1/6 YLEISSUUNNITELMA 1:2000 PITUUSLEIKKAUS 1:2000
2/6 OSA-ALUESUUNNITELMA 1:1000 LEIKKAUS C-C 1:750
3/6 SUUNNITTELUALUE LÄNNESTÄ
4/6 SUUNNITTELUALUE IDÄSTÄ
RAKEISUUSKAAVIO 1:5000 K E T J U Lahden 5/6 TOIMINNALLINEN KAAVIO 1:5000 ASUMINEN PALVELUASUMINEN SENIORIASUMINEN JA PALVELUT LIIKE-, TOIMISTO- JA TYÖPAIKKARAKENTAMINEN ASEMA JA MATKAKESKUSPALVELUT KESKUSTATOIMINNOT ASUMINEN, LIIKETILAT JA LÄHIPALVELUT SEKOITTUNEET TOIMINNOT ASUMINEN, LIIKE- JA TYÖTILAT, VIIHDE-, KULTTUURI- JA HYVINVOINTIPALVELUT, TILAPÄISET TOIMINNOT JULKINEN TILA AJONEUVOLIIKENNE JOUKKOLIIKENNE JA PYSÄKKI KEVYTLIIKENNE RAITTI SHARED SPACE -ALUE STRATEGIA Arkkitehtonisesti korkeatasoisella keskustarakentamisella, tehokkaalla maankäytöllä, laadukkailla julkisilla tiloilla sekä toimintojen sekoittamisella alue muutetaan urbaaniksi ja elämää sykkiväksi ruutukaavakeskustan osaksi. KAUPUNKIRAKENNE JA -KUVA Alueen kaupunkirakenteellinen idea muodostuu erityyppisistä umpikortteleista, jotka julkiset tilat ketjuttavat toisiinsa. Kortteleita yhdistää toisiinsa alueen pituussunnassa kulkeva polveileva kävelyraitti. Kortteleiden kerrosluvut ja rakentamistehokkuudet kasvavat aseman ja Askon tehtaiden läheisyydessä pysyen kuitenkin maltillisina varsinkin metsäisten harjujen kohdalla. Umpikorttelirakenteen muurimaisuutta on vähennetty sakaramaisella massoittelulla. Umpikorttelirakenne selkeyttää hajanaisen alueen tilanmuodostusta sekä tilahierarkiaa. Ketjumaisesta rakenteesta johtuen rakennetta on helppo toteuttaa vaiheittain toiminnallisten tarpeiden mukaisesti. Rakentamisen aloituksen painopiste on matkakeskuksen ja Askon tehtaan ympäristössä. Matkakeskukseksi täydentyvän rautatieaseman rooli on säilytetty kaupunkikuvassa kadun päätteenä, osana avointa kaupunkiaukiota. Hotellitorni toimii aseman seudun liikenneterminaalin maamerkkinä. Mannerheiminkadun luonnetta on muutettu katumaiseksi rajaamalla katutilaa korttelirakenteella aivan kadun varteen sekä täydentämällä katutilaa istutusvyöhykkeellä. Rakentaminen on ulotettu myös radan läheisyyteen. Radan varren suojavihervyöhykkeessä voidaan varautua melun ja tärinän aiheuttamien häiriöiden minimointiin erilaisilla teknisillä järjestelyillä. Alueen vanhoja rakennuksia on säilytetty osana korttelirakenteita luomaan alueelle identiteettiä ja muistumia alueen historiasta. Asko III:n alueelle rakentuu muurimaisen kerros- ja ketjutalojen kehän sisään pienoiskaupunki, joka mahdollistaa erityyppisiä kaupunkimaisia asuinratkaisuja laajojen piha- ja puistoalueiden yhteyteen. Anttilanmäen pientaloalueen läheisyydessä rakentamistapa muuttuu pientalovaltaiseksi. Suurkorttelia ympäröivään puistovyöhykkeeseen sijoittuu asumista palvelevia virkistys-, ulkoilu- ja viljelytoimintoja. SEKOITTUNEET TOIMINNOT Alueen toiminnoissa pyritään monipuoliseen sekoittuneeseen rakenteeseen, joka mahdollistaa vilkkaan ja urbaanin kaupunkikulttuurin. Alueen toiminnat täydentävät keskustan toiminnallista rakennetta, mutta palvelevat samalla lähialueen asukkaita. Alueelle lisätään voimakkaasti asumista keskustan palvelujen läheisyyteen. Alueelle osoitetaan tiivistä keskustamaista kerrostalorakentamista, väljempää kerrostalorakentamista, tuettuja asumismuotoja (vuokra-asunnot, opiskelijaasuntolat), loft- ja ateljeeasuntoja sekä palveluasumista (senioriasuminen). Monipuolinen asuminen lisää alueen sosiaalista kestävyyttä, monipuolistaa ikärakennetta ja lisää sosiaalista kontrollia. Asumista on osoitettava alueelle riittävästi, jotta alueen lähipalveluille riittää käyttäjiä sekä julkiset tilat täyttyvät kaupunkilaisista. Asuinkortteleiden kivijalkoihin sekä säilyviin rakennuksiin sijoittuu liiketiloja ja lähipalveluita. Alueelle varataan kortteli tilaa vievän kaupan tarpeisiin, ns. retail-park kortteliin. Toimisto-, verstas-, paja- ja työtiloja osoitetaan alueelle hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvän sijainnin vuoksi sekä paikoin rata-alueen puskurivyöhykkeeksi. Työpaikkojen logistinen sijainti kaupunkirakenteessa hyödyntää mm lisääntynyttä asukasmäärää (työpaikkaomavaraisuus) sekä pysäköintilaitosten vuoroittaiskäyttöä. Askon tehtaan alueelle ja rakennuksiin osoitetaan asumisen lisäksi muunneltavaa työ-, toimisto- ja projektitilaa, hyvinvointipalveluita, viihdepalveluita sekä kulttuuripalveluita. Rakennuksesta voidaan osoittaa tiloja erilaisille tilapäisille käyttötarkoituksille, joita voivat olla esim. erilaiset tapahtumat, festivaalit, konsertit, konferenssit jne. Muunneltava tila soveltuu myös opetustoimintaan (muotoiluinstituutti, taidekasvatus, evakkokoulu jne) sekä näyttely-, elokuva- ja teatteritiloiksi. Sisäpihat ja läheiset julkiset tilat tukevat em. toimintoja ja mahdollistavat toiminnan laajenemisen osaksi julkista kaupunkitilaa. MAANALAINEN PYSÄKÖINTI PYSÄKÖINTILAITOS MAANPÄÄLLINEN PYSÄKÖINTI LEIKKAUS B-B 1:750 LIIKENNEKAAVIO 1:5000 LEIKKAUS A-A 1:750
JULKISET TILAT Suunnittelualueen kapeudesta ja johtuen alueen sisälle ei mahdu korttelirakennetta kaupunkitilallisesti kokoavaa katuyhteyttä. Alueen korttelirakennetta rytmittääkin erityyppisten julkisten tilojen sarja, joiden avulla kortteleiden väleihin muodostuu toiminnoiltaan ja luonteeltaan erilaisia puistoja, aukioita, sisäpihoja ja toreja. Julkisten tilojen sarja laajentaa toisiinsa liittyvien korttelipihojen toimintaa ja luo rakenteeseen tunnistettavia kohtia. Julkisten aukioiden yhteyteen varataan viheralueita viihtyisyyden, suotuisan pienilmaston sekä hulevesien imeyttämisen takia. Asemaaukio yhdessä asemapuiston kanssa on tilasarjan merkittävin julkinen tila. Tilat on koottu polveilevan reitin avulla yhteen, mikä mahdollistaa kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä. Radan eteläpuolisessa korttelisolussa perinteinen katu- ja aukiotila yhdistyvät kävelypainotteiseksi shared space tilaksi, mikä tehostaa julkisen tilan käyttöä ja parantaa liikenneturvallisuutta. MATKAKESKUS Rautatieasema täydentyy toiminnallisesti sekä lähi- että kaukoliikenteen bussiasemilla sekä rahtiterminaalilla. Alueen läheisyyteen varataan useita paikoitusalueita sekä laitoksia polkupyöräparkkeineen. Samalla pysäköintilaitokset palvelevat läheisiä toimisto-, työpaikka-, majoitus- sekä liiketiloja. Matkakeskuksen viereisiin kortteleihin osoitetaan liiketiloja sekä hotelli. Matkakeskuksen toiminnallista roolia korostetaan sijoittamalla kaupallisia lähipalveluita sekä liiketiloja osaksi terminaalia. Samalla järjestetään lämpimät sisäyhteydet aseman, asemalaitureiden, pysäköintilaitosten ja pyöräparkkien välillä. Asemapäällikön talon yhteydessä säilytetään olevaa puustoa ja täydennetään alue asemapuistoksi. EKOLOGIA Periaatteet ekologisessa kaupunkisuunnittelussa ovat pieni energiankulutus, tiivis kaupunkirakenne, päivittäisten palvelujen tarjoaminen alueella, yksityisautoilun minimointi, uusiutuvan energian osuuden maksimointi, hajautettu energian tuotanto sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden huomiointi. Kaupunkirakenteen tiivistäminen mahdollistaa myös energiateknisten, kunnallisteknisten ja jätehuoltoon liittyvien ratkaisujen keskittämisen, sekä niiden kehittämisen myöhemmin. Rakennussuunnittelussa pyritään energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin. Vanhojen rakennusten uusiokäyttö tukee ekologisesti rakennetun ympäristön imagoa. LIIKENNE Suunnittelualueen autoliikenne tukeutuu pohjoisessa Mannerheiminkatuun sekä Askonkatuun ja sen jatkeeseen idän suuntaan. Askonkatu on liitetty toimisto-, liike- ja paikoitusrakennuksen kansirakenteella Upon siltaan ja Iso Paavolankatuun. Paikoitus on osoitettu korttelirakenteessa pihakansien alle, jonka maaston korkeuserot helposti mahdollistavat. Näin piha-alueet ja julkiset aukiot säilyvät monipuolisessa käytössä eikä paikoitus häiritse toimintoja. Aukioille on sallittu paikoitusta vähäisessä määrin palvelemaan lyhytaikaista asiakaspysäköintiä. Paikoitusnormina on keskustan läheisyydessä asumiselle käytetty 1ap / 80 100 asm2. Liityntäpysäköinnille on va- rattu kaksi pysäköintilaitosta radan eteläpuolelle. Joukkoliikenteen toimintaympäristöä kehitetään aikaisempien suunnitelmien pohjalta matkakeskuksen yhteydessä. Kevyen liikenteen poikittaisyhteyksiä lisätään keskustan ja etelän suuntaan. Pituussuuntaisia yhteyksiä radan molemmin puolin vahvistetaan ja kehitetään. Tehokas ja riittävän kattava kevyenliikenteen verkosto tukee autotonta liikkumista. Rautatiealue luo loistavat edellytykset seudullisen raideliikenteen kehittämiselle. MELU JA TÄRINÄ Raide- ja ajoneuvoliikenteen melua vastaan suojaudutaan umpikorttelirakenteella sekä radan varressa melumuurein ja suojavallein, mikä mahdollistaa suojaiset korttelipihat. Mahdollinen tärinävaikutus huomioidaan suojavyöhykkeen teräspontti- tai pystystabilointiratkaisuilla. Tämän lisäksi tärinää voidaan vaimentaa rakennuskohtaisesta myös tärinänvaimennusrakentein (matot ja laakeroinnit). Mahdollisuuksien mukaan korttelirakenne viedään kauemmas raidealueesta. LAAJUUDET AK 53 000 AL 42 000 A 14 000 AKP 19 000 KTY 62 500 AKTY 30 000 RM 4 000 YHTEENSÄ 224 500 kem 2 K E T J U Lahden 6/6 NÄKYMÄ MATKAKESKUKSESTA