Oulun Jätehuolto Toimintakertomus 2008

Oulun Jätehuolto Toimintakertomus 2008

Johtajan katsaus Vuonna 2008 tuli Suomessa ilmi useita vilpillisiä tapauksia jätteiden käsittelyssä. Nestemäisiä jätteitä oli asiallisen käsittelyn sijasta johdettu viemäriin ja moottorirataa oli käytetty laittomana kaatopaikkana. Lisäksi muita tapauksia on poliisitutkinnassa. Asukkaiden ja jätteiden tuottajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan toimittaessaan jätteensä kunnallisen jätehuollon hoidettavaksi. Kunnalliset jätelaitokset - Oulun Jätehuolto mukaan lukien - eivät ole tavoittelemassa pikavoittoja ympäristön kustannuksella, vaan tarjoavat luotettavaa ja ympäristöystävällistä palvelua kohtuulliseen hintaan. Toivottavasti uutta jätelakia valmistelevat tahot ja poliittiset päättäjät muistavat tämän valmistellessaan ja päättäessään uuden jätelain vastuukysymyksistä. Liian suuri liberalismi jätehuollossa saattaa olla ympäristön ja maksavan asiakkaan edun vastaista. Vuosi 2008 oli Oulun Jätehuollossa jokseenkin yllätyksetön, vaikkakin liikevaihdossa tehtiin uusi ennätys. Liikevaihtoa kasvatti erityisesti Raahen, Pudasjärven ja Vihannin liittyminen mukaan yhteistyöhön, mutta myös biokaasun, hyötyjätteiden ja kierrätyskeskuksen myynneissä tehtiin ennätykset. Kun lasketaan biokaasun myyntituotto ja biokaasun sähkötuotto, on summa yli 0,7 miljoonaa euroa! Biokaasutuotto vähentää siten tarvetta korottaa jätteiden käsittelymaksuja käytännössä tuotolla voidaan maksaa puolen henkilökunnan palkat. Investoinneista valmistuivat biojätteiden ja öljyisten maiden kompostointikenttien laajennukset. Merkittävin investointi oli kuitenkin nestemäisten jätteiden käsittelylaitos, jossa käsitellään fysikaalis-kemiallisin menetelmin rasvan- ja hiekanerotuskaivojen jätteitä. Päijät-Hämeen Jätehuollon Lahden laitosta lukuun ottamatta vastaavia laitoksia ei ole aiemmin Suomeen rakennettu. Saimmekin Lahdesta paljon apua oman laitoksemme suunnittelussa, rakentamisessa ja käyttöönotossa, josta suuri kiitos heille. Laitoksemme on nykyaikainen ja itkälle automatisoitu, ja se parantaa oleellisesti nestemäisten jätteiden käsittelyn tasoa sekä vähentää haju- ym. ympäristöhaittoja vanhaan järjestelmään verrattuna. edun mukainen. Liikelaitosten lautakunta päätti jatkaa sopimusperusteista kuljetusta ainakin vuoden 2013 loppuun. Oulun Jätehuolto tekee hedelmällistä yhteistyötä lukuisten jätealalla toimivien yritysten ja yhdistysten kanssa. Oman henkilökuntamme määrä on keskimäärin 25, mutta työllistämme yksityisissä yrityksissä ja yhteisöissä välittömästi ja välillisesti suunnilleen sama määrän henkilöitä kuin mitä omamme on. Yhteistyötä yritysten kanssa tehdään mm. Ruskon jätekeskuksen maansiirtotöissä, jätteen siirtokuljetuksissa, pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiden käsittelyssä sekä hyötyjätteiden ja elektroniikkaromun käsittelyssä. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2008. Kiitän myös entisen liikelaitosten lautakunnan jäseniä erittäin hyvästä yhteistyöstä koko nelivuotiskauden ajan. Oulun Jätehuollon henkilökunnalle suuri kiitos hyvästä työpanoksesta seudun jätehuollon hyväksi. Markku Illikainen Keväällä valmistui konsulttityönä kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen ja sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen vertailu, joka kustannettiin yhdessä toimialueen jätehuoltoyrittäjien kanssa. Selvityksestä voidaan kiteytettynä todeta, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus on jätehuoltoyritysten edun mukainen, kun taas kunnan kilpailuttama järjestelmä on asiakkaan 3

Oulun Jätehuolto Liikelaitosten lautakunta Year 2008 in Oulu Waste Management 4 Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, ja se vastaa omalla toimialueellaan jätteenkäsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuolto toimii vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seurataan jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuului v. 2008 17 kuntaa, joissa on yhteensä 265 515 asukasta. Oulun Jätehuolto vastaa kaikkien yhteistyökunnissa muodostuvien jätteiden loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen. Lisäksi Oulun Jätehuolto vastaa kuntien hyöty- ja ongelmajätteiden keräämisestä, jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa ovat Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, Yli-Ii sekä Ylikiiminki. Raahen ja Pudasjärven kaupungit sekä Vihannin kunta huolehtivat itse omista hyöty- ja ongelmajätteistään sekä jäteneuvonnasta. Raahessa ja Pudasjärvellä on omat jätteiden siirtokuormausasemat. Yhteistyökunnissa toimii yhteensä kahdeksan jäteasemaa. Jäteasemat keräävät jätteet, ja ne kuljetetaan Ruskon jätekeskukseen. Jäteasemilla otetaan vastaan koti- ja maatalouksien hyöty- ja ongelmajätteitä, elektroniikkaromua sekä pieniä määriä jäteöljyjä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti pieniä, maksullisia kuormia esimerkiksi remontoinnissa syntynyttä sekajätettä. Toimialueen kunnissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus, ja kuljetuksia hoitaa 15 yritystä. Oulun Jätehuollon toimintaa ohjasi viime vuonna 9-jäseninen lautakunta, joka kokoontui kerran kuukaudessa. Vuoden 2009 alusta liikelaitosten lautakunta muuttuu liikelaitosten johtokunnaksi. Varsinaisia jäseniä vuonna 2008 olivat: Mikko Viitanen (pj), Timo Lindborg (vpj), Patrick Dickson, Kerttu Hakala (loppuvuodesta Paula Himanen), Maila Kallinen, Johanna Karjula, Kalevi Lämsä, Juha Silenius sekä Harriet Urponen. Varajäseniä olivat: Jarkko Ekman, Aija Jaako, Petri Luukkonen, Veikko Meriläinen, Juha Räisänen, Heljä Sohlo, Maija Sutela, Martti Turkka, Anu Vihavainen ja Tanja Rytkönen-Romppanen. Kaupunginhallituksen edustaja: Tanja Rytkönen-Romppanen Varajäsen: Reijo Sallinen Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 16 communities and over 260 000 people. Operations reduction and treatment of waste, recycling, final disposal and information services are funded by waste management fees. Oulu Waste Management had 20 permanent employees last year. We also had several summer trainees and temporary employees in different projects. Most of the workers are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. 77 thousand tons of household waste and more than 7 400 tons of biowaste was treated last year. Recyclabe waste, paper, cardboard, glas, plastic and metal were delivered to Rusko waste centre or to the recycling points. Environmental impacts are monitored constantly and the results are reported to the regional authorities. Our environmental management system was affirmed a certificate in 2005. The system follows ISO 14001 standard. Our ISO 9001 quality management system was certificated in 2007. Biogas is pumped from the landfill, pumping decreases the amount of the methane in the athmosphere. The amount of energy produced from the gas was 33 000 MWh last year. The gas is sold to the industry and is used to produce energy. Last year the amount of energy was 33 000 MWh. Oulu Waste Management has a microturbine plant, which produces also electricity from the landfill gas. The electricity is mostly used in Rusko waste centre.

Oulun Jätehuollon strategia Oulun Jätehuolto määrittelee strategiassaan vuosittain asiakkaisiin, toimintaan, henkilökuntaan ja talouteen liittyvät tavoitteet. Vuoden 2008 strategiassa katsottiin tärkeäksi mm. palvelutason ja asiakaspalvelun parantaminen, haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen sekä positiivinen taloudellinen tulos kilpailukykyisin hinnoin. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain välitilinpäätösten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian tärkeimmät tavoitteet saavutettiin vuonna 2008. Toimintajärjestelmä Oulun Jätehuollon toimintajärjestelmä pitää sisällään ISO 14 001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ja ISO 9001 -standardin mukaisen laatujärjestelmän. Järjestelmä systematisoi Oulun Jätehuollon toimintaa, ja sen avulla laatu- ja ympäristönäkökohdat voidaan ottaa toiminnassa kattavasti huomioon. Järjestelmän myötä Oulun Jätehuolto on myös sitoutunut laatu- ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Toimintajärjestelmän on sertifioinut eli todentanut standardin vaatimusten mukaiseksi SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut. Ympäristöjärjestelmän sertifikaatti on ollut voimassa vuodesta 2005 ja laatujärjestelmän sertifikaatti vuodesta 2007. Toimintapolitiikka Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa riskittömästä jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta sekä kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta toimialueellaan. Oulun Jätehuolto edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätöksenteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen. Ympäristö Toimintamme positiivisia ympäristövaikutuksia on hallittu jätteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta sekä aktiivinen neuvonta- ja tiedotustyö. Negatiivisia ympäristövaikutuksia on haitallisten aineiden pääsy ympäristöön. Otamme ympäristön huomioon seuraamalla toimintamme ympäristövaikutuksia, ehkäisemällä haitallisia vaikutuksia, asettamalla uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita sekä arvioimalla niiden toteutumista. Käytämme harkiten luonnonvaroja ja pyrimme käyttämään tuotteita, jotka ovat kierrätettäviä ja valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Luomme näin perustan ympäristöhaittoja ehkäisevälle, teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti korkeatasoiselle sekä taloudellisesti kannattavalla toiminnalle. Asiakkaat ja sidosryhmät Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailukykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat jätehuoltopalvelut. Haluamme olla luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon asiakkaiden sekä sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta. Henkilöstö Oulun Jätehuollon henkilökunta on motivoitunutta, yhteistyökykyistä sekä alansa osaavinta. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta sekä siitä, että henkilökunta on tietoinen työnsä vaikutuksista ympäristöön ja miten jokainen työntekijä voi vaikuttaa toimintamme ja palveluidemme laatuun. Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen strategian mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa 2002 2011 ja kestävän kehityksen politiikkaa. Liikelaitosten lautakunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan kokouksessaan 13.6.2007. 5

6 Ympäristön tarkkailu Kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia aiheuttavat mm. jätteen mätänemisessä syntyvä kaatopaikkakaasu sekä hajoamistuotteiden ja haitta-aineiden kulkeutuminen vesistöihin. Kaatopaikkojen hoidon tavoitteena on minimoida jätteistä aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat. Ruskon jätekeskuksen toimintaa ohjaavat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen myöntämät ympäristöluvat. Ympäristövaikutuksia seurataan valvonta- ja tarkkailuohjelman mukaan. Päästöt ilmaan Kaatopaikoilla syntyvä kaatopaikkakaasu sisältää lähinnä metaania ja hiilidioksidia sekä pieniä määriä hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Metaani on 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. On arvioitu, että kaatopaikkojen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 3 %. Kaatopaikkakaasujen haitallisia vaikutuksia vähennetään kaasun talteenotolla. Vuonna 2008 kerättiin talteen 7,4 milj. m 3 biokaasua, jonka metaanipitoisuus oli keskimäärin 46 til-%. Kerätyn biokaasun määrä vastaa n. 51 000 t CO 2 :a. Talteenotolla ehkäistiin kasvihuonekaasupäästöjä 15 000 asukkaan kunnan kulutusperusteisten päästöjen verran. Syntyvistä kaatopaikkakaasuista saatiin talteen yli 70 %. Kaatopaikkakaasun sisältämä metaani on hyvä polttoaine, ja 2 m 3 kaatopaikkakaasua vastaa energiasisällöltään noin litraa öljyä. Vuonna 2008 talteenkerätyn biokaasun energiasisältö oli noin 33 GWh. Ruskossa kerätystä kaatopaikkakaasusta valtaosa hyödynnetään Paroc Oy:ssä sekä Oulun Energian välityksellä OYS:ssa ja keskuspesulassa. Noin 10 % kerätystä kaasusta käytetään Oulun Jätehuollon mikroturbiinilaitoksella sähköntuotannossa. Laitos tuottaa kaiken Ruskon jätekeskuksessa käytettävän sähkön, ja käyttämättä jäävä sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Jätekeskuksen kiinteistöt lämmitetään mikroturbiinilaitoksen hukkalämmöllä. Vuonna 2008 talteen otetun biokaasun hyödyntämisaste oli 100 %. Vuonna 2008 Oulun Jätehuolto sai lähiseudun asukkailta 86 hajuvalitusta. Ruskon jätekeskuksessa hajuhaittoja aiheuttavat kompostointi sekä kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmaan. Sääilmiöt vaikuttavat hajujen leviämiseen. Päästöt vesistöihin Kaatopaikkavesi on kaatopaikalla muodostuvaa likaantunutta nestettä. Kaatopaikkavedelle on ominaista mm. korkeat typpipitoisuudet sekä COD- ja sähkönjohtavuusarvot. Typpi on pääosin ammoniumtyppeä (NH4-N). Vedet voivat sisältää myös mm. raskasmetalleja sekä orgaanisia haitta-aineita. Ruskon jätekeskuksen pinta-, pohja- ja suotovesistä tarkkaillaan säännöllisesti fysikaalis-kemiallisia suureita sekä raskasmetalleja tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikan läpi suotautuvat vedet kerätään kahteen suotovesialtaaseen ja johdetaan Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle. Suotoveden määrä vaihtelee vuotuisen sademäärän mukaan. Vuonna 2008 jäteveden puhdistamolle johdettiin 225 000 m 3 jätevettä. Suotoveden mukana jätevedenpuhdistamolle mennyt typpikuormitus oli n. 24 000 kg, mikä vastaa n. 4 700 ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä typpikuormitusta. Kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet Kuivasjärveen laskevassa Lopakkaojassa sekä muutamissa pohjaveden havaintopisteessä kohonneina NH4-N- sekä sähkönjohtavuuspitoisuuksina. Lopakkaojan kuormitusta on vähennety niskaojan saneerauksella ja vesien johtamisella viemäriin. Vanhan kaatopaikan maisemointi on vähentänyt osaltaan Lopakkaojan kuormitusta. Muut ympäristövaikutukset Haittaeläinten ravinnonsaantia, hajuhaittoja ja roskaantumista vähennetään tiiviillä jätetäytöllä ja avoinna olevan jätetäytön pinta-alan minimoimisella. Rottakantaa vähennettiin säännöllisellä myrkytyksellä. Ruskon jätekeskuksessa syntyvä melu ja pöly johtuvat liikenteestä sekä osin jätteenkäsittelytoiminnoista. Melumäärä vastaa normaalia teollisuusalueella syntyvää melua. Pölyhaittoja torjutaan sorateiden asfaltoinnilla sekä teiden harjaamisella ja kastelemisella. Oulun Jätehuolto raportoi poikkeamatilanteista vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastoon kymmenen kertaa. Poikkeamaraportteja tehtiin mm. hajuhaitoista (6 kpl), tulipaloista (3 kpl) sekä nestemäisten meijerituotteiden vastaanottamisesta. Hyödynnetty biokaasumäärä (nm 3 ) V. 2000-2008 Pumppaamo i i otettu käyttöön vuonna 2003

Projektit ja kehityshankkeet Rasvajätteet bioenergiaksi -tutkimushanketta jatkettiin. Viime vuonna hankkeessa tehtiin laboratoriokokeita sekä yhteinen pilottilaitos Ekokympin kanssa. Hanke jatkuu vielä vuonna 2009. Oulun Jätehuolto jatkoi neuvotteluja kompostimullan tuotteistamisesta yhteistyössä alan yrityksen kanssa. Neuvottelut jatkuvat edelleen. Oulun Jätehuolto oli mukana TEKESin tukemassa KAAPINTA-hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä kaatopaikkojen pintasuojarakenteissa. Hankkeessa rakennettiin Ruskon jätekeskukseenyhden hehtaarin kokoinen koekohde, joka on yhden hehtaarin kokoinen. Pintarakenteessa hyödynnettiin Tornion terästehtaan vedenpuhdisussakkaa. Rakennetta seurataan kahden vuoden ajan, jotta nähdään, miten pintarakenne toimii ja miten tiiviisti uusi materiaali pitää vettä. Hanketta seurataan kaksi vuotta. Hankkeessa pyrittiin selvittämään, miten jätelupaa vaativia sivutuotteita voidaan hyödyntää maanrakennuksessa ja maarakenteissa. Hanke jatkuu vuoteen 2009. Vuonna 2008 alettiin toimittaa energiajätettä (REF) koepolttoon Laanilan Voimalle Ouluun (Kemira). Yhteistyötä aiotaan jatkaa. Oulun Jätehuoltoon valmistui kaksi insinöörityötä: Teknistaloudellinen selvitys Oulun Jätehuollon jäteasemien logistiikasta ja Rakennusjätteen käsittelyn teknis-taloudellinen selvitys. Jälkimmäisen insinöörityön pohjalta järjestettiin loppuvuonna tarjouspyyntökilpailu, jonka avulla pyritään vuonna 2009 löytämään yhteistyökumppani uudentyyppistä rakennusjätteen lajittelua varten. 7

Työntekijät Oulun Jätehuollossa työskenteli viime vuonna yhteensä 20 vakinaista työntekijää. Määräaikaisia työsuhteita oli viime vuonna 11. Työllistämistuella palkattiin kolme henkilöä kerrallaan, yhteensä heitä oli viime vuonna 10. Kesätyöntekijöinä oli yhteensä 13 koululaista ja opiskelijaa. Suurin osa Oulun Jätehuollon henkilöstöstä työskentelee Ruskon jätekeskuksen käsittely-yksikössä ja Ruskossa sijaitsevassa hallinnossa. Toppilan Kierrätyskeskuksessa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja kolme tukityöllistettyä. Koulutus Henkilökunnasta neljä kävi Ensiapu 1 -kertauksessa ja kaksi suoritti tulityö 2 -kurssin. Kaksi työntekijää suoritti lisäksi työturvallisuuskortin. Yleistä ympäristökoulutusta annettiin kahdelle työntekijälle. Koko henkilökunta osallistui joulukuussa asiakaspalvelukoulutukseen. Ympäristöinsinööri osallistui ongelmajätteiden keräilyn ja käsittelyn työsuojeluriskit -koulutukseen. Lisäksi Oulun Jätehuollon johtoryhmä sai koulutusta johtoryhmätyöskentelyyn. Hallinnossa saatiin kriisiviestintä- ja arkistokoulutusta. Virkistys ja tyky-toiminta Oulun Jätehuolto tuki henkilökunnan liikunnallisia harrastuksia maksamalla halukkaille kuntoilijoille osan liikuntasetelin hinnasta. Jätehuolto tarjosi myös hierontamahdollisuuden keväällä ja syksyllä. Loppuvuonna Oulun Jätehuolto liittyi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimaan Työpaikkaliikunta-ohjelmaan. Ohjelma koostuu ohjatusta terveys- ja kuntoliikunnasta ja aktivointikäynneistä. Työntekijöillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntalajeja maksutta. Toimihenkilöt kokoontuivat toukokuussa yhteiseen pysäkkipäivään eli ryhmäkehityskeskusteluun, jossa keskusteltiin rakentavasti työntekijöiden yhteistyöstä, tulevaisuuden näkymistä ja henkilökohtaisista työhön liittyvistä ajatuksista. Myös kierrätyskeskuksessa järjestettiin henkilökunnan pysäkkipäivä. Maaliskuussa henkilökunta vietti yhteisen liikuntapäivän Virpiniemessä. Tällöin osa laski pulkkamäkeä ja osa hiihti. Useat osallistuivat lumikenkäilyyn. Lopuksi paistettiin yhdessä makkaraa. Kesäkuussa henkilökunta kokoontui yhteiseen kesänavaukseen hallintorakennuksen terassilla. Syksyn perinteiseen ohjelmaan kuului ruskaretki, joka viime vuonna suuntautui Rokualle. Ruskaretkellä käytiin pyöräretkellä ja vaeltamassa ja nautittiin yhteinen illallinen. Pikkujoulua vietettiin vuonna 2008 teatterissa, jossa nähtiin Luolamies-näytelmä. Sen jälkeen aterioitiin espanjalaisessa ravintolassa. Vuoden 2008 Kamuksi valittiin kiinteistönhoitaja Arto Säkkinen. Järjestyksessään toisen Vuoden Kamun valitsivat henkilökunnan jäsenet keskuudestaan. Oulun Jätehuollon henkilöstö 31.12.2008 Vakinainen henkilöstömäärä 20 Työlomalla olevat työntekijät Tilapäinen henkilöstömäärä 8 Naisia (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 36 % Miehiä (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 64 % Työtapaturmat 4 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 24 päivää Poissaoloprosentti, kaikki poissaolot (keskiarvo/kk) 6,5 % 8

Neuvonta ja tiedotus Tehokkaalla tiedotuksella ja neuvonnalla pyritään muuttamaan ihmisten ympäristötekoja ja asenteita, ja erityisesti jätteen synnyn ehkäisystä tiedottaminen on tärkeää. Jäteneuvonta tavoittaa ihmiset jätteenkäsittelyn alkupäässä ja on tehokas keino vähentää sekajätteen määrää kaatopaikalla.jäteneuvontaa annetaan kaikissa yhteistyökunnissa Raahea, Pudasjärveä ja Vihantia lukuunottamatta. Oulun Jätehuolto tarjosi henkilökohtaista jäteneuvontaa viime vuonna sekä puhelimessa että internetissä. Internet-kyselyjä tuli kotisivujen kautta yhteensä 250 kpl. Lisäksi jätteiden kierrätyksestä ja jätteen synnyn ehkäisystä kerrottiin erilaisissa infotilaisuuksissa ja luennoilla. Luentoja järjestettiin eri oppilaitoksissa, seurakunnissa, taloyhtiöissä sekä vapaa-ajan järjestöissä. Yhteensä luentoja ja jäteneuvontatilaisuuksia pidettiin 50 kertaa. Ruskon jätekeskukseen tutustui viime vuonna yhteensä 115 erilaista ryhmää, mikä on 30 enemmän kuin edellisvuonna. Useimmat ryhmät olivat koululaisia tai päiväkotilaisia. Jätekeskuksessa kävi myös ulkomaalaisryhmiä, aikuisopiskelijoita sekä eri yritysten edustajia. Oulun Jätehuolto kohdisti vuonna 2008 jäteneuvontaa edellisvuotiseen tapaan ala-asteikäisille ja päiväkoti-ikäisille lapsille. Oiva Roina -jätevaris kävi päiväkodeissa, eskareissa, perhekerhoissa, kouluissa, partioryhmissä ja eri tapahtumissa yhteensä 45 kertaa. Oiva Roina jakaa perustietoa kierrättämisestä ja luo myönteistä mielikuvaa lajittelun tärkeydestä. Oiva Roinasta tehtiin vuoden aikana useita lehtijuttuja. Vuonna 2008 Oulun Jätehuolto järjesti ekopistekampanjan, jolloin jäteneuvojat jalkautuivat ekopisteille kolmena eri iltana touko-kesäkuussa. Kampanjan aikana arvottiin kierrätetty ja kunnostettu polkupyörä, ja kampanjan päätöstä vietettiin syksyllä Oivapisteellä taimenvaihdon merkeissä. Taimenvaihtopäivä järjestettiin viime vuonna kahdesti, sillä ensimmäisen kerran taimia vaihdettiin toukokuussa. Taimenvaihtopäiviin osallistui yli 150 henkilöä. Oulun Jätehuolto oli mukana viime vuonna kaksilla messuilla: huhtikuussa Rakentajamessuilla ja syyskuussa Tyrnävän perunamarkkinoilla. Talonrakentajia ja -remontoijia tiedotettiin rakennusjätteen lajittelussa myös osallistumalla Oulun kaupungin tontinsaajien rakennusiltoihin sekä jakamalla kaikille rakennuslupaa hakeneille tietopaketti rakennusjät teen lajittelusta. Oulun Jätehuollosta kirjoitettiin aktiivisesti lehdistössä, ja erityisesti ekopisteet ja jätekuljetukset olivat vuonna 2008 otsikoissa. Oulun Jätehuollon henkilökuntaa haastateltiin radioon 22 kertaa ja televisioon kerran. Julkaisut ja sisäinen viestintä Oiva Roina asiakaslehti ilmestyi marraskuussa, ja lehdessä kerrottiin esimerkiksi ekopisteistä, jätekeskuksen työntekijöistä sekä vähäjätteisistä ruokaostoksista. Jäteopas ilmestyi huhtikuussa, ja sen painos oli tähän mennessä suurin: 110 500 kpl. Jäteoppaan välissä jaettiin entiseen tapaan kaksi puutarhajätekuponkia jokaiseen talouteen. Rakentajan jäteopas uudistettiin, ja lisäksi loppuvuonna ilmestyi Oulun Jätehuollon yleisopas. Sisäinen tiedotuslehti Oiva ilmestyi joka kuukauden ensimmäisellä viikolla. Sisäisessä viestinnässä pyrittiin yhä enemmän käyttämään tiedotuskanavana Akkunaa eli Oulun kaupungin omaa intranetiä. Vuonna 2008 ryhdyttiin laatimaan Oulun Jätehuoltoon omaa kriisiviestintäsuunnitelmaa, jonka työstäminen jatkuu vuonna 2009. 9

Ruskon jätekeskus vuonna 2008 Ruskon jätekeskukseen valmistui vuonna 2008 nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. Käsittelylaitoksessa vastaanotetaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäisiä jätteitä. Vastaanotettu jäte käsitellään erityiskankaasta valmistetuissa geotuubeissa, joiden avulla kiinteä aines erotetaan nesteestä. Geotuubeista neste pumpataan suoraan viemäriin ja jätevedenpuhdistamolle. Tuubeihin jäänyt kiintoaines kompostoidaan. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksella liete käsitellään hallitusti, eikä laitoksesta tule hajuhaittoja ympäristöön. Nestemäisiä jätteitä arvellaan tulevan Ruskoon vuodessa n. 6 000 tonnia. Rakennuksen pinta-ala on 260 neliömetriä, ja käsittelylaitos maksoi 600 000 euroa. Biokaasun keräystä tehostettiin. Laajennusalue II:lle rakennettiin kuusi uutta biokaasun vaakakeräyslinjaa. Laajennusalue I:lle rakennettiin kaksi vaakakeräyslinjaa. Nyt kaasunkeräyskaivoja on yhteensä 47, joista 25 sijaitsee vanhan kaatopaikan alueella. Mikroturbiinilaitoksen avulla kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää myös sähkönä, kun kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa suoraan sähköenergiaksi. Kaasunkeräys ja kaasun hyödyntäminen vähentää tuntuvasti Ruskon jätekeskuksen ympäristöhaittoja. Oman sähköntuotannon ansiosta säästettiin sähkön ostossa lähes 100 000 euroa. Puhdasta puuta toimitettiin edelleen energiahyötykäyttöön. Myös jätetäytöstä kerättiin puuta ja metallia hyötykäyttöön. Puujätettä saatiin yli kaksi kertaa edellisvuotta enemmän: 51 tonnia. Metallia kerättiin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Puutarhajätealueella ryhdyttiin pohjustustöihin, ja toinen puoli on jo asfaltoitu. Pohjustustöitä jatketaan vuonna 2009. Kaikki puutarha- ja haravointijäte saatiin viime vuonna hyötykäyttöön. Puutarhajätteen laatu on parantunut tehostetun opastuksen ansiosta. Vuonna 2008 Oulun Jätehuolto hankki jätekeskukseen keräyskalustoa, vaihtolava-kuorma-auton sekä henkilöauton. Viime vuonna henkilöautopenkka siirrettiin laajennusalue I:lle, jota varten rakennettiin tiestöä ja valaistusta. Laajennusalue III:lta kaadettiin puusto ja kerättiin hakkuutähteet ja kannot. Laajennusalue III otetaan käyttöön vuonna 2009. Biojätteen kompostointikenttää laajennettiin 5 400 neliömetrin verran. Lisäksi öljyisten maiden kompostointikenttiä rakennettiin lisää yhteensä 3 100 neliömetriä. Molemmat alueet päällystettiin asfaltilla. Ruskon jätekeskuksessa sijaitsevaan kompostointilaitokseen otetaan vastaan kaikki erilliskerätty biojäte kaikista yhteistyökunnista. Viime vuonna biojätteen määrä kasvoi voimakkaasti. Jotta toimintahäiriöt vähenisivät ja biojäte saataisiin syötettyä murskaimelle tasaisemmin, uusittiin syötinkuljetin. Myös murskainta siirrettiin toiminnallisesti parempaan paikkaan. 10

Ongelmajätehuolto ja SER Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan maksutta vastaan koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Oulussa ongelmajätteitä voi palauttaa Ruskon jätekeskukseen, Toppilan kierrätyskeskukseen ja vankilan tuotemyymälään. Ympäristökunnissa ongelmajätteitä vastaanotetaan jäteasemilla. Kotitalouksien ongelmajätteitä kerätään myös kiertävään keräysautoon keväisin ja syksyisin. Vuonna 2008 ongelmajätteiden keräyskampanjoita järjestettiin ympäristökunnissa 12 kertaa ja Oulussa 4 kertaa. Yritysten ongelmajätteet otetaan maksullisina vastaan Ruskon jätekeskuksessa. Sähkö- ja elektroniikkaromun määrä jatkoi kasvuaan Oulun Jätehuollon toiminta-alueella. SE-romua kerättiin vuonna 2008 yhteensä n. 1 700 tonnia. Sähkö- ja elektroniikkaromun kasvu on ollut tasaista, mutta viime vuonna eniten nousi pienten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä. Myös televisioita palautetaan edelleen runsaasti. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksessä ja käsittelyssä tehdään yhteistyötä Sertyn, Elkerin sekä Nera/Electroluxin kanssa. Ongelmajätteiden määrien kehitys/kg 2006-2008 2006 2007 2008 Akut 168 922 170 219 130 502 Hapot ja emäkset 333 47 324 Jäähdytin- ja jarrunesteet 635 483 1 102 Loisteputket SER SER SER Lääkkeet 6 530 8 218 9 233 Maalit, liimat, liuottimet 74 855 98 161 126 184 Kemikaalit 2 375 538 1 198 Paristot 10 799 13 972 16 915 Torjunta-aineet 80 498 460 Kiinteät öljyiset jätteet 13 739 11 882 11 753 Yhteensä 278 268 304 018 297 671 Öljyvesiseos 393 654 284 379 385 363 Pilssivesi 21 540 19 620 17 620 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 21 770 41 001 109 705 Öljynerotuskaivojen jäte 235 420 200 880 529 040 Yhteensä 672 384 545 880 1 041 728 Ongelmajätteet yhteensä 950 652 849 898 1 339 399 11

12 Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskus sijaitsee noin seitsemän kilometriä koilliseen Oulun kaupungin keskustasta. Alue on suojaviheralueineen 94 hehtaarin laajuinen, ja käytössä oleva seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka on 5,5 hehtaarin kokoinen. Loppuosa jätekeskuksesta on varattu muille toiminnoille kuten hyötyjätepisteelle, ongelmajätteiden varastoinnille, kompostoinnille ja toimistotiloille. Ruskon jätekeskuksessa on sijainnut Oulun ainoa kaatopaikka vuodesta 1981. 1. Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikalle sijoitetaan pääasiassa metalliteollisuuden raskasmetallisakkoja. altaiden täytyttyä ne kapseloidaan muovikalvolla ja tiiviillä maamassoilla. Tällä hetkellä altaista kaksi on kapseloitu. viime vuonna otettiin vastaan 43 tonnia raskasmetallijätteitä. 2. Kompostointilaitos erilliskerätty biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa, ja se siirretään jälkikypsytykseen aumoihin. seosaineena käytetään risu- ja oksahaketta vuonna 2008 vastaanotettiin n. 7 400 tonnia biojätettä, mikä on noin 1 000 tonnia enemmän kuin vuonna 2007 murskaimen syötinkuljetin uusittiin vuonna 2008 3. Öljyisten maiden kompostointikenttä öljyisten maiden kompostointia varten Ruskon jätekeskuksessa on erillinen kenttä puhdistettua maata voidaan hyödyntää jätekeskuksen omissa maisemointi- ja rakennustöissä viime vuonna käsiteltiin 2 052 tonnia öljyllä pilaantuneita maita vuonna 2008 kompostointikenttää laajennettiin 3 100 neliömetrin verran 4. Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos valmistui viime vuonna, käyttöön vuonna 2009 rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäiset jätteet käsittelyssä hyödynnetään geotuubeja kiinteän aineksen erottamiseen nesteestä arvion mukaan nestemäisiä jätteitä tulee jätekeskukseen n. 6 000 tonnia vuodessa 5. Biojätteen kompostointikenttä biojäte jälkikypsytetään kompostointikentällä aumoissa kypsymisaika on puolesta vuodesta vuoteen 6. Öljyasema öljystä poistetaan vesi fysikaalisin menetelmin viime vuonna vastaanotettiin 1 041 tonnia nestemäisiä öljyjätteitä 7. Oivapiste Oulun suurin ekopiste vastaanotetaan paperia, pahvia, muovia, metallia, lasia, kartonkia, puhdasta puuta, kestopuuta, autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä yksityistalouksien ongelmajätteitä vuonna 2008 eniten vastaanotettiin metallia, jota vastaanotettiin 573 tonnia kotitalouksille maksuton 8. Vaa at ja asiakastila kahden vaa an järjestelmän avulla asiakas maksaa ainoastaan jätteensä painon verran jätteenkäsittelymaksua vuonna 2008 vaa alla kävi yhteensä 107 704 asiakasta lisäksi asiakkaita kävi runsaasti palauttamassa hyötyjätteitä Oivapisteelle keskimäärin vaa alla asioi 371 asiakasta päivässä vuonna 2008 9. Ongelmajäterakennus ongelmajätteiden vastaanotto, varastointi, lajittelu ja pakkaaminen viime vuonna ongelmajätteitä vastaanotettiin n. 300 tonnia 10. Energiajätehalli ekopisteistä kerätty muovi ja yrityksistä tuleva energiajäte paalataan tai murskataan jätekeskuksen energiajätehallissa. 11. Biokaasupumppaamo biokaasua imettiin viime vuonna koko jätekeskuksen alueelta 7,4 miljoonaa kuutiota, jonka energiasisältö oli 33 426 MWh. Se vastaa energiasisällöltään 3,3 miljoonaa litraa polttoöljyä kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa sähköenergiaksi sähkö hyödynnetään Ruskon jätekeskuksen alueella, ja ylimääräinen sähkö myydään Oulun Sähkönmyynti Oy:lle vuonna 2008 rakennettiin yhteensä 8 uutta kaasunkeräyslinjaa 12. Kaatopaikka sekajätettä vastaanotettiin 77 000 tonnia vuonna 2008 sekalaista rakennusjätettä vastaanotettiin 23 000 tonnia pohjarakenteet on rakennettu EU-normien mukaisiksi 13. Suotovesialtaat eteläisen suotovesialtaan kokonaistilavuus on 8 900 m 3 ja pohjoisen altaan 8 600 m 3 suotovesialtaisiin kerätään kaikki jätekeskuksen alueen valuma- ja suotovedet, jotka johdetaan viemäriä pitkin Oulun Veden jätevedenpuhdistamolle viime vuonna jätevedenpuhdistamolle johdettiin n. 225 tuhatta kuutiota vettä 14. Puutarhajätteen vastaanotto alue ja puhtaan puun alue ksityisasiakkaat lajittelevat puutarhajätteestään risu- ja oksahakkeen sekä haravointijätteen erikseen viime vuonna kaikki puutarhajäte voitiin hyödyntää, ja sitä vastaanotettiin yhteensä 6 100 tonnia 15. Hallinto tukipalvelut koulutustilat n. 24 hengelle

1 2 5 3 4 9 5 11 12 15 6 8 7 10 13 14 13

Toppilan kierrätyskeskus 14 Ihanne olisi, jos kaikki käyttökelpoinen tavara voitaisiin kierrättää, ja hyvän mahdollisuuden siihen antaa Toppilan kierrätyskeskus. Toiminnan tarkoitus on vähentää kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Asiakkaille ja yrityksille tavaran tuonti kierrätyskeskukseen on maksutonta. Kierrätyskeskus on suosittu ostospaikka keräilijöille, askartelijoille ja käsityön tekijöille. Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan ja myydään kierrätystavaroita vanhasta sellutehtaasta tehdyssä myymälässä. Asiakkaat tuovat käytetyt huonekalunsa ja muun tavaransa kierrätyskeskukseen itse, ja tuotteet myydään myymälässä edulliseen hintaan. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, joka hakee tavaraa asiakkaiden kotoa maksutta. Lisäksi asiakkaat voivat hyödyntää maksullista vientipalvelua. Toppilan kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan maksutta myös kotitalouksien ongelmajätteitä. Viime vuosi oli Toppilan kierrätyskeskuksen historian paras. Asiakkaita kävi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja tuotteita myytiin entistä enemmän. Kierrätyskeskuksen myyntituloilla voidaan kattaa osa Toppilan kierrätyskeskuksen käyttökustannuksista. Kierrätyskeskuksen pyöräkorjaaja kunnosti Ruskon jätekeskukseen tuotuja polkupyöriä myyntikuntoon myös vuonna 2008. Kierrätyskeskuksessa myytiin viime vuonna 232 polkupyörää 57 pyörää enemmän kuin edellisvuonna. Noutopalvelu kävi viime vuonna 719 kertaa joko noutamassa tai viemässä asiakkaiden tuotteita. Vientejä oli yhteensä 105. Kierrätyskeskuksen noutopalvelu toimii Oulun kaupungin sekä lähimpien kuntien alueella. Paristoja noudettiin 222 kertaa, mikä on 152 noutokertaa enemmän kuin vuonna 2007. Tämä johtuu vuonna 2008 asennetuista paristonkeräyslaatikoista, jotka tulivat jokaiseen ekopisteeseen. Marraskuussa kierrätyskeskuksessa järjestettiin sinkkujen kierrätysilta, joka keräsi runsaasti osanottajia sekä herätti huomiota lehdistössä. Sinkkujen kierrätysiltana annettiin jäteneuvontaa ja tarjottiin iltapalaa. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2008 aikana kolme vakituista työntekijää ja kahdeksan työllisyysmäärärahoilla palkattua työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti edellisvuosien tapaan myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita henkilöitä. Harjoittelijoita oli viime vuonna seitsemän, ja kesällä kierrätyskeskus tarjosi kesätyöpaikan kahdeksalle nuorelle. Kierrätyskeskuksen kolme vuotta 2006 Tulot euroina: 126 128 Maksaneet asiakkaat: 31 225 Tavaroita myyty: 107 780 kpl 2007 Tulot euroina: 137 380 Maksaneet asiakkaat: 30 675 Tavaroita myyty: 100 000 kpl 2008 Tulot euroina: 142 307 Maksaneet asiakkaat: 37 429 Tavaroita myyty: 122 750 kpl

Hyötyjätteet Oulun Jätehuollon alueella hyötyjätteitä kerätään keskitetysti taloyhtiöissä, ekopisteillä, Oivapisteellä jätekeskuksessa sekä kahdeksalla jäteasemalla. Hyötyjätteiden lajitteluun kannustaminen vähentää kaatopaikkajätteen ympäristövaikutuksia ja antaa teollisuuteen arvokasta raaka-ainetta. Hyötyjätteiden kierrätys on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaiseksi. Ekopisteet ja Oivapiste Ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia sekä paperia. Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 63 ekopistettä, joista 32 sijaitsee Oulun kaupungin alueella. Viime vuonna ekopisteitä rakennettiin yhteensä seitsemän: Liminkaan, Kaakkuriin, Herukkaan, Kuivasjärvelle, Tyrnävälle, Tupokseen ja Ylikiiminkiin. Kameravalvontaa lisättiin kolmeen ekopisteeseen. Kameravalvonta on vähentänyt tuntuvasti ekopisteiden väärinkäytöksiä ja ekopisteille kuulumattomien jätteiden määrää. Paristonkeräyslaatikoita asennettiin lisää, ja nyt kaikissa Oulun kaupungin alueen ekopisteissä on myös paristonkeräyslaatikko. Takaisin teollisuuteen Kaikki Oulun Jätehuollon toiminta-alueelta kerätyt hyötyjätteet jatkavat matkaansa teollisuuteen raaka-aineiksi tai energianlähteiksi. Paperista valmistetaan sanomalehtipaperia sekä pehmeitä kotitalouspapereita. Kartongista ja pahvista voidaan valmistaa paperirullien hylsyjä ja kirjekuoria. Metalli sekä autonrenkaat kuljetetaan Kuusakoski Oy:n kautta teollisuuden käyttöön. Keräysmetalli päätyy suomalaisiin terästehtaisiin, joissa siitä voidaan valmistaa erilaisia terästuotteita. Lasi hyödynnetään Ruskon jätekeskuksessa korvaamassa sepelimursketta. Energiajäte ja muovi kuljetetaan mm. Laanilan Voimalle Ouluun poltettavaksi. Ongelmajätteet kuljetetaan Ekokem Oy:lle Riihimäelle, jossa ne käsitellään hallitusti. Sähkö- ja elektroniikkaromu päätyy eri tuottajayhteisöjen vastuulle lajittelua varten. Kesällä yhteistyökuntien ekopisteiden säiliöt korjattiin. Korjausurakkaan kuului kaikkien ekopisteiden pesu sisältä ja ulkoa, kansien vahaus, verhoilun siistiminen ja maalaus sekä ala- ja yläosien teräsnauhojen asennus. Lisäksi korjattiin lukot ja helat korjattiin, ja ympärillä olevat aitaukset sekä kivetykset kunnostettiin. Oivapiste toimii Oulun suurimpana ekopisteenä Ruskon jätekeskuksessa. Kapasiteetiltaan Oivapiste on moninkertainen ekopisteisiin verrattuna, ja siten asiakkaat voivat palauttaa hyöty- ja ongelmajätteitä ja sähkö- ja elektroniikkaromua isojakin määriä. Oivapiste sijaitsee jätekeskukseen tultaessa ensimmäisenä, joten sen avulla on mahdollista vähentää tuntuvasti kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Asiakas punnitsee sekajätekuormansa vasta Oivapisteellä asioituaan. Oivapisteelle voi palauttaa muista ekopisteistä poiketen myös pahvia ja styroksia. 15

Jätemäärien kehitys kolmen vuoden aikana Ii Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulu Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Siikajoki Raahe Utajärvi Hyötyjätteiden määrä kolmen vuoden aikana 16 Vihanti Oulun Jätehuollon henkilöstö Koko laitoksen henkilötyövuodet 30 Vakinaisen henkilökunnan henkilötyövuodet 20 Määräaikaisen henkilökunnan henkilötyövuodet (josta työllistettyjen osuus 4) 10 Naisia 36 % Miehiä 64 % Palkat ja palkkiot 903 868 eur Eläkekulut 224 128 eur Muut henkilöstösivukulut 68 983 eur Työtapaturmat 4 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 24 päivää Poissaoloprosentti (kaikki poissaolot) 6,5 % Työterveyshuolto (korvausluokka 1) 6 944 eur Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito 19 704 eur Henkilöstön hyvinvointi- ja virkistystoiminta 7 100 eur Valvonta- ja tarkkailuohjelma Kohde Tarkkailupisteitä krt/vuosi Analyysejä yht. Kaatopaikkakaasu 33 12 1 188 Pintavedet 11 6* 366 Pohjavedet 16 1 272 Vanhan kaatopaikan sisäinen vesi 1 6 12 Jätevedenpuhdistamolle pumpattava jätevesi 4 4** 2 062 Yhteensä: 65 3 900 * Avovesikaudella pintavesien virtaamaa seurataan viikoittain. Lopakkaojassa on lisäksi jatkuvatoiminen mittausasema (virtaama, ph ja ammoniumtyppi) ** Pumppaamoissa on lisäksi jatkuvatoimiset vesimäärä- ja sähkönjohtokykymittarit

TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2008 yksikkö = euro 31.12.2008 31.12.2007 LIIKEVAIHTO 9 526 323,62 8 890 820,65 Liiketoiminnan muut tuotot 67 789,38 32 306,95 Tuet ja avustukset kunnalta 113 235,15 80 787,42 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT yksikkö = euro 31.12.2008 31.12.2007 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat 265 404,45 193 590,58 Palvelujen ostot 3 177 617,77 3 443 022,22 2 561 245,71 2 754 836,29 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 903 867,72 832 742,12 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 224 128,36 199 425,42 Muut henkilösivukulut 68 983,06 1 196 979,14 65 115,61 1 097 283,15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 147 973,46 1 134 855,59 Liiketoiminnan muut kulut 3 436 066,52 3 098 302,96 LIIKEYLIJÄÄMÄ 483 306,81 918 637,03 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 201 342,67 174 505,25 Muut rahoitustuotot 8 668,35 2 942,50 Korvaus peruspääomasta 274 663,00 50 000,00 Muut rahoituskulut 610,85-65 262,83 356,97 127 090,78 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 736 228,82 835 649,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 143 101,53 4 045 654,15 Koneet ja kalusto 526 248,82 447 895,14 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 776 328,90 149 966,00 Sijoitukset Muut saamiset 2 291,63 1 376,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta 30000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 993 023,89 1 075 649,34 Saamiset kunnalta 105 615,07 67 447,08 Siirtosaamiset 15 029,88 12 394,37 Rahat ja pankkisaamiset 7 025 629,58 8 476 974,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 323 498,12 15 143 006,03 Ylijäämä ennen satunaisia eriä 418 043,98 1 045 727,81 Ylijäämä ennen varauksia 418 043,98 1 045 727,81 Poistoeron vähennys (+) 298 147,56 298 151,16 Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) 0,00-1 000 000,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 716 191,54 343 878,97 TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA yksikkö = euro 31.12.2008 31.12.2007 Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 1 480 386,77 1 243 960,46 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 379 783,40 3 035 904,43 Tilikauden ylijäämä 716 191,54 343 878,97 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 206 064,88 1 504 212,44 Vapaaehtoiset varaukset 1 714 600,47 1 714 600,47 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 4 020 553,74 3 643 693,37 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 1 252 239,22 910 909,15 Muut velat 100 076,49 291 766,13 Siirtovelat 164 743,20 165 222,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 323 498,12 15 143 006,03 17

RAHOITUSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2008 31.12.2007 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT yksikkö = euro TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT yksikkö = euro TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) 483 306,81 918 637,03 Poistot ja arvonalentumiset 1 147 973,46 1 134 855,59 Rahoitustuotot ja -kulut -65 262,83 127 090,78 Muut tulorahoituksen korjauserät 376 860,37 1 942 877,81 493 900,00 2 674 483,40 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -1 850 717,06-523 287,47 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0,00 140 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00-1 850 717,06 0,00-383 287,47 Toiminnan ja investointien rahavirta 92 160,75 2 291 195,93 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalle -915,6 Oman pääoman muutokset Muut oman pääoman muutokset 236 426,31 237 234,91 Ylijäämänn palautus kunnalle -2 000 000,00-500 000,00 Muut maksuvalmiuuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta 38 167,99-22 889,48 Saamisten muutokset muilta 33 653,96-73 207,93 Korottomien velkojen muutos 149 161,43 220 983,38-136 981,74-233 079,15 Rahoituksen rahavirta -1 543 505,91-495 844,24 RAHAVAROJEN MUUTOS -1 451 345,16 1 795 351,69 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 025 629,58 8 476 974,74 Rahavarat 1.1 8 476 974,74-1 451 345,16 6 681 623,05 1 795 351,69 1.1.-31.12.2008 1. Tuotot Jätemaksutulot 8 312 332,18 Biokaasulaitoksen tulot 632 743,00 Kierrätysmaksutulot 142 839,25 Hyötyjätetulot 325 482,80 TY-tulot 112 926,39 Liiketoiminnan muut tuotot 52 400,46 Mikroturbiinilaitos 8 292,06 Mikroturbiinilaitos tuet 7 096,86 Tuet ja avustukset kunnalta 113 235,15 2. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstö 31.12.2008 Vakinaiset 20 Määräaikaiset 2 Työllistetyt 6 Yhteensä 28 Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 196 979,14 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 0,00 Henkilöstökulut yhteensä 1 196 979,14 3. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 201 342,67 Muut rahoitustuotot 8 668,35 Muut rahoituskulut 610,85 Korvaus peruspääomasta kunnalle 274 663,00 4. Jätevero valtiolle 3 232 500,00 2008 Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. 835 649,18 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto -99 420,36 Poistamaton hankintameno 31.12. 736 228,82 Kirjanpitoarvo 31.12. 736 228,82 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. 4 045 654,15 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 941 138,78 Tilikauden poisto -843 691,40 Poistamaton hankintameno 31.12. 4 143 101,53 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 143 101,53 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 447 895,14 Lisäykset tilikauden aikana 129 263,11 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 153 952,27 Tilikauden poisto -204 861,70 Poistamaton hankintameno 31.12. 526 248,82 Kirjanpitoarvo 31.12. 526 248,82 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 149 966,00 Lisäykset tilikauden aikana 1 721 453,95 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä -1 095 091,05 Tilikauden poisto 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 776 328,90 Kirjanpitoarvo 31.12. 776 328,90 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 5 479 164,47 Lisäykset tilikauden aikana 1 850 717,06 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto -1 147 973,46 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 6 181 908,07 18

Oulun Jätehuolto postiosoite PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, 90630 OULU puhelin (08) 5584 3952 faksi (08) 5584 3999 sähköposti etunimi.sukunimi@ouka.fi Internet www.ouka.fi/jatehuolto Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, 90630 OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, 90520 OULU puhelin (08) 5584 3966