Huleveden viemäröinnin järjestäminen ja hulevesimaksun käyttöönotto Taustaselvitys ja työryhmän esitys

Huleveden viemäröinnin järjestäminen ja hulevesimaksun käyttöönotto Taustaselvitys ja työryhmän esitys 6.9.17

Sisällys 1 Valmistelu... 2 2 Hulevesien hallinta ja lainsäädäntö... 2 2.1 Mitä ovat hulevedet ja miten niitä hallitaan?... 2 2.2 Lainsäädännön tavoitteet... 3 2.3 Julkisoikeudellinen hulevesimaksu... 4 3 Tampereen kaupungin hulevesien hallinnan nykytila... 4 3.1 Hulevesien hallinnan vastuutahot... 4 3.2 Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma... 4 3.3 Tampereen kaupungin rakennusjärjestys... 5 3.4 Tampereen Seudun ilmastostrategia... 5 3.5 Hulevesien hallinnan kustannusten kattaminen ja maksut... 5 4 Hulevesien hallinnan järjestämisen vaihtoehdot... 6 4.1 Asiakasnäkökulma... 6 4.2 Huleveden viemäröinti... 7 4.3 Hulevesimaksun käyttöönottaminen... 7 4.4 Muuta huomioitavaa... 8 1

1 Valmistelu Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Lakimuutosten myötä varmistuivat ne reunaehdot, joiden mukaan kunnan tulee toimia hulevesien hallinnassa. Tampereen kaupungin tulee päättää hulevesien hallinnan maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaiset vastuutahot sekä päättää hulevesiviemäröinnin vastuutaho. Kuntaliitto julkaisi 9.6.2015 yleiskirjeen, jossa selvitetään maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutosten vaikutusta kuntiin ja ohjeistetaan uusien säädösten tulkintaa. Kuntaliitto suositteli kuntia odottamaan yleiskirjeen saapumista ennen kuin kunta päättää lainsäädännön tuomista muutoksista. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala nimesi asiaa valmistelevan työryhmän elokuussa 2015. Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus siitä, miten Tampereen kaupunki organisoi toimintansa vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Työryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuussa 2016 ja laati esityksen ratkaisusta 21.3.2016. Asia esiteltiin kaupunkiympäristön kehittämisen johtoryhmässä 8.4.2016 ja 13.5.2016 sekä yhdyskuntalautakunnan talousarvioseminaarissa 17.5.2016. Asian valmistelu jatkui Kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan Mikko Nurmisen johdolla 14.9.2016. Asian jatkovalmisteluun koottuun työryhmään kuuluu: Johtaja Mikko Nurminen, puheenjohtaja (Kaupunkiympäristön palvelualue) Toimitusjohtaja Pekka Pesonen (Tampereen Vesi) Suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki (Tampereen Vesi) Suunnittelupäällikkö Ari Vandell (Kaupunkiympäristön palvelualue) Rakennuttamispäällikkö Petri Kantola (Kaupunkiympäristön palvelualue) Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen (Kaupunkiympäristön palvelualue) Controller Marko Sivonen (Konsernihallinto talousyksikkö) Controller Pauliina Klemetti (Konsernihallinto, talousyksikkö) Vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman (Kaupunkiympäristön palvelualue) asian ratkaisusta ja aikataulusta on kirjattu tämän raportin kappaleeseen 4. Tämä esitys pohjautuu maaliskuussa 2016 lopetetun työryhmän esitykseen. 2 Hulevesien hallinta ja lainsäädäntö 2.1 Mitä ovat hulevedet ja miten niitä hallitaan? Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennusten katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesistä koskee myös perustusten kuivatusvesiä. Rakentamattomalla alueella hulevedet imeytyvät maaperään tai viipyvät muokkaamattoman maan painaumissa ennen johtumistaan eteenpäin. Melko rankoillakin sateilla luonnontilaisilla valuma-alueilla hulevesivirtaamat pysyvät pieninä ja hulevesien laatu hyvänä, kun hulevedet suotautuvat maaperän ja kasvillisuuden läpi. Rakennetuilla alueilla vettä läpäisemätöntä maapinta-alaa, kuten asfalttia ja kattopintoja on paljon, jolloin hulevesien imeytyminen estyy ja rankkasateilla pintavalunta kasvaa merkittävästi. (Suomen Kuntaliitto 2012, 18-19) Kaupunkialueilla hulevedet on perinteisesti pyritty johtamaan viemäröinnillä nopeasti pois rakennetuilta alueilta. Kustannussyistä hulevesiviemärit on yleensä mitoitettu sademäärälle, joka vastaa noin kerran kolmessa vuodessa 2

toistuvaa rankkasadetta. Mitoitusvirtaamaa suuremmilla sademäärillä hulevesiviemärit tulvivat yleensä katualueelle. Sääilmiöiden on ilmastonmuutoksen myötä ennakoitu äärevöityvän, eli rankkasateiden voimakkuus kasvaa ja rankkasateita syntyy entistä useammin. Hulevesivirtaamia lisää myös täydennysrakentaminen, mikäli rakentaminen sijoittuu aiemmin rakentamattomille alueille. Useammin ja intensiteetiltään voimakkaampina toistuvat rankkasateet ja kaupunkirakenteen tiivistäminen aiheuttavat myös Tampereen kaupungissa merkittävän tarpeen kehittää hulevesien hallintaa. Hulevesiverkoston mitoittaminen vastaamaan nykytilanteen ja tulevaisuuden tulvahallinnan tarpeita ei ole usein teknisesti mahdollista tai taloudellisesti järkevää, joten hulevesien hallinta ei voi perustua ainoastaan hulevesiviemäröintiin. Hulevesien hallinta tulee aloittaa niiden syntypaikalla imeyttämällä tai viivyttämällä hulevesiä joko maanalaisin tai maanpäällisin rakentein ja huolehtimalla riittävistä maanpäällisistä tulvareiteistä (Suomen Kuntaliitto 2012, 20). Kadut toimivat yleisesti tulvareitteinä, joka tulisi huomioida suunnittelussa entistä tarkemmin. Maanpäälle sijoittuvilla hulevesien hallintamenetelmillä, kuten esimerkiksi hulevesikosteikoilla ja -altailla, on myös positiivinen vaikutus huleveden laatuun ja sitä kautta vesistöjen tilaan. Puutteellinen hulevesien hallinta voi rankkasadetilanteissa muodostaa tulvia, jotka aiheuttavat kiinteistöille merkittäviä haittoja ja kustannuksia. Lisäksi hulevesitulvat saattavat tukkia liikenneväyliä, jolloin liikennöinti vaikeutuu ja esimerkiksi pelastustehtävien hoitaminen voi vaikeutua. Hulevesiviemäreiden tulviminen kadulle saattaa aiheuttaa myös terveysriskin kaupunkialueen maanpäällisten epäpuhtauksien huuhtoutuessa tulvivaan huleveteen tai sekaviemäreiden tulvatilanteissa, jolloin myös jätevettä kulkeutuu haittoja aiheuttamaan. (Suomen Kuntaliitto 2012, 19) 2.2 Lainsäädännön tavoitteet Lainsäädäntö korostaa maankäytön suunnittelun roolia hulevesien hallinnassa: yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon hulevesien hallintaa varten riittävät aluevaraukset, ja aluevarauksia pitää tarkentaa asemakaavoituksen yhteydessä. Myös yleisten alueiden suunnitelmat sisältävät tarpeen mukaan hulevesien hallinnan suunnitelmia. (HE 218/2013) Hallituksen esityksessä (HE 218/2013) vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi todetaan, että useasta hulevesiin liittyvästä asiasta on tarkoituksenmukaista säätää laajemminkin maankäyttö- ja rakennuslaissa, ei vesihuoltolaissa. Lakimuutosten myötä hulevesien hallinta on irtautettu vesihuollon käsitteestä ja hulevesien hallintaan sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun säännöksiä. Hulevesiä koskevat säädökset sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska kaavoituksen yhteydessä voidaan kehittää suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa. Vesihuoltolakiin jäi säädöksiä ainoastaan huleveden viemäröinnistä, joita sovelletaan vain, mikäli vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Lainsäädännön tavoitteena on hulevesien hallinnan kehittäminen siten, että hallintatoimenpiteet alkavat jo hulevesien syntypaikalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 103 i :n mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan kokonaisuuden järjestämisestä asemakaava-alueella. Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on hulevesien kokonaishallinnan tehostaminen. Hallituksen esityksen (218/2013) mukaan kunnalla on parhaat mahdollisuudet kehittää hulevesien kokonaishallintaa ja ohjata kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa. Hallituksen esityksessä lisäksi todetaan, että hulevesien hallinnan rakenteilla voidaan lisätä ympäristön viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Kasvavilla kaupunkialueilla hulevesien hallinta ei enää voi perustua pelkkään hulevesiverkoston rakentamiseen. Tähän on Tampereella reagoitu ja tavoitteena on edelleen kehittää huleveden hallintaa. 3

Tampereella asemakaavahankkeiden OAS-menettelyn yhteydessä tarkastetaan tarve laatia asemakaavan huleveden hallintaselvitys- ja suunnitelma. Suurimmassa osassa asemakaavahankkeita laaditaankin huleveden hallintaselvitys- ja suunnitelma, jotta varmistutaan huleveden hallinnasta asemakaavan mukaisella maankäytöllä. Lainsäädännön muutosten myötä kunnissa on oivallinen tilaisuus kehittää hulevesien hallintaan liittyviä käytäntöjä. Kunnalle asetettujen tehtävien lisäksi lainsäädäntö täsmentää kiinteistön omistajan tai haltijan ensisijaista velvollisuutta vastata hulevesien hallinnasta kiinteistöllään. 2.3 Julkisoikeudellinen hulevesimaksu Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun 103 n :n mukaan kunnilla on oikeus periä julkisoikeudellista hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Maksulla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneet kustannukset hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä. Hulevesimaksun perusteina ovat kunnan hulevesijärjestelmän ratkaisut ja kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sekä järjestelmän suunnittelun kustannukset alueella, jolla kiinteistö sijaitsee. 3 Tampereen kaupungin hulevesien hallinnan nykytila 3.1 Hulevesien hallinnan vastuutahot Hulevesien hallinnan vastuu on jakautunut Tampereen kaupungissa usealle eri hallintokunnalle: maankäytön suunnittelulle, viheralueet ja hulevedet-yksikölle, rakennuttamiselle ja kunnossapidolle, kiinteistötoimelle, rakennusvalvonnalle, ympäristönsuojelulle, Tampereen Vedelle ja erityistapauksissa aluepelastuslaitokselle. (Tampereen kaupunki 2012, 20-21) Maankäytön suunnittelu vastaa hulevesien hallinnan huomioon ottamisesta yleiskaavoituksessa, asemakaavoituksessa ja kaavamuutosten yhteydessä. Tampereen Vesi vastaa hulevesiviemäröinnin runkoverkoston rakennuttamisesta ja kunnossapidosta ja Tampereen Veden vastuulle sovittujen ojien kunnossapidosta. Rakennusvalvonta vastaa kiinteistöjen opastamisesta hulevesijärjestelmien toteuttamisessa, kaavamääräysten toteuttamisen valvonnasta ja kiinteistöjen yhteisten hulevesijärjestelmien toteuttamisen valvonnasta. Viheralueet ja hulevedet- yksikkö vastaa hulevesijärjestelmien suunnittelusta yleisille alueille esimerkiksi herkästi tulvivien alueiden tarpeisiin tai viheralueiden yhteyteen sekä lakisääteisestä hulevesistä aiheutuvien tulvariskien arvioinnista. Rakennuttaminen- ja kunnossapitoryhmä vastaa kaupungin vastuulle sovittujen ojien kunnossapidosta ja yleisten alueiden kuivatusta palvelevien ritiläkaivojen rakennuttamisesta ja kunnossapidosta. Maankäytön suunnittelu ja ympäristönsuojelu vastaavat yhteistyössä hulevesien laatua koskevien määräysten antamisesta. (Tampereen kaupunki 2012, 20-21) Edellä esitetty vastuujako perustuu 31.8.2014 saakka voimassa olleeseen vesihuoltolakiin ja sen perusteella laadittuihin vastuujaon periaatteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun perusteella annettujen määräysten noudattamista valvoo kunnan monijäseninen toimielin. Tampereen kaupungin johtosäännössä maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun mukaiseksi monijäseniseksi toimielimeksi on määritelty Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto. 3.2 Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma on yhdyskuntalautakunnan vuonna 2012 hyväksymä (YLA 18.12.2012). Tampereen kaupungin hulevesiohjelma on laadittu tukemaan hulevesien hallinnan päätöksentekoa, 4

ympäristönsuojelua, hulevesien hallinnan ratkaisujen suunnittelua ja rakentamista kestävällä tavalla. Hulevesiohjelman yhteyteen on laadittu valuma-alueselvitys, jossa eri valuma-alueille on määritelty keskeiset hulevesien hallinnan tavoitteet ja reunaehdot. (Tampereen kaupunki 2012, 4-27) Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa esitetyt hulevesien hallinnan periaatteet lähtevät hulevesien synnyn ehkäisemisestä ja hulevesien imeyttämisestä viivytykseen, viimeisenä vaihtoehtona on hulevesien johtaminen suoraan vastaanottavaan vesistöön. Hulevesien laatua tulisi prioriteettijärjestyksen mukaan pyrkiä parantamaan ennen niiden johtamista vesistöön. Hulevesien hallinnan ratkaisuilla voidaan parantaa pintavesien laatua ja luoda positiivista maisemakuvaa. (Tampereen kaupunki 2012, 10) Hulevesiohjelman yhteyteen laadittiin valuma-alueselvitys hulevesisuunnittelun lähtötiedoksi. Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa määritellyt hulevesien hallinnan periaatteet ovat lainsäädännön mukaisia. 3.3 Tampereen kaupungin rakennusjärjestys Tampereen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Tampereen kaupunginvaltuustossa vuonna 2014 (KV 18.8.2014 129). Rakennusjärjestyksen mukaan rakennus tulee rakentaa siten, että rakentaminen ei lisää hulevesien valuntaa tontin rajan yli naapurin puolelle. Pohjavesialueilla puhtaat kattovedet on imeytettävä maaperään. Teollisuustonttien ja muiden niihin verrattavien rakennuspaikkojen liikenne- ja varastoalueiden hulevedet on johdettava hulevesiviemäriin tai tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Muilla kuin pohjavesialueilla hulevedet tulee imeyttää kokonaan tai osittain tontilla, mikäli maaperäolosuhteet sen sallivat eikä vesihuoltolaista muuta johdu. Ympäristönsuojelun ja hulevesitulvariskien ehkäisemiseksi hulevesien käsittelyä syntypaikallaan suositellaan. (Tampereen kaupunki 2014) Rakennusjärjestyksessä esitetyt hulevesien hallinnan periaatteet ovat lainsäädännön mukaisia. 3.4 Tampereen Seudun ilmastostrategia Tampereen Seudun ilmastostrategia on Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen 24.3.2010 hyväksymä asiakirja. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian laadinnassa yhdeksi keskeisenä seudullisena toimenpiteenä nähtiin varautuminen hulevesien hallintaan. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteinä on listattu tulvariskeihin varautuminen, rakennettujen alueiden rankkasadetulvariskien selvittäminen ja varautumistoimenpiteiden suunnittelu. Lisäksi toimenpiteiksi nostettiin vesien ohjaaminen lisääntyvät sademäärät ja rankkasateet huomioiden, viemäreiden mitoitusten tarkistaminen ja seudullisen yhteisen hulevesien hallinnan suunnitelman laatiminen. Rakentamista ja maankäytön suunnittelua koskevissa sopeutumistoimenpiteissä todetaan tarve varautua tulviin ja rankkasateisiin. (Tampereen kaupunkiseutu 2010) 3.5 Hulevesien hallinnan kustannusten kattaminen ja maksut Nykyisin Tampereen Vesi-liikelaitos vastaa hulevesiviemärirunkoverkoston rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista. Tampereen Vesi ja Tampereen kaupunki ovat sopineet muiden hulevesirakenteiden kustannusjaosta erillisellä sopimuksella. Tampereen Vesi-liikelaitos kattaa hulevesijärjestelmistä koituvat kustannukset jätevesimaksuilla, mutta lainsäädännön mukaan tämä ei ole enää mahdollista ja hulevesien viemäröinnin kustannukset tulee eriyttää kirjanpidossa. 5

Tampereen kaupunki kattaa sille koituvat hulevesijärjestelmän kustannukset Kaupunkiympäristön palvelualueen investointi- ja käyttötalousmäärärahoilla. Tampereen kaupungin vuosisuunnitelmassa hulevesijärjestelmien kehittämiseen ja kunnossapitoon varattu rahoitus on ollut niukkaa. Hulevesien hallinnan vastuutahojen hajaantuneisuuden ja riittämättömien resurssien takia merkittävien kehittämisinvestointien suunnitelmallinen toteuttaminen ei ole ollut riittävää. 4 Hulevesien hallinnan järjestämisen vaihtoehdot Työryhmä on selvittänyt neljää eri vaihtoehtoa huleveden viemäröinnin järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Tavoitteena on ollut löytää ratkaisu, jolla voitaisiin myös edelleen kehittää Tampereen kaupungin huleveden hallintaa. Vaihtoehdot on esitetty listattuna alla ja esitettynä tarkemmin liitteessä Huleveden viemäröinnin järjestämisen ja hoitamisen sekä hulevesimaksun käyttöönoton vaihtoehtojen keskeiset tekijät. VE 0 + VE 1 Tampereen Vesi huolehtii huleveden viemäröinnistä, kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii huleveden hallinnasta muiden järjestelmien osalta, päätetään että ei peritä kunnan hulevesimaksua Tampereen Vesi huolehtii huleveden viemäröinnistä, kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii huleveden hallinnasta muiden järjestelmien osalta, päätetään että peritään kunnan hulevesimaksu VE 2 a Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii huleveden hallinnasta kokonaisuudessaan (huleveden viemäröinti ja muu hallinta), päätetään periä kunnan hulevesimaksua VE 2 b Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii huleveden hallinnasta kokonaisuudessaan (huleveden viemäröinti ja muu hallinta), päätetään että ei peritä kunnan hulevesimaksua Työryhmä on katsonut, että Tampereen kaupungin huleveden hallinnan hoitamisen ja kehittämisen näkökulmasta paras vaihtoehto olisi VE 2a. Ratkaisu on perusteltu seuraavissa kappaleissa. 4.1 Asiakasnäkökulma Puutteellisesti järjestetty hulevesien hallinta voi aiheuttaa mittavia taloudellisia seurauksia mm. tulvavahinkojen takia. Hulevesitulvat aiheuttavat vahinkoa ja kustannuksia myös niille kiinteistöille, joiden omat hulevesien hallintajärjestelmät ovat asianmukaiset. Hulevesien hallinnan järjestelmällinen kehittäminen vähentää hulevesien tulvahaittoja, jolloin hulevesien hallinnan edut ja kustannukset jakaantuvat tasapuolisemmin kaikille hyödynsaajille. Huleveden hallinnan eri toimintojen keskittyessä kaupunkiympäristön palvelualueelle, muodostuisi asiakkaille yksi taho, johon ottaa yhteyttä ja joka vastaisi asiakastarpeen huomioimisesta. Hulevesimaksun käyttöönotto muodostaisi esimerkiksi omakotikiinteistölle arviolta 40-50 vuotuisen kustannuksen. Maksun nettovaikutus kiinteistöille on kuitenkin tätä pienempi, sillä Tampereen Vesiliikelaitoksen jätevesimaksua voitaisiin alentaa tai sen korotuspaineet pienenisivät. 6

4.2 Huleveden viemäröinti Hulevesien puutteellisesta hallinnasta aiheutuvat ongelmat ovat lähes poikkeuksetta kaupunkiympäristön palvelualueen selvitys- ja hoitovastuulla. Hulevesien hallinnan kehittäminen palveleekin kaupunkiympäristön palvelualuetta ja sen toimintoja erityisen hyvin. Kaupunkiympäristön palvelualueella on myös Tampereen Vesi Liikelaitosta paremmat mahdollisuudet maankäytön suunnittelusta sekä katu- ja muista yleisistä alueista vastaavana tahona vaikuttaa hulevesien hallintaan, kuten esimerkiksi yleisten alueiden tilavarauksiin, tulvareittien toteuttamiseen ja hulevedestä aiheutuvien kiinteistö- ja vesistöhaittojen pienentämiseen. Huleveden viemäröinti on vain osa hulevesien hallinnan kokonaisuutta. Työryhmä esittää, että hulevesiviemäriverkosto siirretään kaupungin omistukseen ja vastuulle. Tämä edistäisi hulevesien hallinnan kokonaisvaltaista kehittämistä hulevesien hallintavastuun siirtyessä kokonaisuudessaan kaupunkiympäristön palvelualueelle. Kokonaistaloudellisen ratkaisuun päätymiseen on parhaat edellytykset, kun ratkaisusta päättäminen, suunnittelu ja rahoitusvastuu ovat yhdellä taholla. Hulevesien hallinnan kehittämistarpeita on Tampereen kaupungissa runsaasti ja yhdyskuntarakenteen tiivistyessä hulevesien hallinnan kehittämiselle on jatkuva ja lisääntyvä tarve. Tampereen kantakaupungissa on alueita, joiden hulevesijärjestelmää kuten huleveden viemäröintiä, ojastoa ja tulvareittejä tulee kehittää. Hulevesien hallinnan kehittäminen vaatii toteutettujen järjestelmien suunnitelmallista seurantaa, toimivuuden arviointia sekä kunnossapitoa, jotta investoinnit kohdistuisivat aina parhaaseen käyttökelpoiseen menetelmään. 4.3 Hulevesimaksun käyttöönottaminen Hulevesien muodostuminen riippuu sadannasta, kiinteistön vettä läpäisemättömän pinnan alasta ja kiinteistöillä tehdyistä hulevesien hallintatoimenpiteistä. Tampereen Vesi Liikelaitoksen vesihuollon käyttö- ja perusmaksut perustuvat vesimittarin kokoon ja käytettyyn vesimäärään. Tampereen Vesi Liikelaitos voi periä hulevesimaksua periä ainoastaan kiinteistöltä, joka on liitetty hulevesiviemäriin. Tampereen Vesi-liikelaitoksen olisi vesihuoltolain mukaan perittävä kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä, mikäli Tampereen Vesi Liikelaitos vastaisi huleveden viemäröinnistä. Hulevesiviemäriin liittyneiden määrä on karkeasti arvioiden alhainen, joten Tampereen Vesi-liikelaitoksen maksuja ei voitaisi periä kuin pieneltä osalta vesihuollon liittyjistä. Jotta kustannusvastaavuus toteutuisi, tarkoittaisi tämä yleisten alueiden hulevesien viemäröintikorvauksen korottamista, jolloin kaupunkiympäristön palvelualueen kustannukset nousisivat. Jotta liittymisastetta ja kustannuskattavuutta saataisiin korotettua, tulisi valvontaviranomaisen (ympäristönsuojeluviranomainen) velvoittaa kiinteistöjä liittymään hulevesiviemäriin ja periä liittymisestä maksua. Liittymisvelvoitetta on mahdollista tehostaa uhkasakolla. Mikäli Tampereen Vesi Liikelaitos jatkaisi hulevesiviemäröinnistä huolehtimista, kohdistuvat hulevesiviemäröinnin kustannukset hulevesiviemäriin tällä hetkellä liittyneille kiinteistöille. Maksupohjan laajentuminen riippuisi siitä miten kiinteistöjä saadaan velvoitettuja liittymään hulevesiviemäriverkostoon. Aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kattamisen periaatteen kannalta ei olisi oikeudenmukainen tilanne, että vain pieni osa järjestelmän hyödynsaajista osallistuisi toiminnan rahoittamiseen. Tampereen Vesi- liikelaitoksen tulee eriyttää huleveden hallinta kirjanpidossaan vesihuoltotoiminnasta. Huleveden hallinnan kustannukset tulisi kattaa erillisellä Tampereen Vesi Liikelaitoksen maksulla, josta tulisi myös päättää Tampereen kaupunginvaltuustossa. Hulevesiviemäriverkoston siirtyessä Tampereen Vesi Liikelaitoksen kirjanpidosta kaupunkiympäristön palvelualueen omistukseen ja vastuulle, koostuisivat kaupunkiympäristön palvelualueen hulevesien hallinnan kustannukset pääosin hulevesiviemäriverkoston investointi- ja ylläpitokustannuksista, hulevesien hallinnan 7

suunnittelun ja kehittämisen kustannuksista sekä hulevesien hallinnan organisointiin liittyvistä henkilöstökuluista. Hulevesiviemäröinnistä vastaaminen vaatii riittävien taloudellisten ja henkilöresurssien varmistamista. Tampereen Vesi Liikelaitokselle aiheutuvat hulevesien hallinnan kustannukset vastaavasti pienenisivät. Tampereen kaupungin mittakaavassa hulevesiviemäriverkoston siirto ei suoraan aiheuttaisi kokonaiskustannusten kasvamista. Huleveden hallintaan liittyvien vastuiden keskittäminen loisi paremmat edellytykset huleveden hallinnan kehittämiselle. Kaupunkiympäristön palvelualueen hulevesien hallinnan henkilöstö-, investointi- ja kunnossapitokustannukset on mahdollista kattaa keräämällä vuosittaista hulevesimaksua. Tampereen kaupungin hulevesijärjestelmälle tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan määrittää vaikutusalue. Tampereen kaupungin hulevesimaksua tulee kerätä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevilta kiinteistöiltä. Tällöin huleveden hallinnasta aiheutuvat kustannukset jakautuisivat tasavertaisemmin maksun kohdistuessa kullekin kaupungin huleveden hallintajärjestelmästä nauttivalle kiinteistölle. Tampereen kaupungin hulevesimaksun käyttöönotosta tulisi päättää valtuustossa. Työryhmä esittää, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn julkisoikeudellisen, vuosittain perittävän ja tasasuuruisen hulevesimaksun. Maksu perittäisiin Tampereen kaupungin huleveden hallintajärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöiltä. Maksulla katetaan Tampereen kaupungin hulevedenhallintajärjestelmän aiheuttamat kustannukset. Hulevesijärjestelmään kohdistettavat kustannukset ja niiden laskentaperiaatteet vahvistetaan erikseen taksan hyväksymisen yhteydessä. Taksan perusteeksi jatkoselvitetään kiinteistön rakennustyyppiä ja kiinteistön pintaalaa. Ehdotus hulevesimaksun määräytymisen perusteista esitellään raportissa Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista. Raportti on tämän asiakirjan liitteenä. Tampereen Vesi Liikelaitoksen hinnoitteluperusteet tulee tarkistaa niin, että jätevesimaksun perusteena ei enää ole huleveden viemäröinnistä aiheutuvia kustannuksia. Tämä pienentää jätevesimaksua tai vähentää maksun korotuspainetta. 4.4 Muuta huomioitavaa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista määräyksistä päättää johtosäännön mukaan Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia viranomaiset tulee määritellä. Viranomaisten tehtäviin kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kiinteistön ja Tampereen kaupungin hulevesijärjestelmän rajakohdan osoittaminen ja järjestelmään liittymisen vapautushakemusten käsittely. Nämä tehtävät voitaisiin jakaa esimerkiksi ympäristönsuojeluyksikön ja rakennusvalvonnan välillä. Huleveden hallintaan liittyvän yhteistyön jatkaminen kaupunkiympäristön palvelualueen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen välillä on tärkeää hulevesiviemäröintiomaisuuden siirron jälkeenkin. Verkon rakentamisessa tullaan hyödyntämään Tampereen Vesi Liikelaitoksen rakennuttamisosaamista, kuten nytkin. Ennen hulevesiviemäriomaisuudensiirtoa on tärkeää varmistaa Kaupunkiympäristön palvelualueelle riittävät resurssit huleveden viemäröintiin liittyvien tehtävien hoitoon. Hulevesimaksun käyttöönottoon liittyykin olennaisesti riittävien resurssien varmistamiseen. Lähteet Suomen Kuntaliitto. (2012). Hulevesiopas. Helsinki. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2714 Tampereen kaupunki. (2012). Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma. http://www.tampere.fi/asuminenja-ymparisto/ymparisto-ja-luonto/julkaisut-ja-selvitykset/hulevesiohjelma.html 8

Liitteet Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista Huleveden viemäröinnin järjestämisen ja hulevesimaksun käyttöönoton vaihtoehtojen keskeiset tekijät 9

Vaihtoehto VE 0 + Tampereen Vesi huolehtii huleveden viemäröinnistä, Kapa huolehtii huleveden hallinnasta muiden järjestelmien osalta, päätetään että ei peritä kunnan hulevesimaksua VE 1 Tampereen Vesi huolehtii huleveden viemäröinnistä, Kapa huolehtii huleveden hallinnasta muiden järjestelmien osalta, päätetään että peritään kunnan hulevesimaksu VE 2 a Kapa huolehtii huleveden hallinnasta kokonaisuudessaan (huleveden viemäröinti ja muu hallinta), päätetään periä kunnan hulevesimaksua VE 2 b Kapa huolehtii huleveden hallinnasta kokonaisuudessaan (huleveden viemäröinti ja muu hallinta), päätetään että ei peritä kunnan hulevesimaksua Keskeiset huomiot Tampereen Veden tulee määritellä hulevesien viemäröinnille maksut ja kattaa huleveden viemäröinnin kustannukset niistä perittävillä maksuilla. Hulevesiviemäriin liittyneistä ei täsmällistä tietoa. Tampereen Veden asiakkaiden jätevesimaksu laskee tai maksun korotuspaine pienenee, mutta hulevesiviemäröinnin piirissä oleville asiakkaille tulee uusi maksu. Kuntalaisille kaksi eri huleveden hallinnasta vastaavaa tahoa: Tampereen Vesi tai kunnan hulevesijärjestelmästä vastaava Liittymisvelvollisuus hulevesiviemäriin. Paine liittää kiinteistöjä hulevesiviemäriin kustannusten kattamiseksi. Kapa maksaa Tampereen Vedelle korvausta yleisten alueiden viemäröinnistä. Vuosikustannus suuruusluokka 0,5 M Kapalla on kasvavat investointipaineet hulevesien hallinnan järjestelmiin, jotta hulevesien hallinnassa päästään kestävälle tasolle. Investointipaineet tulee kattaa verovaroin. Kasvattaa Kapalle koituvia kustannuksia. Tampereen Veden kanssa tulee tehdä sopimus huleveden hallinnan vastuista: Kuntaliiton malli olemassa. Tampereen Veden kanssa sovittava vastuista hulevesien hallinnan kehittämisessä: kuka maksaa jos hulevesiviemäri tulee saneerata tulvan hallintaa varten, kuka käsittelee ja korvaa hulevesistä aiheutuneet vahingot, milloin saneerataan jo olemassa olevaa hulevesiviemäriä suuremmaksi maankäytön kehittyessä, millä tavoin määritellään alueet, jotka tulee saattaa huleveden viemäröinnin piiriin ja millä aikataululla. Huleveden viemäröinnin kehittäminen ja palvelutason parantaminen kuntalaisen kannalta kestävälle tasolle vaatii henkilöstöresurssin Tampereen Veteen Osaoptimoinnin mahdollisuus hulevesien hallinnan ratkaisuista päätettäessä. Sovittava, millä tavoin hulevesien hallinnan toteuttamisesta päätetään. Kehitettävä tiedonkulkua ja yhteistyötä suunnittelusta toteutukseen. Samat kuin vaihtoehdossa 0 +, mutta Kapalla paremmat mahdollisuudet kehittää hulevesien hallintaa kestävälle tasolle, kun hulevesimaksut ohjataan hulevesien hallinnan järjestämiseen (henkilö- ja talousresurssi) -> parempi palvelutaso kuntalaiselle Tulee määritellä kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue ja hulevesitaksa. Tampereen kaupungin hulevesimaksua voidaan periä ilman, että kiinteistöllä on liittymää. (maksuperusteena vaikutusalue) Tampereen kaupungin hulevesimaksun laskutus pitää järjestää. Tampereen Veden hulevesimaksun laskutus pitää järjestää. Asukkaan kannalta ei toivottavaa, että hulevesimaksulla kaksi eri laskuttajaa: kaupunki ja Tampereen Vesi. Hulevesien hallinta kokonaisuudessaan yhdellä taholla, kokonaisuuden hallinta helpottuu. Kuntalaisille yksi taho joka huolehtii hulevesiin liittyvistä asioista. Hulevesiviemäriomaisuus tulee siirtää Tampereen Vedeltä Tampereen kaupungille. Hulevesien hallinnan kustannukset Kapalle kasvavat hulevesiviemäriomaisuuden siirtyessä Tampereen Vedeltä Kapalle. Putkiviemäröinnin kunnossapidon ja rakennuttamisen osaaminen on tällä hetkellä Tampereen Vedellä. Tarve hankkia Tampereen Vedeltä palvelua. Osaoptimointi poistuu huleveden hallintatapaa ratkaistaessa ja kehittämistoimenpiteistä päätettäessä Osaoptimoinnin mahdollisuus kaivantokustannuksia jaettaessa (vesijohto + jätevesi + hulevesi samassa kaivannossa) ja Kapan ostamien palveluiden maksuja määritettäessä Tulee määritellä kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue ja hulevesitaksa. Hulevesimaksua voidaan periä ilman, että kiinteistöllä on liittymää. (maksuperuste kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalue) Kaupungin hulevesimaksun laskutus pitää järjestää. Lisäresurssitarve Kaupunkiympäristön palvelualueella kestävän hallintatason saavuttamiseksi > pystytään tarjoamaan kuntalaisille parempaa palvelua Hulevesien hallinnan lisäresurssitarve voidaan kattaa maksulla Muuten kuten VE 2 a, mutta hulevesitaksaa ei määritellä ja taksan määrittelyyn ja maksun keräämiseen liittyvät toimenpiteet poistuvat. Hulevesien hallintaan käytettävän verorahoituksen tarve kasvaa merkittävästi, kun huleveden hallintaa ei enää miltään osin kateta Tampereen Veden keräämillä maksuilla. Saattaa johtaa kestämättömään hulevesien hallinnan tasoon riittävien määrärahojen puuttuessa.