Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella

LIITE 2. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi Parikkalan kunta Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointi Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaava-alueella Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puhelin: 020 755 7800 www.ramboll.fi

Pvm 19.8.2013 Kirjoittanut Niina Ahlfors 2

Sisällys 1. Johdanto 2 2. Lähtötiedot 2 3. Rakennettu ympäristö 3 3.1 Merkintäsuositukset 4 4. Inventoidut kohteet 5 4.1 Kortteenmäki sr-1 5 4.2 Koivurinne ja Koivukennäs, Kuutostien varren pihapiirit sr-2/p 7 4.3 Muttelinmäki sr-2 10 4.4 Vehkala sr-1 12 4.5 Vahtitupa sr-1/p 14 4.6 Lakovaara sr-2/p 21 4.7 Niinimäki sr-2/p 26 4.8 Savikkokennäs sr-2/p 30 4.9 Polkkamäki, hirsirakennus sr-1 34 4.10 Koulumäki sr-2/p 36 4.11 Ahokangas sr-1/p 38 4.12 Kolmikanta sr-2/p 41 4.13 Hiekkaharju sr-2/p 44 4.14 Päivärinta sr-2/p 47 4.15 Tapiola sr-2/p 51 4.16 Lintula sr-2/p 55 4.17 Konnunmäki sr-2/p 57 4.18 Lamminmäki sr-1/p 60 Kannen ja raportin kuvat: Niina Ahlfors 13.-14.5.2013 1

1. Johdanto Parikkalan Kolmikannan ja Koirniemen osayleiskaavan tueksi laadittu rakennusinventointi perustuu aiemmin tehtyjen inventointien tietoihin sekä keväällä 2013 tehdyllä maastokäynnillä kirjattuihin havaintoihin ja otettuihin valokuviin. Maastokäynnin aikana valokuvattiin hieman yli 20 pihapiiriä suunnittelualueella. Muut suunnitteluhanketta varten laaditut selvitykset analysoivat maisemaa, luonnonympäristöä ja muinaisjäännöksiä. Rakennusinventoinnin näkökulmana on kulttuurihistoriallisten arvojen välittyminen rakennetun ympäristön nykytilassa. Tarkastelutaso on kohdetasoinen eli tutkitaan yksittäisen rakennuksen merkitystä tai tarkastellaan kunkin kiinteistön pihapiiriä yhtenä kokonaisuutena. Inventointi suoritettiin rakennusten ulkoarkkitehtuurin sekä ympäristöllisten ja kulttuuristen seikkojen pohjalta, eikä rakennusten sisätiloja tutkittu. Inventointi rajattiin käytännössä ennen vuotta 1945 rakennettuihin kohteisiin. Selvityksen on laatinut kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors ja karttojen laatimiseen on osallistunut suunnitteluavustaja Kaisa Långström, Ramboll Finland Oy. 2. Lähtötiedot Selvityksessä on käytetty tietolähteinä seuraavia julkaisuja, raportteja ja sähköisiä aineistoja: Rakennuskulttuurin inventointiaineistoa, Etelä-Karjalan museo, 2000 Ympäristöministeriön ja Museovirasto ylläpitämä Rakennusperintö.fi- internetsivusto, www.rakennusperinto.fi 2

3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on yhteensä 18 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta tai aluetta. Rakennukset ja pihapiirit on luetteloitu alla olevassa taulukossa. 3

3.1 Merkintäsuositukset Selvityksessä luetteloidut arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet suositellaan osoitettavaksi merkinnöillä sr-1 ja sr-2 ja pihapiirit merkinnöillä sr-1/p ja sr-2/p. Kaavamerkintä sr-1 sr-1/p sr-2 sr-2/p Kaavamääräys Suojeltava rakennus Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee toteuttaa siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja merkittävissä korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Kohde on kuvattu erillisselvityksessä. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Suojeltava pihapiiri Rakennuksissa tehtävät muutos- ja korjaustyöt tulee toteuttaa siten, ettei arkkitehtonisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilyttää mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Myös pihasta tulee huolehtia siten, että lähiympäristön kannalta merkittävä luonne säilyy. Pihapiirin rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja merkittävissä korjaus- ja muutostöissä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Kohde on kuvattu erillisselvityksessä. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Huomionarvoinen rakennus Rakennuksessa tehtävät muutos- ja korjaustyöt suositellaan toteutettavaksi siten, ettei rakennuksen arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja vaaranneta. Erityisesti julkisivukorjauksissa suositellaan käytettäväksi alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja ja säilytettäväksi mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia ja teknisiä ratkaisuja. Kohde on kuvattu erillisselvityksessä. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. Huomionarvoinen pihapiiri Olemassa olevan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää ja uudisrakentaminen sovittaa ympäröivään rakennuskantaan mittakaavan ja materiaalien osalta. Kohde on kuvattu erillisselvityksessä. Suluissa oleva numero viittaa kaavaselostukseen. 4

4. Inventoidut kohteet 4.1 Kortteenmäki sr-1 Kuutostien ja Koirniementien kulmauksessa sijaitsee Kortteenmäen tila. Asuinrakennuksen luoteispuolella sijaitsee korjaamo ja kaakkoispuolella isot kasvihuoneet. Läheisyydessä ei ole muita asuinrakennuksia. Päärakennus pihan puolelta 5

Kortteenmäen pihapiiri pihapiiri Kuutostieltä Päärakennus on puolitoista kerroksinen, mutta normaalia korkeampi. Hirsirakenteinen rakennus on vuorattu pääosin vaakaponttilaudoituksella. Kahden kerroslistan väliin jäävä alue ja harjakolmiot ovat pystyponttilautaa. Julkisivut on maalattu vaaleaksi ja vihreään taittuvaksi. Nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Satulakatto on maalaamatonta aaltopeltiä. Rakennuksen kaakkoiskulmassa sijaitsevan lasiverannan katon toinen pääty on aumattu ja ulko-oven puoleisessa päässä on tympano. Verannan ikkunat ovat kookkaat ja niissä on tiheä ruutujaotus. Ulko-ovi on kaksiosainen ja kolmipeilinen. Peilit on maalattu siniharmaaksi ja kehykset ovat valkoiset. Rakennuksen perustus on betonia. Pihapiirissä on myös lautarakenteinen ja maalaamaton talousrakennus, joka on rakennettu huomattavasti asuinrakennusta myöhemmin. 6

4.2 Koivurinne ja Koivukennäs, Kuutostien varren pihapiirit sr-2/p Kuutostien varressa sijaitsee kaksi jälleenrakennuskaudella rakentunutta pihapiiriä, Koivurinne ja Koivukennäs. Niiden läheisyydessä rakennus, johon on keskittynyt huoltokorjaamo, kahvio ja erikoistavaraliike. Pihapiirit sijaitsevat maisemallisesti merkittävällä paikalla ja muodostavat huoltamon ja sen yhteydessä olevien palvelujen kanssa Kuutostien varteen pienen keskuksen. Rakennukset on sijoitettu nätisti rinteeseen ja niiden ulkoasu on säilytetty alkuperäisenä kunnostettaessa. Koivurinteen pihapiiriin kuuluu asuinrakennusrakennus, entinen navettarakennus, ulkosauna, maakellari sekä pumppukaivo. Pihapiiriä on pengerretty ja joissain paikoin pihassa on kallio pinnassa. Päärakennus on puolitoistakerroksinen ja se on rakennettu rinteeseen siten, että ensimmäisen kerroksen alapuolella on kellaritiloja, joista osa on maanpäällisiä ja niihin on kulku rinteen alaosasta ja kaakkoisjulkisivussa on kellaritiloihin ikkunat. Rakennuksen julkisivut ovat vaakaponttilautaa ja ne on maalattu vaalean keltaiseksi. Ikkunat ovat, joko yksiruutuisia tai kahteen ja kolmeen osaan pystysuunnassa jaettuja. Ikkunoiden vuorilaudat ovat ruskeat ja puitteet valkoiset. Umpinainen sisääntulokuisti sijaitsee rakennuksen kulmassa. Satulakaton lape jatkuu myös kuistin katteeksi. Vesikatteena on vihreä aaltopelti. Savupiippu on pellittämätön ja punatiilistä muurattu. Entinen navettarakennus on rakennettu rinteeseen pituussuunnassa. Navetan nurkka on rapattu ja todennäköisesti tiilestä muurattu. Muuten rakennus on puurakenteinen ja julkisivut peiterimalaudoitetut ja keltamullatut. Nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä ikkunoiden puitteet ovat valkoiset ja ulko-ovet ruskeat. Hirsipintainen saunarakennus on punamullattu ja sen nurkka-, vuori ja räystäslaudat sekä ikkunoiden puitteet ovat valkoiset. Ulko-ovessa on yläosassa ikkuna 7

ja ovi on maalattu ruskeaksi. Rakennuksen satulakatto on savitiiltä. Savupiippu on muurattu punatiilistä. Koivurinteen pihapiiri 8

Taka-alalla Koivukennäksen päärakennus Koivukennäksen pihasauna Koivukennäksen pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi sauna sekä hieman uudempi autotallirakennus. Puurunkoinen ja puolitoistakerroksinen päärakennus on peiterimalaudoitettu ja maalattu vaaleaksi. Nurkka- vuori- ja räystäslaudat ovat punaiset. Ikkunoiden puitteet valkoiset. Ikkunat ovat pystysuunnassa kahteen tai kolmeen osaan jaetut. Lisäksi rakennuksen yläkerran kulmissa on yksiruutuiset salmiakki-ikkunat. Satulakatto on savitiiltä ja savupiippu punatiilistä muurattu. Rakennuksen perustus on betonia. Saunarakennus on ulkoasultaan hyvin samanlainen, kuin päärakennus. Vesikatteena saunassa on tummanpunainen huopakate. 9

4.3 Muttelinmäki sr-2 Muttelinmäki sijaitsee Kuutostien ja Kaukolantien kulmauksessa nimensä mukaisesti mäellä. Kuutostien varsi kasvaa niin runsaasti puustoa, eikä päärakennus näy tielle. Tilaan kuuluu useita talousrakennuksia päärakennuksen lisäksi. Kertoman mukaan päärakennuksen vanhin osa on 1800-luvun puolella rakennettu ja siinä on asunut Simpeleen tehtaiden omistaja. Puutarha on ollut rakennettu ja rinteeltä on laskeutunut kivetyt portaat alas. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. Rakennus on hirsirakenteinen ja sen pohja on T-mallinen. Julkisivujen alaosa on pystyponttilautaa, mutta muuten vaakaponttia. Kerroslistojen väliin jäävä osa sekä harjakolmiot on koristeltu vuorilaudoituksen päälle asennetuilla puuleikkauksilla, jotka on maalattu kerroslistojen välissä tumman vihreäksi ja harjakolmion osalla samalla vaalean vihreällä, kuin julkisivut. Ikkunat ovat pääosin T-ruutuiset ja valkoiseksi maalatut sekä vuorilaudoiltaan, että puitteiltaan. Eteläpäädyn alakerran ikkunat on vaihdettu ja ne ovat alkuperäisiä isommat ja tyyliltään poikkeavat. T-ruutuisten ikkunoiden lippalautojen kannattimet ovat koristeelliset. Umpinainen sisääntulokuisti on rakennettu jälkeenpäin ja mahdollisesti eri kohtaan, kuin alkuperäinen. Katto on poimulevypeltiä ja siinä on avoräystäät. Sokkeli on luonnonkiveä ja laastia. Savupiiput ovat punatiilistä muuratut. 10

Muttelinmäen päärakennus Muttelinmäen aittarakennus 11

4.4 Vehkala sr-1 Vehkala sijaitsee Kuutostien varressa näkyvällä paikalla. Kookas puolitoistakerroksinen ja U-mallinen rakennus on hirsirakenteinen ja se on rakennettu arviolta 1800-luvun loppupuolella. Komean rakennuksesta tekevät sivuosien tielle päin avautuvat poikkipäädyt. Julkisivut on vaalean keltaiseksi maalattua ponttilautaa muilta osin paitsi harjakolmioiden ja kuistin kaiteiden osalta, joissa on pystyponttilaudoitusta. Satulakatossa on viininpunainen kolmiorimahuopakate ja avoräystäät. Avokuisteja on useampia ja niissä on tielle päin poikkipäätyjen suuntaiset satulakatot. Ikkunat ovat pääosin T-ruutuiset ja niiden puitteet ovat valkoiset. Myös nurkka-, vuori- ja räystäslaudat ovat valkoiset. 12

Vehkalan päärakennus 13

4.5 Vahtitupa sr-1/p Entinen Valtion rautateiden omistama vahtitupa on rakennettu Elisenvaaran radanvartijan asunnoksi ja tila on vielä edelleenkin asuinkäytössä. Pihapiirin rakennukset on inventoitu Etelä-Suomen museon toimesta vuonna 2000. Tuolloin inventoiduista rakennuksista on säilynyt kaikki muut paitsi sikala. Elisenvaaran radan rakennusvaiheessa 1900-luvun alussa rakennettiin sveitsiläistyylinen asuinrakennus, navetta, sauna, sikala ja kellari. Ensimmäisenä radanvartijana Tiviän seisakkeella toimi Rytkönen. Hän toimi virassaan vuoteen 1934, jonka jälkeen tointa jatkoi Pekka Rask. Sodan päätyttyä Parikkala- Elisenvaaran rata lakkautettiin ja päärakennuksessa toimi posti 1940-50 luvulla. Postia hoiti Alina Rask. Raskit asuivat tilalla aina vuoteen 1961 saakka, jolloin tilalle muutti rautateillä asentajatyömiehenä ollut Harry Saarinen. Vuokralla ollut Saarinen osti tilan itselleen vuonna 1970. Asuinrakennuksessa on tupa ja kamari ja se on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Saunarakennukseen on tehty 1950-luvun taitteessa halkovaja. 1989 saunatilaa pienennettiin ja korjattiin. Kellarissa on toiminut sodan aikana konekivääripesäke. Raskien aikana 1950-luvulla talon taakse rakennettiin kesäkäytössä ollut nukkumavaja. 14

15

Vahtituvan päärakennus Päärakennus on hirsirakenteinen ja sen julkisivut ovat punaiseksi maalattua vaakaponttilautaa. Ikkunoiden puitteet ja vuorilaudat sekä nurkka- ja räystäslaudat, koristeelliset räystään kannattimet ja avoräystään alus on valkoiseksi maalattu. Rakennuksessa on punatiilin katettu satulakatto, jonka pitkällä lappeella on frontoni. Vesikatossa on sisääntulokuistin ja sen portaiden yllä sisäänveto ja kuistin ylle on rakennettu katos, joka on samassa kulmassa rakennuksen rakennuksen muun katon kanssa, mutta hieman alempana. Kuistin katoksen päädyssä on valkoiseksi maalattu pystyrimakoristeaihe. Alakerran ikkunat ovat 6-ruutuiset ja niiden lippalaudan kannattimet ovat koristeelliset. Sama koristeaihe on ulkooven lippalaudan kannattimissa. Ullakon lounaispäädyssä on pystysuuntaan jaettu kaksiosainen ikkuna ja koillispäädyssä salmiakin muotoinen ikkuna, jonka vuorilautojen nurkat on asennettu limittäin ja nurkista ulkonevasti nikkarityyliin. Ulko-ovi on tummanruskea. Rakennuksen perusta ja ulkoportaat ovat lohkotiiltä. 16

17

Navettarakennus ja vahtitupa Alun perin navettana toiminut rakennus on erikoinen pienen kokonsa vuoksi ja siinäkin mielessä, että sen rakenteet myös alakerrassa ovat puuta. Runko on osin hirttä ja osin puista rankarakennetta. Julkisivut ovat punamullattua vaakaponttilautaa, mutta pigmentti on lähes kokonaan kulunut pois. Nurkka-, vuori- ja räystäslaudat, koristeelliset räystäänkannattimet sekä avoräystään alus on valkoiseksi maalattu. Satulakatossa on musta huopakate. Perustana on graniittiharkko nurkkakivet. Navetassa on pidetty lehmiä vuoteen 1968 saakka ja sikala on ollut käytössä Saarisilla vielä 1980-luvun alussa, jolloin siellä pidettiin lampaita. Sen jälkeen rakennus on ollut varastokäytössä ja ulkohuussina. Navettarakennuksen kaakkoispäädyssä on entinen rata- tai vahtikoppi, joka todennäköisesti on sijainnut lähempänä rataa sen ollessa vielä käytössä. Puurakenteinen koppi on peiterimalaudoitettu ja aikaisemman inventoinnin perusteella se on ollut keltamultamaalilla maalattu. Pigmentti on kulunut kokonaan pois julkisivuista, mutta on vielä hiemen näkyvissä nurkka-, räystäs- ja vuorilaudoissa. Rakennus on huonokuntoinen ja sen katto on romahtanut harjalta. 18

Saunarakennus Hirsirakenteinen sauna on punamullattu, mutta pigmentti on haalistunut paljon. Ikkunoiden puitteet ja vuorilaudat sekä nurkka- ja räystäslaudat ovat valkoiseksi maalatut. Nelipeilinen ulko-ovi on punainen. Harjakolmiot ovat pystylautaa. Satulakatto on tiiltä ja savupiippu on muurattu punatiilistä. Perusta on betonia ja se on haljennut ja siirtynyt paikoiltaan rakennuksen takaosassa. Ikkunat ovat pieniruuuiset ja kauniit Toinen on 4-ruutuinen ja toinen 8-ruutuinen. Rakennuksen koillissivulla on lautarakenteinen ja lapekatteinen liiteri. Sisääntulokuistin päällä on pieni katos, jonka lape on samansuuntainen, kuin rakennuksen muun osan katto, mutta se on hieman matalampi. Sivuilla on sama valkoiseksi maalattu pystyrimakoristeaihe, kuin päärakennuksen sisääntulokatoksen kuistissa. Saunan läheisyydessä sijaitsee katettu kaivo. 19

Vaja Maakellari Vahtituvan pihapiirissä sijaitsee myös vaja ja maakellari. Vaja on lautarakenteinen ja pahasti kallellaan. Myös sen katto on osittain romahtanut. 20

4.6 Lakovaara sr-2/p Pihapiiri sijaitsee pienellä kummulla, viljeltyjen peltojen keskellä. Tiviänsalontie kulkee pihapiirin läpi ja lounaispuolella pihapiiriä kulkee entinen Elisenvaaranrata. Rakennuksia on lukuisia ja osa niistä on rakennettu 1800-luvun puolelta. Pihapiirin rakennukset on inventoitu Etelä-Suomen museon toimesta vuonna 2000 ja kaikki tuolloin inventoiduista rakennuksista ovat säilyneet. Tila on ollut suvun omistuksessa ainakin vuodesta 1768 lähtien, jolloin tilan isäntänä oli Mooses Naukkarinen. Nykyisin tilaa viljelee Naukkaristen 8. sukupolvi sitten Mooseksen. 21

Saapuminen Lakovaaran pihapiiriin pohjoisesta Lakovaaran rakennukset idästä kuvattuna 22

Tiviänsalontie Lakosaaren pihapiirin läpi Lakovaaran vanha asuinrakennus Lakovaaran vanha ja nykyinen asuinrakennus Lakovaaran vanha asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalleen vuosien 1942-43 aikana, kun Lakovaaran edellinen asuinrakennus tuhoutui tulipalossa. Vuonna 1907 rakennettu asuinrakennus oli aikaisemmin sijainnut läheisellä Revon eli Aittamäen tilalla. Siirron yhteydessä rakennuksen tilajärjestystä muutettiin hieman alkuperäisestä ja satulakatto rakennettiin ilman frontonia. Erillisten sisäänkäyntien tilalle rakennettiin yhtenäinen ja kylmä umpikuisti ja yläkertaan tehtiin yksi talviasuttava kamari. Rakennus on toiminut asuinkäytössä vuoteen 1974 asti, jolloin tilalle rakennettiin nykyisin asuinkäytössä oleva tiilitalo vanhan asuinrakennuksen välittömään läheisyyteen. Sittemmin rakennus on ollut varastokäytössä. Puolitoistakerroksinen hirsirakennus on vuorattu peiterimalaudoituksella ja rakennuksen julkisivut kaikkine yksityiskohtineen ovat valkoiset. Ikkunat ovat pääosin T-ruutuiset. Otsalaudat ovat korkeat ja lippalaudat on tuettu profiililistalla. Sisääntulokuistin ikkunat ovat pienemmät ja useampi ruutuiset. Satulakatossa on maalaamaton aaltopelti. Savupiiput on purettu pois rakennuksen ollessa varastokäytössä. Perustus on luonnonkiveä ja laastia. Vanhaa asuinrakennusta vastapäätä sijaitsevat kaksikerroksinen aitta ja liha-aitta. Kaksikerroksinen ja puurankarakenteinen aitta on rakennettu vuonna 1953. Siinä on säilytetty vaatteita, viljaa ja halkoja. Julkisivut ovat punamullatut ja peiterimalaudoitetut. Aitan sola on osittain avonainen ja sillä kohdalla on 23

valkoiseksi maalatut ristikkokaiteet. Portaat solaan nousevat aitan eteläpäädystä. Sekä ala- että yläkertaan on kahdet ovet. Ovet alakertaan ovat solan alla syvennyksessä. Kaikki ovet ovat punamullatut. Ovia ympäröivät vuorilaudat ovat valkoiset. Satulakatto on poimulevypeltiä. Rakennus on perustettu betoninurkkakiville. Aivan kaksikerroksisen aittan vieressä sijaitsee 1850-luvulla rakennettu liha-aitta. Se on hirsirunkoinen ja punamullattu. Harjakolmio on pystylautaa. Aitan ovi on sisäänpäin avautuva ja se on tehty kahdesta leveästä lankusta. Hirsikehikon pitkät nurkat on peitetty valkoiseksi maalatuilla laudoilla. Satulakatto on maalaamatonta aaltopeltiä. Hirsikehikko on perustettu nurkkakiville. Kaksikerroksinen aitta ja liha-aitta Riihi Tiviänsalontien varressa 24

Iso lato Lakovaaran navettarakennus 25

Tilan vanhin hirsirakennus, joka sijaitsee hieman etäänpänä pihapiirin muista rakennuksista 4.7 Niinimäki sr-2/p 26

Niinimäen rakennukset on inventoitu Etelä-Suomen museon toimesta vuonna 2000. Tämän jälkeen pihapiirin rakennuksia on saneerattu ja niitä on rakennettu lisää. Pihapiirin rakennukset sijaitsevat avoimen peltomaiseman keskellä ja ne ovat sijoittuneet loivan mäen rinteelle tai sen laelle. Tila on kantatila ja ollut suvun omistuksessa ainakin vuodesta 1683 alkaen, jolloin isäntänä toimi Jaakko Naukkarinen. Hän ei kuitenkaan asunut tällä paikalla vaan suku asui kahden ensimmäisen polven ajan ns. Tiitan tilalla. Niinimäen tilalle Naukkarisen suku muutti Jaakko Naukkarisen aikana. Hän oli tilan isäntänä vuosina 1728-1750. Aikaisemmin tehdyn rakennusinventoinnin aikana tilalla oli isäntänä Matti Naukkarinen ja tilan viljelyä jatkaa hänen poikansa Pekka Naukkarinen 10. polvessa. Tila on erittäin vanha sukutila ja siksi paikallishistoriallisesti merkittävä. Lisäksi se sijaitsee peltojen keskellä näkyvällä paikalla ja sillä on maisemallisia arvoja. Pihapiiriin kuuluu lukuisia rakennuksia päärakennuksen ja aittarakennuksen lisäksi. Ennen navettana toimineeseen rakennukseen on kunnostettu kampaamo, vanhan halkoliiterin hirsirakenteinen osa on muutettu ulkosaunaksi ja entinen kuivaamo toimii nykyisin konevarastona. Lisäksi pihapiiriin kuuluu autotalli, halli, konekorjaamo, kellari, grillikota ja huvimaja. Pihapiirin luoteispuolella, aivan tilarajan läheisyydessä on jälleen rakennuskaudelta oleva päärakennus ja navetta, jotka nykyisin ovat vapaaajankäytössä. 27

Niinimäen päärakennus Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1926 ja se on ollut asumiskäytössä siitä lähtien. Vuosien 2009-2011 aikana rakennusta saneerattiin laajasti. Alunperin talossa on ollut tupa, kaksi kamaria, sisäeteinen ja ruokakomero. Sisäänkäynti on ollut kuistilta sisäeteisen kautta tupaan. Kuistin kautta on ollut käynti myös ullakolle. Asuinrakennukseen tehtiin perusparannus vuonna 1969. Tällöin muutettiin lämmitystapa puulämmitteisestä keskuslämmitykseksi. Tuvan uuni purettiin ja sen tilalle nurkkaukseen rakennettiin keittiö. Entinen ruokakomero muutettiin kahdeksi komeroksi, sisäeteistä laajennettiin, kuisti purettiin ja tilalle rakennettiin lisäsiipi, johon rakennettiin sauna, pesu- ja pukutilat, kodinhoitohuone, tekniset tilat ja sisävessa. Yläkertaan johtavat portaat sijoitettiin eteiseen ja ylös rakennettiin kaksi huonetta. 28

Vuosien 2009-2011 aikana julkisivujen vuoraus, ikkunat, ovet sekä vesikate on uusittu. Rakennuksen sisätilat ovat alkuperäisellä hirsipinnalla. Vanha aittarakennus Kolme ovinen aittarakennus on kunnostettu vanhalle paikalle. Hirsipintaiset ulkoseinät on punamullatut, vuori- ja nurkkalaudat valkeat ja sisäänpäin aukeavat ovet ruskeat. Ovien päällä on kolmeen osaan vaakasuunnassa jaetut kamanaikkunat. Aittarakennus on rakennettu nurkkakiville, pienen kumpuilevan kallioesiintymän päälle. Sisäänkäynti on koko rakennuksen matkalle rakennetun puisen kuistin kautta, jonne on kahdet avoportaat. Vesikate on vihreää palahuopaa ja kunnostuksen yhteydessä siihen on asennettu vesikourut ja syöksytorvet. 29

4.8 Savikkokennäs sr-2/p Savikkokennäs sijaitsee Liurunmäentien ja Portinkorvantien risteyksessä viljeltyjen peltojen keskellä näkyvällä paikalla. Päärakennuksen lisäksi siihen kuuluu kaksi aittaa, halli ja navetta. Päärakennuksen ikä on vaikeasti arvioitavissa, sillä julkisivuverhous ja ikkunat on todennäköisesti vaihdettu. Lomalaudoitet julkisivut on maalattu keltaiseksi. Nurkka-, räystäs- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Satulakatossa on avoräystäät ja vesikatteena on tummanruskea profiilipelti. Lape jatkuu umpinaisen sisäänkäyntikuistin katteksi. Rakennuksen perusta on osin lohkottua kiveä ja osin betonia. Kuisti on perustettu betonista valettujen nurkkakivien päälle. Savikkokennään pihapiiri lännestä 30

Pihapiiri sijaitsee aivan Liurunmäentien läheisyydessä Savikkokennäs luoteissuunnasta 31

Savikkokennään päärakennus 32

Aittarakennus Navetta Halli 33

Navettarakennuksen julkisivut ovat punamullattua peiterimalautaa. Nurkka- ja vuorilaudat ovat valkoiset ja pariovet rakennuksen molemmin puolin ruskeat. Satulakatto on ruskeaa poimulevypeltiä. Rakennuksen koillispäädyssä on navettarakennukseen kiinni kulmastaan rakennettu ulkosauna. Aittarakennus on hirsirakenteinen ja kolmikammioinen. Julkisivut on punamullatut ja ovet vaalean siniseksi maalatut. Nurkka-, räystäs- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Satulakatossa on tummanpunainen palahuopa. Eteläpäädyn oven päälläon matala kamanaikkuna. Rakennus on perustettu nurkkakiville. Halli on lautarakenteinen, peiterimalaudoitettu ja punamullattu. Pariovet ovat ruskeat ja sisään ajetaan betonista valettua luiskaa pitkin. Nurkka-, räystäs- ja vuorilaudat ovat valkoiset. Satulakatto on maalaamatonta poimulevypeltiä. Hieman muusta pihapiiristä erillään sijaitsee maalaamaton, hirsirakenteinen aitta jossa on pitkät nurkat. Satulakatto on maalaamatonta aaltopeltiä. 4.9 Polkkamäki, hirsirakennus sr-1 Kolmikannantien varressa, Polkkamäen muusta pihapiiristä hieman erillään sijaitsee hirsirakennus. Hirsiseinät ovat käsittelemättömät ja rakennuksessa on pitkät nurkat. Satulakatossa on hyväkuntoinen pärekate. Ulko-ovi on kaksilehtinen pienaovi ja tiellepäin rakennuksessa on pieni 5-ruutuinen ikkuna. Perustus on luonnonkiveä. 34

Polkkamäen hirsirakennus Kolmikannantieltä 35

4.10 Koulumäki sr-2/p Koulumäki sijaitsee Kolmikannantien varrella, mutta ei näy tielle edessä kasvavan puuston peittäessä pihan. Päärakennus on valmistunut vuonna 1949 ja siinä on toiminut Lahdenkylän koulu. 1970-80-lukujen taitteessa rakennus on myyty ja se on nykyisin asuinkäytössä. 36

Vanha Lahdenkylän koulurakennus Puolitoistakerroksinen, kookas ja pitkänomainen rakennus on ruskeaksi maalattua vaakaponttilautaa. 8-ruutuisten ikkunoiden puitteet ja vuorilaudat ovat valkoiset. Myös räystäs- ja nurkkalaudat ovat valkoiseksi maalatut. Satulakatossa, sisäpihan puolella on lapekatteinen frontoni, jonka osalla on neljä ikkunaa. Erikoispiirteenä on lisäksi rakennuksen kulmassa sijaitseva aumakattoinen kuisti. Kuistin katto on tuettu viidellä valkoiseksi maalatulla puupilarilla ja siinä on tasainen laipio. Kuistin lattia on valettu betonista kuten rakennuksen sokkeli. Toista sisäänkäyntiä kattaa pieni parveke päällä on pieni metallikaiteinen parveke. Vesikatteena on tiilikate ja savupiiput on muurattu punatiilistä. Pihapiiriin kuuluvat päärakennusta vastapäätä sijaitseva pitkänomainen ulkorakennus sekä sauna. Molemmat rakennukset on julkisivuiltaa maalattu punaiseksi ka vuori-, nurkka ja räystäslaudat ovat valkoiset. Ison talousrakennuksen satulakatto on maalaamatonta aaltopeltiaä ja saunan katteena on tiilet. Molemmissa rakennuksissa ovet ovat ruskeaksi maalattuja ja perustana on betonisokkeli. Ison rakennuksen erityispiirteenä on kaksi pyöreätä ikkunaa. Lahdenkylän koulu on historiallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus. Koulumäen talousrakennus 37

Koulumäen saunarakennus 4.11 Ahokangas sr-1/p 38

Ahokankaan pihapiiri sijaitsee aivan Kolmikannantien varrella, lähellä Kolmikannan rajavartioasemaa. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi varastorakennus ja sauna. Lisäksi pihassa on katettu kaivo. Pihapiiri on inventoitu Etelä-Suomen museon toimesta vuonna 2000 ja pihapiirin rakennukset ovat säilyneet vastaavina. Asuinrakennus ja savusauna on rakennettu todennäköisesti vuonna 1927 ja savusaunan kota (=eteinen) ja varastorakennus vuonna 1948. Tilalla on asunut 1800- ja 1900-luvun vaihteessa Silvennoinen. 1920-luvun lopulta 1940-luvun lopulle asti tilan on omistanut Matti Terävä ja hänen aikanaan on rakennettu pihapiirin nykyiset rakennukset. 1950- luvun alussa Terävän perikunnan omistaman tilan osti Kähönen, jonka suvun omistuksessa tila on edelleen. Päärakennus on vuoraamaton hirsirakennus lukuun ottamatta harjakolmioita, joka on vaakaponttilaudoituksella vuorattu. Julkisivut on maalattu keltaiseksi ja nurkka- ja vuorilaudat valkoiseksi. Ikkunoissa on T-ruutuinen rakenteellinen jako, mutta yläruutu on jaettu vielä kuuteen osaan. Satulakaton vesikatteena on vihreää 1960-70-luvulla asennettua aaltopeltiä. Savupiippu on punatiilistä muurattu ja pellittömätön. Perusta on kiveä, joka on 1960-70-lukujen vaihteessa suoritettujen remonttien yhteydessä peitetty sementtilaastilla. Erityispiirteenä rakennuksessa on kissanpenkit, eli päätyyn kääntyvät räystäänalukset, jotka on pellitetty. Varastorakennus on osittain hirsirunkoinen ja osittain lautarakenteinen. Rakennus on maalaamaton ja se on ikääntynyt kauniisti. Hirsirakenteisen osan perusta on sementtilaastia ja lautarakenteisessa osassa on nurkkakivet. Harjakatossa on punainen huopakate. Myös saunarakennus on maalaamaton. Vanhaosa on hirsirakenteinen ja myöhemmin rakennettu kota on laudasta rakennettu. Sauna on sisäänlämpiävä ja siinä on kaksiruutuinen, vaakamallinen ikkuna. Satulakatto on peitetty pressulla. Ahokankaan pihapiiri Kolmikannnantieltä 39

Ahokankaan päärakennus Varasto- ja liiterirakennus Sauna ja katettu kaivo 40

4.12 Kolmikanta sr-2/p Kolmikannan tila sijaitsee Kolmikannantien varressa tieltä eteläänpäin viettävällä rinteellä. Tien toisella puolella sijaitsee Kolmikannan rajavartioasema. Pihapiirin rakennuskanta on yhtenäinen ja ne ovat hyväkuntoisia. Kolmikannan pihapiiri Kolmikannantieltä 41

Kolmikannan päärakennus Päärakennus on hyvin säilynyt esimerkki jälleenrakennuskauden asuinrakennuksesta. Julkisivut on vaakaponttilautaa ja maalattu vaaleaksi. Räystäs-, nurkka ja vuorilaudat ovat keltaiset ja ikkunan puitteet valkoiset. Ikkunat ovat pääsin kaksi- tai kolmiosaiseksi pystyjaotettuja. Molemmissa päädyissä räystään alla on pienet pyöreät ikkunat. Satulakatto on punaisa profiilipeltiä ja piippu on pellitetty. Umpikuistin osalla on myös satulakatto, mutta se on poikkisuuntainen rakennuksen pääosan kattoon nähden. Rakennuksessa on betonisokkeli päärungon osalla ja kuisti on perustettu betonianturoille. Sauna on hirsirakenteinen, vuoraamaton ja keltamullattu. Lyhyet hakanurkat on jätetty avoimiksi. Harjakolmio on pystylaudoitettu. Ikkunoiden ja oven vuorilaudat ovat valkoiset ja ulko-ovi on maalattu vihreäksi. Samoin betonisokkeli on maalattu vihreäksi. Satulakatto on punaista profiilipeltiä ja piippu on pellitetty. Saunarakennuksen läheisyydessä sijaitsee pieni leikkimökki. Entinen navettarakennus on alaosastaan betonitiilistä muurattu ja yläosa on keltamullattua pystylautaa. Navetta on rakennettu rinteeseen ja ylisille on käynti rakennuksen päädystä. Satulakatto on punaista profiilipeltiä. Lisäksi pihapiiriin kuuluu kaksi muuta lautarakenteista talousrakennusta ja katettu kaivo. Talousrakennukset ovat molemmat satulakattoisia ja niiden vesikate on punaista poimupeltiä. Rakennusten julkisivut ovat keltamullattua pystylaudoitusta. 42

Sauna ja leikkimökkirakennus Entinen navettarakennus Kolmikannan lautarakenteisia talousrakennuksia ja katettu kaivo 43

4.13 Hiekkaharju sr-2/p Hiekkaharjun pihapiirin rakennukset sijaisevat Pyörälammintien varrella sijaitsevan metsäisen kummun päällä. Ympärillä on viljeltyjä peltoja. Hiekkaharjun pihapiiri Pyörälammintieltä 44

Hiekkaharjun päärakennus Päärakennus on todennäköisesti hirsirunkoinen, lukuun ottamatta umpikuistia. Julkisivut on peiterimalaudoitettu ja maalattu vaaleansiniseksi. Räystäs-, nurkkaja ikkunoiden nurkkalaudat ovat valkoiset. T-ruutuisten ikkunoiden puitteet ovat harmaat. Ikkunoiden lippalaudat ovat harjamalliset ja segmenttipinta on korkea ja siinä on harmaalla maalattu lippalaudan suuntainen koristelista. Punainen, aaltopeltinen satulakatto jatkuu umpikuistin yli samalla lappeella ja oven päällä on frontoni. Piiput ovat pellitetyt ja perusta on luonnonkiveä ja laastia. Mäellä on useita talousrakennuksia. Hirsirakenteinen aitta, jonka jatkeena on pitkänomainen lautarakenteinen osa on punamullattu ja sen nurkka-, räystäs ja vuorilaudat ovat valkoiset. Toinen pää rakennuksesta on katettu tiilikatteella ja toinen punaisella profiilipellillä. Hirsiosalla on sisäänpäin aukeava ovi. Entinen navettarakennus on todennäköisesti 1950-60-luvulta. Navetan puolen alaosan seinät on valettu betonista ja muuten rakennus on lautarakenteinen ja peiterimalaidoitettu ja punamullattu. 45