LOPULLINEN VERSIO 28.6.12 SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä A. RAITIN RISTEILY Sysmän kirkonkylään etelästä saapuva näkee tieltä useita vanhojen maatilojen päärakennuksia - Korvenrannan, Matariston, Lautaportin ja Mäentalon. Ylitettyään Huitilanjoen kulkija on saapunut Sysmän taajamaan. Heti vasemmalla on leirintäalue, jonka päärakennuksesta - Kokkolasta - Raitin risteilyn voi aloittaa. 1. Kokkola, ent. Airola ennen v. 1900, Huitilantie 3 Huoltorakennukset (2010): arkkitehti Anne Ranta-Eskola Sysmän kunnanlääkärinä 1893-1912 toimineen Herman Bussin rakennuttama hirsitalo viestii ulkoapäin herrasväen huvila-arkkitehtuurista. Rakennus sai koristeellisen julkisivulaudoituksen noin vuonna 1900. Tornista on aikojen kuluessa kadonnut näköalatasanteen viimeistelevä kaide ja lipputanko. Kirjailija Yrjö Kokko asui talossa 1938-44 toimiessaan kunnan eläinlääkärinä siitä talon nykyinen nimi. Kokkola on sisätiloiltaan uusittu ja toimii leirintäalueen vastaanottorakennuksena. Vanhan roosan väriset pulpettikattoiset huoltorakennukset luovat Kokkolalle modernin kehyksen ja vastavärin. 2. Entinen Sysmän Osuusmeijeri 1906, Sysmäntie 16 Arkkitehti: H. R. [Henrik Reinhold] Helin. (Samoilla piirustuksilla lienee rakennettu myös Kymenlaakson Osuusmeijerin rakennus.) Jykevä, jugendajan ihanteita heijastava rakennus pilkistää vain osittain myöhemmin tehtyjen lisäosien takaa. Tarkemmalla katsomisella rakennuksen kauneus paljastuu. Alakerros on kiveä, yläkerta puurakenteinen. Alkuperäisten punatiilikaaristen ikkunoiden rakenteet näkyvät siellä täällä. Kaakossa sijaitsee konttorin viehättävä sisäänkäyntiosa. Sysmän tärkeä työllistäjä - Osuusmeijeri - siirtyi 1990 Tuottajain Maidolle, ja vain kaksi vuotta myöhemmin meijerin toiminta lopetettiin. Nykyisin tiloissa toimii myymälä ja pieniä yrityksiä. Meijerin asuntola 1916, laajennettu järven suuntaan 1949 Suunnittelija ei tiedossa, laajennus: rkm Tapio Hynynen. Pitkä hirsirakennus on ilmeeltään yhtenäinen, vaikka se koostuukin kahdesta eri-ikäisestä osasta. Näistä järvenpuoleinen on yhä asuinkäytössä. Vanhemmassa osassa raitin puolella toimii tunnelmallinen kahvila. 3. Vanha paloasema 1935, Sysmäntie 18 Paloautojen tallit, letkutorni ja asunto erottuvat paloaseman julkisivussa, kuten funktionalismiin kuuluu. Myös rakennuksen selkeä laatikkomainen muoto ja tasainen vaalea pinta kertovat ajan muotityylistä, joskin tasakatto paljastuu takaa katsoen vinoksi. Siro torni sitoo talon paikalleen ja toimii Sysmän raitin hienona maamerkkinä. Kun uusi paloasema valmistui 1979, vanha jäi varasto- ja huoltokäyttöön. 4. Osula, ent. Lahden Osuuskauppa n. 1948, Sysmäntie 31 Arkkitehti: Toivo Löyskä Lahden Osuuskaupan (LOK) puinen funkismyymälä tuhoutui tulipalossa 1946. Muutaman vuoden kuluttua paikalle nousi uusi puinen myymälärakennus, jonka yläkerrassa oli kahvilaravintola sekä asuinhuoneita. Päädyn kaareva portaikko ja julkisivun nauhaikkuna kertovat yhä entisen ravintolasalin sijainnin. Vaikka alkuperäinen toiminta rakennuksessa on lakannut, yläkerran kaarevakattoisen salin omaleimainen ilme on yhä tallella. Rakennuksessa on nykyisin kirpputoreja. LOK rakensi 1954 Finnentien varrelle talousrakennuksen, jossa oli myös teurastamo. Punatiilinen rakennus on muisto ajalta, jolloin lähiruoka kuului vielä luonnollisena osana maaseudun elämään. Teurastamo oli aikanaan pikkupoikien seikkailuretkien kohteena. 5. Suomela n. 1930, Finnentie 2 Talon rakensi Väinö Palvaila. Suomelan talo on tärkeä osa kirkonkylän raitin miljöötä vaikka sijoittuukin hieman etäämmälle omaan pensasaidan rajaamaan rauhaansa. Talossa on toiminut mm. matkustajakoti.
Rapattu yksityistalo on julkisivuiltaan rapistunut, mutta edustaa sympaattisesti raitinvarren vanhempaa rakennuskantaa. Klassisistisia piirteitä sisältävän rakennuksen viehätystä lisää symmetrian ja epäsymmetrisyyden vuoropuhelu julkisivussa. 6. Vanha Säästöpankki, ent. Sysmän Säästöpankki 1937, Sysmäntie 35 / Keskustie 1 Arkkitehti: Kerttu Tamminen Sysmä modernisoitui kertaheitolla vuonna 1937, kun raitille valmistui kolme uusasiallista rakennusta. Yksi näistä oli Sysmän Säästöpankin toimitalo. Funktionalistinen kivirakennus käsitti pankin toimitilojen lisäksi asuntoja. Vuonna 1945 kuollut runoilijakirjailija Kaarlo Sarkia lienee talon asukkaista kuuluisin. Pankin sisäänkäyntiä on korostettu ajan hengen mukaisella, metallista ja lasista tehdyllä tuulikaapilla. Sisääntulokatos jatkuu talon nurkan ympäri ja muuttuu toisen kerroksen parvekkeen lattiaksi; metallikaide viimeistelee puolipyöreän parvekkeen herkän yksityiskohdan. Sittemmin ravintolanakin palvelleessa pankkisalissa sekä tuulikaapissa ovat säilyneet alkuperäiset vaaleansiniset, tummansinisävyiset ja mustat mosaiikkipinnat. Tammiset ikkunanpuitteet tuovat lisää arvokkuutta kirkonkyläkeskuksen tärkeään liikerakennukseen, jolle toivoisi arvoistaan käyttöä. 7. Polttoainepalvelu n. 1955, Sysmäntie 28 Arkkitehti: Unto Ojonen Rakennus tehtiin alun perin Esson huoltoasemaksi. Huoltamohalli lasitiili-ikkunoineen erottuu viistokattoisena pilasterien kantamana osana. Liiketila on matalassa sisäänkäyntipäädyssä, perinteinen baari rakennuksen keskiosassa. Rapatussa kivirakennuksessa on nähtävissä ajalle tyypillinen käsityömäinen rakennustapa - huoltoasemakin voi olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan kiinnostava osa miljöötä. 8. Lepola 1920, Sysmäntie 30 Lepolalla on tärkeä asema Sysmän matkailuhistoriassa, toimihan rakennus pitkään matkustajakotina. Taloon 30-luvulla rakennettu ikkunallinen sisäänkäyntikuisti ja yläkerran majoitustila avautuivat Majutveden suuntaan. Nykyisin ympäristö on ahdas ja talo kärsinyt raitin tienpinnan korotuksesta. Kattopinnasta esiin nouseva ullakonikkuna korostaa rakennusta kyläkuvan kannalta tärkeällä paikalla raitin mutkassa. 9. Entinen Yhdyspankki 1957, Sysmäntie 43 Arkkitehti: Jaakko Tähtinen Jaakko Tähtisen laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetussa rapatussa talossa liiketilat ovat pohjakerroksessa, asunnot ylemmässä. Yläkerran kulmahuoneita on korostettu ikkunoiden keltatiilireunuksilla. Keltatiiltä on myös sisääntulokerroksen julkisivussa. Aumattu katto on punaista tiiltä. Rakennuksen sukulaisia voi nähdä muiden paikkakuntien keskustoissa. 10. Värilä, ent. Apteekki 1923, Värikuja 4 Muutos Yhdyspankiksi (1951): arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Sysmän apteekki toimi tässä apteekkarin itselleen rakennuttamassa hirsitalossa parikymmentä vuotta. 1951-57 Yhdyspankkina toiminut rakennus sai myöhemmin maalikaupan mukaan nimen Värilä. Apteekkitalon edessä oli näyttävä puutarha, joka ulottui raitille asti. Uuden Yhdyspankin (kohde 9) rakentaminen tuhosi osan puutarhasta, josta on yhä jäljellä komea tammi. Värilän symmetrinen julkisivu kaksine poikkipäätyineen näkyy raitille Yhdyspankin takaa. Ikkunoiden puitejako on peräisin 50-luvun muutostyöstä. 11. Työväentalo 1908, laajennettu 1927, Pusukuja 3 Kirkonkylän työväenyhdistys sai oman talon kolme vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Laajennuksen jälkeen hirsirakennuksessa oli juhlasali kahviloineen, näyttämöineen ja parvineen sekä yläkerroksessa pieni asunto. Talo on toiminut kokous-, toiminta- ja juhlatiloina; elokuvia salissa esitettiin 50-luvun alusta vuoteen 1974. Tärkeä yhteisörakennus hallitsi kauan raittinäkymää, mutta on viime vuosikymmeninä jäänyt raitin uudempien rakennusten taakse. 12. Tohtorila (Kulmala) 1921, Sahantie 11 Raitin varrelle 1926 valmistunut kunnansairaala purettiin 1970-luvulla rakennetun Osuuspankin toimitalon alta. Aivan sairaalan lähellä sijaitsi jo tuolloin kunnanlääkärin asuintalo. Tämä klassismin ihanteita heijastava komea hirsirakennus
avautuu päätykolmioineen ja kuisteineen järven puolelle. Rakennuksen hahmoon voimakkaasti vaikuttava katto oli alun perin katettu päreillä. Taloa uudistettiin 1957, kun pitkäaikainen kunnanlääkäri vaihtui. Sittemmin myymälänäkin palvellut Sysmän kunnan historiaan liittynyt rakennus on saamassa uuden elämän. 13. Niittylä (nyk. Torinpää) 1954, Sysmäntie 42 Alun perin kirjakaupaksi rakennetun Niittylän asuin- ja liiketilat on jäsennelty kauniisti porrastuvaksi kokonaisuudeksi. Kevytilmeinen harjakatto korostaa selkeäpiirteisen talon tasapainoisia suhteita. Talon asema korostui, kun Särkilahdentie rakennettiin sen vieritse peltomaisemaan 1980-luvun alkuvuosina. Niittylän päätyyn 1970 valmistunut Olavintorin liikerakennus ilmentää täysin vastakkaista arkkitehtonista otetta. 14. Matkahuolto, Onnela 1955, Sysmäntie 51 Matkahuollolle ja Matka-Baarille kunnostettiin 1972 tilat alun perin Sysmän Talouskaupaksi rakennettuun taloon. Tyypilliseen tapaan talon alakerros on varattu liiketiloille, ylempi asunnoille. Julkisivut on ajan tapaan roiskerapattu. Matkahuollon talo perinteisine baareineen on esimerkki kirkonkylän keskeisestä palvelupisteestä, jonka merkitys on vähentynyt yksityisautoilun kasvun myötä. 15. Sysmän Kirjakauppa 2004, Sysmäntie 55 Suunnittelija: Heikki Oksanen Raitin rakennukset voivat joskus aiheuttaa yllätyksiä. Kirjakaupparakennus ei ole sitä miltä näyttää: vanhaksi mieltyvällä rakennuksella on ikää vain kymmenisen vuotta. Uusvanha rakennus on tehty kirjakaupan myymälä- ja näyttelytiloiksi Sysmän puretun kunnalliskodin hirsistä. Kirjakaupan yläkerrassa on näyttelytila. 16. Markkala 1864, Sysmäntie 55 / Valittulantie 1 Markkala on ollut kauppapaikkana jo yli 140 vuotta - 1869 lähtien. Luhankaan, Hartolaan ja Asikkalaan johtavat maantiet yhtyivät Markkalan edessä, joka oli pitkään Sysmän keskus. Markkalan talon moni-ilmeinen ulkoasu on tulosta taloon eri aikoina tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä. Pääjulkisivun taitteisella katolla varustettu leveä keskiosa hallitsee katunäkymää. Kenkäkaupassa on vielä vanhaa kirkonkylän tunnelmaa. 17. Kemiala 1942, Sysmäntie 48 / Uotintie Sysmän Kemikali- ja Paperikaupalle rakennettu liiketalo heijastaa omaperäisesti nk. kansanfunkiksen piirteitä. Funktionalismin mentyä jo pois muodista valkoinen laatikko toi modernin vastaparin Markkalalle Sysmän silloiseen ydinkeskustaan. Moderni ilme katoaa talon takana, jossa tasakatto paljastuu viistokatoksi. Rakennuksen moni-ilmeiset ikkunat ovat tulosta tarpeen mukaan tehdyistä muutoksista. Hieno yksityiskohta on liiketilan sisäänkäynti laatikon viistetystä särmästä! 18. Otsola 1959, Uotintie 1, Leppäkorventie 2 Suunnittelija: rkm Hj. Liukkonen Raitin päässä kiertoliittymän takana sijaitsevat Otsola ja Porttila muodostavat Sysmän raitin pohjoisen portin. Otsola on saanut nimensä talon rakennuttaneelta Eino Kontiolta. 1950-luvulle tyypillisen rapatun kivitalon pohjakerroksessa oli jalkinemyymälä, yläkerroksessa asuttiin. Näyteikkunat on liitetty yhteen kapealla katosaiheella. Pohjakerros on nykyisinkin liike- ja toimistokäytössä. 19. Porttila 1937, muutoksia 1950-luvulla, Leppäkorventie 1 / Valittulantie Suunnittelijat: rkm A. V. Nieminen. Muutos 1950: arkkit. T. Väyrynen. Muutos 1956: arkkit. Unto Ojonen Funkistyylisen Sysmän Osuuskassan toimitalon alakerrassa oli liiketiloja, yläkerrassa asuntoja. Rakennusta uudistettiin sotien jälkeen vaateliikkeen tarpeisiin. Funkisilmeensä talo menetti 1956, kun siitä tehtiin Osuuspankki, kolmikerroksinen harjakattoinen rakennus, jossa tiilipilarien kannattama parveke muodostaa sisäänkäyntikatoksen. Pankin muutettua Sysmäntielle uuteen toimitaloonsa 1977 Porttila on toiminut myymäläkäytössä. Rakennuksen kolmijakoiset funkishenkiset ikkunat muutettiin 2011.
Vilkaisu Uotintielle Nykyinen Uotintie oli 1980-luvun alkuun asti ainoa keskustasta kirkolle johtava tie. Sen varrelle nousi eri vuosikymmeninä kirkonkylälle tunnusomaisia pieniä asuin- ja liikerakennuksia. 20. Kassala ent. Osuuskassan talo 1932, Uotintie 4 Vuonna 1926 perustettu Sysmän Osuuskassa sai oman talon 1932. Puinen toimitalo siirrettiin oletettavasti Sysmän Höyrysaha Oy:n alueelta. Sittemmin muutetun ja julkisivuiltaan rapatun talon ulkoinen ilme on 1950-luvulta. Osuuskassan siirryttyä Porttilaan Kassalassa toimi eri liikkeitä, kunnes 1993 sinne asettui Harmonikkamuseo. Taiteilija Juhani Kauringin harmonikansoittajaveistos on vuodelta 1976. 21. Sähkölä 1963, Uotintie 8 Arkkitehti: Arvi Lepistö Sysmän sähköistäminen alkoi Virtaan voimalaitoksen perustamisen 1913 jälkeen ja eteni vähitellen eri puolille pitäjää. Vuonna 1927 perustettu Itä-Hämeen Sähkö Oy rakennutti Sysmään uuden toimitalon. Sähkölä edustaa hyvin 60-luvun matalaa ja selkeää, itseään korostamatonta arkkitehtuuria. Kannattaa tarkastella katujulkisivun tasapainoista materiaalisommitelmaa. 22. Olavin toimintakeskus 2005, Uotintie 7 Arkkitehtitoimisto Vuorelma arkkitehdit Oy Kunnan ja seurakunnan yhteisessä monitoimitalossa seurakunnan tilat ovat kadun puolella, kookas kaarevakattoinen liikuntasali puolestaan on sovitettu korttelin sisäosaan. Seurakunnan tilojen julkisivuissa on vaalea rappaus, liikuntasalin yläosaa hallitsee keltainen vaakalaudoitus. Pohjakerroksen punatiilipinta toistuu pääsisäänkäynnin pilareissa, jotka viestivät julkisesta rakennuksesta, mutta viittaavat myös Porttilaan. Aiemmin tontilla sijaitsi 1936 valmistunut Kalevan Pirtti, mm. juhlahuoneiston ja elokuvateatterin sisältänyt yhteisötalo. 23. Valtion virastotalo 1970, Uotintie 3 Arkkitehti: Reijo Raaska Valtion virastotalossa toimi aikanaan poliisi, verotoimisto ja työnvälitystoimisto. Myös posti palveli omassa siivessään vuoteen 1996. Aikansa suoraviivaista linjaa edustava punatiilirakennus on muistomerkki ajasta ennen valtion palvelujen alasajoa maaseututaajamissa. B. PUSUKUJALTA LOPPERIIN JA LILUMÄENTIELLE Pienen kierroksen idyllisten puutalojen miljöössä voi aloittaa kunnanvirastolta. Virastotalo rakennettiin paikalle, jossa hirsisen kunnantalon lisäksi oli muitakin kunnan 1900-luvun alkupuolen rakennuksia. Paikka Markkalan ja maanteiden risteyksen vieressä oli niiden rakennusaikana keskeinen. 1. Kunnanvirasto 1983, Valittulantie 5 Arkkitehtitoimisto Ojonen- Sipponen- Teerenmaa, arkkit. Jorma Teerenmaa Sysmän kunnantalon paikka on nykyisin huomaamattomuudessaan poikkeuksellinen. Kunnanvirasto jakautuu suoraviivaiseen toimistosiipeen ja massaltaan korostettuun valtuustosaliosaan. Julkisivujen tumma tiili sekä sisäänkäyntipiha suihkualtaineen, lipputankoineen ja istutuksineen korostavat kunnan keskeisen rakennuksen asemaa. 2. Pusukujan, Maalarintien ja Poikkitien ympäristö Näillä teillä voi vielä aistia vanhaa sysmäläistä tunnelmaa - pienipiirteistä asuin- ja ulkorakennusten, aitojen ja pihojen muodostamaa kirkonkylämiljöötä. Talot pihoineen ovat yksityisaluetta, joten ympäristön tarkkailussa vaaditaan tahdikkuutta. 3. Mäkinotko 1950, Valittulantie 11 / Pusukuja Arkkitehti: Unto Ojonen Tiilikattoinen yksityistalo on edustava esimerkki 1950-luvun kodikkaasta asuntoarkkitehtuurista. Talon rakennutti Sysmän nimismies, ja talon kellariin tehtiin kaksi selliäkin. Puolitoistakerroksinen rapattu talo on jäsennelty hillitysti.
Sisääntulosivun pyöreän ikkunan sijainti on mielenkiintoinen - talon ulkonäkö ei vastaa piirustuksia. Talon päätyyn 1970-luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu tuotantohalli on talon ilmeelle vieras. 4. Keskinen n. 1894, laaj. 1911, Valittulantie 9 Nykyisin asuinkäytössä oleva talo tehtiin alun pitäen Sysmän Raittiusseuran tiloiksi. Pystyhirsistä rakennettu pikkutalo toimi seuran lukutupana ja kokoushuoneena. Talon laajennusosa - kamari ja eteinen - tehtiin pohjoispäähän; eri rakennusvaiheet asettuvat luontevaksi kokonaisuudeksi. Raittiusliikkeen ja Sysmän kirjastonkin varhaisvaiheisiin liittyvän pienen puutalon sijainti mäenkumpareella tuo sille korostetun aseman Valittulantien kookkaampien puutalojen rivistössä. 5. Lopperi 1843, Lopperintie 1 Lopperi on yksi Sysmän kantataloista. Sillä on myös tärkeä merkitys kuntahistoriassa: Lopperissa pidettiin Sysmän ensimmäinen kuntakokous 1866. Talossa toimi kestikievari 1880-luvun lopulle asti, ja kylän muiden isojen talojen tapaan Lopperi toimi myös käräjäpaikkana. Vanhoista rakennuksista koostuvaan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi mm. hollitupa, talli, luhtiaitta, riihi ja päätaloakin vanhempi kivinavetta. Päärakennuksessa on Sysmän oloissa runsas puukoristelu: panelointi ja nurkkaharkotus sekä ikkunakehysten ja räystäslistojen koristeaiheet rikastavat talon ilmettä. Ikkunoiden siroa vinojakoa on käytetty myös hollituvassa ja tallin päätyikkunassa! Lopperin pihapiiri on yksityisaluetta. Lopperin naapurustossa on 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuja asuintaloja - mm. Maijala (1930-l.) ja Harjula (ennen v. 1925) - jotka piharakennuksineen ja puineen sekä aitoineen henkivät vanhan ajan kylätunnelmaa. Hiekkapintainen Lopperintie johtaa mäellä kohoavalle Vesitornille (1963, Insinööritoimisto Maa ja Vesi), joka palveli ajoittain näkötorninakin. 6. Teatteritalo (ent. Sysmän Säästöpankki Rahala) 1898, Väihkyläntie 1 Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä. Kunnostus 1998: rakennusarkkitehti Ritva-Maija Saarinen Sysmän Säästöpankin rakennus oli valmistuessaan harvinaisuus: vain viidellä säästöpankilla Suomessa oli tuohon aikaan oma toimitalonsa. Talon arkkitehtuurissa heijastuvat monet kansallisromanttisen tyylisuunnan piirteet, jotka sen syntyaikoina olivat vasta tulossa muotiin. Rakennus on pääjulkisivultaan symmetrinen - piirre, josta luovuttiin varsinaisessa Jugend-vaiheessa. Korkeine ullakoineen ja kattoineen rakennus on ilmeeltään linnamainen: pääsali piirtyy korostetusti rakennuksen hahmossa. Julkisivulaudoituksen sekä puisten koristeaiheiden ilme on kansallisromantiikan alkuvaiheelle tyypillisesti muualta kuin Suomesta. Talossa on toiminut posti, kirjasto-lukusali, suojeluskunta ja jopa huonekalukauppa; pankkina se palveli 1936 saakka. Sysmän teatteritalo kunnostettiin entistäen juhla- ja kokoustiloiksi talon satavuotisjuhliin. 7. Villa Sarkia (ent. pankinjohtajan asunto Moisio) 1900-l. alku, Myllymäentie 1 Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä Säästöpankin johtaja asui aivan pankkirakennuksen vieressä: työmatkaa oli vaivaiset 10 metriä. Pankinjohtajan asuintalosta tehtiin pankkirakennusta yksinkertaisempi. Korkea aumakatto ja poikkipäädyt yläkerran ikkunoineen antavat kuitenkin talolle viereiseen rakennukseen suhteutuvaa mittakaavaa. Talo on sittemmin toiminut monessa käytössä, mm. kunnan hammaslääkärin vastaanottotiloina sekä päiväkotina. Vuodesta 2010 lähtien talo on palvellut kulttuurikäytössä - Sysmän kunnan ja Nuoren Voiman Liiton ylläpitämänä kirjailijaresidenssinä. 8. Uutela (Lilumäki) 1920-luku, Väihkyläntie 4 / Lilumäentie Lilumäentie on lyhyt jakso entistä Leppäkorpeen johtavaa tielinjaa. Sen varrella sijaitsevan Uutelan talon kaltaisia on Sysmän keskustassa ollut useitakin: rakennuksen yläkerroksen ikkunalliset päädyt avaavat näkymiä neljään suuntaan. Talossa on erilaisia pienin lasiruuduin varustettuja ikkunoita, laudoituksen hirsitalo sai vasta 1940-luvulla. Aiemmin rakennuksessa toimi pieni kauppa, ja punatiilisen piharakennuksen leipomosta saatiin tuoreet leivät. Leipomotoiminnan loputtua piharakennuksen leivinuuniin tehtiin sauna! 9. Harmaala 1863, laajennettu 1920-luvulla, Lilumäentie 1 / Valittulantie
Sysmän vanhimpiin rakennuksiin kuuluvassa Harmaalassa oli kauppa vuoteen 1930. Aumakattoinen, empirekauden hirsirakennus on Sysmässä harvinaisuus. Rakennuksen harmoninen ilme syntyy selkeämuotoisen matalan rakennuksen hillitystä väriskaalasta ja säännöllisestä kuusiruutuisten ikkunoiden aukotuksesta, jonka rytmiä ullakonikkunat toistavat. Rakennuksen muoto ja julkisivujen jäsentely ovat sukua Aurinkolan (kohde 10) arkkitehtuurille. Puusta veistetyt hienovaraiset koristeet ikkunoiden yläpuolisessa kentässä ovat piste i:n päällä. Harmaalan pihapiiriin kuulunut vanha makasiini purettiin viereisen asuinkerrostalon tieltä 1970-luvun lopulla. 10. Aurinkola ent. Tenhovaaran/Tevalinin talo, Valittulantie 7 / Pusukuja Talo on kappale vanhaa Helsinkiä Sysmässä: hirsirunkoinen empirerakennus on siirretty Helsingistä ja rakennettu tälle paikalle oletettavasti 1938. Aumakattoisessa, T-ikkunoiden rytmittämässä rakennuksessa on vaakalaudoitus, mutta seinien ylä- ja alaosissa on pystylaudoitetut vyöhykkeet. Sisäänkäynti on umpikuistien kautta pihan puolelta. Vaiheikkaan menneisyyden jälkeen yksityisasunnoksi kunnostettu Aurinkola on nimensä veroinen valopilkku Sysmän kyläkuvassa. C. KIRKKORETKI Sysmän kirkonseutu rakennuksineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella sijaitsee myös runsaasti muinaisjäännöksiä. Arkkitehtuurikarttaan valittujen kohteiden lisäksi kirkon lähialueella on paljon vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä. Osa tien vanhaa linjausta muutettiin kevyen liikenteen reitiksi Suopellontien oikaisun yhteydessä. Kirkkoa ja museota lukuun ottamatta kaikki kohteet ovat yksityisiä. 1. Suurkylän kartano 1801, muutoksia 1810-l., nyk. asu 1867, Suurkyläntie 2 Rakentajat oletettavasti puuseppä Gustaf Nordgren ja muurarimestari Gustaf Stenberg. Hans Anders Wijkmanin rakennuttama kartanon hirsinen päärakennus hallitsee mäenkumpareelta peltomaisemaa ja avautuu etelään kohti kirkkoa. Sisäänkäyntipiha ja talousrakennukset ovat pohjoisessa. Vaakalaudoitettuja julkisivuja on jäsennöity joonialaisiin kapiteeleihin päättyvillä harkkopilastereilla sekä runsailla ikkunoilla. Ikkunoiden puolipyöreät yläosat viittaavat kivirakennusten holvattuihin ikkuna-aukkoihin. Rakennusta voisi korkeiden ullakonikkunoiden perusteella luulla kaksikerroksiseksi. Keltamullan ja valkeiden korosteiden yhdistelmä viittaa empireen; rakennuksen yksityiskohdat kertovat kuitenkin 1800-luvun lopun historismista. Kartano ulkorakennuksineen ja vanhoine puineen muodostaa kirkonkylään omaleimaisen ja arvokkaan kokonaisuuden, joka ainoana taajamassa säilyneenä kertoo Sysmän rikkaasta kartanohistoriasta. 2. Pyhän Olavin kirkko 1510-20-l.; sakaristo rakennettu uudelleen n. 1660; kirkkoa pidennetty 1700-l. Laajennettu ristikirkoksi: arkkit. Carl Ludwig Engel (piir. 1826, rak. 1832-35). Kirkon restaurointi : arkkit. Kauno S. Kallio (1953). Sysmän kirkon sijainti Majutveden rannalla selittyy järven merkityksellä entisaikojen kulkuväylänä. Keskiaikainen luonnonkivikirkko on harvinainen näky Päijänteen itäpuolisessa sisämaassa. Useita rakennusvaiheita läpikäynyt kaunis kirkko tarjoaa kodikkaat puitteet pienelle seurakunnalle. Valkeaksi kalkitun kirkon päätyjen yläosissa on tiilikoristeita. Alkuperäisen osan päädyissä ne ovat tiilipintaiset, Engelin ristivarsissa päätykoristeet on rapattu ja kalkittu. Puinen, kolminivelinen kellotapuli (1845) edustaa länsisuomalaista tyyppiä, jossa kaikki kerrokset ovat neliöpohjaisia. 3. Kotiseutumuseo, ent. Lainajyvästön makasiini 1855, Makasiininmäentie 4 Sysmän pitäjän lainamakasiini (Leipälä), valmistui noin 10 vuotta ennen suuria nälkävuosia. Luonnonkivestä muurattu jyhkeä, linnamainen rakennus palveli viljavarastona, josta viljaa sai vaikeina vuosina korkoa vastaan - se oli siis eräänlainen pankki. Pankkitoiminnan kehittyminen vei pohjan lainajyvästöiltä. Nykyisin rakennuksessa toimii Sysmä Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. 4. Kanttorila 1926, Museomäki Rakennusmestari: Adam Janhonen Seurakunnan rakennuttama Kanttorila sijaitsee museon naapurina ja kuuluu oleellisesti kirkon ja pappilan lähialueelle. Sisäänkäynnin yhteydessä ovat yhä alkuperäiset ruutuikkunat sekä poikkipäädyn haukanikkuna, muutoin ikkunat on muutettu. Rakennus on alkuperäisessä käytössä kanttorin kotina. 5. Pappila 1918, Suopellontie 124
Arkkitehti: Josef Stenbäck Ahkerana kirkkoarkkitehtina tunnetun Stenbäckin suunnittelema pappila muodostaa pihapiireineen upean kokonaisuuden, josta on näköyhteys kirkkoon ja Majutvedelle. Sysmän oloissa poikkeuksellisen kookas ja komea hirsinen asuinrakennus edustaa Jugendia, mikä näkyy massoittelussa sekä julkisivujen ja ikkunakehysten yksityiskohdissa. Mansardikatto on poikkeuksellinen: taitekohta on korotettu ja siihen on sijoitettu ikkunoita. Sysmässä moni aiempi pappila oli tuhoutunut tulipalossa, joten tämän pappilan päätyyn muurattiin palovarma arkisto. Punatiilinen arkistokin on sovitettu talon Jugend-ilmeeseen. Pappila on nykyisin yksityisasuntona. D. KOULUJEN KULMILLA 1. Väihkylän koulu (ent. Keskuskansakoulu) ja opettajien asunnot 1955, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: L. E. (Lauri Erik) Hanstén Koulu sekä siihen liittyvät neljä opettajien asuinrakennusta rakennettiin suurten ikäluokkien tultua kouluikään. Koulurakennus hallitsee koollaan lähiympäristöä, mutta puolitoistakerroksiset opettajien asuintalot on sijoitettu vapaasti ja sopeutettu näin koulun lähiympäristöön. Alkuperäinen hillityn vaalea karkea rappaus ja sokkelien liuskekiviverhous ovat yhä kertomassa 1950-luvun alun tyypillisestä rakentamisesta ennen teollisten rakentamistapojen yleistymistä. Osa rakennusten punaisista tiilikatoista on uusittu. Pukusuoja 1997, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: Risto Vuolle-Apiala Koulun vieressä olevaan liikuntaympäristöön tehty puinen pukusuoja on muodoltaan rohkeasti ympäristöstä poikkeava ja ilmeeltään iloinen, mutta on joutunut teknisten laitteiden puristuksiin. 2. Toivolan koulu (ent. Kankilan päärakennus) 1800/1900, Väihkyläntie 9 Entinen Kankilan tilan päärakennus palveli lastenkotina vuodesta 1926 lähtien. Rakennus muutettiin 1970-luvun alussa apukouluksi ja sitä uudistettiin 1980-luvulla: korjausten jälkeen ulospäin on säilynyt ainoastaan aumakattoinen perusmuoto. Lämmöneristeiden lisäämisen tuloksena ikkunat ovat jääneet syvälle seinäpinnasta. Ikkunakehysten koristeelliset yksityiskohdat ovat uusia. Koulu toimii nykyisin erityiskouluna. 3. Neuvola (ent. Terveystalo) 1949-50, Väihkyläntie 11 Mannerheimliiton Terveystalo TT2 -tyyppipiirustukset (1947): arkkit. Erkki Linnasalmi. Muutos Sysmän oloihin: rkm Tapio Hynynen. Sysmän Terveystaloksi rakennettu kaksikerroksinen talo oli alun perin tiilikattoinen ja valkoiseksi rapattu. Nykyinen ilme on 1980-luvun alun muutosten jäljiltä: mm. peltikatto, rakennuksen vihreäksi maalattu puuverhous ja nykyinen ikkunatyyppi on uusittu. Korkeassa osassa oli alusta alkaen asuntoja, ja matalassa osassa toimi mm. äitiys- ja lastenneuvola. Neuvolatoiminta rakennuksessa loppui 2010. 4. Sysmän rivitalo 1963, Peltotie / Väihkyläntie Arkkitehti: Rainer Hackman Rivitaloja on Suomeen rakennettu jo 1910-luvun lopulla, mutta laajemmin ne levisivät maahamme vasta 1950-luvulla. Sysmä sai ensimmäisen rivitalonsa seuraavan vuosikymmenen alussa. Koulualueen lähellä sijaitseva, aikansa arkkitehtuuria heijastava yksikerroksinen rivitalo reunustaa Peltotietä, joka muilta osin koostuu tyypillisistä puolitoistakerroksisista jälleenrakennuskauden omakotitaloista. 5. Vanha yhteiskoulu 1924, Peltotie 3 Arkkitehti: Toivo Salervo Sysmän yhteiskoulu perustettiin 1920. Koulurakennus valmistui neljä vuotta myöhemmin. 1920-luvun klassismia edustava hirsirakennus koostuu kuutiomaisesta telttakattoisesta osasta sekä tähän liittyvästä harjakattoisesta rakennusosasta. Kookkaat ikkunat, pystylaudoitus sekä symmetrian ja epäsymmetrian kanssa leikittelevät klassisistiset koristeaiheet voimistavat kaksikerroksisen rakennuksen korkeusvaikutelmaa, jota pieni keskitorni edelleen lisää. Tärkeä rakennus sai perinteisesti kirkolle kuuluvan aseman: kalliolle rakennettu sivistyksen temppeli korostuu vielä tänäänkin Sysmän kyläkuvassa. 6. Yhteiskoulu 1962, laajennettu 1980/90, Peltotie 3
Arkkitehti : Toivo Löyskä. Laajennus: Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Sysmän uusi yhteiskoulurakennus ja siihen luontevasti liittyvä laajennusosa heijastavat modernin arkkitehtuurin ihanteita. Rakennus koostuu kahdesta massasta ja niitä vanhaan koulurakennukseen yhdistävästä käytävästä. Matala sadekatos liittää eri osat yhteen ulkopuolella. Niukkaeleinen rakennus selkeine valkoisine rappauspintoineen alistuu Salervon vanhalle koulutalolle ja antaa sen hallita ympäristöä. * * * * * * * * * * * * Teksti: Päivi Lukkarinen 2012 Lähteitä : Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu 2012: Sysmän kunta. Taajama-alueen kulttuuriympäristöselvitys, osat 1 ja 2. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke. Heikki Helin 2009: Sysmän muuttuva keskus I, Lopperista Markkalan risteyksen kautta Simolaan. Sysmän Liikolan nuorisoseura. Helin, Heikki: Sysmän kirkonkylän vaiheita -kirjoitussarja Itä-Häme lehdessä ( osat 1-59) ja Lähilehdessä (osat 60-260) Kulha, Keijo K. 1966. Sysmän pitäjän historia III. Könönen, Nina 2005: Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, KUKUSE. Hämeen ympäristökeskus. Stjernvall-Järvi, Birgitta 2009. Kartanoelämää Itä-Hämeessä. Sysmän Kirjakylä Oy. Wager, Henrik 2006. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Sysmän kunnan arkisto / Rakennusvalvonnan arkisto. Rakennusluvat.