Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Samankaltaiset tiedostot
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

3 (3) Kuntatalouden näkymät

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?

Pääekonomistin katsaus

Ajankohtaista taloudesta, riskeistä ja uudistuksista. Kuntaliiton ja Kuntarahoituksen riskienhallintapäivä Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Kuntatalouden ennuste kehyskaudelle

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ja tulot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Ajankohtaista kuntataloudesta

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus Pääekonomisti Minna Punakallio

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis!

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

RAHOITUSOSA

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Pääekonomistin katsaus

Lisätietoa kuntien taloudesta

Valtiovarainministeriön kanta vuoden 2018 valtion talousarvioesitykseksi

Pirkanmaan liiton ja Kuntaliiton kuntapäivä, Tampere Ajankohtaista kuntataloudesta. Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Kuntatalouden kehitys ja riskit. Riskienhallintapäivä Minna Punakallio pääekonomisti

Maakuntakierros syksy Valtakunnallinen diasarja

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien tilinpäätökset 2017

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätösennakkotiedot

RAHOITUSOSA

Kuntien ja tulevien maakuntien talouden kehitysnäkymiä: ennusteet talouden kehitykselle koskien vuosia

Investointien taloustiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla Kuntatalouden näkymät

Kommenttipuheenvuoro - julkinen talous, sote-uudistus

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Talousarvion toteuma kk = 50%

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016

Rahoitusosa

Kuntatalouden suunta ja näkymät uuden hallituskauden alkaessa

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset, erityisesti STM

Talousarvion toteuma kk = 50%

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

TA 2013 Valtuusto

1 000 eur KV Konsernipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Tilinpäätös Jukka Varonen

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Väestömuutokset 2016

Transkriptio:

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019

Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset muutos-% 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 BKT, määrän muutos 2,7 2,3 1,7 1,4 1,2 1,0 0,7 Palkkasumman muutos 2,2 4,7 4,0 3,7 3,4 2,8 2,6 Yleisen ansiotason muutos 0,2 1,8 2,8 3,3 3,1 3,0 3,0 Työttömyysaste 8,6 7,4 6,3 6,1 6,0 6,1 6,3 Kuluttajahintojen muutos 0,7 1,1 1,2 1,5 1,7 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos -1,1 1,4 2,4 3,0 2,7 2,6 2,5 Valtionosuusindeksin muutos -0,5 1,4 1,6 2,7 2,7 2,6 2,5 Kuntien ansiotason muutos -1,1 1,3 3,6 3,8 3,1 2,8 2,8 Ennuste syksy 2018: Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, 2

Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1) Toimintamenot 36,68 37,94 38,97 40,31 41,63 43,02 44,43 - Henkilöstömenot 20,20 20,64 20,98 21,62 22,24 22,88 23,53 - Palkat 15,88 16,38 16,78 17,27 17,79 18,30 18,82 - Muut henkilöstömenot 4,32 4,26 4,20 4,35 4,45 4,57 4,70 - Ostot (materiaalit ja palv.) 13,05 13,49 14,10 14,77 15,40 16,06 16,72 - Avustukset 2,19 2,32 2,35 2,33 2,35 2,39 2,44 - Muut toimintamenot 1,24 1,49 1,55 1,59 1,64 1,69 1,74 Korkomenot 0,31 0,33 0,39 0,50 0,60 0,72 0,82 Investoinnit 4,63 4,77 5,05 5,19 5,21 5,25 5,19 Yhteensä 41,61 43,05 44,42 46,00 47,44 48,99 50,44 Muutos-%: Toimintamenot -1,2 3,4 2,7 3,4 3,3 3,3 3,3 - Palkat -0,3 3,2 2,4 2,9 3,1 2,9 2,8 - Ostot (materiaalit ja palv.) 4,0 3,4 4,5 4,7 4,3 4,3 4,1 Menot yhteensä -0,5 3,4 3,2 3,6 3,1 3,3 3,0 1) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa. KiKy-sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vuonna 2017 myös noin -700 miljoonaa euroa. Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, 4.4.2019 / mm 3

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1 8,0 6,0 4,0 2,0 8,6-5,1-0,5 5,0 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,4 0,3-4,4 1,0-1,2 3,4 2,7 3,4 3,3 3,3 3,3-2,0-4,0-6,0 1) 2) 2) 3) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin johdosta vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. 3) Vuonna 2017 toimintamenoissa näkyy perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin 1 %. Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, 4

Kuntien verotulot, mrd. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Verolaji Kunnallisvero 18,92 18,76 19,72 20,40 21,19 21,91 22,50 Yhteisövero 1,90 1,86 2,03 2,05 2,11 2,19 2,25 Kiinteistövero 1,72 1,81 1,85 1,88 1,90 1,93 1,95 Verotulot yhteensä 22,55 22,43 23,60 24,33 25,20 26,03 26,70 Muutos-%: Kunnallisvero 0,2-0,9 5,1 3,4 3,9 3,4 2,7 Yhteisövero 22,0-2,2 9,3 1,0 2,9 3,8 2,7 Kiinteistövero 4,3 5,2 2,0 1,6 1,1 1,6 1,0 Verotulot yhteensä 2,0-0,5 5,2 3,1 3,6 3,3 2,6 Tuloveroprosentti, keskim. 19,90 19,84 19,88 19,88 19,88 19,88 19,88 Yhteisöveroprosentti 2 2 2 2 2 2 2 Osuus yhteisöverosta, % 30,34 31,35 31,30 31,33 31,33 31,33 31,33 Lähde: Vuosi 2017 Tilastokeskus Vuosien 2018-2022 arviot Kuntaliitto 13.2.2019 5

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toimintakate -27,50-28,55-29,42-30,59-31,72-32,90-34,10 Verotulot 22,55 22,44 23,80 24,56 25,49 26,29 27,05 Käyttötalouden valt.os. 8,54 8,49 8,29 9,28 9,41 9,80 10,23 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,37 0,32 0,27 0,17 8-2 -0,11 Vuosikate 3,96 2,70 2,93 3,42 3,25 3,17 3,06 Poistot -2,82-2,74-2,84-2,94-3,04-3,14-3,24 Satunnaiset erät, netto 0,14 6 6 6 6 6 6 Tilikauden tulos 1,28 2 0,14 0,53 0,26 8-0,13 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tulorah. korjauserät -0,53-0,41-0,41-0,41-0,41-0,41-0,41 Tulorahoitus, netto 3,57 2,35 2,57 3,06 2,89 2,81 2,70 Investoinnit, netto -3,46-3,84-4,08-4,27-4,35-4,45-4,40 Rahoitusjäämä 1) 0,11-1,48-1,50-1,21-1,45-1,65-1,70 Lainakanta 18,42 19,41 20,98 22,25 23,76 25,47 27,23 Rahavarat 6,40 6,02 6,02 6,02 6,02 6,02 6,02 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät Lähde: Vuodet 2017 ja 2018 Tilastokeskus, 6

Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2023 (painelaskelman mukaan) mrd. 5,0 4,5 4,0 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 5,0 4,5 4,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. 3,5 3,0 2,5 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 7

Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) mrd. Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 0,95 mrd. euroa. 4,5 4,0 3,5 Vuosikate Tilikauden tulos 4,5 4,0 3,5 Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen paransi tilikauden tulosta noin 1,7 mrd. euroa. 3,0 2,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, -0,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23-0,5 8

Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta, paikallishallinnon nettoluotonanto sekä lainakannan muutos (painelaskelman mukaan) mrd. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanato 2) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1) Alijäämäinen (neg.) rahavirta ilmaisee, että menoja katetaan kassavaroja vähentämällä tai lainalla. Ylijäämäinen (pos.) rahavirta ilmaisee, kuinka paljon varoja jää antolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. -0,5-0,5 2) Nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan = Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus -1,0-1,5-1,0-1,5-2,0-2,0 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, -2,5 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23-2,5 9

Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä paikallishallinnon nettoluotonanto (painelaskelman mukaan) % BKT:sta 1) Toiminnan ja investointien rahavirta kuntien tilinpidon mukaan= Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2) Paikallishallinnon nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan= Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus 0,6 0,4 0,2-0,2-0,4-0,6 0,6 0,4 0,2-0,2-0,4-0,6-0,8-0,8-1,0-1,2 Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Paikallishallinnon nettoluotonanato 2) Sipilän hallituksen asettama tavoite paikallishallinnon nettoluotonannolle (-0,5 %) -1,0-1,2 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, -1,4 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23-1,4 10

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat mrd. (painelaskelman mukaan) 28 26 24 22 20 Lainakanta Rahavarat 28 26 24 22 20 18 18 16 16 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 0 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, 11

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma mrd. Tuloslaskelman erä 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toimintatulot 9,22 9,39 9,55 9,72 9,91 10,12 10,33 Toimintamenot -36,72-37,94-38,97-40,31-41,63-43,02-44,43 Toimintakate -27,50-28,55-29,42-30,59-31,72-32,90-34,10 Verotulot 22,55 22,44 23,80 24,56 25,49 26,29 27,05 Valtionosuudet 8,54 8,49 8,29 9,28 9,41 9,80 10,23 Rahoituserät, netto 0,37 0,32 0,27 0,17 8-2 -0,11 Vuosikate 3,96 2,70 2,93 3,42 3,25 3,17 3,06 Poistot ja arvonalent. -2,82-2,74-2,84-2,94-3,04-3,14-3,24 Satunnaiserät, netto 0,14 6 6 6 6 6 6 Tilikauden tulos 1,28 2 0,14 0,53 0,26 8-0,13 muutos-%: Toimintatulot -1,4 1,9 1,6 1,8 1,9 2,1 2,1 Toimintamenot -1,1 3,3 2,7 3,4 3,3 3,3 3,3 Verotulot 2,0-0,5 6,1 3,2 3,8 3,2 2,9 Valtionosuudet -3,3-0,6-2,4 12,0 1,4 4,2 4,4 Vuonna 2017 toimintatuloja ja menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Talouden paraneminen vuonna 2021 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 12

Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma mrd. Rahoituslaskelman erä 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3,96 2,70 2,93 3,42 3,25 3,17 3,06 Satunnaiset erät, netto 0,14 6 6 6 6 6 6 Tulorahoituksen korjauserät -0,53-0,41-0,41-0,41-0,41-0,41 Investointien rahavirta Investointimenot -4,63-4,77-5,05-5,19-5,21-5,25-5,19 Rahoitusosuudet investointeihin ja 1,19 0,94 0,97 0,91 0,86 0,79 0,79 investointien myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta 0,13-1,48-1,50-1,21-1,45-1,65-1,70 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset -6-8 -6-6 -6-6 -6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,27 2,39 2,69 3,67 3,42 3,71 4,01 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2,01-1,93-2,10-2,15-2,20-2,30-2,35 Lyhytaikaisten lainojen muutos -0,12-8 Rahavarojen muutos 0,72-0,38 Rahavarat 31.12. 6,40 6,02 Lainakanta 31.12. 18,42 19,41 20,98 22,25 23,76 25,47 27,23 Lähde: Vuodet 1991-2018 Tilastokeskus, Rahavarojen muutoksesta ei ole arvioita vuosille 2019-2023 13

Kuntatalousohjelman nostot vaalikeväänä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien nousu hidastunut ja valtionosuudet laskeneet. Valtionosuuksista jo viidennes verotulojen kompensaatioita. Kuntien kokonaismenoissa oman työn osuus laskenut. Investoinnit kasvussa. Väestö- ja ikärakenteen muutos kasvattaa peruspalveluiden kysyntää keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä. Eri tehtävissä palvelutarve kehittyy eri tavalla. Väestökehitys ja siitä seuraava kuntien eriytyminen haastavat kuntataloutta Ilman uusia toimenpiteitä kuntataloudessa on tulojen ja menojen kasvava epätasapaino 14

Kuntatalousohjelmaan sisältyvät keskeiset kuntataloutta koskevat linjaukset Kuntatalouden menorajoite, eli euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle toimintamenojen muutokselle, on -930 miljoonaa euroa vuonna 2020. Veroperustemuutosten verotuotto-vaikutus kompensoidaan kunnille Peruspalvelujen valtionosuus kasvaa vuonna 2020 noin 1,0 mrd. euroa vuoteen 2019 verrattuna. Kasvu johtuu pääasiassa lomarahojen leikkaukseen liittyvän valtionosuuden vähennyksen päättymisestä, kilpailukykysopimukseen liittyvästä kaksinkertaisen vähennyksen kompensaatiosta, valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta, indeksikorotuksesta ja verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta Kuntien peruspalveluiden valtionosuusmäärärahasta siirretään 10 milj. euroa kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen, 10 milj. euroa kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen sekä 40 milj. euroa kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään vuonna 2020. 15