta-kylä suhteen sosiaalisten pääomien hallinta kunnan kehittämisstrategiana havaintoihin ja tuloksiin. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 2
Tutkimusasetelma Tutkimuksen kohteena ovat paikallisdiskurssit, eli a) historiallinen kerronta paikallisesta kehityksestä sekä b) ajankohtainen puhunta kunnan paikallisesta kehittämisestä. Tapauksena tutkitaan Lahden ja Kouvolan kaupunkien välissä sijaitsevaa 7000 asukkaan Iittiä 2000-luvun kuntamuutostilanteessa. Tutkimus ajoittuu vuosille 2011 12. Tutkimuksen aineistot: 1) historiantutkimus, 2) kysely, 3) haastattelut, 4) media-aineisto sekä 5) asiakirja-aineisto. Teoreettinen kehystys: sosiaalinen pääoma ja resilienssiteoriat www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 3
Iitti asemoi itsensä etäisyyksien kautta www.helsinki.fi/ruralia 18.2.2013 4
ja esittelee sijaintiaan. www.helsinki.fi/ruralia 18.2.2013 5
Tutkimusasetelma Ylipaikallinen muutos ja muutosvoimat Paikallis - KEHITYS - diskurssi tiedollisten ja identiteettiresurssien muotoutuminen? PAIKALLISKEHITYS Paikallinen tulkinta ja vaikuttaminen Paikallis - KEHITTÄMIS - diskurssi tiedollisten ja identiteettiresurssien tarkoituksellinen käyttö? www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 6
Paikalliskehitysdiskurssin vaiheittainen analyysi I VALTION JA KUNTIEN SYNTY PERIFEERISESSÄ JA AGRAARISESSA SUOMESSA (vuoteen 1916 asti) II KUNTAKEHITYS ITSENÄISYYDEN ALKUVUOSIKYMMENINÄ (1917 1959) III HYVINVOINTIVALTION JA KUNTASEKTORIN KASVUN AIKA (1960 1989) IV HYVINVOINTIVALTION KRIISIYTYMISESTÄ NIUKKUUDEN AIKAAN (vuodesta 1990 alkaen) www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 7
Paikallisidentiteetin muotoutuminen Kyselyyn vastanneiden paikkasidonnaisuus on vahva Kysely toteutettiin huhti toukokuussa 2012 ja kohdennettiin tietyille Iitin postinumeroalueille. Kyselyyn vastanneita 561 henkilöä, vastausprosentti 44,5 % Vastanneista 46,2 % oli myös syntynyt Iitissä (suomalaisista 37 % asui syntymäkotikunnassaan 2012) Lähes kolmannes vastanneista (30,7 %) oli asunut koko ikänsä Iitissä ja näistä 75,3 % samassa kylässä. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 8
Paikka ja asuminen keskeisiä Iittiin muuttamisen syitä Kohta Muu syy, mikä? sisälsi kertomuksia mm. avioitumisesta ja muuttamisesta puolison tai omalle sukutilalle tai mainittiin siirtolaisuus Karjalasta. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 9
Paikka, asunto ja luonto keskeisiä kylän valintaperusteita Kohta Muu, mikä? sisälsi kertomuksia mm. avioitumisesta ja muuttamisesta puolison tai omalle sukutilalle tai mainittiin siirtolaisuus Karjalasta. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 10
Iittiläisyys on tärkeää Iittiläissyntyiset yli 10 vuotta nykyisessä asuinkylässään asuneet kokivat sekä iittiläisyyden että myös kylään kuulumisen keskimäärin tärkeämmäksi kuin muut. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 11
Kylään kuuluminen on tärkeää Muualta muuttaneille kylä näytti olleen jonkin verran vahvempi kiinnittymisen kohde kuin kunta ja varsinkin, jos vastaajalla tai hänen puolisollaan ei ollut sukujuuria Iitissä. Samansuuntaisia tuloksia loma-asukaskyselyssä (Rantanen & Hyyryläinen 2012). www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 12
Itsenäinen Iitti sekä Iitin luonto ja maisemat ovat tärkeimpiä iittiläisyyden ylläpitäjiä www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 13
Oman kylän asukkaat, kunta ja kyläkoulu tärkeimmät yhteistyökumppanit kylien kehittämisessä www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 14
Paikallisidentiteetin käyttö Historiallisen identiteetin argumentointi kuntamuutoskeskustelussa Kuulumme historiallisesti Hämeeseen. Iitti on vanha hämäläinen kunta ja perusiittiläiset ovat hämäläisiä Nimimerkki Hämäläinen. Lahlesthan myö on lählettykkii. Monet esi-isät kääntyisivät haudassa, jos tietäisivät, miten nyt ollaan viemässä Iittiä Päijät-Hämeeseen, kun aikanaan kunnanisät olivat ajamassa meitä Uudeltamaalta Kymenlaaksoon. Nimimerkki Ei vaihdeta maakuntaa. (Poimintoja Iitinseudun lukijapalautteesta helmikuussa 2012.) Elinkeinorakenteen puolesta identifioidutaan paremmin Päijät-Hämeeseen. Perushistoria on kallellaan Päijät-Hämeeseen. Iitti ei ainakaan ole Itä-Suomea. Mieluummin kuuluu länteen kuin itään. (Haastateltu iittiläinen.) Olisi palattava vanhoille juurille, Uudellemaalle. (Toinen haastateltu iittiläinen.) www.helsinki.fi/ruralia 18.2.2013 15
Iitin itsenäisyyden argumentointia kuntamuutoskeskustelussa Ehkä Iitin historia rajaseutuna vahvistaa identiteettiä ja pyrkimyksiä pysyä itsenäisenä. (Haastateltu iittiläinen.) Vihoviimeisin vaihtoehto, että meidät liitetään Kouvolaan. Se on elämän ja kuoleman kysymys iittiläisille. (Iitin kunnanvaltuuston puheenjohtaja, YLE Kymenlaakso, verkkosivut 8.2.2012.) Kansan mies kahtee sanaa Iitin mies henkee veree! Vaalislogan kuntavaaleissa 2012. (Iitinseutu 25.10.2012.) Iitin tulee ehdottomasti jatkaa itsenäistä linjaa. Virkkunen suunnitelkoon karttansa uudelleen! Säästämiselläkin pitää olla tolkkunsa, ei voida loputtomasti säästää, palvelut heikkenevät kun yksiköt suurenevat. Muistakaa miten kävi suuren ja mahtavan Neuvostoliiton, sekin hajosi! (Kyselyyn vastannut vapaamuotoisessa kommentissaan.) www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 16
Iitin itsenäisyyden argumentointia kuntamuutoskeskustelussa Iitti tulisi ehdottomasti säilyttää itsenäisenä niin pitkään kuin suinkin mahdollista. -- Jos Iitti yhdistettäisiin suurkuntaan, kunnan olemassaolo lakkaisi. Jäljelle jäisi vain nippu pikkukyliä suuren kaupungin laitamille. Siispä nyt ja tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää panostaa kylien hyvinvointiin, kehitykseen ja elinvoimaisuuteen. Uhkanahan on, että muutaman vuoden päästä Iitin kylät ovat ainoita iittiläisyyden jäänteitä ja perinteiden vaalijoita. (Kyselyyn vastannut vapaamuotoisessa kommentissaan.) www.helsinki.fi/ruralia 18.2.2013 17
Iitin itsenäisyys on kylien elinvoiman säilymisen edellytys www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 18
Yksittäisen kuntalaisen mahdollisuudet vaikuttaa? Parhaat vaikuttamistavat olivat vastanneiden mukaan 1) äänestäminen kunnallisvaaleissa (22,9 %), 2) osallistuminen kylätoimintaan (17,5 %) ja 3) suorat yhteydenotot kunnanvaltuutettuihin tai kunnanhallituksen tai lautakuntien edustajiin (15,2 %). www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 19
Vaikuttamisen tunnetta voimistaa hyvä yhteishenki - Vahvaa yhteishenkeä asuinkylässään kokeneet arvioivat useammin kuin muut, että yksittäisellä kuntalaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa Iitin kunnan kehittämiseen. - Myös naapuriavun kokeminen merkittäväksi kylän yhteishengen luojaksi ja ylläpitäjäksi oli positiivisessa yhteydessä tunteeseen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 20
Paikallisidentiteetti ja muutoskestävyys Paikallinen muutoskestävyys (local resilience) tarkoittaa paikallisten toimijoiden kykyä reagoida ja sopeutua muutokseen paikallisesti kestävällä tavalla. Paikallinen kestävyys on kuitenkin paikallisten toimijoiden subjektiivinen / kollektiivinen tulkinta, joka on aina sidoksissa aika paikka-kontekstiin. JOHTOPÄÄTÖS: Paikallisidentiteettejä käytetään kehittämisdiskursseissa tarkoituksellisella tavalla osana paikallisen strategian muotoilua. Tämä tapahtuu myös historiallista kerrontaa ja sosiaalista muistia hyödyntäen. www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 21
Paikallisidentiteetti on jatkuvasti muuttuva, mutta sellaisena elävä osa paikallista muutoskestävyyttä. Elävä paikallisidentiteetti on paikalliskehityksen kimmoisa välittäjä Ylipaikallinen muutos ja muutosvoimat kimmoisa paikallisidentiteetti SOPEUTUVA paikalliskehittäminen REAGOIVA www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 22
Paikallisidentiteetti ja muutoskestävyys Iitti-tutkimuksemme julkaistaan kevään 2013 aikana. Kiitos mielenkiinnosta! www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 23