Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry
Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santra Hallinnoi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Taustalla lisäksi Espoon kaupunki, Espoon seurakunnat, järjestöt (mm. Punainen Risti) Rahoittajina RAY, kaupunki sekä seurakuntayhtymä 2008-2010 kaksi lisävuotta 2012 asti, jonka jälkeen tavoitteena pysyvä rahoitus toiminnalle Alussa tehtiin kartoitus sote-alan vapaaehtoistoiminnasta: Toiminta rikasta, mutta päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta toimijoiden kesken Toiveina mm. yhteistyö, espoolaista toimintaa kokoavat nettisivut, tuki toiminnan koordinoimiselle
Espoon Vapaaehtoisverkosto Yhteistyötä verkostoitumalla Tällä hetkellä 53 jäsentahoa Erilaiset työryhmät, Valikko-vertaisryhmä koordinaattoreille, verkostotapaamiset Keikkavapaaehtoistoiminta pilottivaihe Yhteiset toiminnot: tapahtumat, koulutukset, vapaaehtoisten kiitos ja virkistys Tiedotus ja vapaaehtoistoiminnan näkyvyys Nettisivut (espoonvapaaehtoisverkosto.fi): rekrytointi, tapahtuma- & koulutuskalenteri, työkalupakki, ajankohtaispalsta Muut: lehtimainokset, mainoskampanja, lehtijutut Koordinaattoreiden tuki: koulutukset, virkistys, materiaali, konsultaatio
Vapaaehtoistoiminnan monimuotoisuus Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen monet muodot ja motiivit: Järjestötoiminta, usein taustalla omakohtainen kokemus tai ideologinen sitoutuminen Halu auttaa ja tehdä hyvää, kansalaisyhteiskunnallinen osallistuminen Harrastustoiminta Antaessaan saa, henkilökohtaiset motiivit Stereotypiat moni ei ajattele olevansa vapaaehtoinen Nykyään nähdään tärkeänä vapaaehtoistoimintaan osallistujan näkökulma. Tärkeää on, että yksilö osallistuu ja sitoutuu yhden toimijan sijasta itse toimintaan, vaikka toiminnan kohde vaihtuisikin. Esimerkkinä EV:ssä: kaikki kouluttaa!
Vapaaehtoistoiminta on motivaatio toiminta-alue organisaatio roolit PALKATONTA PALVELUA erityisesti lahja erityisesti hyvinvointi, sos.tuki vapaaehtoist. lisäresurssi järjestöille rajatut; järjestö päättää ja valitsee KANSALAIS- YHTEISKUNN. OSA Vastavuoroisuus, vertaisuus, oma-apu moninaisuus, myös aktivismi järjestöjen ohella epäviralliset ryhmät, vapaat ryhmittymät toimijoiden ideat, lahjat intressit järjestöön tai täysin itse HYÖDYLLISTÄ VAPAA-AJAN TOIMINTAA sisäiset motiivit, henkilökohtais uus moninaisuus, erityisesti kulttuuri, urheilu myös hyvinkin pienet ryhmät moninaisuus: osallistujasta ohjaajaan
Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Miten vapaaehtoisia mukaan toimintaan? Suora rekrytointi: Tehtäväilmoituksilla verkoston nettisivuilla Koulutukset (netti ja lehdet) Tapahtumat Vapaaehtoistoiminnan yleinen näkyvyys sekä arvostuksen lisääminen Asennevaikuttaminen: osallistuminen luontevaksi osaksi elämää Pessin ja Grönlundin tutkimustulosten mukaan suomalaiset ovat auttamishaluisia, kunhan vain pyydetään mukaan!
Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoimintaa ei olisi ilman vapaaehtoisia Tärkeintä toiminnan ylläpitämiseksi kuitenkin KOORDINOINTI Koordinaattori/yhteyshenkilö Vapaaehtoisten ohjaaminen, tukeminen, kiittäminen Vapaaehtoisten saaminen mukaan ja pitäminen mukana Esimerkkejä: Palvelukoti Mäntyranta ja Espoon maahanmuuttajapalvelut Kun ymmärretään vapaaehtoistoiminnan arvo, satsataan koordinointiin Vapaaehtoistoiminta on palkatonta, muttei ilmaista eikä itsestään selvää Ruralia-instituutin tuore tutkimus! Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset Jokainen vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin kuusinkertaisesti
Onnistuneen vapaaehtoistoiminnan elementit: Yhteistyö Koordinointi Yhteiskunnan tuki ja arvostus Moninaisuuden huomioiminen
Taitavin. Viisain. Tärkein. Sinä.