4.11.2010 Johtaja Pirjo Marjamäki, Socca MATKAKERTOMUS Tutustuminen Skotlannin yhteiskunnallisiin yrityksiin 30.8. 3.9.2010 Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän tutustumismatkan tavoitteena oli löytää kehitysideoita, tutustua paikallisiin yhteiskunnallisiin yrityksiin ja verkostoitua. Britanniassa julkisten palvelujen uudistusaalto on saatu liikkeelle erilaisin keskushallinnon toimenpitein, mutta myös ajan henki on ollut otollinen. Näimme useita kohteita, joissa yrittäjähenkiset ihmiset ovat luoneet käytännönläheisiä ratkaisuja paikallisesti kohtaamiinsa ongelmiin. Social Enterprise on Briteissä hyvin tunnettu käsite, ja nykyisin jo 800 000 ihmistä työskentelee näissä yrityksissä. Toimialoja on laidasta laitaan - hoiva-ala on suosittu, samoin erilaiset maaseudun elinoloja parantavat, työpaikkoja ja kuntoutusta järjestävät tai ympäristöä suojelevat yritykset. Yhteistä kaikille on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, demokraattinen johtaminen, voiton jakaminen mutta kuitenkin markkinoilla toimiminen. Briteissä ehkä radikaalein palveluja uudistava tekijä on ollut Oikeus Pyytää -ohjelma. Ohjelmassa perusterveydenhoidon työntekijöillä on annettu Oikeus pyytää eli lupa perustaa yhteiskunnallinen yritys, mikäli he pystyvät osoittamaan palvelujen parantuvan tätä kautta. Mikäli oikeuden pyytämisestä seuraa yrityksen perustaminen, yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti. Tutustumiskäyntien lisäksi osallistuimme antoisaan Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland -konferenssiin. Matkan tavoitteet ja isäntäorganisaatio... 2 Vierailukohteet... 3 Argyll Training Ltd. vajaatyökykyisiä kuntouttava ja työllistävä yritys... 3 Loch Fyne Oysters Ltd. - Osterifarmi... 3 Here We Are Kylätoimintaa ylläpitävä yritys... 3 Atlantis Leisure vapaa-ajankeskus... 4 Mull and Iona Community Trust - Kyläyhtiö... 4 Glencoe Visitor Centre/The National Trust for Scotland - Luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö... 5 Arrochar Community Development Trust... 5 Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland konferenssi... 5 Yleistietoa yhteiskunnallisista yrityksistä Britanniassa... 6 Oikeus pyytää -ohjelmalla yrityksiä terveydenhuoltoon... 7
Matkan tavoitteet ja isäntäorganisaatio Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalli on herättänyt Suomessa suurta kiinnostusta. Yhteiskunnallinen yritys - ratkaisu 2000 -luvun haasteisiin - Ison-Britannian malli ja sen kokemukset julkaistiin toukokuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuna. Julkaisun on tehnyt Jonathan ja Anne Bland, jotka yhdessä pyörittävät Social Business International -nimistä yritystä. Jonathan Bland on Britannian yhteiskunnallisten yritysten katto-organisaation Social Enterprise Coalitionin perustaja ja toimii nyt Suomessa TEM:n asiantuntijana yhteiskunnallisia yrityksiä koskevissa kysymyksissä. He vastasivat myös tämän opintomatkan sisällöstä ja järjestelyistä ja tekivät sen erinomaisesti. Social Business Internationalin ensimmäinen yhteiskunnallisten yritysten opintomatka Britanniaan tehtiin kesäkuussa ja silloin kohteena olivat Lontoossa sijaitsevat pääosin hoiva-alan yhteiskunnalliset yritykset. Matka myytiin nopeasti loppuun ja jäin odottamaan seuraava. Seuraava järjestettiinkin elo syyskuun vaihteessa Skotlantiin, ja opintomatka keskittyi maaseudulla toimiviin yhteiskunnallisiin yrityksiin. Matkan päätteeksi osallistuimme aihetta käsittelevään konferenssiin Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland. Seminaaria edeltävänä iltana meillä oli kunnia osallistua pienen piirin kutsuseminaariin, jossa keskustelua yhteiskunnallisista yrityksistä käytiin elinkeinoministeri Jim Matherin johdolla. Oli mielenkiintoista seurata, miten ministeri omakätisesti ja tietokoneavusteisesti laati mind map -karttaa käydyn keskustelun pohjalta! Matkan tavoitteet olivat 1) Kehitysideoiden simulointi: Mitä voimme oppia Skotlannin esimerkeistä erityisesti työpaikkojen luomisessa, alueellisessa kehittämisessä ja julkisen sektorin uudistamisessa? 2) Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten politiikkaan tutustuminen: Mitkä poliittiset toimenpiteet voisivat olla avuksi Suomen seuraavan hallituksen yhteiskunnallisten yritysten politiikan kehittämisessä? 3) Verkostoituminen. Matkalle osallistui 15 teeman kannalta keskeistä asiantuntijaa eri puolilta maata, joka mahdollisti monipuolisen keskustelun aiheen ympäriltä. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden luoda suhteita skotlantilaisiin päättäjiin, kentän toimijoihin ja Kanadan, Tanskan ja Australian edustajiin. Matkalle osallistui 16 henkilöä eri puolilta maata sosiaalialan järjestöistä, Sitrasta, ministeriöstä ja kunnista. Kiinnostavaa oli keskustella esimerkiksi Sitran rahoittamasta kokeilusta Tampereella Koukkuniemen vanhainkodissa, jossa vanhainkodin yksi osastoista muuttuisi yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Matkalla oli mukana sekä Sitrassa asiasta vastuussa oleva Jonna Stenman, Tampereen laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto ja kokeilusta vastaava projektipäällikkö Outi Teittinen. Vaasasta ja Kokolasta mukana olivat työhön kuntoutukseen erikoistuneiden säätiöiden toiminnasta vastuussa olevat henkilöt, joille yhteiskunnallinen yrityksen perustaminen on yksi tulevaisuuden mahdollisuus. Nämä vain esimerkkinä niistä mahdollisuuksista, joita matka toi myös verkostoitumiselle täällä kotimaassa. CEiS alueellinen verkosto-organisaatio yhteiskunnallisten yritysten tukena Matka alkoi kokoontumisella CEIS:n tiloihin, jossa johtaja Gerry Higgins kertoi oman alueellisen organisaationsa toiminnasta ja yhteiskunnallisista yrityksistä ilmiönä Skotlannissa. Kaikki matkalaiset saivat kertoa myös omat odotuksensa. CEIS tarjoaa koulutusta ja asiantuntijatukea yksilöille, yhteisöille ja yrityksille yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevissa asioissa, ja sillä on myös laajat kansainväliset yhteydet. Seminaari, johon matkan päätteeksi osallistuimme, oli CEIS:n järjestämä. Saimme myös jo tässä tilaisuudessa mukaamme muistitikun, johon oli tallennettu vierailukohteidemme aineistoa. Tästä oli paljon hyötyä myös tämän matkakertomuksen kasaamisessa. 2
Organisaatio syntynyt Tony Blairin hallituksen aikana ja siellä työskentelee 55 henkilöä. Organisaatiomuodoltaan se on a company limited by guarantee, jonka on täytettävä tietyt kriteerit ja tästä johtuen se saa verohelpotuksia. Vierailukohteet Argyll Training Ltd. vajaatyökykyisiä kuntouttava ja työllistävä yritys Argyll Training (www.argyll-training.co.uk) perustettiin vuonna 1991 tukemaan yli 16-vuotiaiden työllistymistä ja koulutusta yhteistyössä muiden maaseudun toimijoiden kanssa. Innovatiiviset ohjelmat sisältävät mm. kurssitusta, ammattikoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja erityislasten ja aikuisten kokonaisvaltaista koulutusta. Argyll Training on voittanut useita ostopalvelusopimuksia keskushallinnon ohjelmista, kuten Skillseekers (ml. Get Ready for Work ja Modern Apprenticeships), New Deal Options ja Training for Work. Yritys toimi pienessä kaupungissa, jossa työntekijät kertoivat tuntevansa kaikki ja kaikki tuntevat heidät. Asiakkaita vierailuhetkellä oli 175. Hyvän paikallistuntemuksen pohjalta työharjoittelua ja työpaikkoja pystyttiin järjestämään hyvin monenlaisiin yrityksiin - yrityksellä ei itsellään ole mitään tuotannollista toimintaa vaan kaikki työpaikat etsitään paikkakunnan eri organisaatioista. Yrityksen johtoelin koostuu vapaaehtoisista osa eläkkeellä olevia, mutta tarkasti valittuja ja tehtävään kutsuttuja. Loch Fyne Oysters Ltd. - Osterifarmi Loch Fyne Oysters Ltd. (www.lochfyne.com) on työntekijäomisteinen ja useita palkintoja voittanut yhteiskunnallinen yritys, joka on erikoistunut laadukkaan ja kestävän kehityksen mukaisen ruoan tuottamiseen ja tarjoamiseen. Se perustettiin 1970-luvun lopussa osteriviljelmäksi, josta kasvoi nopeasti Ison-Britannian suurin ostereiden tuottaja. Nykyisin se myy ostereita 22 maahan, ja siellä työskentelee yli 100 vakituista työntekijää. Jokainen työntekijä omistaa yrityksen osakkeita ja osallistuu päätöksentekoon työntekijöiden valitsemien johtajiensa kautta. Yhtiön hallitus perusti syyskuussa 2000 The Loch Fyne Trust-säätiön auttamaan köyhyyttä, edistämään koulutusta ja suojelemaan skotlantilaista luontoa. Säätiö tekee myös varainhankintaa syöpäsairaiden, koulujen, taide- ja kulttuuriorganisaatioiden hyväksi. Säätiö on kerännyt ja lahjoittanut varoja mm. merenrantojen puhdistukseen, syöpätutkimukseen, ympäristöystävällisten osterinkasvatusmenetelmien kehittämiseen, lasten päivähoidon järjestämiseen sekä tsunamin tuhoamien kalastajakylien jälleenrakentamiseen Intiassa. Farmilla oli erinomaista ruokaa tarjoava ravintola ja lähiruokaa myyvä kauppa. Samalla kun nautimme lounaan, saimme selostuksen yrityksen toiminnasta. Here We Are Kylätoimintaa ylläpitävä yritys Yritys perustettiin vuonna 1998 kehittämään paikallista kyläyhteisöä kestävällä tavalla. Sen innovatiivinen konsepti on pyrkiä häivyttämään keinotekoisesti he ja me -rajat (ei siis enää vierailija ja vierailtava, paikallinen ja muukalainen, vanha tai nuori) lisäämällä yhteisön sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen, historian ja koulutuksen kautta. Kylässä pysyvien asukkaiden määrä oli vähentynyt, mutta yhä enemmän on tullut tilalle loma-asukkaita. Konkreettisia hankkeita ovat mm. Argyll Collegen etäopintokeskus, kokoustilat, biomassa energia-projekti sekä kulttuuriperintö ja tiedotuskeskus. Hanketta pyörittää 10 hengen, paikallisista asukkaista koostuva komitea. Mieleen jäi esimerkiksi se, että yritys oli koonnut jokaisen talon osalta luettelon siinä vuosien saatossa asuneista henkilöstä ja tehnyt näin arvokasta kylän identiteettiä vahvistavaa työtä. Verkkosivut: www.hereweare-uk.co Artikkeli: www.ruralgateway.org.uk/en/node/1526. 3
Monet meistä olivat sitä mieltä, että vastaava toimintaa löytyy kyllä Suomenkin kylistä, mutta ne ovat joko hankerahoituksella tai järjestöjen ylläpitämiä. Vaikeaa oli nähdä mikä tässä oli liiketoimintaa - näytti toimivan hankepohjalta. Atlantis Leisure vapaa-ajankeskus Atlantis Leisure (www.atlantisleisure.co.uk) on menestyvä, yhteisön omistama vapaaajanpalveluja tuottava yhteiskunnallinen yritys. Yli 40 henkeä työllistävä yritys on merkittävä lisä alueen talouselämään se on vahvistanut paikkakunnan houkuttelevuutta, lisännyt asukkaiden liikuntaharrastuksia ja säästänyt julkisia varoja miljoonia puntia. Vapaa-ajankeskuksesta löytyy yhteisön kunnalta vuokraaman uimahallin lisäksi mm. viisi tenniskenttää, moderni kuntosali ja tanssistudioita, useita sisä- ja ulkopelikenttiä ja avoin päiväkoti. Liikevaihto on 1.200 000 euroa, josta julkinen tuki on 350 000 euroa. Toiminta-alueella asuu 15 000 ihmistä, alue on harvaanasuttua ja julkinen sektori pystyy turvaamaan vain lakisääteiset palvelut. Liikuntatilatkin olivat uhattuina, koska paikallisilla viranomaisilla ei ollut tahtoa eikä rahaa eikä toiminta kiinnostanut kaupallisia toimijoita. Niinpä asukkaat päättivät toimia itse. Kunnan siihen asti hoitama uimahalli laitettiin remonttii,n ja sen ympärille rakennettiin monipuolinen liikunta- ja vapaa-ajan keskus Atlantis Leisure. Mielenkiintoista täällä kuten muuallakin oli se, miten yritystä johdetaan. Juridinen organisaatiomuoto oli Charity ja johtajat olivat vapaaehtoisia Board of Voluntary Directors. Tämä asiantuntijoista koostuva vapaaehtoisten hallitus linjaa toimintaa ja palkattu henkilökunta tekee työt. Talouden korostettiin olevan kunnossa, vaikka ulkopuolisen vierailijan oli hiukan vaikea ymmärtää mistä kaikesta tulot koostuvat. Sisäänpääsymaksu oli yksi punta ja kävijöitä oli asukaslukuun nähden valtaisa määrä eli 14 000 kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan riitä ottaen huomioon että kiinteistöinvestoinnitkin olivat 3,5 milj.. Seinällä oli kyllä nähtävissä kaikkien niiden yritysten nimet, jotka olivat rahoittaneet yritystä ja ovensuussa oli laatikko, jonne jokainen ohikulkija saattoi jättää pienen lahjoituksen. Hyväntekeväisyysperinne on Britanniassa jotakin aivan muuta kuin muissa Euroopan maissa. Huomiota herätti sekin, että kunta oli luovuttanut rakennukset yrityksen käyttöön, joita yritys oli kyllä remontoinut ja laajentanut. Tällainen kunnan omaisuuden siirto yrityksellä ei Suomessa kävisi päinsä, vaikka tyhjeneviä kouluja ja päiväkoteja riittäisikin. Mull and Iona Community Trust - Kyläyhtiö MICT on vuonna 1997 perustettu itsenäinen jäsenpohjainen järjestö, jonka tavoitteena on taistella haja-asutusalueen, saariston, haasteita vastaan kestävän kehityksen mukaisesti. Mullin ja Ionan saarien asukkaille 1996 97 aikana järjestetyn kuulemisen perusteella oli selvää, että saarille kaivattiin yhteisöpohjaista kehittämiskeskusta, jonka vastuulla olisi sosiaalisten, fyysisten ja taloudellisten infrastruktuurien ja strategioiden kehittäminen. Organisaatiota johtaa 12 vapaaehtoisista koostuva hallitus ja siellä työskentelee 15 palkattua ihmistä. Jäsenmaksu on 5/vuosi/saaristolainen. Järjestö työskentelee saaristolaisten hyvinvoinnin puolesta ja pyrkii rakentavalla tavalla selvittämään taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristönsuojeluun liittyviä haasteita. Yrityksen palkattu toimitusjohtaja esitteli toimintaa ja harvoin on mahdollista kuulla yhtä innostuneesti omasta työstään kertovaa johtajaa. Johtaja oli rekrytoitu Lontoosta ja hänellä ei työhön liittyvä intohimo siis selittynyt kotiseuturakkaudella. Yrityksen missio oli yksinkertaisesti parannetaan elämisen laatua Mullin ja Ionan saarilla. Strategiana oli tehdä yhteistyötä saarten tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Hämmästyttävintä oli, miten monipuolisesti mis- 4
siota toteutettiin ja ehdottomasta asukkaiden ehdoilla, heidän kanssaan ja heitä kuunnellen. Kyläyhtiön tavoitteena oli lievittää köyhyyttä, parantaa saarten asukkaiden koulutustasoa (erityisesti nuoret ja työttömät), parantaa asumisolosuhteita, edistää yhteisön hyväksi tapahtuvaa yleishyödyllistä toimintaa, edistää saarten elinkeinoja, kauppaa ja teollisuutta, järjestää koulutusta, varsinkin työllistymistä edistävää koulutusta ja vaalia saarten ympäristöä. Tehtävät kuulostavatkin aivan samoilta kun suomalaisen kunnan tehtävät. (www.mict.co.uk) Opintomatkalle osallistunut Maaseudun yhteistyöryhmän asiantuntija Ritva Pihlaja on lupautunut seuraamaan Kyläyhtiön toimintaa ja raportoiman siitä omilla verkkosivuillan. Glencoe Visitor Centre/The National Trust for Scotland - Luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö The National Trust on valtakunnallinen luonnonsuojelu- ja kulttuurisäätiö, jonka skottilaisessa alueorganisaatiossa on yli 300 000 jäsentä (www.nts.org.uk) ja sen tarkoituksena on säilyttää luonto ja vanhat ympäristöt jälkipolville. Ekologisessa ja energiaa säästävässä Glencoen Visitor Centressä sijaitsee kahvila, kauppa ja koulutuskeskus. Metsänhoitajien ja kouluttajien lisäksi kaikilla on mahdollisuus osallistua säätiön vapaaehtoistoimintaan. (www.glencoents.org.uk/visitor-centre-g.asp ) Metsien omistaminen ja niiden virkistyskäytöstä huolehtiminen oli yksi tyypillinen yhteiskunnallisen yrityksen malli. Britanniassa on jopa lainsäädännöllä turvattu, että kyläläiset voivat itse lunastaa omistukseensa myyntiin tulevia maa-aloja, jos 75 % kyläläisistä äänestää sen puolesta. Suomalaisittain asia on vieras, koska meillä on jokamiehenoikeus metsien käyttöön. Ulkonaisesti paikka muistutti kovasti suomalaisia valtion rahoittamia luontokeskuksia. Arrochar Community Development Trust Vuonna 2003 perustetun yhteisöllisen kehitysjärjestön tavoitteena on edistää lähiyhteisöjen taloudellista hyvinvointia parantamalla paikallisia palveluja ja toimipaikkoja, lisäämällä vierailijamäärää sekä parantamalla liikenneyhteyksiä. (www.arrocharandtarbet.co.uk). Käytännössä kysymys oli kolmen kylän kehittämishankkeesta, jonka yhtenä tuloksena juuri valmistunut kylätalo. Realising Potential - Next Steps for Social Enterprise in Scotland konferenssi Konferenssi järjestettiin Glasgow Royal Concert Hall:ssa, joka rakennettiin Glasgown Euroopan kulttuuripääkaupunkivoiton kunniaksi 1990. Seminaariin osallistui 240 yhteiskunnallisten yritysten johtajaa, muuta työntekijää, tukijaa ja poliitikkoa visiomaan yhteiskunnallisten yritysten tulevaisuutta. Osalistujat ja puheenvuoronkäyttäjät olivat Kanadasta, Autraliasta, Suomesta, Tanskasta ja Britanniasta. Seminaarissa käytettiin hienoa yleisöä osallistavaa tekniikkaa, jota toivoisin sovellettavan myös täällä meillä. Yleisö istui noin 10 hengen pöydässä, jossa kussakin oli tietokone. Oman puheenvuoronsa jälkeen luennoitsija jäi paneeliin, kukin pöytäkunta porisi jonkun aikaa keskenään ja naputteli sen jälkeen panelisteille tietokoneella kysymyksiä, joista puheenjohtaja valitsi mielestään kiintoisimmat ja osoitti ne puhujan vastattavaksi. Seinälle heijastuivat kaikki kysymykset. Vaikka päivän mittaan puheenvuoroja oli paljon, hyvän tekniikan ansioista ja jälkeenpäin toimitetun aineiston pohjalta puheenvuoroista sai paljon irti. Tauoilla oli mahdollisuus tutustua aulatiloihin levittäytyneiden yhteiskunnallisten yritysten toimintaan. Ihastusta herätti esimerkiksi koulu- 5
laisten perustama yritys, jossa he pitivät koululla kauppaa ja käyttivät voiton kehitysmaiden lasten hyväksi. Seminaari oli Skotlannin yhteiskunnallisten yritysten CEIS:n järjestämä ja seminaarin aineisto löytyy heidän sivuiltaan (www.ceis.org.uk) Yleistietoa yhteiskunnallisista yrityksistä Britanniassa Asiantuntevien matkaoppaiden Anne ja Jonathan Blandin ansiosta saimme runsaasti myös yleistietoa yhteiskunnallisten yritysten laajuudesta, kehittymisestä, organisointimuodoista ja muusta. Keskustelut myös matkalaisten kanssa olivat avartavia, koska jokainen arvioi näkemäänsä omasta työympäristöstään käsin. Vierailukohteet olivat maaseutupainotteisia, ja siksi laajemman käsityksen asiasta saisi tutustumalla myös kesäkuisen Lontooseen suuntautuneen opintomatkan aineistoon. Britanniassa yhteiskunnallinen yritys (Social Enterprise) määritellään seuraavasti: Yhteiskunnallinen yritys on liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi joko itse yrityksessä tai sen lähiyhteisössä. Osakkeenomistajien tai omistajan voiton maksimointi ei ole sen päätarkoitus. Suomalaisittain ei ole helppo nähdä eroa meillä toimivien järjestöjen, osuuskuntien tai peräti kunnan toimintaan. Kaikki toimivat yhteisen hyvän eteen eivätkä pyri voittoon. Britanniassakin organisaatiomuodot ovat moninaiset ja melko vaikea oli ymmärtää, millä tavalla niitä itse asiassa verotuksessa kohdellaan. Yrittäjät valitsevat sen mallin, joka parhaiten sopii heidän arvomaailmaansa sekä yrityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Valintaan vaikuttavat myös reitit, joilla yrityksen perustamiseen on päädytty, rahoitus, mahdolliset veronkevennykset sekä tapa, jolla sidosryhmät aiotaan sitouttaa yritykseen. Yleisimmät yhteiskunnallisten yritysten käyttämät muodot ovat osakeyhtiöperäiset mallit, joissa omistajuus tai vastuu perustuu jäsenyyteen ja rajoitettuun takaukseen, ei omistukseen (company limited by guarantee), osakkeiden rajoitettuun omistukseen (company limited by shares). Mikäli Oy-muotoa käytetään, yhtiöjärjestykseen kirjataan yrityksen yhteiskunnalliset, sosiaaliset tai ympäristölliset tavoitteet selkeästi. Ainakin useimmilla niillä yrityksillä, joissa vierailimme, oli myös charity-status. Yhteisöedun yritysmuoto (CIC, community interest company) suunniteltiin erityisesti yhteiskunnallisia yrityksiä varten vuonna 2005. Näitä yrityksiä on nykyisin noin 4 000. Rekisteröityäkseen CIC joutuu muiden tavallisten yrityskriteerien lisäksi läpäisemään yhteisöetutestin. CICyritysten on vuosittain laadittava raportti, josta ilmenee kuinka yritys on vuoden aikana palvellut yhteisöä. Mikäli yritys lakkautetaan, jäljellä olevat varat on ohjattava toiselle CIC:lle tai hyväntekeväisyysjärjestölle. Toinen juridinen yhteiskunnallisten yritysten muoto on taloudellinen yhdistys, jonka laki laadittiin vuonna 1965. Näitä on kahdenlaisia: aito osuuskunta ja yhteisöedun yhdistys. Nämä ovat demokraattisia, jäsenten omistukseen perustuvia malleja, joita säätelee oma rekisterinsä. Yhteisöedun yhdistys perustetaan koko yhteisön, ei yksittäisen jäsenen hyväksi. Malli saa myös joitakin verohyötyjä. Jo pelkästään tämä juridisten muotojen moninaisuus kertoo siitä, että yhteiskunnalliset yritykset eivät ole syntyneet yhden lainsäädännön pohjalta vaan taustalla on monta eri kehityspolkua, joita hallitus on ohjelmallisesti vahvistanut. Hallitus on myös tukenut mm. alueellisten verkostoorganisaatioiden syntyä, jotka kouluttavat, konsultoivat ja välittävät tietoa yritysten kesken. Hallitus on organisoinut myös yhteiskunnallisten yritysten tutkimusta ja sillä tavoin pyrkii vahvistamaan parhaiden käytäntöjen tunnistamista ja leviämistä. 6
Isossa-Britanniassa on jo yli 60 000 yhteiskunnallista yritystä ja niissä työskentelee 800 000 työntekijää. Yritysten vaikutus talouteen on noin 27 miljardia euroa. Niiden merkitys on kasvamassa erityisesti julkisen palvelutuotannon piirissä. Oikeus pyytää -ohjelmalla yrityksiä terveydenhuoltoon Terveydenhuoltoon on luotu varsin radikaali Oikeus Pyytää -ohjelma. Ohjelmassa perusterveydenhoidon työntekijöillä on annettu Oikeus pyytää eli lupa perustaa yhteiskunnallinen yritys, mikäli he pystyvät osoittamaan palvelujen parantuvan tätä kautta. Mikäli oikeuden pyytämisestä seuraa yrityksen perustaminen, yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti. Tässä hallituksen visiossa määriteltiin palvelujen uudistamisstrategia, joka perustuisi henkilökunnan voimaannuttamiseen ja potilaan valinnanvapauden periaatteille. Raportti esitti useita suosituksia, joiden tarkoituksena olisi avata markkinoita uusille yhteiskunnallisille yrityksille. Tärkeimmät kohdat Oikeus pyytää -ohjelmassa ovat: Apua yrityksen perustamiseen voi saada investointirahastosta Yritykselle taataan ostopalvelusopimus ilman kilpailua viiteen vuoteen asti Yhteiskunnalliseen yritykseen siirtyvät julkisen terveydenhoidon työntekijät voivat pitää eläkkeensä Maaliskuussa 2010 Oikeus pyytää -ohjelman eri vaiheissa oli 96 hyvin erikokoista ryhmää. Joukossa on jopa yksikkö, jonka tavoitteena on perustaa 3 000 työntekijää palkkaava uusi yhteiskunnallinen yritys, jonka liikevaihto tulisi olemaan 137 milj. euroa. Osa taas suunnitteli palkkaavansa viisi sairaanhoitajaa ja operoivansa reilun miljoonan liikevaihdolla. Investointirahaston tarkoitus on rahoitta lähinnä yrityssuunnittelua, konsulttien ja lakimiesten palkkaamista, mutta myös alkupääoman ja tietoliikenteen investointeja. Aivan sopuisasti asia ei ole edennyt vaan työntekijäliitoilta on tullut vastustusta, joka on kiihtynyt lähestyvien parlamenttivaalien alla. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2010). Matkalle osallistuivat Aschan Hanna, vanhusten palvelujen toimialajohtaja Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Hytönen Jarmo, projektipäällikkö Witas Oy Karjalainen Jari, vanhempi tutkija Aalto-yliopisto Linkosalo Eeva, projektisihteeri Manna ry Linna Helka, toimitusjohtaja Jupiter Säätiö Lukkarinen Margita, toimitusjohtaja Kokkotyö Säätiö Marjamäki Pirjo, johtaja Socca, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Markkanen Kirsi, kehittämispäällikkö Tehy ry Monto Merja, projektipäällikkö Manna ry Pellikka Marja-Leena, toiminnanjohtaja Manna ry Pihlaja Ritva, tutkija, projektipäällikkö YTR 1 Seppelin Markus, ylitarkastaja, STM Suojalehto Ella, laitoshoidon johtaja Tampereen kaupunki Stenman Jonna, johtava asiantuntija Sitra Teittinen Outi, projektipäällikkö Tampereen kaupunki, Koukkuniemi 7
Ritva Pihlajan Elävä ja informatiivinen matkakertomus löytyy Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sivuilta osoitteesta http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1364/yhteiskunnalliset_yritykset_skotlannin_maaseudulla _Matkaraportti_Ritva_Pihlaja_tulostusversio.pdf Kertomusta on hyödynnetty myös tässä. Ryhmäkuva Skotlannin nummilla 8