Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009



Samankaltaiset tiedostot
Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

KOTOUTTAMISRAHASTON VUOSIOHJELMA 2009

Kotoisa -hanke. Kotoutumispalvelut

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Euroopan kotouttamisrahastosta v Suomessa tuetut hankkeet toimilinjoittain

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka,

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Valtion I kotouttamisohjelma

Studia Generalia Murikassa

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Ohje turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston indikaattoreista

Kokoava puheenvuoro. Sirkku Varjonen Kuntoutusakatemia

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Järjestöt kotoutumista tukemassa Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta ja turvapaikkatilanne Oulussa. Pasi Laukka, Kuntaliitto

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Kotona Suomessa -hanke

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotouttamisrahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitetut hankkeet:

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

Fiksu kotouttaminen ja hyvä työelämä

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

15312/16 team/hkd/kkr 1 DGD 1B

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Helvi Sipilä seminaari

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa

Kotouttamisrahaston vuosiohjelmasta 2011 Suomessa rahoitetut hankkeet:

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Kotoutumisen järjestönäkökulmia

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. toukokuuta 2014 (OR. en) 9905/1/14 REV 1 MIGR 78 SOC 365

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen ja rakenteet.

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio Eine Pakarinen

Yhteistyöfoorumi : työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Kotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi

Kotona Suomessa-toimenpidekokonaisuuden tavoite

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Uusi NAO maahanmuuttajille

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

ENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013

Ammatillinen kotoutuminen tulevaisuudessa Ene Härkönen, TAKK

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Kumppanuutta kotouttamiseen. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Euroopan pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2012 rahoitetut hankkeet:

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Mäntsälän kunnan kotouttamistyö. Maahanmuuttokoordinaattori Fia Hafiz Mäntsälä

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Hyvä alku Hämeessä ESR

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Juuret ja Siivet Kainuussa

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut Elina Hienola

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Transkriptio:

Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3 Kotouttamisen indikaattoreiden kehittäminen TOIMILINJA B4 Barometri TOIMILINJA C5 Kulttuurien välisen osaamisen kehittäminen ja viranomaisten ja palveluiden tuottajien kouluttaminen TOIMILINJA C6 Yhdenvertaisuus ja kulttuurienvälinen dialogi 28.4.2010 Ylitarkastaja Tiina Järvinen

Kotouttamisrahaston kohderyhmä Euroopan Unionin ulkopuolisten kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet viranomaisilta luvan oleskella Suomessa Rahasto on suunnattu ensisijassa vasta maahan tulleiden henkilöiden kotouttamistoimien järjestämiseen Kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat jonkin kolmannen maan alueella ja haluavat saada luvan päästä Suomeen (toimilinja A2) IF:n kohderyhmänä EIVÄT voi olla pakolaiset ja vastaavan statuksen Suomessa saaneet, toissijaista tai tilapäistä suojelua saavat, eivätkä turvapaikanhakijat Yllä olevat ehdot koskevat kaikkia kotouttamisrahaston toimilinjoja. Seuraavassa käydään läpi toimilinjakohtaiset rahaston kohderyhmään liittyvät erityispiirteet. 2

TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen Haavoittuvassa asemassa olevat kolmansien maiden kansalaiset ovat vaarassa syrjäytyä, koska he eivät tilanteestaan tai asemastaan johtuen kykene hyödyntämään tarjolla olevia kotoutumispalveluita tai palvelut eivät kohtaa heidän erityistarpeitaan. Syrjäytyminen, yksinäisyys, väkivalta, syrjintä, tiedon puute oikeuksista ja mahdollisuuksista sekä muut ongelmat vaikeuttavat kotoutumista uuteen yhteiskuntaan. Haavoittuvassa asemassa olevat kolmansien maiden kansalaiset. Kohderyhmään kuuluvat ensisijassa vasta maahan tulleet henkilöt. Haavoittuvassa asemassa olevilla tarkoitetaan naisia, nuoria, lapsia, vanhuksia, lukuja kirjoitustaidottomia, vammaisia tai sukupuoli-vähemmistöihin kuuluvia kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat 1) työmarkkinoiden ulkopuolella 2) uuden alun tarpeessa 3) sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevien tukitoimenpiteiden tarpeessa. Huom! Kohderyhmään eivät kuulu turvapaikanhakijat, pakolaiset ja vastaavan statuksen Suomessa saaneet, toissijaista tai tilapäistä suojelua saavat henkilöt. 1. Tukea haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien kotoutumista, esimerkiksi parantamalla yksilöllisiä kotouttamissuunnitelmia 2. Ehkäistä ongelmia, kuten syrjäytymistä, yksinäisyyttä, väkivaltaa ja syrjintää 3. Lisätä haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien tietämystä heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan 4. Kehittää kotoutumistoimia ja -palveluita niin, että niissä huomioidaan paremmin haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien erityistarpeet. Hankkeessa toteutettavien toimien kohdentuminen haavoittuvassa asemassa oleviin kolmansien maiden kansalaisiin, ei esimerkiksi kuntien työntekijöihin tai muihin viranomaisiin. 1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on parantunut ja riski syrjäytyä vähentynyt. 2. Haavoittuvassa asemassa olevat maahanmuuttajat tuntevat oikeutensa ja tietävät, mistä voivat tarvittaessa saada apua ja tukea 3. Kotoutumistoimissa ja -palveluissa huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien erityistarpeet 3

TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit 1. Tarjolla olevat ns. perinteiset kotoutumistoimet ja -palvelut eivät kohtaa kolmansien maiden kansalaisten tarpeita. 2. Ennen maahantuloa ja maahan tulon jälkeen ei ole tarjolla riittävästi ja/tai oikeanlaisia opastus- ja neuvontapalveluita 3. Maahan saapumisen jälkeen järjestettävät perehdytyskurssit eivät tue lähtömaassa annettua opastusta ja koulutusta 1. Vasta maahan saapuneet kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet luvan oleskella Suomessa 2. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat jonkin kolmannen maan alueella ja haluavat saada Suomen viranomaisilta luvan päästä Suomen alueelle ja oleskella siellä. Henkilöiden tulee täyttää maahanpääsyn edellytykset. 1. Kehittää uudenlaisia malleja vasta maahan saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen ja perehdyttämiseen 2. Kehittää ja testata lähtömaassa järjestettävää ohjausta, neuvontaa ja koulutusta, joka tukee kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista maahan saapumisen jälkeen 3. Huomioida paremmin työn ja opiskelun vuoksi Suomeen saapuvien maahanmuuttajien mahdollisuudet joustavaan kotoutumiseen sekä kotoutumiseen liittyvät erityistarpeet Huom! Työvoiman rekrytointi ja rekrytointitilaisuudet eivät kuulu kotouttamisrahaston tavoitteisiin. Hankkeessa toteutettavien toimet kehittävät kotoutumistoimia ja -palveluita uudenlaisesta ja innovatiivisesta näkökulmasta 1. Tarjolla olevat neuvonnan ja kotoutumisenpalvelut kohtaavat paremmin niille asetetut tarpeet ja mahdollistavat joustavan perehtymisen ja kotoutumisen esimerkiksi työskentelyn ja opiskelun ohella 2. Tarjolla on tehokkaita ja toimivia maahantuloa edeltäviä palveluita ja toimia, jotka tukevat kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista maahan saapumisen jälkeen 3. Kotouttamispalveluissa huomioidaan myös työn vuoksi saapuvien maahanmuuttajien perheiden kotoutuminen 4

TOIMILINJA B3. Kotouttamisen indikaattoreiden kehittäminen Olemassa olevat seurannan ja arvioinnin metodit eivät mittaa kotouttamisen vaikuttavuutta, kotoutumista tai etnisiä suhteita, eikä niiden avulla saada tarpeellisia tietoja kotouttamistoimien kehittämiseksi. Toimien tulee pyrkiä kehittämään kolmansien maiden kansalaisille suunnatun kotoutumispolitiikan ja -toimintojen tehokkuutta ja toimivuutta. 1. Kehittää laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita kotoutumista koskevan tiedon keräämiseksi 2. Tuottaa erilaisia tutkimuksia, kartoituksia ja kyselyitä, jotka avulla pyritään kehittämään julkisia ja yksityisiä palveluita kolmansien maiden kansalaisten ja niihin kuuluvien erityisryhmien tarpeiden täyttämiseksi sekä levittämään jo kehitettyjä hyviä toimintatapoja. Kolmansien maiden kansalaiset osallistuvat hankkeessa toteutettavien toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminnoissa hyödynnetään maahanmuuttajien ammattitaitoa ja voimavaraistetaan maahanmuuttajajärjestöjä. Pelkkä osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ei ole riittävää, vaan maahanmuuttajien tulee osallistua myös projektitoimintojen suunnitteluun ja toimeenpanoon. 1. Kotouttamista ja kotoutumista mitataan säännöllisin väliajoin helposti kerättävillä indikaattoreilla 2. Kotoutumispolitiikan ja -toimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on saatavilla ajankohtaista ja laadukasta tietoa 4. Kotouttamispolitiikka ja -toimet vastaavat paremmin kotoutumisen haasteisiin. 5

TOIMILINJA B4. Barometri Kotouttamispolitiikka ja -toimet eivät kohdennu oikein, koska ei ole saatavilla maahanmuuttajien näkemyksiä toimien tehokkuudesta ja palvelujen tarpeesta. Toimien tulee pyrkiä kehittämään kolmansien maiden kansalaisille suunnatun kotoutumispolitiikan ja -toimintojen tehokkuutta ja toimivuutta. 1. Kehittää barometri, jonka avulla kootaan maahanmuuttajien näkemyksiä kotouttamispolitiikan tehokkuudesta, toimenpiteistä ja palvelujen tarpeesta 2. Hyödyntää maahanmuuttajien mielipiteitä ja näkemyksiä kotouttamispolitiikan ja -toimien suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa Kolmansien maiden kansalaiset osallistuvat hankkeessa toteutettavien toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminnoissa hyödynnetään maahanmuuttajien ammattitaitoa ja voimavaraistetaan maahanmuuttajajärjestöjä. Pelkkä osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ei ole riittävää, vaan maahanmuuttajien tulee osallistua myös projektitoimintojen suunnitteluun ja toimeenpanoon. 1. Maahanmuuttajien näkemyksiä kerätään säännöllisin väliajoin 2. Kotoutumispolitiikan ja -toimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on saatavilla ajankohtaista ja laadukasta tietoa 3. Kotouttamispolitiikka ja -toimet vastaavat paremmin kotoutumisen haasteisiin. 6

TOIMILINJA C5. Kulttuurien välisen osaamisen kehittäminen ja viranomaisten ja palveluiden tuottajien kouluttaminen Viranomaisilla ja erilaisten kotouttamispalveluiden tuottajilla ei ole tarpeellista osaamista kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Tästä syystä palvelutarjonta ei vastaa kysyntää, palveluita ei osata kohdentaa oikein niitä tarvitseville, erityisryhmien tarpeita ei tunnisteta ja palveluissa esiintyy syrjintää. Yhteiskunnassa esiintyy negatiivisia asenteita maahanmuuttoa ja kotouttamistoimenpiteitä kohtaan. Kolmansien maiden kansalaisten ohella, kun on kyse kulttuurien välisen dialogin edistämisestä kohderyhmään voivat kuulua myös viranomaiset, koulutusten järjestäjät, kantasuomalaiset ja muut maahanmuuttajat. Hankkeesta saatavien tuloksien tulee kuitenkin edistää erityisesti kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista. 1. Lisätä viranomaisten, palveluiden tuottajien ja järjestöjen asiantuntemusta ja tietoisuutta kouluttamalla sekä yhdenvertaisuussuunnittelun avulla 2. Kehittää ja toteuttaa kulttuurien välistä koulutusta, valmiuksien lisäämistä ja monimuotoisuuden hallintaa 3. Lisätä yhteiskunnan suvaitsevaisuutta maahanmuuttoa ja kotoutumistoimenpiteitä kohtaan eri toimijoiden tietoisuutta kasvattamalla 4. Parantaa kolmansien maiden kansalaisten pääsyä koulutukseen ja työhön sekä mahdollisuutta saada erilaisia palveluita Hankkeessa toteutettavien toimet edistävät kotoutumisen kaksisuuntaisuutta ja yhteiskunnan osallistumista kotoutumisprosessiin. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tietoisuuden kasvattamisella tai aktiivisilla toimilla yhteiskunnan / yhteisön mukaan saamiseksi kotoutumisprosessiin. 1. Viranomaisten ja palveluiden tuottajien asiantuntijuus ja osaaminen on kehittynyt 2. Kolmansien maiden kansalaisille suunnatut palvelut ja toimet osataan kohdentaa paremmin ja ne vastaavat eri asiakas- ja käyttäjäryhmien todellisiin tarpeisiin 3. Kulttuurienvälisen osaamisen ja tietoisuuden kautta palveluissa ja laajemmin yhteiskunnassa esiintyvä syrjintä ja negatiiviset asenteet ovat vähentyneet 7

TOIMILINJA C6. Yhdenvertaisuus ja kulttuurienvälinen dialogi Kolmansien maiden kansalaisten ja kantasuomalaisten sekä eri etnisten ryhmien välillä ei ole vuorovaikutusta, mikä vaikeuttaa kotoutumista ja lisää syrjäytymistä, syrjintää ja eri ryhmien välisiä ennakkoluuloja. Kolmansien maiden kansalaisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluita tai osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Kolmansien maiden kansalaisten ohella, kun on kyse kulttuurien välisen dialogin edistämisestä kohderyhmään voivat kuulua myös viranomaiset, koulutusten järjestäjät, kantasuomalaiset ja muut maahanmuuttajat. Hankkeesta saatavien tuloksien tulee kuitenkin edistää erityisesti kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista. 1. Edistää kolmansien maiden kansalaisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta 2. Edistää kotoutumisen kaksisuuntaista prosessia kehittämällä sidosryhmien välistä tietojenvaihtoa ja kulttuurien, eri yhteisöjen ja uskontojen välistä vuorovaikutusta sekä kehittämällä erilaisia tapoja kolmansien maiden kansalaisten kuulemiseen, 3. Edistää kolmansien maiden kansalaisten vakaata ja kestävää osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin Kolmansien maiden kansalaiset osallistuvat hankkeessa toteutettavien toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminnoissa hyödynnetään maahanmuuttajien ammattitaitoa ja voimavaraistetaan maahanmuuttajajärjestöjä. Pelkkä osallistuminen hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin ei ole riittävää, vaan maahanmuuttajien tulee osallistua myös projektitoimintojen suunnitteluun ja toimeenpanoon. 1. Kulttuurien välinen vuorovaikutus ja sitä myötä kotoutumisen kaksisuuntaisuus on lisääntynyt 2. Kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuus päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluita on parantunut. 3. Kolmansien maiden kansalaiset osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnan eri toimintoihin ja heitä koskevien päätöksien tekemiseen. 8