L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 17.01.2006 Diaarinumero LSU-2005-Y-783 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee uutta lihasikatoimintaa. HAKIJAT Latvala Tapani ja Marjaana Lahoontie 560 61370 Lohiluoma TOIMINTA JA SIJAINTI Lupaa haetaan 2730 lihasian pitämiselle. Sikala rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tilat 1560 sialle. Sikala sijoittuu Kurikan kaupungin Miedon kylään tilalle Ristimäki RN:o 12:97, yrittäjän osoitteeseen. Toiminnan laajennuksen yhteydessä toiminnalle rakennetaan tarvittavat lietesäiliöt, joista ensimmäisen vaiheen säiliöt (2x1300m 3 ) rakennetaan sikalan viereen ja toisen vaiheen säiliö (2200m 3 ) rakennetaan 2,5 kilometrin päähän, joka sijoittuu samaan kylään tilalle Harju RN:o 3:166. Lisäksi lietelantaa sikalasta pumpataan katolliseen 500 m 3 lietesäiliöön, joka on navetan yhteydessä tilalla Mettälä RN:o 12:20. Tilalla Mettälä yrittäjällä on navetta, jolla on 28 :n mukainen ympäristölupa. Uuden sikalan ensimmäinen vaihe sijoittuu nykyisen navetan lounaispuolelle n. 140 metrin etäisyydelle, ja myöhemmin rakennettava saman rakennuksen toinen vaihe sijoittuu lähemmäksi nykyisiä eläinsuojia, eli n. 80 metrin etäisyydelle. Ensimmäisen vaiheen yhteydessä rakennettavat kaksi lietesäiliötä sijoittuvat nykyisen navetan länsipuolelle n. 40 metrin etäisyydelle, nykyisin navetan käytössä olevan tuhannen kuution liete/virtsasäiliön läheisyyteen. Ennen toisen vaiheen käyttöönottoa rakennetaan etälietesäiliö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos tai rakennetaan uutta toimintaa.
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 1000 lihasikaa kerralla taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 16.8.2005 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jota ei ole kaavoitettu. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojan ympäristö on pääosin pinnanmuodoiltaan tasaista maatalousvaltaista aluetta. Sikalan pohjoisja koillispuolelle aukeaa peltomaisema. Lähin asuinkiinteistö on noin 360 metrin etäisyydellä ja lähin vapaa-ajan kiinteistö on n. 220 metrin etäisyydellä. Lähialueella 500 metrin etäisyydellä ei ole muita asuinkiinteistöjä. Noin 150 metriä eläinsuojasta itään sijaitsee 9 talouden yhteinen vedenottamo. Sikala sijaitsee pohjaveden virtaussuunnan alapuolella. Vedenottamo on porakaivotyyppinen. Eläinsuoja on n. kilometrin etäisyydellä Lohiluomasta. Lohiluoma kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen nro 42.098. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala rakennetaan kahdessa osassa niin että ensimmäisessä vaiheessa tehdään 1560 sikapaikkaa ja myöhemmin rakennettavassa toisessa vaiheessa sikala laajennetaan lopulliseen 2730 sikapaikan kokoon, jolloin vuoden tuotanto on 750 000 kg lihaa. Tilan tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset ovat tulevan sikalan ja nykyisen navetan lähialueilla, lukuun ottamatta rakennettavaa etälietesäiliötä, joka sijaitsee n. 2,5 km:n päässä talouskeskuksesta. Rakennettava sikala toimii lietelannalla, rakennettua lietesäiliötilavuutta on sikalan toimintaa varten katollinen 500 m 3 :n säiliö, joka sijaitsee navetan vieressä. Rakennettavien säiliöiden 2x1300 m 3 ja 2200 m 3 yhteistilavuus rakennetun navetan yhteydessä olevan säiliön kanssa on 5300 m 3 lisäksi lietekuilujen tilavuus on 560 kuutiota. Joten yhteensä sikalan liete-, pesu- ja sadevesitilavuutta on 5860 m 3. Sikalan rakennettavat säiliöt ja navetan nykyinen säiliö ovat betonirakenteisia. Lietesäiliöt täytetään alta päin, menetelmänä imulannanpoisto. Lietteen lisäksi eläinsuojien pesu- ja wc-vedet johdetaan lietesäiliöihin (300 m 3 ). Rakennettava sikala toimii osastokohtaisen kertatäyttöisyyden periaatteella, jolloin rakennuksen jossain osassa on aina eläimiä, ja jokin toinen osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Kasvatettavat eläimet hankitaan teurastamon eläinvälityspalvelusta. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, mikä mahdollistaa hyvän ruokinnan optimoinnin. Kasvatuserien terveydestä ja mahdollisesta
3 lääkinnästä huolehditaan yhteistyössä sekä teurastamon että julkisen eläinterveydenhuollon kanssa. Toiminnan tavoitteena on koko yksikön osalta päästä noin kolmen kasvatuserän vuosikiertoon. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Tilalla on sikojen lannanlevitykseen käytettävissä peltoa yhteensä n. 160 ha. Peltoala riittää sikalan ensimmäisen vaiheen toiminnalle. (Naudantuotanto vaatii lannanlevityspeltoalaa 79 ha, yhteensä sikalatoiminnan kanssa yrittäjillä on hakemushetkellä käytettävissä lannanlevitykseen peltoalaa 239 ha ). Tästä omaa peltoa on 50 ha, vuokrapeltoa 25 ha ja sopimuspeltoa 164,62. Hakemuksessa kerrotaan että myöhemmin toisen vaiheen toteuduttua, jolloin vaadittavaa levityspinta-alaa jää liian pieneksi sitä hankitaan lisää. Lannan levityksestä suoritetaan 60 % viikoilla 18-21 ja 40 % viikoilla 36-40. Tilalla on 3000 litran polttoainesäiliö, jotka ovat sijoitettu sisätiloihin. Säiliöt hankitaan uusina ja ne ovat varustettuja suoja-altaalla, katoksella, lukituksella ja ylitäytön- sekä laponestimellä. Tilalla ei säilytetä muita öljytuotteita, eikä siellä ole muita kemikaaleja varastoituna. Tilalle tulee vesi omasta porakaivosta ja sille on varajärjestelmänä liittymä kylän yhteiseen kaivoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset ovat vähäiset, koska sijoituspaikkana oleva tontti on nykyisen tilan talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja talouskeskuksessa on aina ollut kotieläintuotantoa. Rakennettava sikala tulee syrjäiselle maaseudulle ja lähimmällä pysyvästi asuvalla naapurilla on myös kotieläintila. Hankkeen toteuttamisen jälkeen ympäristövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyiseen verrattuna. Lisäksi nykytekniikalla toteutettava lannanpoisto, ilmastointi ja kuljetukset hoituvat niin, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2000, nykyinen sopimus on voimassa 2005-2006. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Onnettomuus- ja toiminnalliset riskit aiheutuvat mahdollisesta laitehäiriöistä, murrosta sekä tulipalosta. Em. riskitekijöistä aiheutuvat haitat estetään ja minimoidaan varustamalla ruokinta- ja ilmastointi laitteet hälytystekniikalla niin, että häiriön sattuessa hälytyksen saanut henkilö ehtii paikalle mahdollisimman pian. Lisäksi ulko-ovet tehdään lukollisiksi ja sikalaan hankitaan tarvittava alkusammutuskalusto, Erillisen turvasuunnitelman tarve harkitaan yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Ennakoitavat riskit koskevat lähinnä tilan omaa tuotantoa eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Tilalla kuolleet eläimet (n. 10 t/v) säilytetään ensiksi tilalla erillisessä säilytyskontissa, josta ne toimitetaan raatojen keräyksen kautta käsittelylaitokseen, esim. Findest Proteinille Kaustiselle. Muu jäte esim. loisteputket jne. (0,2 t/v) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että eläintiloista poistettava ilmamäärä vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolla asennetavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylhäällä oleviin kerroksiin. Lisäksi osastoihin asennettava sumukastelujärjestelmä sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkelien leviämistä ympäristöön. Sama sumukastelu mahdollistaa alkuliotukset kasvatusparttioiden vaihtopesuissa ja näin pesussa tarvittava kokonaisvesimäärä vähenee.
4 Lietteen käsittely perustuu imulannanpoistoon ja säiliön alatäyttöön. Näin toimien mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat levitysviikkoihin. Levitettävän lietteen ravinnepitoisuutta kontrolloidaan ruokinnan optimoinnilla ja lanta levitetään kasvien ravinteeksi kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarve huomioiden. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Teuras-, välitys- ja rehuauto liikennöivät kerran viikossa, työntekijät käyvät päivittäin ja lisäksi tulee satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on kevään ja syksyn levitysviikkoina yhteensä n. 300 kuormaa/vuosi. Syrjäisen sijainnin ansiosta sikalan läheisyydessä tapahtuva liikennöinti ei aiheuta ympäristölle haittaa ja yleisellä tiellä yrityksen liikennöinti vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 22.9. 2005-21.10.2005 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus tilalla Asian valmisteluun liittyen tilalle tein tilakäynti 13.1.2006, jossa tarkasteltiin lupahakemusta, sikalan sijoittumista naapurikiinteistöihin ja maisemaan nähden. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallitus lausunnossaan ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto: Ympäristölupahakemus koskee uutta toimintaa. Sikala sijaitsee jo toiminnassa olevan navetan yhteydessä sen länsipuolella. Uudet lietesäiliöt rakennetaan sikalan pohjoispuolelle. Sikalan laajennus tapahtuu kahdessa vaiheessa, jälkimmäisen vaiheen käyttöönoton yhteydessä jää navetta pois käytöstä. Tila sijaitsee metsän reunassa. Lähin asuttu naapuri sijaitsee tilasta pohjoiseen noin 300 m etäisyydellä. Luoteessa sijaitsee kesäkäytössä oleva rakennus noin 250 m etäisyydellä. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asian mukaiseen keräykseen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet tulee toimittaa suurriskisen eläinjätteen keräykseen. Kurikan kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m vyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Muutoin asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen.
5 Muistutukset Kurikassa 7.10.2005 Jutta Raittila Ympäristösihteeri Muistutus, jonka on antanut AA 18.10.2005 Asia: Muistutuksen teko Täten vastustan lupahakemuksen hyväksymistä Tapani ja Marjaana Latvalalle Kurikan kaupungin Miedon kylässä Ristimäki tilalle RN:o 12:9. AA Hakijan vastine Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Tapani ja Marjaana Latvalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan 2730 lihasian pitämiselle. Sikalan toiminta sijoittuu Kurikan kaupungin Miedonkylän tilalle Ristimäki RN:o 12:97 ja Mettälä 12:20 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalla paikalla. Toimintaan liittyvä etälietesäiliö sijoittuu tilalle Harju RN:o 3:166 yleiskartan osoittamalle paikalle. Lausunto on otettu lupamääräyksissä huomioon. Muistutus hylätään, koska luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta sekä eläinsuojien pesu- ja muut jätevedet on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lietelannan ja jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa lietekuilut mukaan luettuna yhteensä vähintään 3400 m 3. Sikalan yhteydessä olevat varastointitilat tulee olla katettu vähintään kevyt katolla, kuten esimerkiksi pelti- tai pressukatto. Ennen toisen vaiheen käyttöönottoa lietelannan ja jätevesien varastointitilavuutta varten tulee olla käytettävissä yhteensä vähintään 5960 m³. Etäsäiliössä tulee käyttää lietteen pinnalla kelluvaa katetta vähintään 5 cm paksu kerros, esimerkiksi turvetta. Navetan yhteydessä olevassa lietesäiliössä tulee olla sikalan lietelannalle varastointitilavuutta vähintään 500 m 3, joka sisältyy em. varastointitilavuuksiin. Lietteen kuormauksen tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. Katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ulkopuolelle. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. 2. Hajuhaittojen vähentäminen
6 Lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Lähimmästä vapaaajanasunnosta 200 metrin säteellä lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Eläinsuojien ympäristö, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelantaa ei levitetä pintalannoituksena oraille tai nurmelle 250 metriä lähemmäksi sikalasta. Lanta ja jätevedet levitetään pääosin keväällä. Avohakkuuta ei suoriteta sikalan länsipään ja tilan Kulmala 12:38 välisellä alueella. Kevyt harvennushakkuu on mahdollista. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Jos eläinsuojan yhteydessä pestään lannan kuljetus- ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus- ja levityskaluston tulee olla siihen tarkoitukseen suunniteltu ja sillä tulee päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa vähintään 142 ha. Ennen toisen vaiheen käyttöönottoa tulee peltolevitysalaa olla yhteensä vähintään 249 ha. Ennen toisen vaiheen käyttöön ottoa ympäristökeskukseen tulee lähettää puuttuvasta 93 hehtaarin peltolevitysalasta sopimukset ja kartat. Myös muuttuvista vuokrapeltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen kasvin perustamista. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta- eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjien tulee olla
selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. 4. Kuolleet eläimet 7 Kuolleet ja lopetetut siat joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla kylmä varastointihuone tai kontti. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli-, muovi- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoneste- ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suoja-altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot lannan levitysaloista, tiedot peltopinta-alaan liittyvistä sopimuksista ja kartoista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Tiedot tulee lähettää ympäristökeskukseen vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista
8 toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8.Eläinsuojien laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt ympäristönluvan myöntämisen edellytykset toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle niin, kun toimitaan hakemusasiakirjojen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla kotieläintoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojan eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen eläinsuojan hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Eläinsuojan toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu- ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja -ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte- ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, jotta varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lannan varastointi ja käsittely tulee hoitaa niin, etteivät maaperä ja vesistöt pilaannu. Lietesäiliöiden katteella ja katolla varmistetaan, ettei kohtuutonta haittaa synny ja rasituskynnys ylity. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisen pumppukaivon tilavuus. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön.
9 Kattovesien johtamisella pois säiliöiden lähettyviltä varmistetaan, etteivät säiliöt täyty sadevesillä. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Ilmastoinnin mitoittamista, lämpötilan pitämistä mahdollisimman alhaisena ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Säiliöiden katteella ja katolla sekä sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Pintalannoitus sikalan ja lähinaapurien välisellä alueella sekä avohakkuukiellolla varmistetaan, ettei naapurin asukkailla kohtuuton haittakynnys ylity. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus- ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 metrin lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa kohden, määräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityssopimusten ja karttojen esittämisellä varmistetaan valvonnan toteutumista. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta- eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny.
10 Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Pohjavesialueiden selvilläolovelvoitteella varmistetaan, etteivät pohjavesialueet pilaannu. 4. Kuolleet eläimet Maa- ja metsätalousministeriön asetus 850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden sikojen käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittajat ovat jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajien on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 3000 litran varasto öljytuotteille, niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamisella polttoneste- ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliön varustaminen suoja-altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöiden säännöllisesti tarkastamisella vähennetään ympäristövahinkoja. 6. Eläinsuojien toiminnan kirjanpito ja tarkkailu Vuosittaisella kirjanpidon (raportoinnin) esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, että lupamääräykset toteutuvat. Kirjanpito- ja raportointivelvoitteet sekä määräykset lanta-analyyseistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Lihasikalatoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyvät jatkuvasti ja niitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin.
11 Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Laajennuksen käyttöönottoajankohdan ilmoittamisella helpotetaan valvontaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään 1.7.2016 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta-alasta. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8-10, 16-19, 21-23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002).
12 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräistä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan vähintään 2000 lihasialle tarkoitetun eläinsuojan perusmaksu on 1800 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös: Hakijat Jäljennös päätöksestä: Kurikan kaupunginhallitus Kurikan kaupungin ympäristölautakunta --- Ilmoitus päätöksestä; --- (asianosaiset, muistutuksen ja /tai mielipiteen esittäjät) --- Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä
13 Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli-Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartat Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.