Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi

Samankaltaiset tiedostot
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Ympäristö ja viljelyn talous

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Esityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Luomutilojen tuki-ilta

Luomutilojen tukikoulutus

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Maan kasvukunnon korjaaminen

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomutilojen tukikoulutus

OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Transkriptio:

Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon Tuomas Mattila 31.1.2018, Siilinjärvi

OSMO -hanke Käynnissä 2015-2018 Työkaluja ja osaamista maan kasvukunnon hoitoon Toimintaa Viljelijäkoulutusta Tilakoetutkimusta Menetelmäkehitystä Työkalupakki

Tavoitteena kasvukunnon parantaminen. TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 3 12.1.2017 OSMO - Osaamista maan hoitoon

Työkaluja Maan kasvukunnon hoitosuunnitelma Hoitotoimenpiteiden priorisointilomake Kationinvaihtokapasiteetti ja kalkitustarvelaskuri Tilan koneketjujen tiivistymisriskien arviointilaskuri Kasvukunnon havainnoinnin menetelmät Viljelykierron vaikutusten arviointimenetelmät

Ongelmalohkojen tunnistaminen viljavuusanalyysistä

Lisälannoitus Satopotentiaali 20 t/ha Satovaste ilman rajoittavia tekijöitä 10 t/ha Sato RESURSSIHUKKA Seuraavaksi rajoittavin kasvutekijä Rajoittava kasvutekijä 6 t/ha 4 t/ha

Tulkinta? Miten tästä pääsee toimenpiteisiin?

Satopotentiaali (% maksimista) Teoria: pysyttävä harmaalla alueella 100% 95% 50% Täydennys Ylläpito Vähennys Oireet näkyville

Käytäntö: pelto voi olla monella tapaa rikki Liian alhainen kationinvaihtokapasiteetti ph alhainen tai liian korkea Ravinnesuhteet räikeästi pielessä

Kemiallisen tasapainon korjaus: vaihe vaiheelta Maalajiluokitus: kevyt, keskiraskas, raskas Arvio multavuudesta ph ja sen tulkinta Ca ja Mg K, P S, B Cu, Zn Mn Keskitytään vain asioihin, joita voi korjata! Tarkastellaan asioita oikeassa järjestyksessä! Joidenkin ongelmien kanssa joudutaan elämään, puutteita paikkaillaan lannoituksella! Lohkokohtainen lannoitus 10 3.11.2016

Kationinvaihtokapasiteettilaskuri https://www.youtube.com/watch?v=h5mat1sn6eu Tila Pvmäärä Ero tavoit Analyysitulokset mg/l meq/dl % KVKsta kg Näyte Maalaji Multavuus ph Ca Mg K Na Ca:Mg KVK Ca Mg K Na Yht. Ca Mg Kotipelto 3 HtMr m 6,7 2000 230 200 60 9 14 72 % 14 % 4 % 2 % 92 % -228 Kulmala raivio hshht rm 5,8 1500 200 100 60 8 13 57 % 13 % 2 % 2 % 73 % 598 Kulmala ylä HkMr vm 6,5 1200 80 110 60 15 8 73 % 8 % 3 % 3 % 88 % -174 Kulmala ala HkMr m 7,1 2100 110 57 60 19 12 86 % 8 % 1 % 2 % 97 % -878 Kulmala ala 2 hshht rm 6,6 1700 160 160 60 11 12 73 % 11 % 4 % 2 % 90 % -218 Kulmala ala 3 HtMr m 6,6 1400 130 130 60 11 10 72 % 11 % 3 % 3 % 90 % -172 Takapelto htmm 5,5 1300 190 190 60 7 14 47 % 11 % 4 % 2 % 64 % 1177 Tila Pvmäärä Ero tavoitetasoon 33,0% 8,0% 3,7% Kalkitussuositus Analyysitulokset kg/hamg/l Ca Mgmeq/dl K % KVKsta Näyte Maalaji Multavuus ph Ca Ca Mg Mg K K Na NaKalsiitti Ca:Mg Dolomiitti KVK Ca Biotiitti Mg K Na Yht. C Kotipelto 3 HtMr m 6,7-2282000 -61230-130 200-56 60 9 14 72 % 14 % 4 % 2 % 92 % - Kulmala raivio hshht rm 5,8 5981500-19200 58 100-59 60 1,88 13 57 % 1,6 13 % 2 % 2 % 73 % Kulmala ylä HkMr vm 6,5-1741200 7680-60 110-82 60 15 8 73 % 8 % 3 % 3 % 88 % - Kulmala ala HkMr m 7,1-8782100 132110 124 57-64 60 19 12 1,6 86 % 3,48 % 1 % 2 % 97 % - Kulmala ala 2 hshht rm 6,6-2181700 17160-92 160-66 60 11 12 73 % 11 % 4 % 2 % 90 % - Kulmala ala 3 HtMr m 6,6-1721400 18130-72 130-76 60 11 10 72 % 11 % 3 % 3 % 90 % - Takapelto htmm 5,511771300 20190-109 190-56 60 3,67 14 47 % 11 % 4 % 2 % 64 % 1 Er

KVK riippuu savesta ja multavuudesta Kationinvaihtokyky Ht/Hs/He HtS/HsS/HeS AS OM% Saves 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% t OM 0% 3 7 11 15 19 24 28 32 36 0 vm 1% 5 9 13 17 21 26 30 34 38 20 2% 7 11 15 19 23 28 32 36 40 40 3% 9 13 17 21 25 30 34 38 42 60 4% 11 15 19 23 27 32 36 40 44 80 m 5% 13 17 21 25 29 34 38 42 46 100 6% 15 19 23 27 31 36 40 44 48 120 7% 17 21 25 29 33 38 42 46 50 140 8% 19 23 27 31 35 40 44 48 52 160 rm 9% 21 25 29 33 37 42 46 50 54 180 10% 23 27 31 35 39 44 48 52 56 200 11% 25 29 33 37 41 46 50 54 58 220 12% 27 31 35 39 43 48 52 56 60 240 13% 29 33 37 41 45 50 54 58 62 260 14% 31 35 39 43 47 52 56 60 64 280 15% 33 37 41 45 49 54 58 62 66 300 erm 16% 35 39 43 47 51 56 60 64 68 320 17% 37 41 45 49 53 58 62 66 70 340 18% 39 43 47 51 55 60 64 68 72 360 19% 41 45 49 53 57 62 66 70 74 380 20% 43 47 51 55 59 64 68 72 76 400 t savea 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Sama kaavio laskennallisella KVK:lla (64 % mitatusta) Kationinvaihtokyky Ht/Hs/He HtS/HsS/HeS AS OM% Saves 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% t OM 0% 3 6 8 11 13 16 18 21 23 0 vm 1% 4 7 9 12 14 17 19 22 24 20 2% 6 8 11 13 16 18 21 23 26 40 3% 7 9 12 14 17 19 22 24 27 60 4% 8 11 13 16 18 21 23 26 28 80 m 5% 9 12 14 17 19 22 24 27 30 100 6% 11 13 16 18 21 23 26 28 31 120 7% 12 14 17 20 22 25 27 30 32 140 8% 13 16 18 21 23 26 28 31 33 160 rm 9% 15 17 20 22 25 27 30 32 35 180 10% 16 18 21 23 26 28 31 33 36 200 11% 17 20 22 25 27 30 32 35 37 220 12% 18 21 23 26 28 31 33 36 38 240 13% 20 22 25 27 30 32 35 37 40 260 14% 21 23 26 28 31 34 36 39 41 280 15% 22 25 27 30 32 35 37 40 42 300 erm 16% 23 26 29 31 34 36 39 41 44 320 17% 25 27 30 32 35 37 40 42 45 340 18% 26 29 31 34 36 39 41 44 46 360 19% 27 30 32 35 37 40 42 45 47 380 20% 29 31 34 36 39 41 44 46 49 400 t savea 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Esimerkkilohkot: hyvin kevyitä maita Kationinvaihtokyky Ht/Hs/He HtS/HsS/HeS AS OM% Saves 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% t OM 0% 3 6 8 11 13 16 18 21 23 0 vm 1% 4 7 9 12 14 17 19 22 24 20 2% 6 8 11 13 16 18 21 23 26 40 3% 7 9 12 14 17 19 22 24 27 60 4% 8 11 13 16 18 21 23 26 28 80 m 5% 9 12 14 17 19 22 24 27 30 100 6% 11 13 16 18 21 23 26 28 31 120 7% 12 14 17 20 22 25 27 30 32 140 8% 13 16 18 21 23 26 28 31 33 160 rm 9% 15 17 20 22 25 27 30 32 35 180 10% 16 18 21 23 26 28 31 33 36 200 11% 17 20 22 25 27 30 32 35 37 220 12% 18 21 23 26 28 31 33 36 38 240 13% 20 22 25 27 30 32 35 37 40 260 14% 21 23 26 28 31 34 36 39 41 280 15% 22 25 27 30 32 35 37 40 42 300 erm 16% 23 26 29 31 34 36 39 41 44 320 17% 25 27 30 32 35 37 40 42 45 340 18% 26 29 31 Happamilla 34 36 multamailla 39 41 44 46 360 19% 27 30 32laskurin 35 KVK 37 arvo 40tuplattava 42 45 47 380 20% 29 31 34 36 39 41 44 46 49 400 (tässä kaaviossa) t savea 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Lohkojen luokittelu Hyvät lohkot (KVK > 14 cmol/l, Ca, Mg, K, P, S ok) Ongelmalohkot Liikaa Mg, liian vähän Ca, ph alhainen kalkitus kalsiitilla Liikaa Mg, ph ok, rikistä puutetta kipsi Liian vähän Mg, ph alhainen dolomiittikalkki K ja P puutetta lanta KVK alhainen orgaanista ainetta (mitä? Riippuu Ca, K, P tarpeista) Mitä paremmin ratkaisun saa sovitettua ongelmaan, sitä kannattavampi investointi on!

Kemiallisen tasapainon korjaus: vaihe vaiheelta Maalajiluokitus: kevyt, keskiraskas, raskas Arvio multavuudesta ph ja sen tulkinta Ca ja Mg K, P S, B Cu, Zn Mn Keskitytään vain asioihin, joita voi korjata! Tarkastellaan asioita oikeassa järjestyksessä! Joidenkin ongelmien kanssa joudutaan elämään, puutteita paikkaillaan lannoituksella! Lohkokohtainen lannoitus 16 3.11.2016

Tiivistymisriskien minimointi

Muutama kysymys Paljonko tiivistyminen maksaa tilallani? Mitkä koneet aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit? Millä näiden koneiden riskiä voi pienentää? Miten löydän vaihtoehtoiset renkaat koneisiin? Miten valitsen sopivimman vaihtoehdon? Miten renkaat kannattaa ostaa? 18 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) n. 20% sadonmenetys ensimmäisenä vuonna, noin 5% pysyvästi Suhteellinen sato C = savi %; t = aika vuosina; n = ajokerrat Savi = 10% Savi = 30% Ajokertojen määrä (pyörät) = 10 Yksi tiivistävä ajo ajanhetkellä = 0 Savi = 50% Päiviä tiivistämisen jälkeen 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat 19

Suuruusluokka kustannuksista Hyvä satotaso 6 t/ha 15% sadonmenetys: 6000 kg/ha x 15% = 900 kg/ha Tiivistetty osuus: 50% 900 kg/ha x 50% = 450 kg/ha Vuotuiskustannus 150 /t sadon arvo 450 kg/ha x 150 /t : 1000 kg/t = 67,5 /ha Sadonkorjuupinta-ala 100 ha: 100 ha/vuosi x 67,5 /ha = 6750 /vuosi Järkevä korjausinvestointitaso 5-20 vuotta takaisinmaksu 20 vuotta x 6750 /ha = 135 000 5 vuotta x 6750 /vuosi = 33 750 20 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Maan tiivistymisen ehkäisy parantaa kannattavuutta huomattavasti. Kannattavuuden paraneminen noin 100 /ha. Syväkuohkeutus on harvoin kannattavaa sellaisenaan, parhaimmillaan kannattavuus parani 10 /ha. - Chamen, T.W. C., Andrew P. Moxey, Willie Towers, Bedru Balana, ja Paul D. Hallett. Mitigating arable soil compaction: A review and analysis of available cost and benefit data. Soil and Tillage Research, 146: 10 25. https://doi.org/10.1016/j.still.2014.09.011. 21 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Mitkä koneet? Terranimo on hyvä työkalu tarkkaan analyysiin

Renkaan ilmanpaine (kpa) Tiivistymiskaavake on nopea työkalu koko tilan koneketjun arviointiin Alhainen tiivistymisriski äestys + kylvö Rengaskuorma (kg) 250 750 1250 4 x 1750,52 2250m 2750 : 43250 m 3750 = 52% 4250 4750 5250 5750 20 40 4 x 0,52 m : 6 m = 35% Yht. 87% alasta 60 Suuri riski: 80 100 120 140 160 180 200 Tiivistymisriski 15 cm Ruisku 2,5% Kyntö 33% Puinti 30% Ruiskutus Liete 23% Yht. 88% alasta Kyntö Puinti Lietteen levitys Alhainen tiivistymisriski äestys + kylvö 4 x 0,52 m : 4 m = 52% 4 x 0,52 m : 6 m = 35% Yht. 87% alasta Suuri riski: Ruisku 2,5% Kyntö 33% Puinti 30% Liete 23% Yht. 88% alasta 23 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Renkaan ilmanpaine (kpa) Tiivistymisriskit pohjamaassa Rengaskuorma (kg) 250 750 1250 1750 2250 2750 3250 3750 4250 4750 5250 5750 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Tiivistymisriski 35 cm Alhainen tiivistymisriski 87 % alasta Kohtalainen 65 % Suuri 23 % 24 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Nykytilanne: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 15 m ruisku 25 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Keinoja Kynnön vakopyörä pois vaosta: kevytmuokkaus tai onland -kyntö Koneiden tasapainotus Koneiden työleveyden toisiinsa sovittaminen Lietteen kuljetus ja levitys erilleen Renkaiden määrän lisääminen Renkaiden vaihtaminen parempiin 26 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Rajaavat tekijät: Minkä kokoiset renkaat koneeseen mahtuvat? Halkaisija? Mikä on koneen kokonaisleveys? Renkaan kantavuus? Teholuokka? Sopiiko rengas muihin renkaisiin? Vierintäkehä? Kuormitettu säde? 27 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Nelivetotraktorissa vierintäkehä ETRTO SRI indeksi Continental AC85 520/85R38 Vierintäkehä: 5515 mm Halkaisija: 1857 mm Kuormitettu säde: 827 mm Load index: 155 A8 (3875 kg/rengas) 3800 kg 1,3 bar Xeobib 0,8 bar MegaXbib 0,6 bar 28 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Nykytilanne: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 15 m ruisku Ehdotus: 4 m kevytmuokkaus, 8 m lietevaunu, 4 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 16 m ruisku 29 18.1.2018 Mattila: Sopivimmat renkaat

Maan kosteus (cbar) Toimiva kuivatus on edellytys tiivistymisen ehkäisemiselle Esikuormitus (kpa) Turvallinen kuormitus noin puolet näistä luvuista. Alle 0,5 bar kuormituksella harvoin tiivistymistä. Savipitoisuus (%) 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

Kuivatustilanteen arviointi

Laskuaukko on hyvä indikaattori ojaston kunnosta 15-30 cm pohjan yläpuolella Virtaama 1 l/s/ha 60 mm vettä viikossa 240 mm pinnan lasku kuopassa 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

Kuivatusongelmia Niskaoja liian matala Vanha ojitus liitetty huonosti Valtaoja perkaamatta, kuivavara vähissä 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

40 cm kuivavara talvella 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

1.2.2018 Mattila: miten juurille happea Jukka Rajala, 2017.

1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

100 cm syvyydessä oja 15 m välein? 130 cm syvyydessä vettä johtava kerros Esimerkkiprofiili 1. Tässä maaprofiilissa hietasavi- (0-20 cm), hiesusavi- (20-40 cm) ja hiuekerrosten (40-130 cm) alapuolelta löytyi hietaa (130-200 cm). Syvä hietakerros johtaa hyvin vettä, mikä näkyi kuopan reunan sortumisena. Tässä tilanteessa syvä ja harva ojitus on tehokas ratkaisu. Kuva: Pat Tuohy / Teagasc 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

100 cm syvyydessä oja 15 m välein? Äärimmäisen heikko vedenläpäisevyys Esimerkkiprofiili 2. Tässä maaprofiilissa pintamaakerrokset ja pohjamaan yläosa (0-60 cm) on juuristokanavien täyttämää ja huokoista, mutta sen alapuolella alkaa äärimmäisen heikosti vettä läpäisevä savikerros (60-200 cm), jossa ei kasva juuria. Tässä tilanteessa tarvitaan matala ja tiheä ojitus. Kuva: Pat Tuohy / Teagasc 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

Tehokkain ojitustapa riippuu maaprofiilista Alue 1: Ojat 80 cm syvyyteen, 20 m välein, soratäyttö 50 cm, myyräojitus 1,5 m välein. 0,2 Kuoppa 1 Ruokamulta 0,4 Juuria, kiviä Tiivistä savea 1,6 Savea, kiviä 3,0 Kuopat 2-3 Alue 2: Ojat 1,65 m syvyyteen, 20 m välein, reunaojan syvennys. 0,2 1,0 Ruokamulta Hietasavea, halkeamia 1,6-1,7 2,0-3,0 Hietaa, vettä kuoppaan Hyvin tiivistä savea 1.2.2018 Mattila: miten juurille happea

Viljelykierron arviointi

Biologian hoito Aldo Leopold, 1933: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä, suojan ja tilaa. 41 5.4.2017 Mattila: Biologinen viljavuus

Mihin mahtuu kasveja? OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA VLN VLN RUIS PAPU KAURA VLN RUIS KAURA Tehtävä: miltä oma kiertosi näyttää? 42 5.4.2017 Mattila: Biologinen viljavuus

Hiilensidonnan typpi- ja rikkitarve Humuksessa C:N:S suhteet ovat noin 10:1:0,2 Eli 434 kg C vaatii kaverikseen 43 kg N ja 9 kg S Rehun laatu Jos vuoden lopussa kertyneellä kerääjäkasvi- ja olkimassalla lehmä lypsäisi 8000 kg/vuosi, maan rehustus on kunnossa. - Friedrich Wenz Ma ttila : Biol ogi 43 nen 5.4.2017

Lierojen lisääminen Aldo Leopold, 1933: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä, suojan ja tilaa. Ruokaa: Kasvijätteet maan pinnalla (noin 300 kg/ha/kk rehuntarve) Suojaa: Muokkaus rikkoo käytävät ja tappaa lieroja Muokkaa vain kun maa on kuivaa tai jäässä, tai madot eivät vielä aktiivisia keväällä, Sepp Braun 44 5.4.2017 Mattila: Biologinen viljavuus

Viljelykierron arviointiharjoitus (J. Rajala) Viljelykierron vaikutus Maan eloperäisen aineen määrään Ruokamultakerroksen mururakenteeseen Jankon rakenteeseen Kasvipeitteisyys / maan pinnan suojaus Sopivuus tilan maalajeihin Viljelykierron typpitalouteen Maaperän ravinteiden hyväksikäyttöön Ravinnehävikkeihin Rikkakasvien ehkäisyyn ja torjuntamahdollisuuksiin Kasvitautien ja tuholaisten ehkäisyyn Ruokintaomavaraisuuteen Kuivikeomavaraisuuteen Työt; työhuiput, koneketjut, logistiikka Markkinat, logistiikka Talous heikko keskinkert. hyvä 45 5.4.2017

Talouspuoli on helppo laskea Tavanomainen tuotanto Sato Tuet Muut.kust. Kate A kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /ha /ha ohra ha 4000 0,130 520 508 437 591 0 mallasohra 2 ha 4000 0,140 560 508 441 627 1 255 Kaura 1 ha 4000 0,130 520 508 402 626 626 Kevätvehnä ha 4000 0,140 560 508 508 560 0 Syysruis ha 4000 0,170 680 548 488 740 0 Rypsi ha 1500 0,340 510 598 367 741 0 Syysrypsi ha 2500 0,340 850 598 425 1023 0 Härkäpapu ha 3000 0,202 606 598 433 771 0 Viherlannoitus ha 0 0,000 0 454 75 379 0 Säilörehu ha 0 0,041 0 508 104 404 0 LHP (m.nurmet) ha 0 520 75 445 0 kerääjäkasvi 0 ha 100 26 74 0 yht 3 ha Tilan Kate A 1 881 www.reijokaki.com 46 5.4.2017 Mattila: Biologinen viljavuus

Talouspuoli on helppo laskea Tavanomainen tuotanto Sato Tuet Muut.kust. Kate A kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /ha /ha ohra ha 4000 0,130 520 508 437 591 0 mallasohra ha 4000 0,140 560 508 441 627 0 Kaura ha 4000 0,130 520 508 402 626 0 Kevätvehnä ha 4000 0,140 560 508 508 560 0 Syysruis 1 ha 4000 0,170 680 548 488 740 740 Rypsi ha 1500 0,340 510 598 367 741 0 Syysrypsi 1 ha 2500 0,340 850 598 425 1023 1 023 Härkäpapu ha 3000 0,202 606 598 433 771 0 Viherlannoitus 1 ha 0 0,000 0 454 75 379 379 Säilörehu ha 0 0,041 0 508 104 404 0 LHP (m.nurmet) ha 0 520 75 445 0 kerääjäkasvi 0 ha 100 26 74 0 yht 3 ha Tilan Kate A 2 142 Peltoa kunnostavalla kierrolla 87 /ha lisää katetta! www.reijokaki.com 47 5.4.2017 Mattila: Biologinen viljavuus

Muutkin asiat voidaan laskea Pisteet Kasvukuntopisteet -1 pistettä/ha - Kate A 627 /ha 57 Typpiomavaraisuus -108 kg/ha - Hiilitase -0,143 t/ha/v 12 Rikat - kesto 0,3333333 39 Rikat - kevät 1,6666667 52 Rikat - syys 0 25 Työ kevät 2 h/ha 50 Työ kesä 0 h/ha - Työ syksy 2,5 h/ha 63 Kasvukuntopisteet Kate A Typpiomavaraisuus Hiilitase Pisteet 0 20 40 60 80 100 Rikat - kesto Pisteet Kasvukuntopisteet 1,3 pistettä/ha 78 Kate A 714 /ha 65 Typpiomavaraisuus -2 kg/ha 66 Hiilitase 0,439 t/ha/v 57 Rikat - kesto -1 17 Rikat - kevät -1,666667 5 Rikat - syys 1,3333333 58 Työ kevät 0 h/ha - Työ kesä 1 h/ha 25 Työ syksy 2 h/ha 50 Rikat - kevät Rikat - syys Työ kevät Työ kesä Työ syksy

Viljelykiertolaskuri Kierto 1 Muut.kust. Kate A Työmäärä h Kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /lohko Kevät Kesä Syys Pisteet Ohra ha 4000 0,130 437 591 0 2 0 2,5 Kasvukuntopisteet -1 pistettä/ha - Mallasohra 2 ha 4000 0,140 441 627 1 255 2 0 2,5 Kate A 627 /ha 57 Kaura 1 ha 4000 0,130 402 626 626 2 0 2,5 Typpiomavaraisuus -108 kg/ha - Kevätvehnä ha 4000 0,140 508 560 0 2 0 2,5 Hiilitase -0,143 t/ha/v 12 Syysruis ha 4000 0,170 488 740 0 0 0 3,5 Rikat - kesto 0,3333333 39 Rypsi ha 1500 0,340 367 741 0 2 0 2,5 Rikat - kevät 1,6666667 52 Syysrypsi ha 2500 0,340 425 1023 0 0 1 2,5 Rikat - syys 0 25 Härkäpapu ha 3000 0,202 433 771 0 2 0 2,5 Työ kevät 2 h/ha 50 Viherlannoitus ha 6000 0,000 75 379 0 0 2 0 Työ kesä 0 h/ha - Säilörehu ha 6000 0,041 104 650 0 0 4 0 Työ syksy 2,5 h/ha 63 Kaksi kiertoa vertailussa. Lähtötiedot, pinta-alat, satotasot, työmenekit, LHP (m.nurmet) ha 4000 0,000 75 445 0 0 1 0 Kerääjäkasvi 0 ha 2000 26 74 0 0 0 0 yht 3 ha Tilan Kate A 1 881 6 0 7,5 627 2 0 2,5 Kierto 2 Muut.kust. Kate A Työmäärä h/ha Kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /lohko Kevät Kesä Syys Pisteet kustannukset. Ohra ha 4000 0,130 437 591 0 2 0 2,5 Kasvukuntopisteet 1,3 pistettä/ha 78 Mallasohra ha 4000 0,140 441 627 0 2 0 2,5 Kate A 714 /ha 65 Kaura ha 4000 0,130 402 626 0 2 0 2,5 Typpiomavaraisuus -2 kg/ha 66 Kevätvehnä ha 4000 0,140 508 560 0 2 0 2,5 Hiilitase 0,439 t/ha/v 57 Syysruis 1 ha 4000 0,170 488 740 740 0 0 3,5 Rikat - kesto -1 17 Rypsi ha 1500 0,340 367 741 0 2 0 2,5 Rikat - kevät -1,666667 5 Syysrypsi 1 ha 2500 0,340 425 1023 1 023 0 1 2,5 Rikat - syys 1,3333333 58 Härkäpapu ha 3000 0,202 433 771 0 2 0 2,5 Työ kevät 0 h/ha - Viherlannoitus 1 ha 6000 0,000 75 379 379 0 2 0 Työ kesä 1 h/ha 25 Säilörehu ha 6000 0,041 104 650 0 0 4 0 Työ syksy 2 h/ha 50 LHP (m.nurmet) ha 4000 0,000 75 445 0 0 2 0 Kerääjäkasvi 0 ha 2000 26 74 0 0 0 0 yht 3 ha Tilan Kate A 2 142 0 3 6 Per ha 714 0 1 2,0 Kasvukuntopisteet Tulokset: - Maa: typpitase, hiilitase, kasvukunto - Talous: Kate A, työaika - Rikkakasvit: kevät, kesä, syksy Kate A laskee hieman, työmäärä laskee paljon eli tuntipalkka nousee ja maan kasvukunto paranee. Jos sadot saa nousemaan 10%, ollaan katteessakin paremmalla puolella Kate A Typpiomavaraisuus Hiilitase Rikat - kesto Rikat - kevät Rikat - syys Työ kevät Työ kesä Työ syksy Pisteet 0 20 40 60 80 100

Miten tämä laitetaan nippuun?

Korjattavaa riittää Reunaojan raivaus ja perkuu Hietakummun maanparannus puukuiduilla 1 ha Puimurin renkaiden suurentaminen Kalkitus Mg kalkki 4 ha Laskuaukon kunnostus Jankkurin hankinta Uusintaojitus 2 ha märkää osaa Piensiemenkylvökone ja aluskasvit Hivenanalyysit eri lohkon osista 150 22.11.2017

Miten laittaisit tärkeysjärjestykseen? Reunaojan raivaus ja perkuu Hietakummun maanparannus puukuiduilla 1 ha Puimurin renkaiden suurentaminen Kalkitus Mg kalkki 4 ha Laskuaukon kunnostus Jankkurin hankinta Uusintaojitus 2 ha märkää osaa Piensiemenkylvökone ja aluskasvit Hivenanalyysit eri lohkon osista 150 22.11.2017

Jos käytössä olisi 5000, miten sijoittaisit? Reunaojan raivaus ja perkuu Hietakummun maanparannus puukuiduilla 1 ha Puimurin renkaiden suurentaminen Kalkitus Mg kalkki 4 ha Laskuaukon kunnostus Jankkurin hankinta Uusintaojitus 2 ha märkää osaa Hivenanalyysit eri lohkon osista 150 Piensiemenkylvökone ja aluskasvit 22.11.2017

Nyrkkisääntö päätöksenteon tehostamiseksi Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy 22.11.2017 Kysymyspatteristo, joka varmistaa, että asiaa tulee ajateltua eri kanteilta. Lähde: Savory ja Butterfield, 1999. Holistic Management - A new framework for decision making

Ongelmat ja ratkaisut yhdellä lomakkeella Toimenpiteet Kasvukunnon hoitosuunnitelma Tila Kilpiä Vuosi 2018 Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto 14 1 Aalto 0 0 0 0 0 Koivuniemi 11 1 1 1 1 KoivuniemiRikkiviisas 9 3 60 1620 Multiple 10 90 Kotipelto, ylä 14 1 1 1 1 1 Kotipelto, ykiseriitti 12 0,1 500 600 Multiple 10 120 Kotipelto, rinne 12 1 1 1 Kotipelto, rrikkiviisas 6 3 60 1080 Multiple 10 60 Kotipelto, ala 18 1 Kotipelto, ala 8 0 0 0 Kotipelto 3 14 1 1 1 1 Kotipelto 3 Rikkiviisas 4 3 60 720 0 Takamaa 20 1 1 1 Takamaa Lihaluujauho 15 0,2 500 1500 0 Kulmala 12 1 1 1 1 1 Kulmala Rikkiviisas 12 3 60 2160 Multiple 10 120 Lammensivu 11 1 1 1 LammensivRikkiviisas 6 3 60 1080 Multiple 10 60 Kotipelto, omena 10 1 1 Kotipelto, okiseriitti 1 0,1 500 50 0 KP, suoja 23 KP, suoja 0 0 0 K, luonnonhoito 12 K, luonnonhoito 1 0 0 Takapelto 9 1 Takapelto Apatiitti 4 4 60 960 0 Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkaustap a Muokkaustapa Pelto Toimenpide Yks /yks Hankinta Aalto Keskiraskas 1 1 1 Kultiv. Aalto Muotoilu syksyllä 0,2 200 40 Puimurin renkaat 5000 Koivuniemi Kevyt 1 1 1 2 KoivuniemiReunaojien perkuu 1 800 800 Deutzin paripyörät 5000 Kotipelto, ylä Keskiraskas 1 1 3 Kotipelto, ysalaojitus 4 3500 ####### Kotipelto, rinne Kevyt 1 1 4 Kotipelto, r Salaojitus 4 3500 ####### Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, asalaojitus 1 2500 2 500 Kotipelto 3 Keskiraskas 1 1 1 Kpa 15 cm Kotipelto 3 Salaojitus 4 2500 ####### Takamaa Keskiraskas 1 1 1 Traktori 50 Takamaa Salaojitus 5 3500 ####### Kulmala Kevyt 1 1 1 1 1 Traktori 50 Kulmala Reunaojat auki 2 800 1 600 Lammensivu Kevyt 1 1 1 Puimuri 100 LammensivReunaojat auki 0,5 800 400 Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas 1 KP, suoja 1 0 - K, luonnonhoito Kevyt 1 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt 1 1 1 Takapelto Pinnanmuotoilu 3 60 180 Biologinen tila Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto 22 1 1 Nurmi 25 Takapelto heinälle 150 Koivuniemi 6 Vilja 50 Kulmalan ylä heinälle 150 Kotipelto, ylä 3,5 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 4,3 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 5,8 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki 81 540 1 087 Kotipelto 3 4,6 333 kg C/ha 300 Top 5 23 800 190 Takamaa 15 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4,6 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 5,1 Koko tilan hiilensidonta 1 Lehtilannoitus 500 Kauran kasvu Kauran kasvu Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojien perkuu ##### Vesitalous Vesitalous KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Salaojien huolto 300 Vesitalous Vesitalous K, luonnonhoito 3,8 7 kotitaloutta 4 Salaojitus 20000 Vesitalous Vesitalous Takapelto 21 1 1 5