Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä



Samankaltaiset tiedostot
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-mittausasemien kalibrointi

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

D Dräger Suomi Oy Huoltaja- ja käyttäjäkurs sit 2015

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (VONKU) -hanke LOPPURAPORTTI

Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

PÖYTYÄN KUNTA, KYRÖN VANHA KOULU TILASTOVERTAILU DNA-ANALYYSEISTÄ

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Liite (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

testo 610 Käyttöohje

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

testo 510 Käyttöohje

Mittarit ja mansetit

Käyttöopas (ver Injektor Solutions 2006)

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

Hiidenveden vedenlaatu

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Ilmanvirtauksen mittarit

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

COMBI-hankeessa tehtävät kenttämittaukset

testo 460 Käyttöohje

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Käyttöohje HI98127 / HI Pietiko Oy Tykistökatu 4 B 310(ElektroCity) Turku, puh (02) , fax (02)

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kosteikot ja vesiensuojelu

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

Pori Energian tarjoamat kunnossapitopalvelun tuotteet. Kunnossapitoinsinööri Miikka Olin Pori Energia Oy

Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö Aineistojen käyttökelpoisuus, laadunvarmistuksen edistäminen ja tiedon avoimuus

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

testo 831 Käyttöohje

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS

D Dräger Alcotest 3000 Hengitysilman alkoholin mittauslaite

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Veden laadun jatkuvatoimisen mittaamisen ja manuaalisen na ytteenoton kokonaisepa varmuudet

testo Käyttöohje

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

VILKASE VESIMITTARIN ETÄLUKULAITTEEN PIKAOHJE

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa (MITTARI-hanke) Loppuraportti

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

KANNETTAVA MITTALAITE 3D-TOIMINNOLLA. Elektroninen mittalaite. auton mittaukseen. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

KÄYTTÖOHJE TAKOMETRI TRIFITEK TR-550

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

Infrapunalämpömittari CIR350

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Transkriptio:

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT MITTARI hankkeen workshop 14.5.2013 Pyhäjärvi-instituutti 1

Mittarit Vedenlaatumittareita käytössä vuodesta 2009 Vuokramittareita ja omia mittareita tällä hetkellä 6 omaa mittaria tulossa 1 oma ja 2 vuokramittaria Hankerahoitus => kilpailuttaminen (sekä osto että vuokraus)! Pyhäjärvi-instituutin omat mittarit: YSI 600-OMS (2 kpl) YSI 6920V2-M (4 kpl) 2

Sameus Mitattavat muuttujat: Sameus Sähkönjohtavuus Lämpötila (Pinnankorkeus) NO3 (tulossa ) Tiedonsiirto: Pinnankor keus Keller GSM2 ja Luoteen datapalvelu (vuokraus) Omissa mittareissa ei tiedonsiirtoa Sähkönjohta vuus Data ladataan tietokoneelle huoltokäyntien yhteydessä = > Data ei ole julkisesti nähtävillä GWM-Engineering Oy, Luode Consulting Oy 3

Mittarit maastossa Ojat & vesiensuojelukohteet Vesiensuojelukohteilla mittarit ylä- ja alapuolella => toimivuuden selvitys Mittarit 2-4 vkoa useita kuukausia/ kohde Kunnostustyömailla Ennen Kunnostuksen aikana Jälkeen Mittauskohteet pieniä uomia, ojia (Pyhäjärvellä SYKEn järvilautta) 4

Asennusratkaisuja vaatimuksena helppo siirrettävyys paikasta toiseen => ei laiturirakennelmia kiinnitys vaijerilla ja lukolla toistaiseksi ei ilkivaltaa Asennuksen haasteita sameus - mittarin oikea asennussyvyys ajoittain voimakas virtaama mittarit lähtevät liikkeelle sijainti huollon oltava vaivatonta ja turvallista 5

Käyttö ja huolto Kalibrointi: suositus 3 kk välein, mutta käytännössä useammin sameus (tislattu vesi) noin 1 x kuussa, sähkönjohto (liuos) 1 x kesässä Paristojen vaihto (4-6 kpl) muutaman viikon välein (lämmin vs kylmä vesi) isoja akkuja ei toistaiseksi käytössä Antureiden puhdistus (sameus, pinnankorkeus, sähkönjohtavuus) kerran viikossa! sameus: ikkunan puhdistus ennen mittausta, huolto = tyynyjen kunnon tarkistus, ikkunan puhtaus Huoltopäiväkirja: tehdyt toimet, tarkkaile ympäristöä!! 6

Datansiirto GSM verkon kautta datansiirto vs siirto mittarista tietokoneelle huoltokäynnin yhteydessä Ongelmia GSM datansiirron kanssa, mittarilta ei tullut dataa Syitä: paristot lopussa (ei dataa), antenni rikki, huono GSM-verkon kattavuus (notkot) (data mittarissa) Huom. Eri laitetoimittajilla erilaiset palvelupaketit, pelkästä siirtopalvelusta datan laadunvarmistukseen ( datavahti ) eli tilaajan omatoimisuusvaatimukset vaihtelevat Datan laadun varmistaminen edellyttää datan jatkuvaa seurantaa ja maastovalmiutta! Pienellä toimijalla ei tähän mahdollisuutta => luovuttiin GSM datasiirrosta (ei sisältänyt datavahtia). Kannattaako datansiirtopalvelu? Millaisia kokemuksia omista siirtopalveluista (esim. SYKE)? 7

Raakadata Mittausväli 15 min, riittäisikö harvempi? Mittarilta saapuu raakadataa, sis. virheelliset mittaukset Yksittäisellä pienellä toimijalla (PJI) ei käytettävissä automatisoituja datan esikäsittelyohjelmia => datan käsittely Excelissä (työlästä!) Date Time Temp SpCond Depth Turbidity+ M/D/Y hh:mm:ss C ms/cm m NTU 10.11.2012 11:00:31 6,6 0 0,123 0,2 10.11.2012 11:15:31 7,36 0,108 0,618 34,2 10.11.2012 11:30:31 7,37 0,108 0,619 33,6 10.11.2012 11:45:31 7,41 0,108 0,619 34,4 10.11.2012 12:00:31 7,43 0,108 0,621 33,7 10.11.2012 12:15:31 7,44 0,108 0,62 33,4 10.11.2012 12:30:31 7,46 0,108 0,62 34,6 10.11.2012 12:45:31 7,5 0,108 0,622 33,6 10.11.2012 13:00:31 7,56 0,108 0,623 33,2 8

Raakadata Puhdistuksen vaikutus tuloksiin, kesto vaihteleva ALATALO AP 1200 1000 800 600 400 200 0 9 Sameus 06/25/09 06/26/09 06/26/09 06/27/09 06/28/09 06/28/09 06/29/09 06/30/09 06/30/09 7.1.2009 7.2.2009 7.2.2009 7.3.2009 7.4.2009 7.4.2009 7.5.2009 7.6.2009 7.6.2009 7.7.2009 1.7. anturin puhdistus

Päiväkohtaisia keskiarvoja Raakadata KIIMASSUO antureiden putsaus 80 70 60 80 70 60 50 40 30 20 10 0 AP YP 10 9.7.2009 11.7.2009 11.7.2009 13.7.2009 13.7.2009 15.7.2009 15.7.2009 17.7.2009 17.7.2009 19.7.2009 19.7.2009 21.7.2009 23.7.2009 25.7.2009 27.7.2009 27.7.2009 29.7.2009 29.7.2009 31.7.2009 31.7.2009 2.8.2009 2.8.2009 4.8.2009 6.8.2009 4.8.2009 Sameus NTU 50 40 30 20 10 0 AP YP 9.7.2009 6.8.2009 Sameus NTU Mihin osaan dataa voi luottaa? Oliko anturissa vika?

Vertailunäytteet Vesinäytteet 1-2 viikon välein laboratorioon Mittarit eivät vapauta perinteisistä vesinäytteistä! - Vesinäytteiden tarve vähenee, jos mittarit kauan samassa paikassa Sameus toimii hyvin - mittaridata vs vesinäytetulos vastaavat hyvin toisiaan (kuvatarkastelut ja testit) Sameus Myllyojan kosteikko, Yläpuoli (2012) Kahden otoksen t-testi: P < 0,5 Mittarin sameus NTU 100 80 60 40 20 0 0 50 100 Vesinäyte, sameus FNU 11

Sameus vs kok P Mittarit eivät mittaa veden P pitoisuutta Mittareiden sameustuloksista voi laskea kok P Vesinäytteet: sameus vs koko P, joskus merkitsevä riippuvuus Ekman AP + YP, 2010 300 250 y = 1.1405x + 50.634 R 2 = 0.7897 Kok P ug/l 200 150 100 50 0 0 50 100 150 200 Sameus FNU 12

joskus taas ei ja joskus jopa negatiivinen Myllyoja vesinäytteet AP, 2012 Kok P ug/l 350 300 250 200 150 100 50 0 y = -2,5872x + 260,75 R² = 0,2532 0 20 40 60 80 100 Sameus FNU 13

Muut riippuvuudet, virtaama Humuspitoisissa vesissä DOC vs kok P Sameus vs kiintoaine Onko kokemuksia, toimivatko? Pitoisuudesta ainemääriin (kg/aika) tarvitaan virtaamatiedot (m 3 /s) ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmä manuaalinen mittaus, esim. Flow Tracker 14

Kokemuksia ja haasteita Kallista vuokraus/osto, huolto, vesinäytteet, datan käsittely Laitetoimittajan puhelintuki hyvä ja tehokas Omat mittarit vs mittauspalvelun osto Ojavedet haasteellinen mittauskohde (sameus, humus, suuret virtaamavaihtelut) Paikan valinta. Mikä on hyvä paikka? Onko tarpeeksi tietoa paikan valintaan? Mittareiden asentaminen. Tarvitaanko laiturirakennelmia? Luvat? 15

Kokemuksia ja haasteita Riittävän mittausjakson pituus? Mitä pitempään sen parempi Erikoistilanteet, esim. ruoppaukset Mittarit vaativat paljon huoltoa Mittarit eivät vähennä vesinäytteiden tarvetta, tarve voi jopa suurentua Sameus vs kok P toimimattomuus rajoittaa mittareiden käyttöä Kallista mitata pelkkää sameutta Luotettavalle fosforianturille suuri tarve 16

Kokemuksia ja haasteita Ympäristössä tapahtuvat muutokset (hakkuut, peltotyöt ym.) - oltava tietoinen tapahtumista, jotta tulosten tulkinta mahdollista Datan käsittely vaatii aikaa (!), huolellisuutta ja asiantuntemusta Hyötyjä: saadaan kiinni hetkelliset tilanteet (esim. virtaamapiikit), voidaan seurata tiettyjen toimien vaikutuksia tietoa saadaan paljon ja nopeasti (vrt. vesinäytteet) 17

Kiitos. 18