,3 Brysselissä 17.6.1998 (XURRSQNRPLVVLRKGRWWYLLQLOQXXGLVWPLVW (XURRSQ NRPLVVLR RQ QWQXW KGRWXNVQ YLLQLQ \KWLVQ PUNNLQMlUMVWO\Q KXRPWWYVW XXGLVWPLVVW RVQ \KWLVQ PWORXVSROLWLLNQ $JQG XXGLVWXVSNWWL (KGRWXNVQ VLVlOW\\ XVLW XXVL WRLPQSLWLWl PXWW VLLQl P\ V \NVLQNUWLVWWQ UGLNOLVWL Q\N\LVWlOLQVllGlQW lnruypooqxyrvwrqqwpvwxvw\kgool VWXNVOO 8XGLVWXNVQ WYRLWWQ RQ VlLO\WWll (XURRSQ XQLRQLQ (8 PUNNLQRLOO YOOLWVY WUMRQQQ M N\V\QQlQ WVSLQR M OLVlWl WXRWWMLQ NLOSLOXN\N\l OMQYLQ PUNNLQRLGQ K\ G\QWlPLVNVL 9LNN YLLQLN \QQ NVQ LVWXWXVNLOORQ VLLUW\PlNXWW MWNWQ YLOl VLWl KOOLQQRLGQ MRXVWYVWL MRWW YLLQLQWXRWQWR YRLGQ OMQW VLOOl PLVVl WlKlQ RQ WUYWW \ V ULYXVWRLPQSLWW VlLO\WWllQ PXWW MlVQYOWLRW RKMYW QLLGQ VRYOWPLVW ULW\LVVWL VOOLVLOO OXLOO MRLOO VLLQW\\ YNY M MWNXY UNQWOOLVW \OLMllPll,QWUYQWLR SRLVWWQ NLQRWNRLVQ SRLVWRNQYQ M Nl\WW Q RWWQ ULW\LQQ WLVOXVWRLPQSLG SRLNNXNVOOLVWQ PUNNLQKlLUL LGQ YUOW \ V MXRWYNVL WUNRLWWXQ ONRKROLQ PUNNLQRLGQ WRLPLWXVWQ MWNXYXXGQ WNPLVNVL KGRWWQ ULW\LVWLVOXVW <KWQVl YLLQLOQ NVYQXW WORXVUYLRRQPLOMRRQX Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komission jäsen ranz ischler totesi ehdotusta kommentoidessaan, että EU:n viiniala kohtaa tulevaisuudessa lisää kilpailua erityisesti vientimarkkinoilla, ja ala voi kasvaa ja kehittyä uudella vuosisadalla vain lisäämällä kilpailukykyä edelleen. än lisäsi, että viinialan uudistuksen toteuttamista varten lisätään varoja, koska ala on EU:lle tärkeä taloudelliselta, yhteiskunnalliselta, ympäristölliseltä ja eritoten kulttuuriselta kannalta. ischlerin mukaan kyseisen ehdotuksen ansiosta alalla on parhaat mahdollisuudet vuosiin vastata tulevaisuuden haasteisiin. EU:n viinintuotanto ja -kulutus sekä viinikauppa ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä. EU:ssa on maailman tuotantoalasta 45 prosenttia ja se tuottaa noin 6 prosenttia kokonaistuotannosta. EU:n osuus maailman kokonaiskulutuksesta on miltei 6 prosenttia. Se on myös maailman tärkein viinintuoja ja -viejä. Kuten Agenda 2 -uudistukseen liittyvässä maaseudun kehittämisasetuksessakin kuitenkin todetaan, viinin asema taloudessa vahtelee huomattavastikin eri alueilla. Komissio on ottanut uudistusta harkitessaan huomioon viinin ja sitä tuottavien viinitarhojen erityisluonteen. Viini on tuotteena hyvin monimuotoinen ja sen laatu, hinta, valmistusmenetelmät ja alkuperä vaihtelevat huomattavasti. Samaten viinitarhat ovat erilaisia ja poikkeavat muista hyödykkeistä erityisesti tuotantoajan pituudessa (jopa 3 vuotta), joka edellyttää alalla pitkän aikavälin strategiaa.
Viinivuonna 1997/98 yhteisön kokonaistuotanto oli noin 16 miljoonaa hehtolitraa, josta 58 miljoonaa hehtolitraa oli laatuviinejä, noin 91 miljoonaa hehtolitraa pöytäviinejä ja 13 miljoonaa hehtolitraa muita viinejä. Viinivuonna 1987/88 (12 jäsenvaltion yhteisön) tuotanto oli yli 2 miljoonaa hehtolitraa: varsinainen viininviljelyala on vähentynyt vuoden 1987 4 miljoonasta hehtaarista vuoden 1997 3,4 miljoonaan hehtaariin lähinnä viinivuodesta 1988/89 alkaen toteutetun 49 hehtaarin raivauksen tuloksena. Viininviljelyalan vähenemisen kokonaisvaikutusta tuotantoon on jonkin verran lisännyt pienempää satoa tuottavien ja parempilaatuisten rypälelajikkeiden käyttö. Vaikuttaa myös siltä, että 198-luvun lopussa ja 199-luvun alussa alkanut kulutuksen vähentyminen on hidastunut. Tämä johtuu osaksi laatuviinien kulutuksen lisääntymisestä, joka korvaa pöytäviinien kulutuksen laskua. Nykyään EU:n tuotantokapasiteetti vastaa kokonaiskysyntää. Monivuotisten ylijäämien muodostuminen on kuitenkin edelleen mahdollista erityisesti siksi, että tuotannon vaihteluherkkyys satovuodesta toiseen on alalle ominaista. Lisäksi eräillä yhteisön alueilla on jatkuvaa rakenteellista ylijäämää, koska tuotantoa ei ole mukautettu kysyntään. Toisaalta joillakin alueilla tuotetaan viiniä, jonka kysyntä (sisä- ja maailmanmarkkinoilla) saattaa olla tarjontaa suurempi, jolloin tuotannon laajentaminen on perusteltua. 7YRLWWW Komissio on ottanut huomioon viinialan erityisluonteen ja katsoo, että sen uudistuksessa olisi otettava huomioon seitsemän yleistä tavoitetta: yhteisön markkinoilla on pidettävä paremmin yllä kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, jolloin tuottajat voivat hyötyä laajenevista markkinoista, alan kilpailukykyä on parannettava pitkällä aikavälillä, interventio on poistettava keinotekoisena ylituotannon poistokanavana, juotavaksi tarkoitetun alkoholin ja viiniköynnöksistä saatavien tuotteiden perinteiset myyntikanavat on säilytettävä, alueelliset erot on otettava huomioon, tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten (tai vastaavien) organisaatioiden muodollinen asema on vahvistettava ja lainsäädäntöä yksinkertaistettava huomattavasti. (KGRWXNVW Nykyinen kielto istuttaa uusia viiniköynnöksiä olisi säilytettävä uuden siirtymäkauden ajan (vuoteen 21) kysynnän ja tarjonnan tasapainon ylläpitämiseksi. Paikkausistutusten (eli istutusten, joiden vaikutuksesta viinin kokonaisviljelyala ei kasva) osalta nykyisiin sääntöihin tulee muutos, joka mahdollistaa raivauksen paikkausistutusten jälkeen. Täten tuottaja voi saada tuloja viinintuotannosta odottaessaan uuden viinitarhan siirtymistä tuotantoon. Jotta lisääntyvän kysynnän alueilla voitaisiin kuitenkin tehdä istutuksia, jäsenvaltioille annetaan lisämäärä istutusoikeuksia uuden hallintojärjestelmän kautta siten, että ensisijaisessa asemassa ovat nuoret alalle tulevat viljelijät. Järjestelmään kuuluu istutusoikeusvarantojen perustaminen, ja sen on tarkoitus olla nykyisiä järjestelyjä joustavampi eli siinä helpotetaan käyttämättömien oikeuksien siirtämistä niitä eniten tarvitseville tuottajille. Varannot ovat ensisijaisesti alueellisia, ja alueella käyttämättömät oikeudet siirtyvät jäsenvaltioiden hallinnoimiin kansallisiin varantoihin.
Ylimääräisten istutusoikeuksien jako riippuu myös siitä, miten jäsenvaltiot hoitavat sääntöjenvastaiset eli ilman istutusoikeutta tehdyt uudet istutukset. Ylimääräisten istutusoikeuksien määrää pienennetään havaittujen sääntöjenvastaisten istutusten määrällä. Raivaustoimenpiteet säilytetään, mutta jäsenvaltiot suuntaavat ne tarkemmin niille alueille, joilla on vakavaa ja jatkuvaa rakenteellista ylijäämää. Rakenneuudistustoimenpiteillä pyritään viinitarhojen mukauttamiseen kysyttyjen viinien tuottamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat tavallisesti rypälelajikkeen vaihto, viinitarhan sijainnin muutos ja uusien tuotantotekniikoiden käyttöönotto. Viinitarhojen rakenneuudistus ja tavanomainen uudistaminen on erotettava, sillä vain tuotantomuutokset saavat yhteisön tukea. Yhteisön tuki rakenneuudistukseen on tarpeen seuraavien tekijöiden vuoksi: tulonmenetykset (yhteisön täysimääräinen rahoitus) tuottajille, jotka raivaavat vanhat köynnökset pois ja istuttavat uusia (L siis tuottajille, joilla on yhtaikaa vanhoja ja uusittuja viiniköynnöksiä siihen asti, kunnes uudet alkavat tuottaa), ja rakenneuudistusten materiaalikulut, joista yhteisö maksaa 5 prosenttia (75 % tavoite 1 -alueilla) ja tuensaaja loput. Jäsenvaltiot eivät voi osallistua rahoitukseen. Esitislaus, pöytäviinin pakollinen tislaus ja tukitislaus lopetetaan. Koska ylijäämän todennäköisyys on pienentynyt ja markkinat ovat avoimemmat, komission mielestä juotavaksi tarkoitetun alkoholin toimittamiseen liittyvän erityistoimenpiteen lisäksi tarvitaan myös seuraavia toimenpiteitä: erityinen vapaaehtoinen tislaustoimenpide otetaan käyttöön poikkeuksellisten markkinahäiriöiden ja vakavien laatuongelmien varalta. Komissio päättää hinnoista markkinatilanteen perusteella. Tämän tislaustoimenpiteen menojen odotetaan laskevan kun rakenneuudistustoimenpiteet alkavat vaikuttaa. yksityisen varastoinnin tuki säilytetään tietyin teknisin muutoksin tarjonnan jatkuvuuden varmistamiseksi sivutuotteiden tislaustoimenpide rypäleiden ylipuristamisen välttämiseksi säilytetään nykyisessä muodossaan kahteen tarkoitukseen sopivista lajikkeista tislaamiseen liittyvä erityistoimenpide säilytetään sellaisenaan siirtymäkauden ajan. Esitislaus ehdotetaan korvattavaksi erityisellä juotavaksi tarkoitetun alkoholin markkinoiden tislaustoimenpiteellä. Järjestelmää sovelletaan joustavasti ja se toimii yhdessä yksityisen varastoinnin tuen sopimusjärjestelmän kanssa, jotta voidaan varustautua juotavaksi tarkoitetun alkoholin tarjonnan mahdollisiin vaihteluihin ja välttää tarpeettomien ylijäämien kertyminen. Viiniköynnöksestä saatavien tuotteiden kuten viinirypälemehun myyntikanavia tuetaan edelleen jatkamalla olemassa olevia tukitoimenpiteitä. Ehdotukseen sisältyy enologisia käytäntöjä ja tuote-eritelmiä (kuvaus, nimitys, kauppakunnostus ja suoja) koskevia sääntöjä. Väkevöimistä ja happamuuden lisäämistä koskevat säännöt säilyvät suureksi osaksi ennallaan. Liitteet : Taulukot
$QQ[VWWLVWLTX 3URGXWLRQGYLQWVXSULLGXYLJQREOGQVOVGLpUQWV(WWVPPEUV PR\QQV Allemagne Grèce Espagne rance talie Luxemb. Autriche Portugal Eur 15 Superficie 1 A 14 74 1.167 912 868 1 49 253 3.428 % Eur 15 3% 2% 34% 27% 25%.. 1% 7% Production 1 L 8.872 3.744 25.755 53.82 56.25 15 1.999 6.784 157.488 % Eur 15 5% 2% 16% 33% 36%.. 1% 4% Rendement L/A 85 51 22 59 65 118 41 27 46 Production : moyenne écrétée 93-97 Sources : Superficies, Commission - Production : Etats membres,psruwquowlygosurgxwlrqylqlrogqvovglpuqwv (WWVPPEUV PR\QQVpUpWpVSRXUOSURGXWLRQ 7. 1.4 8 & ( W / + Q L R W X G R U 3 6. 5. 4. 3. 2. 1. 1.2 1. 8 6 4 2 K V L L U S X V valeur volum es superficies EL ES O P
Sources: Eurostat et Etats-Membres 3UWGV(WWVPPEUVGQVO 3URGXWLRQ)LQOG9LQVWR WV9OXUPR\QQ purwp 26% P 3% 1% EL-L-Ö 4% ES 8% EL-L-Ö ES P 49% 3UWGV(WWVPPEUVGQVO SURGXWLRQGYLQYROXPV PR\pUpWpVj P 4% 6% EL-L-Ö 4% 36% ES 16% EL-L-Ö ES P 34% (YROXWLRQGORQVRPPWLRQGYLQSUKELWQW GQVOV(WWVPPEUVWGQVOPRQG QWUW Monde rlande inlande Etats-Unis Royaume-Uni Pays-Bas Suède Grèce Bel, Lux Allemagne 1995 199 anemark Autriche Espagne talie Portugal rance Sourc 1 2 3 4 5 6 7 8 RQVRPPWLRQQNJKELWQW e : AO
Sources: Eurostat et Etats-Membres 3 U L Q LS X [ S \ V S U R G X W X U V G Y LQ G Q V O P R Q G A u s t r a lie Roumanie Ex-Y ougoslavie Portugal A frique Sud Ex -UR S S A llemagne 93-95 86-9 Etats -U nis A rgentine Espagne rance t a lie 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 3 U R G X WLR Q Q P LOOL U V G K WR OLWU V 3ULQLSX[[SRUWWXUVP RQGLX[GYLQ Argentine Chili ongrie Etats-Unis B ulgarie M oldavie Portugal 93-95 86-9 Australie Allemagne Espagne rance talie 2. 4. 6. 8. 1. 12. 14. 16. 18. exp ort at io ns, 1 hecto lit res 3ULQLSX[LP SRUWWXUVP RQGLX[GYLQ Suède anemark Canada Suisse Pays-B as Bel/Lux 93-95 86-9 Etats-Unis Russie rance Royaume-Uni Allemagne 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 1. imp o rt at io ns, 1 hect o lit res
&RPPU[WpULXUGYLQYROXPVWYOXUV( 85 14. 3. 12. 2.5 V OLWU WR K 1. 8. 6. 4. 2. 1.5 1. WV Q W Q R 8 & ( 2. 5 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 MPORTS 1 L EXPORTS 1 L MPORTS MECU EXPORTS MECU (YROXWLRQGV(;3257$7,216G9,16(853ULQLSOVGVWLQWLRQV 4.. 3.5. 3.. V U L W O R W K 2.5. 2.. 1.5. Etats-Unis Suisse & Liecht. Canada Japon CE E.Baltes 1.. 5. 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
%LOQVLPSOLLpGSSURYLVLRQQPQWGXYLQKRUVVWRNVQPLRKO EUR 15 Moyenne Campagne campagne Campagne Production 175,9 155,5 151,8 165,2 mportations 3,7 4 6,7 5,4 'LVSRQLELOLWpV Consommation 133 128,5 129,8 128, directe Autres utilisations 18,2 18,2 18,2 18,2 Exportations 8,9 9,9 9,7 11,6 8WLOLVWLRQV 6ROG 'LVWLOOWLRQ alcool de bouche 14,4 5,3 3,1 11,3 6ROG (YROXWLRQRPSUp GOSURGXWLRQWGORQVRPPWLRQKXPLQ G YLQ G QVO8( 25. 2. / + 15. 1. Consommation Production 5. 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
%LOQGSSURYLVLRQQPQWVLPSOLLGXYLQKRUVVWRNjOKRUL]RQ EUR-15 (Miohl MOYENNE CAMPAGNE CAMPAGNE PREVSONS 22/23 91/92-94/95 1995/96 1996/97 Année Année Année (e) Moyenne Basse "aute" SURACE ( a) 3596 345 3394 3366 3366 3366 RENEMENT (hl/a) 46,6 44,6 48,7 46,9 43,5 5,3 PROUCTON 167,4 151,8 165,2 157,8 146,4 169,2 MPORTATONS (1) 4, 6,7 5,4 6,4 6,4 6,4 SPONBLTES 171,4 158,5 17,6 164,2 152,8 175,6 UTLSATONS TOTALES CONSOMMATON UMANE RECTE PER CAPTA 35,7 34,9 34,3 3,8 3,8 3,8 CONSOMMATON UMANE RECTE TOTALE 131,5 129,8 128, 116,7 116,7 116,7 AUTRES (*) 18,2 18,2 18,2 17,2 17,2 17,2 EXPORTATONS (2) 9,7 9,7 11,6 11, 11, 11, SOLE 1 12,,8 12,8 19,3 7,9 3,7 ont STLLATONS 13,2 3,1 11,3 14, 14, 14, ALCOOL E BOUCE SOLE 2-1,2-2,3 1,5 5,3-6,1 16,7 (*) dont cognac, vermouth, vinaigre, prestations viniques (1) il a été tenu compte pour les 3 NEM des importations pays tiers (+/-.52 Miohl) et de leurs exportations vers EUR-12 (2) il a été tenu compte des exportations EUR-12 vers les 3 NEM et des exportations Autrichiennes pays tiers (.2 Miohl) 'LVWLOOWLRQPR\QQQQXOOSU(WWPPEUKWROLWUV 3URGXWLRQGYLQ 9ROXPGLVWLOOp ÈGOSURGXWLRQ QQXOO 1986/87-92/3 1993/4-95/6 1986/87-92/3 1993/4-95/6 1986/87-92/3 1993/4-95/6 $OOPJQ 11 253,1 9 58,7 19,6 37,3 1,7%,4% *Uq 4 182,9 3 434,7 413, 32, 9,9% 9,3% (VSJQ 33 31,1 21 989,7 1 27,4 2 17,7 3,1% 9,6% )UQ 61 51,6 53 39,7 7 164, 3 878, 11,7% 7,3%,WOL 64 723, 58 358,3 14 227,4 8 35, 22,% 14,2% 3RUWXJO 6 23,7 453, 7,3% 727$/ 18 3273 153 728 32 43,7 15 11, 17,7% 9,8%