Aamuset KAUPUNKIMEDIA Nro 15 www.aamuset.fi m.aamuset.fi TS-Yhtymä JO VUODESTA 1981 SE PAREMPI KAUPUNKILEHTI Turku tuunaa kaupunkivaakunan uuteen uskoon. Uutiset s.6 Ranskasta Rioon Eeva Karppisen ja Ulla Varvion kesän ykköstavoitteena on soutaa itselleen olympiapaikka ensi vuodelle. Urheilu s. 10 Kestävää ekovirettä Iltapäivätoiminnassa työskentelevä Johanna Hella antaa ekovinkkejä ja pitää ekovirettä yllä. Eko&teko s. 11 Tanssijoiden ehdoilla Aurinkobaletin tanssijoiden omat ideat pääsevät valloilleen Free Hands -näytöksissä maaliskuussa. Viihde s. 12
2 AAMUSET
AAMUSET 3
4 PÄÄKKÄRI Tack AAMUSET KAUKALOSSA ei luista. Pitäisikö TPS:n ajatella nyt rohkeasti ja laajentaa toimenkuvaa uusille kentille? Luontainen kehityssuunta olisivat kapakkatappelut. Niissä pärjättäisiin paremmin kuin luisteilla. Pikkutakki päälle ja baanalle. KAUPUNKI uusii ilmettään. Miten olisi hymynaama ainaisen ruikutuksen ja ulinan sijasta? Vai pitääkö ensin vaihtaa luottamushenkilöt, virkamiehet tai kaupunkilaiset? Pääkirjoitus 21.2.2015 Kädet kohti kuuta MITÄ mittä, vastaa turkulainen, kun kysytään miten menee. Jalat maassa, ei saa haihatella. Se on maakunnan mantra. Ei tavoitella kuuta taivaalta. Tunnin junaa pidetään kaukaisena haaveena, lähes utopiana, varsinkin Varsinais-Suomessa. Kaikki eivät ole edes varmoja jätti-investoinnin hyödyistä. Kannatettavaa tai mahdollista? Kiistakysymyksistä voi aina väitellä. Varsinais-Suomen on silti valittava ne kohteet, joita se haluaa tavoitella. Sen jälkeen rintaman soisi pitävän. Mikään tavoite ei etene, jos sen esittäjät eivät esiinny yksituumaisesti. Mattoa ei pidä vetää jalkojen alta, vaikkei itse olisikaan innolla mukana. ON nostettava kädet kohti kuuta, myös Turun seudulla. Tampere on kyennyt hoitamaan liikenneyhteytensä erinomaisesti joka suuntaan. Lahtikin sai pikapikaa suoristetun ratayhteyden. Eivät ne olleetkaan mahdottomia toteuttaa. Tarvitaan vain poliittista tahtoa, valurautaa ja hiukan rahaa, on kansanedustaja Stefan Wallin (r.) määritellyt. Tunnin juna edellyttäisi paria miljardia euroa. Tampereen tukena on se puolikas Suomea, joka jää kaupungin taakse. Turku ei saa lobbausvoimaa Saaristomeren kalastajista. Sen on hoidettava asiansa itse. Yhdestä moni on varma. Tunnin junan lisäksi ei voi saada raitiotietä. Ne eivät kuitenkaan ole ristiriidassa keskenään. Samalla kun nopeutetaan kaupunkiseutujen välisiä yhteyksiä on sujuvoitettava myös seutujen sisäistä liikennettä. TUNNIN juna on paitsi rata myös metafora, jolla luodaan uskoa tulevaan. Esimerkistä käyvät Ruotsi ja Norja, joissa satsataan nyt nopeisiin liikenneyhteyksiin. Ei tarvitse odottaa edes radan valmistumista, sillä pelkkä tietoisuus tulevasta muuttaa sekä ihmisten että yritysten käyttäytymistä. Se vaikuttaa yritysten sijoittumiseen ja siihen, missä ihmiset päättävät asua. Hyvä kysymys silti on, suunnitellaanko nyt jotain, jonka idea vanhenee siihen mennessä, kun saadaan valmista. Onko ihmisten ja tavaroiden liikuttele vielä 2030-lukua? Vai liikkuvatko silloin enää lähinnä ideat ja data? LASSE VIRTANENN KANSANSUO- SIKKI Riku Nieminen hyppää kansantaiteilija Juice Leskisen (kuvassa) nahkoihin. Onko seuraavaksi luvassa elokuva Kekkosesta? nej tack! OLUT on kuulemma palautusjuomista paras. Kun sitä tarpeeksi litkii, niin kyllähän se aivot palauttaa tehdasasetuksiin. Tabula rasa. AUER ei olekaan syyllinen, perustuslakivaliokunta hylkäsi soten... Jos nyt haluat saada negatiiviset uutisesi painettua villaisella, kannattaa rustata tiedote pikaisesti. FALUNIN MMhiihdot ovat käynnissä, mutta selostajat eivät näe hyppyrimäkeen selostuskopista. Otetaanko seuraavat kiikarit käyttöön? Eli ne, joissa ei ole voimajuomia. ONKO tunnin junasta maakunnan kärkihankkeeksi? LOHELA: Erittäin tärkeä liikennehanke se ainakin on ja varmasti maakunnan tulevien kansanedustajien tärkeimpiä hankkeita. SAARIKKO: Pitää kuitenkin varmistua siitä, että vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat yhdessä teemat joita ajavat, tietysti maakuntaliittovetoisesti. Hankkeet pitää priorisoida. Heittäisinkin ilmaan kysymyksen, että voiko kärkihankkeenamme olla se, että täältä pääsisi helpommin töihin muualle? Ennemmin toivoisin Saarikko ANNIKA SAARIKKO on kansanedustaja Turusta ja keskustan ehdokas eduskuntavaaleissa. Varsinais-Suomeen uusia työpaikkoja. ML: Tärkeintä kuitenkin on saada maakuntaan veroeuroja, vaikka ne sitten jostain muualta käytäisiinkin hakemassa. Kuljen itse Turun ja Helsingin väliä useimmiten autolla yksinkertaisesti siksi, että se on nopeampaa. Junalla reissaaminen tuntuu nykyään olevan kummallisen kallista. AS: Auto on ehdottomasti kannattavampi, jos useampi ihminen matkustaa yhdessä. ML: Jos tunnin juna entisestään nostaisi lippuhintoja, en näe millä tavalla se lisäisi muuta junamatkustamista. AS: Eikä siinä vielä mitään, että juna joskus kulkisi tunnissa. Nykyään sen luvataan kulkevan kahdessa tunnissa, mutta se saattaakin kestää kolme tuntia. Ja se on ongelma. Matkustamisen pitäisi olla aikataulullisesti luotettavaa. ML: Joukkoliikennevälineiden halutaan vähentävän ruuhkia ja päästöjä, mutta jos niiden käyttöön sitten menee enemmän aikaa kuin omalla autolla kulkemiseen, niin kukapa kiireinen sitten Lohela MARIA LOHELA on kansanedustaja Turusta ja perussuomalaisten ehdokas eduskuntavaaleissa. valitsee epäluotettavan julkisen kulkuvälineen? AS: Ei kukaan. Mutta en silti olisi vielä purkamassa VR:n monopolia. ML: Onhan tästäkin eduskunnassa keskusteltu. Mutta olemme 2020-luvulla, ennen kuin asiassa jotain tapahtuu. AS: Toisaalta Turku on korkeakoulujen kaupunki, mutta ei pysty työllistämään suurinta osaa täältä valmistuneista. Jospa tunnin junasta olisi apua siihen, että koti voisi olla täällä vaikka työ olisi muualla? Sellaista ajatusta kannatan.
AAMUSET 5
6 UUTISET AAMUSET Immosesta museopalvelujohtaja KULTTUURILAUTAKUNTA valitsi Turun uudeksi museopalvelujohtajaksi filosofian lisensiaatti Olli Immosen. Hän on hoitanut virkaa vuodesta 2010 lähtien. Museopalvelujohtajan virkaan tuli yhdeksän hakemusta, joista neljä täytti viran pätevyysvaatimukset ja hakijoilta edellytetyt taidot ja työkokemuksen. Toimi avautui, kun tehtävästä pitkään virkavapaalla ollut filosofian tohtori Juhani Kostet erosi virasta vuoden alusta. Miltä kuulostaa Lukio Oy? Onko suunta oikea vai väärä? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Viking Linen liikevaihto laski VIKING Line -konsernin liikevaihto väheni viime vuonna 4,0 prosentilla 527,4 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 liikevaihto oli 549,4 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (23,5). Liiketulos oli 13,7 miljoonaa euroa (34,7). Rahoitustuotot ja -kulut olivat 18,6 miljoonaa euroa (-7,1 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 32,3 miljoonaa euroa (27,7). Tulos verojen jälkeen oli 30,6 miljoonaa euroa (27,5). Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 0,70 euroa osakkeelta. Yhtiön mukaan liikevaihdon vähentyminen johtuu ensi sijassa vallitsevasta hintapaineesta kovassa kilpailutilanteessa. Matkustajamäärät Viking Linen aluksilla lisääntyivät toimintavuoden aikana 76 496 matkustajalla 6 610 146 matkustajaan (6 533 650). Viking Linen markkinaosuus on heikentynyt linjalla Turku Maarianhamina/Långnäs Tukholma 1,0 prosenttiyksiköllä 56,3 prosenttiin. Jääkausi jatkuu Parkin kentällä PARKIN kentän luistelukausi jatkuu hiihtoloman jälkeen vielä ainakin ensi viikon. Liikuntapalvelukeskuksen liikuntapaikkapäällikkö Marjaana Risku kiistää huhun, jonka mukaan kenttä suljettaisiin heti hiihtoloman jälkeen säästösyistä. Väite ei pidä paikkaansa. Parkin kenttä on auki ainakin viikon 9 loppuun asti ja mikäli ulkoliikuntakelit jatkuvat hyvinä, pidämme kentän auki viikon 10 loppuun asti, sanoo Risku. Liikuntapalvelukeskuksessakin on ollut epätietoisuutta luistelukauden kestosta. Valitettavasti tosiaan tiedotteissamme on annettu virheellistä tietoa ja virhe on mennyt eteenpäin. Luonnonjääkenttien hoito loppuu hiihtolomien jälkeen. Parkin kentän sulkeutumisesta tiedotetaan tarkemmin lähempänä sulkemisajankohtaa. Koulutuskapina Koulutuksen yhtiöittämisestä syntymässä iso kiista UUTISANALYYSI Turku modernisoi kaupunkivaakunaansa LASSE VIRTANEN TURUN kaupunki ottaa käyttöön kaupungin historiallisen kruunuvaakunan kaikessa viestinnässään ja markkinoinnissaan. Viestintäjohtaja Saara Malila sanoo, että tavoitteena on yhdenmukaisuus, kaupungin palvelujen tunnistettavuus ja kustannustehokkuus. Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina. Turku siirtyy käyttämään viestinnässä ja markkinoinnissa vaakunasta tyyliteltyä yksiväristä logoa. Vaakuna pohjautuu kaupungin sinettiin vuodelta 1309. Yhtenäisen ilmeen avulla Turku näyttäytyy sekä sisäisesti että ulospäin yhdenmukaisena toimijana. Yhtenäinen ilme lisää viestinnän tehoa, tunnistettavuutta ja säästää kustannuksia, ja auttaa kaupunkilaisia ja sidosryhmiä tunnistamaan kaupungin palvelut ja mieltämään kaupungin yhdeksi kokonaisuudeksi, sanoo kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Uuden version vaakunasta on tehnyt turkulainen mainostoimisto Satumaa. Logosta tehdään erilaisia kieli- ja toimialaversioita, toimialarajat ylittäviä logoja sekä eri asiayhteyksiin soveltuvia logoja. Riitta Salmi OPETUS- ja kasvatuslautakunnan ja kaupungin keskushallinnon välille on syntynyt syvä juopa. Lautakunnassa on erilaisia poliittisia näkemyksiä ja äänestystulokset välillä ovat tiukkoja, mutta aika ajoin lautakunta nousee yhteisrintamana keskushallinnon esityksiä vastaan. Niin kävi keskiviikkona, kun käsittelyssä oli niin sanottu toimintoanalyysi. Lautakunta merkitsi tiedoksi seitsemän powerpointin informaation, mutta ei purnaamatta. Lautakunta sai kaupunginhallitukselta lausuntopyynnön 10. helmikuuta, kun sen ainoa kokous ennen kaupunginhallituksen antaman määräajan umpeutumista olisi ollut 11. helmikuuta. Lausunnon antamiseen olisi ollut vuorokausi aikaa. Lautakunta joutui pitämään ylimääräisen kokouksen, mikä tässä taloustilanteessa eikä muutoinkaan ole suotavaa, sanotaan lautakunnan kokoustiedotteessa. Kuvissa ei ole minkäänlaista analyysia esitettyjen toimenpiteiden tueksi eikä ehdotuksiin liittyvää taustatietoa eikä sitä ole toimitettu lautakunnalle. Ehdotuksia ovat muun muassa ryhmäkokojen kasvattaminen, mikäli budjetissa ei muuten pysytä, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden integroiminen tavallisen perusopetuksen luokkiin, lukiotoiminnan yhtiöittäminen yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa tai lukiokoulutuksen järjestäminen seudullisena Turku vastuukuntana sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja työväenopiston toiminnan yhtiöittäminen. YHTIÖITTÄMINEN jakaa näkemyksiä. Kokoomuksen ryhmäjohtaja Lauri Kattelus on kannattanut yhtiömuotoista toisen asteen koulutusta. Muut empivät. Toisen asteen opetuksen yhtiöittämisestä sd-ryhmä haluaa saada kattavat selvitykset eri mallien osalta. Vasta sitten asiaan voidaan muodostaa selkeä kanta. Osakeyhtiömallin lisäksi tulee selvittää myös mahdolliset kuntayhtymä- ja vastuukuntamallit, sanoo Mari-Elina Koivusalo (sd.). Turun vaakuna symboloi kaupungin ainutlaatuista historiaa ja on oleellinen osa kaupungin mielikuvaa. Yhteinen ja yhtenäinen vaakuna-atunnus kunnioittaa kaupungin pitkää historiaa, elää tyyliteltynä vahvasti tätä hetkeä ja kurkottaa rohkeasti tulevaan, sanoo Malila. Ilmeuudistusta on valmisteltu lähes vuoden Turussa kiistellään lukioiden ja muun tosien asteen koulutuksen yhtiöittämisestä. Vaihtoehtona on koulutuksen järjestäminen seudullisesti vastuukuntamallilla. Osakeyhtiömuoto olisi erittäin epädemokraattinen malli. Lainsäädäntö viranomaisten toiminnan julkisuudesta ei osakeyhtiöihin ulotu. Oppilaitosten hallinnosta olisi lähes mahdoton saada tietoa ja siihen vaikuttaminen kävisi erittäin vaikeaksi, sanoo Johannes Yrttiaho (vas.). Yrttiaho esitti, että yhtiöittäminen rajataan pois, mutta esitys kaatui lautakunnassa äänin 10 2. YHTEENTÖRMÄYKSIÄ on ollut ennenkin. Lautakunta kokee, että siltä pimitetään tietoa, eikä se pysty käyttämään valtaa, joka sille on säädetty. Lautakunta kokee hapuilevansa pimeässä liina silmillään. Toimintoanalyysin powerpointeista kävi ilmi mitä halutaan tapahtuvan, mutta muutoksia ei perustella muutoin kuin vaatimuksella kustannussäästöistä. Selvityksiä ei ole, eikä vertailuja. Lautakunta on pettynyt kaupunginjohtoon. Taustamateriaali on olemassa, mutta on kielletty antamasta sitä, ihmettelee lautakunnan puheenjohtaja Kaija Hartiala (kok.) Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kaupunginhallitus käsittelee lausuntoja maanantaina ja päättää siitä, mistä sillä on valta päättää. Loppu palautuu lautakuntiin ja johtokuntiin. Lastut lentävät taas. Kapina kytee. LASSE VIRTANEN ajan. Se on maksanut tähän mennessä reilut 40 000 euroa. Uusi ilme näkyy ensimmäisen kerran laajasti maaliskuun lopulla, kun verkkosivujen beta- eli kehitysversio avataan käyttäjien kommentoitavaksi. Turku luopuu lähes kaikista nykyään käytetyistä logoista ja tunnuksista. Kaupungilla on ollut käytössään kymmeniä erilaisia logoja eri palvelukeskuksissa, laitoksissa ja yksiköissä.
AAMUSET 7
8 KAUPUNKI AAMUSET Harkossa esillä vanhoja esineitä POKASAHOJA, kahvimyllyjä, jalkarautoja ja separaattoreita. Raision museo Harkon Esineitä-näyttely luo katsauksen museon kulttuurihistorialliseen kokoelmaan ensimmäistä kertaa. Näyttely on esillä Raision kaupungintalolla 27. helmikuuta alkaen 19. huhtikuuta asti. Näyttely on avoinna tiistaista perjantaille kello 10 16 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12 15. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Mikä on Turun komein rakennus? Mikä tyylisuunta miellyttää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Mirjam Sundkvist, Eerikinkatu. Inspiroituva sale-hunter TYYLINI on aika rohkea. En tykkää käyttää ihan tavallisia vaatteita. Otan paljon inspiraatiota Instagramista ja blogeista, kertoo Mirjam Sundkvist, 22, jolle vaatteiden mukavuus on tärkeää. Sundkvist ostaa vaatteita H&M:stä, Gina Tricotista, BikBokista sekä ulkomailta. Takkini on Kiinasta. Farkut ovat Lindexiltä, kengät Skopunktenilta, huivi Cubuksesta ja paita ja kassi Gina Tricotista. Sundkvist kertoo olevansa salehunter. Etsin alesta vaatteita. Yhdistelen vaatteita yleensä kauan enkä heitä niitä pois kovin helposti. Sundkvist käyttää neutraaleja värejä. Käytän mustaa, valkoista ja harmaata. Niiden kanssa tykkään käyttää vaikka värikästä huivia tai huulipunaa. ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. HEIKKI MÖTTÖNEN TÄMÄN päivän hovioikeudet edustavat suomalaisten tuomioistuinten toista oikeusastetta, jossa tuomittu voi hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuihin. Hovioikeuden käsiteltäväksi tulevat suoraan valtio- ja maanpetokseen liittyvät asiat sekä eräät virkarikokset. Suomen vanhimmalla toisen oikeusasteen laitoksella, eli Turun hovioikeudella, on pitkät ja hienot perinteet jo 1620-luvulta asti. Turun hovioikeuden perusti emämaa Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf. Yleinen uskomus on, että kuninkaan ajatus virisi siitä, kun suomalaisten oli vaan kallista, vaikeaa ja vaivalloista raahautua vuonna 1614 perustetun ruotsalaisen Svean hovioikeuden eteen. Toinen syyksi oli se, että suomalaiset viisveisasivat Svean päätöksistä. TURUN hovioikeuden kautta aikain ensimmäinen istunto pidettiin Turun linnassa 31.10.1623, jossa se toimikin aina vuoteen 1630 asti hovioikeuden presidentti Nils Tuurenpoika Bielken johdolla. Bielke oli myös Suomen ensimmäinen kenraalikuvernööri, joka tuli valvomaan kruunun etuja. Turku sai Bielken johdolla hovioikeuden oheen myös Turun kamarin, joka valvoi puolestaan verojen maksua. Turun hovioikeuden alkutaival oli haasteellista aikaa, sillä tuomioita jaettiin käräjälaitosten ja kaupunkien raatien johdolla. Vakinaista mahdollisuutta hakea tuomioon muutoksia ei vielä ollut. Turun hovioikeuden asema vankistui, kun valtakunta sai kolme uutta hovioikeutta, jotka sijoitettiin Jönköpingiin, Tartoon sekä Pohjois-Saksan Greifswaldiin. Suomi sai toisen hovioikeutensa vasta vuonna 1776. Se sijoitettiin Vaasaan. Turun hovioikeus jatkoi linnasta vuokratilojen kautta Billsteenin taloon, joka sijaitsi Linnankadun alkupäässä. Sieltä matka jatkui vuonna 1671 Suurtorin laidalle Kankaisten taloon. Turun palo riehui vuonna 1827 ja sen roihun mukana meni myös Kankaisten talo. Nykyiseen Hovioikeus marssilla. Kuvauspäivä on 2.9.1957. Linnasta Akatemiataloon Suomen ensimmäinen hovioikeus palvellut vuodesta 1623 asti kotiinsa, eli Turun Akatemiataloon, se löysi tiensä vuonna 1830. Vuonna 1802 valmistuneen talon tilat avautuivat hovioikeudelle poliittisten päätösten seurauksena. SUOMI oli siirtynyt Venäjän vallan alle ja Turun akatemia kuskattiin Keisarillisena Aleksanterin yliopistona Helsinkiin. Akatemiatalokin oli vaurioitunut pahasti, mutta se puunattiin Turun hovioikeudelle ja Turun tuomiokapitulille. Hovioikeuden historiaan kuuluu myös kaksi evakkoretkeä. Isoviha karkotti Turun hovioikeuden Tukholmaan kahdeksaksi vuodeksi ja 1630-luvun alun ruttovuodet veivät sen Uuteenkaupunkiin karkuun. Myynnissä talviasuttava yksiö kattoterassilla. TÄYSOSUMA Erkka Airola Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.fi. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. Hammaspeikkoja vastaan OONA KARHUNEN HAMPAIDEN hoitaminen puhuttaa 5-vuotiaita Elin-Maria Vuorta ja Ilmari Paloposkea. ELIN-MARIA: Hampaat pitäis pestä iltaisin ja aamuisin. ILMARI: Ne pitää pestä ettei tuu reikiä. E-M: Mul on jo yks reikä. I: Mul on nolla reikää. Mä en pellkää hammaslääkärii. E-M: Emmäkää enää. Mä oon kysyny äitilt ja iskält et miten se sujuu ja mitä siel tehään. Kerran mul turpos huuli ku laitettii semmone piikki suuhu. Sit mul tuli semmone vesikello huulen sisään. I: Mul on tehty siel kans kaikkee mitä hammaslääkärit tekee. Mut siit IPANADEBATTI on vuosi ku mä kävin hammaslääkäris ni emmä muista. Hammaspeikko on semmonen pieni olento. E-M: Se on semmosta hammasmätää. Mä en oo lukenu hammaspeikkokirjoi mut mä oon lukenu kyl yht muuta anatomiakirjaa. Siin oli kyl jotai hampaistaki. Mul on sähköhammasharja. Se on ihan oikee. Siin on semmonen pyörivä juttu. Siin on pinkkii ja Lumikin kuva. Mä sain sen vaarilta. I: Mul on me hammas-masharjaa nyt. Yks on kol- sähköhammasharja. Se on sininen. Sit mul on kaks tavallist hammasharjaa. Toinen on keltanen ja toinen vihree. E-M: Mä pesen yksin ensin aina hampaat. Sil mun hammasharjal pitää pestä kaks minuttii. I: Paitsi jos sä pesetki kolme minuuttii. E-M: Enkä. Mun äiti sanoo sit ku mun pitää lopettaa. Mul on Muumi-hammastahnaa. Se on semmost vähän turkoosinvihreetä. Se on hy- vää. Ku mä laitan sen hammasharjan pääl ni kyl sitä hammastahnaa vähän ruiskuu pois. I: Mul on semmost hammastahnaa mikä on pahaa. Se on lasten hammastahnaa.
AAMUSET 9
10 URHEILU AAMUSET Laaksosen kausi pakettiin KEIHÄÄNHEITTÄJÄ Tuomas Laaksosen kausi meni pipariksi alkuunsa. Turkulaisen akillesjänne katkesi helmikuun alussa Etelä-Afrikan leirillä. Ennenkin pahoista loukkaantumista kärsineellä heittäjällä on edessään kuukausien kuntoutus. Keihääseen mies pääsee tarttumaan aikaisintaan kesäkuussa. Vaikka loppukesästä mies säilyisikin terveenä, käytännössä Laaksonen pääsee tekemään kunnollisen paluun kilpakentille vasta 2016. Olivatko potkut paikallaan? Mitä mieltä olet TPS:n tavasta erottaa Elomo? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI Toinen mahdollisuus SIRKUS TPS:n kiekkomiehistön ympärillä ei näytä laantuvan. Viimeisin tunteita kuohuttanut episodi oli Miika Elomon potkut. Vaikka TPS:n viime aikojen toiminta on ollut värikästä, se ei poista sitä tosiasiaa, että TPS:n päävalmentajaksi pikahälytyksellä siirtynyt Jarno Pikkarainen on hyvä lisä Ari-Pekka Selinin (kuvassa) valmennusryhmään. Pikkaraisellakin on omat syntinsä menneisyydessä, mutta kiistatta hän ansaitsee uuden mahdollisuuden. Hänellä on vahva näkemys kiekosta ja aiemmat tulokset Mestiksestä ovat kovia. Kaidalla tiellä pysyessään Pikkaraisella on runsaasti annettavaa vielä koko Suomi-kiekolle. Miehen aiemmat hairahdukset saattavat olla jopa hyvä asia TPS:n kannalta. Jos miehen maine olisi tahraton, valmentaisi hän huomattavasti kovemmissa ympyröissä kuin Turussa. ILKKA LAPPI Olympialaiset mielessä Eeva Karppisella ja Ulla Varviolla on selkeä tavoite ensi kesäksi ILKKA LAPPI SOUTAJAT Eeva Karppinen ja Ulla Varvio katsovat luottavaisin mielin alkavaan kauteen. Pariairokaksikon talvi on sujunut positiivisissa merkeissä. Olemme tehneet säännöllisesti testejä, joissa katsotaan vauhteja, sykkeitä ja kehitystä. Niistä näkee selvästi, ollaanko tehty oikeita asioita, kertoo Karppinen. Pari viikkoa sitten tehtiin edellinen testi. Omat tulokseni olivat paremmat kuin koskaan. Ainakin itselläni on vahva itseluottamus sen suhteen, että kesää ajatellen ollaan hyvässä vauhdissa, Varvio miettii. KISAKAUSI on tarkoitus startata toukokuussa Lappeenrannassa. Sitä ennen ohjelmassa on tiukkaa harjoittelua. Maaliskuussa Karppinen ja Varvio suuntaavat runsaan kuukauden ajaksi hiomaan kuntoaan Italiaan. Etelästä haetaan ensisijaisesti tuntumaa veteen. Suomen talvessa tulee pitkä tauko vesiltä. Joka kevät täytyy hakea tuntuma yhteissoutuun ja vedessä soutamiseen uudelleen. Se on yksi leirin päätavoitteista, Varvio toteaa. Talven aikana on paneuduttu enemmän henkilökohtaisten puutteiden parantamiseen. Lisäksi ollaan harjoiteltu paljon peruskestävyyttä. Viime kaudella opittiin se, että pohjakestävyyden pitää olla kunnossa, Karppinen kertoo. Talven aikana harjoitteluun on tullut positiivisia muutoksia. Varvio sekä kaksikkoa valmentava Ilona Hiltunen Ilkka Lappi Eeva Karppinen (vas) ja Ulla Varvio ovat harjoitelleet talven Kupittaan urheiluhallin suojissa. Myös kesällä he viettävät paljon aikaa kotimaisemissa. Kisareissut ulkomaille täytyy ajoittaa järkevästi, että ehtii kunnolla palautua kisojen välissä, Varvio sanoo. ovat turkulaistuneet. Valmentajan lähes päivittäinen harjoituksissa mukana olo helpottaa monella tavalla. Kun hän seuraa päivittäin harjoituksia, teemme asiat varmasti oikein, eikä tule toistettua teknisiä virheitä, Karppinen sanoo. Kun treenaamme yhdessä, tulee myös tsempattua toista. Yhdessä treenaaminen auttaa varsinkin, jos itsellä on vähän huono päivä, Varvio komppaa. TULEVALLA kisakaudella kaksikolla piisaa kiirettä. Kalenteriin on ruksattu muun muassa toukokuun lopussa Puolassa käytävät EM-kisat, kesäkuun lopussa Norjassa soudettavat PM-kisat ja muutama kotimaan kisa. Lisäksi Karppisen ja Varvion suunnitelmissa on hakea kansainvälistä kisavauhtia maailmancupin kisoista. Kaksikon päätavoite on kuitenkin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Ranskassa käytävät soudun MM-kisat. MM-kisoissa on myös mahdollisuus lunastaa paikka kesän 2016 olympialaisiin. Rion olympialaiset ovat olleet jo pitkään Karppisen ja Varvion tähtäimessä. 11 parasta saa MM-kisoista paikan Rioon. Paikan lunastaminen on selkeä tavoite, Karppinen toteaa. Lisäksi paikkoja olympialaisiin on jaossa vielä ensi vuonna olympiakarsintaregatassa, mutta sieltä olympialaisiin pääsee enää kolme kaksikkoa. Jos olympiapaikan ottaminen koskaan on helppoa, niin MM-kisoista sen saa helpommin kuin regatasta, Varvio sanoo.
Kemikaalit huolestuttavat suomalaisia REILU kolmannes kuluttajista on huolestunut kemikaaleista. Naiset ovat miehiä huolestuneempia kemikaaleista. Huolestuneisuus myös kasvaa iän myötä. Erityisesti pesuaineiden kemikaalit kiinnostavat. Kuluttajat ovat huolissaan kemikaalien aiheuttamista ympäristö- ja terveysongelmista.ympäristöongelmia aiheuttavat erityisesti kertyvät tai hajoamattomat aineet. Tiedot käyvät ilmi Joutsenmerkin tekemästä kemikaalitutkimuksesta. Valot pois, sähkönkulutus huomioon? Miten sinä säästät energiaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. AAMUSET 11 EKO&TEKO Hyvää meininkiä Johanna Hella pitää ekovirettä yllä työpaikallaan MERJA KAJALA ENERGIANSÄÄSTÖVIIKOLLA mietimme lasten kanssa energiankulutusta. Lapset tekivät listan kotinsa sähkölaitteista ja pohtivat, mistä kahdesta laitteesta he voisivat luopua. Siitä syntyi mielenkiintoinen keskustelu. Lapset ovat myös oppineet sammuttamaan valot kun niitä ei tarvita, sanoo aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Johanna Hella. Kirkkoaukion iltapäivätoiminnassa työskentelevä Hella on toiminut ekotukihenkilönä vuodesta 2012 lähtien. Ekotukihenkilöt ovat Turun kaupungin työntekijöitä, jotka edistävät ympäristöasioiden huomioimista omissa työyhteisöissään. He opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Hella ilmoittautui vapaaehtoiseksi heti, kun hänen työpaikalleen etsittiin ekotukihenkilöä. Kahden päivän koulutuksen jälkeen hän tarttui innolla uusiin tehtäviinsä. Koen luonnon itselleni läheiseksi. Vieraillessani perheeni mökillä Taivassalossa olen huomannut esimerkiksi rakkolevän vähentyneen. Tällaiset konkreettiset muutokset saavat minut säikähtämään. Tuntuu, että jotain on tehtävä. Minusta olisi kauheaa, jos lapseni eivät voisi mennä mereen uimaan, Hella sanoo. Merja Kajala Johanna Hella on viihtynyt hyvin ekotukihenkilönä. Tämä on hyvää aikaa nostaa ekoasioita esille. Nykyään ihmiset ymmärtävät ympäristönsuojelun merkityksen, hän sanoo HÄN antaa työkavereilleen ekovinkkejä ja pitää yllä kestävän kehityksen virettä. Hella kertoo, että iltapäivätoiminnassa ekoasioihin suhtaudutaan myönteisesti. Olen pyrkinyt luomaan mehenkeä ja hyvää meininkiä. Tämä on otollinen maaperä, sillä ihmiset ovat hyvin valveutuneita. Täällä käytetään paljon kierrätysmateriaaleja. Myös pomoni on suhtautunut todella kannustavasti. Saan tehdä kaikki ekotukitoimintaan liittyvät asiat työajallani. Lapset ovat Hellan mukaan kiinnostuneita ympäristöasioista. Hän työskentelee 1. 3.-luokkalaisten ohjaajana. He ovat vastaanottavaisessa iässä. Lapset ovat oppineet muun muassa sen, kuinka monta kiloa ruokaa menee vuodessa hukkaan. Täällä ruokahävikki on vähentynyt sen jälkeen kun asiasta puhuttiin lasten kanssa. KESTÄVÄ kehitys on otettu osaksi aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa. Jokaisessa toimipisteessä on joka kuukausi oma ekoteemansa. Kirkkoaukiolla kiinnitetään helmikuussa huomiota erityisesti ruokahävikkiin. Maaliskuussa pohditaan vedenkulutusta. Ekotukitoiminta alkoi Turussa vuonna 2011. Tällä hetkellä Turun kaupunkikonsernissa on 322 aktiivista ekotukihenkilöä ja heitä koulutetaan koko ajan lisää. Munakotelot jatkokäyttöön ENÄÄ kananmunakoteloita ei tarvitse heittää pahvien mukana roskiin. Helmikuussa markkinoille tulleet Eggyplay-munakennot voi jatkokäyttää esimerkiksi lasten rakennuspalikoina Lego-palikoiden tapaan, säilytysrasioina tai kasvualustoina. Vain mielikuvitus on rajana kananmunakoteloiden uudelleen käytössä. Eggyplay-kotelo on CE-hyväksytty, kierrätettävä ja konepestävä muovikotelo. Kahdeksan munaa sisältäviä rasioita saa neljässä eri värissä. Keltaisen, vihreän, sinisen ja punaisen kotelon lisäksi munille tehdään jatkossa erillisiä teemakoteloita esimerkiksi pääsiäisen, joulun ja halloweenin aikaan. Eggyplay-koteloiden taustalla on Muna Foods Oy, joka on ollut syksystä 2014 asti osa Pohjoismaista kananmuna-alan liittoumaa, johon kuuluvat myös Hedegaard Foods A/S Tanskasta, Svenska Lantägg Ab Ruotsista ja Koks Munatootmine Oü Eestistä.
12 VIIHDE AAMUSET YLLÄTYSHERKKU Kuka voitti valokuvakisan? TAMMIKUUN alussa käyntiin polkaistu Huomenta Halinen -hanke kannustaa nuoria tutustumaan kotiseutuunsa paremmin. Osana hanketta järjestettiin valokuvauskilpailu, joka järjestäjien mukaan muuttui viime metreillä erittäin tiukaksi. Kilpailuun osallistuneiden valokuvien näyttely avataan Nummen kirjastossa 24. helmikuuta kello 17, jolloin julistetaan myös valokuvakisan voittajat. Kenet haluaisit nähdä Bondina Daniel Craigin jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.fi tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA Ravistettuna ja sekoitettuna OHJAAJA Matthew Vaughn poimii aineksia vanhan ajan Bond-klassikoista ja yhdistelee niitä viihdyttävän veriseen tyyliinsä toimintakomediassa Kingsman: Salainen Palvelu. Lontoolaista white thrash -luokkaa edustava Eggsy (Taron Egerton) vaihtaa hupparin mittatilauspukuun, kun tämä värvätään salaiseen tiedustelupalveluun juuri sopivasti ennen maailmaa kohtaavaa uhkaa. Herrasmiestyylin sulautuminen moderniin toimintaelokuvaan toimii yllättävän hyvin. Brittikonkarit Colin Firth, Mark Strong ja Michael Caine antavat nuoremmalle näyttelijäpolvelle tahtia, ja on hauskaa nähdä varsinkin Firth hätkähdyttävän erilaisessa roolissa. Kenelle: Kaikille, jotka haluavat nähdä Samuel L. Jacksonin ässävikaisena pahiksena. Arvio: Viihdyttävä ja naurettavan väkivaltainen Kingsman kumartaa numerosarjalle 007 eikä ei ota itseään yhtään liian vakavasti. ESA TÖYKKÄLÄ Vapaat kädet Free Hands esittää Aurinkobaletin tanssijoiden omat koreografiat ESA TÖYKKÄLÄ MAALISKUUSTA lähtien Aurinkobaletti nostaa esille tanssijoidensa omaa jälkeä Free Hands -esityksissä. Siinä missä Aurinkobaletin ohjelmisto koostuu pääosin vierailevien koreografien töistä kuten helmikuussa Jorma Uotisen Ennen viimeisiä ajatuksia -teoksesta on tällä kertaa tanssijoiden omien ideoiden aika päästä valokeilaan. Illassa on neljä pientä esitystä. Neljä meistä tekee omat koreografiamme, ja tanssimme myös muiden teoksia, sanoo Aurinkobaletin tanssija Mikko Kaikkonen. Kaikkosen lisäksi Free Handissa nähdään Eeva Bangin, Päivi Kujansuun ja Anton Wretlingin omia teoksia. Mukana illassa on tanssimassa niin ikään Aurinkobaletin vakitanssijoihin kuuluva Elina Raiskinmäki. Lyhyemmissä esityksissä on myös enemmän tilaa leikitellä ideoilla, koska nyt ei tarvitse noudattaa sääntöjä, joita koko illan kestävä performanssi ehkä vaatii. Nyt koko ilta on kuin karkkia, jota heitellään Tanssissa ei ole sanoja, joita normaalisti käytämme kommunikointiin. Mielestäni se on vapautta, sanoo Aurinkobaletin tanssija Anton Wretling (oik). yleisölle. Kaikki esitykset ovat erilaisia, Anton Wretling kertoo. Esa Töykkälä TUKHOLMASTA kotoisin oleva Wretling aloitti jo nuorena katutanssin kavereidensa kanssa. Kavereiden into tanssiin hiipui, mutta Wretling jatkoi sen parissa lukion kautta Kööpenhaminassa sijaitsevaan Statens Scenekunstskoleen asti, josta hän valmistui tanssijaksi vuonna 2011. Hänet kiinnitettiin Aurinkobaletin riveihin vuotta myöhemmin. Aurinkobaletin Free Hands -illoissa nähdään Wretlingin koreografia Ritual Union, joka käsittelee rituaaleja tanssin kautta. Prosessi on vielä vähän kesken, joten en ole aivan varma, miltä se tulee lopulta näyttämään. Rituaalien konseptihan on aika laaja. Se voi liittyä naimisiin menoon tai vaikkapa siihen, kun herää aamuisin. Esityksessä tuon elektronista musiikkia nykyajan tanssimaailmaan, Wretling kertoo. MIKKO Kaikkonen huomasi teatteriopintojen jälkeen olevansa kiinnostunut enemmän tanssista ilmaisumuotona. Aurinkobaletissa hän on tanssinut jo kymmenen vuotta. Hänen koreografiansa Free Hands -illassa kantaa nimeä Hajoava aika ei kirjoita voittajien historiaa. Teoksen idea sai alkunsa Elvis Costellon ja The Brodsky Quartetin The Juliet Letters -albumista. Levy koostuu fiktiivisten kirjoittajien kirjeistä Romeo ja Julia -näytelmän Julialle. Siinä olisi ollut aineksia isommallekin esitykselle, mutta halusin kokeilla sitä näin. Yritän koreografian kautta lähestyä ajan tunnetta. Aikahan on yksi tanssin muodoista, kuten liikekin, Kaikkonen sanoo. Free Hands ensi-illassa Manillan Aurinkobaletissa 11.3. Yleisö on tervetullut Free Handsin avoimiin harjoituksiin 5.3. klo 19.
$681127 -$ - $ +(,!#,#,1! -$- % - - " $ %* %- * * $ * % * *. $ %% ///# * # ( %- * 0<<7 9 1 982.5$//( 7$5-27$$1 /20$ $68172 9DORLVD WRLVHQ NHUURNVHQ NDNVLR,OSRLVLVVD YDSDXWXPDVVD UDXKDOOLVHVWD MD DUYRVWHWXVWD WDOR\KWL VW S WW\Y Q WLHQ S VV 3DUYHNNHHOOLQHQ ODVLWHWWX NDNVLR UDXKDOOLVHOOD SDLNDOOD,OSRLVLVVD /RPD DVXPLVWD \PS UL YXRGHQ 5DXKDOOLVHOOD VLMDLQQLOOD DXWRWLHQ S VV +LQWD ȱ.rkghqxphur 9XRNUD ȱ NN.RKGHQXPHUR +LQWD ȱ.rkghqxphur - $ **. * * %- *!' 00*. * * +&!.RKWHHW SRLPLWWX 2LNRWLHOW! " # ## " # # # ## # #
2 Lauantai 21. 2. 2015
Totuus ihmeellisempää NELLI Baran demarinaisista esittää mielipiteen (11.2.) perheväkivallasta ja lasten fyysisestä kurittamisesta. Kun tekstiä luki ja Nelli kirjoitti naisten kohtaamasta perheväkivallasta, oli tekijänä mies. Tämä pitänee tilastojen valossa paikkaansa. Tilastokeskuksen mukaan vain noin kymmenen prosenttia perheväkivallan uhreista on miehiä. Ja mikä surullisinta, perheväkivallasta ilmoittaa poliisille vain kymmenen prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä. Kun Nelli kirjoitti lasten fyysisestä kurittamisesta, Nelli puhui ihmisestä tekijänä. Tekstinsä lopussa Nelli kuitenkin tiivisti synkän aiheensa muotoon: Mies, perheongelmia ja riitoja voidaan ratkoa muutenkin kuin lyömällä lastaan tai vaimoaan. Todellisuus on lapsen fyysisen koskemattomuuden rikkomisessa jotain muuta. Lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan lisäksi on olemassa pahoinpitelytermin alla sellainenkin käsite kuin kaltoinkohtelu. Lasta voi kohdella kaltoin kemiallisesti tai emotionaalisesti. Jopa uskonnollinen fanatismi lastaan kohtaan voidaan tulkita emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi. Oma lukunsa on sikiöaikainen pahoinpitely fyysisesti tai kemiallisesti. Haluaisin tietää mitä lähdettä demarinaisten Nelli mahtoi käyttää mielipiteidensä tukena? Jos yksi neljästä vanhemmasta käyttää fyysistä kuritusta kasvatuksessa. Itse ainakin sain sen kuvan, että hiustupsuun tarrautuu mies? Yli kymmenen vuoden kokemus kunkin tuloluokan osalta on osoittanut vain sen, että totuus on valitettavasti tarua ihmeellisempää. Olen seurannut sivusta kuinka äiti menetti lapsensa isälleen juuri yllä mainittujen kaltoinkohtelujen vuoksi. Kuinka isän piti taistella vastaan saadakseen lapsilleen puhtaat vaatteet ja ravintoa, koska äitiä ei lapsi kiinnostanut. Olen seurannut sivusta kuinka sijoitusperheen lasta kaltoinkohdeltiin, ja lapseen syntyneet henkiset traumat koetettiin sysätä alkuperäisen perheen syyksi. Tässäkin tapauksessa sijoitusperheen äidin rooli oli mittava. Lähtökohtainen ajatus ja asia on tärkeä. Kenenkään ei tulisi lyödä tai kohdella kaltoin ketään. Ei aikuista eikä ainakaan lasta. Mutta kasvatuksellisestihan ympäristön on helppo puuttua tukistamiseen ja muuhun fyysisen koskemattomuuden rikkomiseen. Ja siitä on kaamean helppo puhua kauniisti. KAHDEN LAPSEN ISÄ JA HOITOALAN AMMATTILAINEN Yrittäjyydestä kasvua Varsinais-Suomeen Oikaisu KESKIVIIKON lehdessä (18.2.) julkaistun Täysosuma-kuvan ottaja on Eija Lindroos, eikä Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.fi UUDET työpaikat syntyvät tänä päivänä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhä useampi korkeasti koulutettu löytää myös elantonsa yrittäjänä. Akavalaisista noin 29 000 on pää- tai sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Varsinais-Suomi on vahva koulutusmaakunta. Tulevaisuuden kasvu syntyy osaamisesta. Myös yrittäjyyden syntymistä pitäisi tukea yrittäjyysosaamista vahvistamalla. Kaikissa maakunnan korkeakouluissa tulisi tarjota yrittäjyysopintoja. Niiden tulisi olla luonteva osa kaikkia koulutusohjelmia. Yhä useampi toimii vuorotellen palkansaajana ja yrittäjänä. Roolit saattavat vaihtua jopa saman viikon aikana. Tämä saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia työttömyysturvan kanssa. Sosiaaliturva ei saisi kuitenkaan katketa, joten työttömyysturvaa pitää kehittää niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä. Paras tapa olisi tuoda pienyrittäjän työttömyysturva lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Tämä madaltaisi raja-aitaa yrittäjän ja palkansaajan välillä ja kannustaisi toimimaan myös yrittäjänä. Myös yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan pitää uudistaa. PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.fi EERO KUPARINEN PUHEENJOHTAJA AKAVAN VARSINAIS-SUOMEN ALUEJOHTORYHMÄ Eija Puhuri, kuten kuvalähteessä virheellisesti mainittiin. VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.fi AAMUSET KOLUMNI Ketä ei itketä? 15 MIELIPIDE ENSI syksynä itketään taas kaiken kansan voimin, kun Vain elämää tulee neljännen kerran. Spekulaatiot sarjan ympärillä käyvät kuitenkin jo nyt kuumina ja varmoja tietojakin esiintyjistä on ollut. Se on kuitenkin varmaa, ettei Tuomari Nurmiota ohjelmassa nähdä. Ei vaikka tarjolla oli noin 70 000 euron palkkio, mikä vastaa osapuilleen Handen vuosipalkkaa. Toisille ohjelmasta saatava korvaus on liian vahva houkute. Lisäksi on helppo kuvitella, että monen artistin vaakakupissa painaa Cheekin esimerkki. Vaikka kaikki ohjelmassa esiintyneet artistit eivät stadioneita täytäkään, on suurimmalla osalla pyyhkinyt suhteellisen mukavasti myös tv-hypen jälkeen. Komean könttäkorvauksen lisäksi ohjelmassa herkistelyllä on ollut monen uralle kauaskantoisempia positiivisia vaikutuksia. YHTÄ vahvasti kuin artistit jakautuvat puolesta ja vastaan, myös yleisön mielipiteet jakautuvat. Toiset arvostavat artisteja, jotka eivät lähde mukaan julkiseen itkemiseen. Osa sarjan faneista taas käy kuumana, koska haluaisi nähdä ohjelmasta kieltäytyneen suosikkinsa. Toiset näyttävät virtuaalipeukkua, kun artisti ei lähde rahan perässä myymään itsemääräämisoikeuttaan. Kaikki kunnia Tuomari Nurmiolle, Kauko Röyhkälle ja muille ohjelmasta kieltäytyneille, mutta aika moni kritisoi ohjelmaan lähteviä. Ei ehkä muisteta, että Suomessa harvakseltaan artisti kuittaa kymmenien tuhansien palkkioita. Aika monen palkkatyöläisen tilinauhassa ylimääräinen 50 000 tekisi gutaa. Sama tilanne on Suomessa lähes kaikilla artisteilla. Kuinka monella tavallisella duunarilla olisi pokkaa kieltäytyä, jos parin viikon töillä saisi vuoden liksan? ILKKA LAPPI
16 AAMUSET