Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Innovaatiopalvelut Nuorisopalvelut Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita. 5-29 -vuotiaiden jyväskyläläisten näkemyksiä omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan Alkukartoitus Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Laura Hokkanen Tanja Räty 4.4.2011

Sisällys 1. Johdanto...2 2. Päiväkoti on olemassa sen takia, että lapset voi oppia...3 2.1 Näkemyksiä päiväkodista...3 2.2 Päiväkodin kummallisuuksia...4 2.3 Lasten ja aikuisten paikka...4 2.4 Ideoita päiväkodin kehittämiseen...5 3. Alakoululaisten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista...7 3.1 Arvio omista mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa...8 3.2 Arviot lasten mahdollisuuksista vaikuttaa yleensä...9 3.3 Kokemus mielipiteen huomioon ottamisesta...11 3.4 Mihin on voinut vaikuttaa?...11 3.5 Lasten mielipiteiden kuunteleminen Jyväskylässä...12 3.6 Mihin alakoululaiset haluaisivat vaikuttaa?...14 3.7 Mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa?...15 4. Vaikuttamismahdollisuus voisi tulla lähemmäs nuoren luo...17 4.1 Omien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien arviointia...18 4.2 Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yleensä Jyväskylän kaupungissa...19 4.3 Nuoret osallistujina...21 4.4 Tavat vaikuttaa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin...22 4.5 Kokemus vaikuttamisesta...24 4.6 Millä tavoin haluaisit olla mukana vaikuttamassa?...25 4.7 Mitkä ovat nuoria koskevia asioita Jyväskylän kaupungissa?...27 4.8 Mihin nuoret haluavat vaikuttaa ja onko vaikuttamismahdollisuuksissa kehitettävää?...28 5. Yhteenveto...30 1

1. Johdanto Millainen paikka on päiväkoti ja miksi siellä käydään? Miten lapset näkevät aikuisen roolin? Onko 5-6 vuotiailla ajatuksia oman päiväkotinsa kehittämiseen? Entäpä alakouluikäiset? Voivatko lapset vaikuttaa heitä koskeviin asioihin? Miten lasten mielipiteitä kuunnellaan Jyväskylässä? Miten nuoret näkevät omat mahdollisuutensa saada äänensä kuuluviin? Mitä ovat nuoria koskevat asiat? Miten nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulisi Jyväskylässä kehittää? Jyväskyläläisten lasten ja nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kartoitettiin marraskuusta 2010 helmikuuhun 2011 välisenä aikana. Kartoitukset eivät ole keskenään täysin verrattavissa vaan jokaisessa kartoituksessa on jo laatimisvaiheessa huomioitu vastaajien ikätaso. Ikätason huomioimista kuvaa esimerkiksi se, että nuorille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin nuorten näkemyksiä osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaupungin toimintaan ja palveluihin, kun alakouluikäisten kyselyssä omista vaikuttamismahdollisuuksista kysyttiin yleisemmällä tasolla. Tähän päädyttiin siksi, että alakouluikäiset eivät välttämättä tiedä, mitä kunnan toimintaan ja palveluihin kuuluu, eikä vastaajia haluttu ohjata liikaa kysymällä vain tietyistä palveluista. Kokonaisuutena kartoitukset muodostavat näkemyksen siitä miten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät taidot karttuvat iän myötä. Päiväkotien kartoitukset toteutettiin 25.1. 4.2.2011 välisenä aikana haastattelemalla lapsia tarinamenetelmän avulla. Haastatteluihin osallistui 53 lasta, viidestä eri päiväkodista. Alakouluikäisten sähköinen kysely koetuista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista toteutettiin 31.1. 18.2.2011, lisäksi muutamalle koululle annettiin mahdollisuus vastata vielä viikolla 12. Vastauksia 6 13-vuotiailta koululaisilta saatiin yhteensä 1850. Nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kartoitettiin 17.11. 2.12.2010. Sähköiseen kyselyyn vastasi 692 12 29-vuotiasta jyväskyläläistä. Jyväskylän kaupunki valmistelee vuoden 2011 aikana Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman. Ohjelmatyön tavoitteena on kartoittaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa Jyväskylän kaupungin palveluissa sekä nostaa esiin mahdollisia vaikuttamista tukevia toimenpide-ehdotuksia. Kyselyistä ja haastatteluista saatuja tietoja käytetään lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman suunnittelussa. Päiväkoti-ikäisten, alakouluikäisten ja nuorten kyselyiden tulokset raportoidaan tässä raportissa erillisinä, mutta tuloksia peilataan toisiinsa yhteenvedossa. 2

2. Päiväkoti on olemassa sen takia, että lapset voi oppia Päiväkoti-ikäisten kysely toteutettiin 25.1. 4.2.2011 välisenä aikana haastattelemalla lapsia tarinamenetelmän avulla. Lapsille luettiin tarina, jonka kautta lapset pystyivät pohtimaan sekä tuomaan julki omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Kohderyhmä oli haastava mietittäessä osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia kaikissa kaupungin palveluissa ja siksi kartoitus rajattiin selkeästi palveluna päiväkotiin ja on tämän vuoksi hyvin erilainen kuin alakoululaisille ja sitä vanhemmille nuorille teetetyt kartoitukset. Päiväkotikartoitukseen osallistui 53 lasta, viidestä eri päiväkodista ympäri Jyväskylää. Vastaajista 52 % oli tyttöjä ja 48 % poikia. Iältään vastaajat olivat 5-6 -vuotiaita. Lastenohjaaja -opiskelija Camilla Posa työsti kartoituksesta päättötyönsä Jyväskylän kristilliselle opistolle. Tarinaan liittyvien kysymysten avulla pyrittiin saamaan selville millainen rooli lapsella on päiväkodissa, onko 5-6 -vuotiaalla lapsella kehittämisideoita omaan ympäristöönsä ja häntä koskeviin asioihin sekä millainen rooli aikuisella on lapsen näkökulmasta. Kartoituksessa lapsille esitettiin tarinan lukemisen jälkeen neljä kysymyspatteristoa ja alla olevat taulukot on koottu esitetyistä kysymyksistä sekä kysymysten vastauksista. 2.1 Näkemyksiä päiväkodista Täällä nukutaan, leikitään ja tehdään kaikkea kivaa. Kysymyksistä ensimmäinen kartoitti, että mikä paikka on lasten mielestä päiväkoti. Lapset saivat mainita niin monta asiaa kuin keksivät. Ensimmäisen kysymyksen vastauksista 74 % liittyi toimintaan ja tekemiseen. Vastauksista voidaan päätellä että lapsen rooli päiväkodissa on toimijan, aktiivisen osapuolen rooli. Lapset kertovat lukevansa, liikkuvansa, jumppaavansa ja leikkivänsä päiväkodissa. Lapset oppivat uusia asioita, niin aikuisten opettamina kuin elämään yleensäkin liittyen esimerkiksi päivän rutiineista, arvoista ja käytöstavoista. Taulukko 1. Mikä päiväkoti on? Mitä täällä on? Mitä täällä tehdään? 1. Mikä päiväkoti on? Mitä täällä on? Mitä täällä tehdään? Mainintoja kpl Piirtäminen/askartelu/muovailu/maalaus 16 Leikkiminen (roolileikit ja leluleikit) 14 Talviset leikit 8 Nukkari 7 Ulkoilu 6 Pelaaminen 6 Ruokailu 4 Lukeminen 4 Kuuntelu 3 Aamu- ja päiväpiirit 3 Tehtävät 3 Muut kommentit 11 3

Täällä voi piirtää, lukea, leikkiä kotista ja sitten haetaan kotiin. Voi tehdä lumiukon talvella. Me tehtiin lumimopo. Opetellaan hiihtämään, saa pelailla. Voi leikkiä rauhallisesti, pitää olla kiltti, totella aikuisia. Ei saa heitellä leluja. Pitää ottaa yksi lelu kerrallaan. Joskus mennään retkelle. 2.2 Päiväkodin kummallisuuksia Jos aikuinen leikkis lapsen kanssa. Seuraavaksi pohdittiin, että mikä lapsista päiväkodissa on kummallista ja mitä lapsen on päiväkodissa vaikea ymmärtää. Kummalliset asiat liittyivät usein uuden oppimiseen (20%) tai itselle ei niin mieluisiin asioihin. Vastausten erilaisuus kertoi siitä, että mitään tiettyä yksittäistä kummallista asiaa ei ollut poimittavissa vaan asiat olivat hyvin erilaisia. Toisaalta nämä vastaukset kertoivat myös paljon siitä miten paljon lapset aistivat asioita. Taulukko 2. Mikä täällä päiväkodissa on kummallista? Mitä sellaista kummaa täällä tapahtuu mitä on vaikea ymmärtää? 2. Mikä täällä päiväkodissa on kummallista? Mitä sellaista kummaa täällä tapahtuu mitä on vaikea ymmärtää? Mainintoja kpl Lukeminen/kirjoittaminen/laskeminen/aakkoset 12 Kiusaaminen/nimittely 5 Nukkari/nukkuminen 5 Sää, ukkonen, lumi, aurinko 5 Ruokailu 3 Kalenterihetket 3 Vessassa käynti 3 Muut kommentit 23 Kun pitää aina mennä piiriin tai ulos tai istumaan. Tyhmintä on nukkuminen. Täällä ei pitäisi rikkoa tavaroita. Kun kaikki melkein riehuu ja on villejä ja yksi höpisee mun korvaan nukkarissa. Kopisee jokin, kummalliset äänet 2.3 Lasten ja aikuisten paikka Jos ei olis näitä päiväkoteja ja kouluja niin lapset menis töihin mukaan. Seuraavassa kysymyspatteristossa mietittiin päiväkodin olemassa olon syytä ja aikuisten roolia toiminnassa. Lasten mielestä aikuiset olivat tärkeä osa päiväkodin toimintaa ja erityisesti huolenpito (40 %) ja opettaminen (23 %) olivat aikuisten tehtäviä. Aikuisia pidettiin sääntöjen laatijoina ja niiden noudattamisesta kiinnipitäjinä. 4

Taulukko 3. Miksi päiväkoti on olemassa? Miksi lapset ja aikuiset on päiväkodissa? Mitä aikuiset tekevät päiväkodissa? 3. Miksi päiväkoti on olemassa? Miksi lapset ja aikuiset on päiväkodissa? Mitä aikuiset tekevät päiväkodissa? Mainintoja kpl Aikuiset huolehtivat lapsista vanhempien ollessa 19 töissä Aikuiset opettavat (käytöstapoja, lukemista yms.) 12 Nukkuminen 4 Aikuiset komentaa 3 Aikuiset leikkii ja pelaa lasten kanssa 3 Aikuiset antaa ruokaa 2 Muut kommentit 9 Kun aikuiset menee töihin, niin lapset menee päiväkotiin oppimaan asioita. Opettajat opettaa niin, että meistä tulee hyväkäytöksisiä aikuisia. Täällä on siksi aikuisia, kun lapset ei osaa käyttäytyä. Sekaan oli mahtunut yksi erilainen idea roolien vaihtamisesta. Että ois nurinkurinpäivä. Lapset nukuttais aikuiset, syötäis mukeista ja juotais lautasilta. 2.4 Ideoita päiväkodin kehittämiseen Haarniskat Hauskempien asioiden ideoiminen ei tuottanut lapsille ongelmia. Lasten toiveet olivat hyvin konkreettisia ja usein pieniä asioita, joko välineiden hankkimista (31 %) tai toimintatapoihin vaikuttamista (29 %). Taulukko 4. Jos saisitte toivoa, niin mitä toivoisitte, että päiväkodissa olisi vielä hauskempaa? 4. Jos saisitte toivoa, niin mitä toivoisitte, että päiväkodissa olisi vielä hauskempaa? Mainintoja kpl Lisää leluja, ulkoilu ja liikuntavälineitä 30 Leikkiminen ja vapaa tekeminen 22 Karkki ja raha 12 Ei tarvitsisi nukkua 5 Ei tarvitsisi tehdä tehtäviä 3 Tietokone 2 Oikeita eläimiä 3 Muut kommentit 26 Lasten mielessä oli esimerkiksi tällaisia välinetoiveita: Että täällä olis legorakennusohjeita, että voisi rakentaa. Kesäjuttuja, semmosia teräviä lapioita. Ois kivaa jos talvellakin vois keinua. Kun meillä on täällä keinut, mutta talvella ei voi keinua. 5

Ajatuksia päiväkodin sisustamiseen: Musta ois kiva, että päiväkoti olis viidakko. Päiväkoti olis eri näköinen. Nukkari ja tuo toinen huone. Toiveita toimintaan liittyen: Ulkona saa tehdä ihan mitä vaan. Lumiukkoja! Saisi aina pelata jalkapalloa ja joskus leikkiä taisteluleikkejä. Sais syödä herkkuja. Jokainen saisi tuoda oman lemmikin päiväkotiin. Että mummot ja papat tulis tänne. 6

3. Alakoululaisten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Alakouluikäisille jyväskyläläisille suunnattu kysely koetuista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista toteutettiin 31.1. 18.2.2011, lisäksi muutamalle koululle annettiin mahdollisuus vastata vielä viikolla 12. Vastauksia 6 13-vuotiailta koululaisilta saatiin yhteensä 1850. Nuorten kyselyyn verrattuna lähestymistapa osallistumiseen ja vaikuttamiseen oli lasten kyselyssä erilainen: nuorilta tiedusteltiin vaikuttamismahdollisuuksia ja kiinnostusta vaikuttaa suhteessa kaupungin palveluihin ja toimintaan, kun taas lasten kyselyssä tiedusteltiin vaikuttamismahdollisuuksia yleensä. Tämä ratkaisu on perusteltu, sillä alakouluikäisille kaupungin tarjoamat palvelut ja toiminta ovat vielä varsin jäsentymättömiä, eikä kyselyssä haluttu ohjata vastauksia määrittelemällä kysymykset koskemaan vain tiettyjä kaupungin palveluja. Tähän päädyttiin siksi, että kyselyllä haluttiin selvittää mihin lapset haluavat vaikuttaa ja osallistua, rajaamatta asiakokonaisuuksia jo valmiiksi. Vastanneista tyttöjä oli 51,3 % ja poikia 48,7 %. Kyselyyn vastanneet olivat 6 13-vuotiaita. Kuva 1. Ikä, % vastanneista (N=1813) 0 5 10 15 20 25 6 vuotta 0,5 7 vuotta 9,3 8 vuotta 13,6 9 vuotta 16,3 10 vuotta 19 11 vuotta 20,5 12 vuotta 16,8 13 vuotta 4 Alakoululaisten kyselyn tuloksia on tarkasteltu kahdessa ikäluokassa, 6 9-vuotiaiden ikäluokassa (n. 40 % vastanneista) ja 10 13-vuotiaiden ikäluokassa (n. 60 % vastanneista). Taustamuuttujana on tarkasteltu lisäksi osallistumista oppilaskunnan hallitukseen ja / tai lasten parlamenttiin. Vastanneista noin 14 % ilmoitti olevansa mukana oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa. 7

3.1 Arvio omista mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa Aina ei vaan kaikkeen voi valitettavasti vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin ja se on vain hyväksyttävä elämän matkalla Jyväskylän alakoululaisilta pyydettiin arvioimaan omia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kuva 2. 1 Arvioi omia mahdollisuuksiasi osallistua ja vaikuttaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielipiteitäni kysytään minua koskevissa asioissa (esim. kotona, koulussa, harrastuksissa) (N=1821) 6,5 28,6 64,9 Mielipiteeni otetaan huomioon minua koskevissa päätöksissä (N=1803) 8,4 18,7 73 eri mieltä en osaa sanoa Jos haluan muuttaa tai parantaa jotain asiaa, tiedän, kenelle voin siitä kertoa jotta asialle tapahtuu jotakin (N=1806) 7 21,8 71,1 samaa mieltä Voin vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin (N=1757) 6,3 17,2 76,5 Valtaosa vastanneista alakouluikäisistä arvioi, että mielipidettä kysytään itseä koskevissa asioissa (esimerkiksi kotona, koulussa ja harrastuksissa). Väittämän kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli noin 65 % vastanneista. 29 % ei osannut sanoa ja vain noin 6 % vastanneista koki, ettei omaa mielipidettä kysytä. Samoin suurin osa vastanneista, 73 %, oli samaa mieltä väitteen mielipiteeni otetaan huomioon minua koskevissa päätöksissä kanssa. Tämän väitteen kohdalla en osaa sanoa - vastanneita oli 19 % ja 8 % koki, ettei mielipidettä oteta huomioon. Kyselyssä kartoitettiin, onko alakoululaisille selkeää se, kenen kautta asioita voi lähteä viemään eteenpäin. Väitteen jos haluan muuttaa tai parantaa jotain asiaa, tiedän, kenelle voin siitä kertoa jotta asialle tapahtuu jotakin kanssa samaa mieltä oli noin 71 % vastanneista. Noin 22 % ei osannut vastata kysymykseen, ja 7 % vastanneista ei tiennyt, kenen kautta asioita voisi lähteä viemään eteenpäin. Alakoululaisten näkemykset siitä, voivatko he vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, olivat varsin positiivisia. Tätä mieltä oli noin kolme neljästä vastanneesta, 77 %. Alakoululaisista vain 6 % koki, ettei voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. 17 % ei osannut arvioida väitettä. 1 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä -vastaukset on yhdistetty luokaksi samaa mieltä. 8

Nuoremman ikäluokan, 6 9-vuotiaiden vastaajien, arviot omista vaikuttamismahdollisuuksista olivat selvästi positiivisia, mutta keskiarvoltaan hieman alempia verrattuna vanhemman ikäluokan, 10 13-vuotiaiden arvioihin. Tämä selittyy osaksi sillä, että nuoremmassa ikäluokassa vastattiin useammin en osaa sanoa, kun taas hieman vanhemmille väitteiden arvioiminen oli helpompaa. Tarkasteltaessa tuloksia oppilaskunnan hallitukseen ja / tai lasten parlamenttiin osallistumisen kautta ovat osallistuvien alakoululaisten arviot muita vastanneita hieman parempia oppilaskunnan hallitukseen ja/tai lasten parlamenttiin osallistuvat myös vastasivat muita harvemmin en osaa sanoa. Kuva 3. Arvioi omia mahdollisuuksiasi osallistua ja vaikuttaa (keskiarvot) 1 2 3 4 5 Mielipiteitäni kysytään minua koskevissa asioissa (esim. kotona, koulussa, harrastuksissa) 3,9 3,8 Mielipiteeni otetaan huomioon minua koskevissa päätöksissä Jos haluan muuttaa tai parantaa jotain asiaa, tiedän, kenelle voin siitä kertoa jotta asialle tapahtuu jotakin 4,1 3,9 4,2 4 mukana oppilaskunnan hallituksessa /lasten parlamentissa muut Voin vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin 4,2 4,1 3.2 Arviot lasten mahdollisuuksista vaikuttaa yleensä Olen saanut vaikuttaa uuteen kouluun Omien vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi kyselyssä kartoitettiin alakoululaisten näkemyksiä lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista yleensä. 9

Kuva 4. 2 Miten arvioit lasten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yleensä, % vastanneista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Aikuiset kuuntelevat mitä lapsilla on sanottavana (N=1794) 9 13,8 77,2 Lasten mielipiteet otetaan huomioon (esim. koulussa, harrastuksissa, omassa asuinympäristössä) (N=1792) Lapset ja aikuiset päättävät yhdessä lapsia koskevista asioista (N=1784) 6,9 9,4 18,2 17,6 74,9 73 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin (N=1777) 11,2 21,5 67,3 Kyselyyn vastanneet alakoululaiset kokevat, että aikuiset kuuntelevat mitä lapsilla on sanottavana. Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa oli 77 % vastanneista. 14 % ei osannut sanoa ja 9 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että aikuiset eivät kuuntele, mitä lapsilla on sanottavana. Kolme neljästä vastanneesta, 75 %, oli sitä mieltä, että lasten mielipiteet otetaan huomioon, esimerkiksi koulussa, harrastuksissa ja omassa asuinympäristössä. 18 % vastasi en osaa sanoa ja 7 % vastanneista alakoululaisista oli väitteen kanssa eri mieltä. Alakoululaisten kyselyyn vastanneista valtaosa kokee, että lapset ja aikuiset päättävät yhdessä lapsia koskevista asioista. Väitteen kanssa samaa mieltä oli 73 % vastanneista, eri mieltä 9 %. En osaa sanoa -vastausvaihtoehdon valitsi 18 % vastanneista. Yleisesti kokemus lasten vaikuttamismahdollisuuksista heitä koskeviin asioihin on hyvä: 67 % vastanneista oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä väitteen lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin kanssa. 22 % vastanneista ei osannut ottaa kantaa väitteeseen ja 11 % oli väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Kahden ikäluokan välisessä vertailussa vastausten keskiarvot ovat lähellä toisiaan, 6 9- vuotiaiden ikäluokassa hieman paremmat kuin 10 13-vuotiaiden joukossa. Tosin vanhemman ikäluokan arvio lasten vaikuttamismahdollisuuksista heitä koskeviin asioihin oli parempi kuin nuoremman. Oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukanaolevien ja muiden vastaajien vastausten keskiarvoissa ei ollut juurikaan eroja osallistuvat lapset tosin vastasivat hieman muita harvemmin en osaa sanoa. Selkein ero näiden kahden ryhmän välillä oli väitteen lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin kohdalla: tässä oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukana olevien vastausten keskiarvo oli 4, muiden 3,8. 2 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä -vastaukset on yhdistetty luokaksi samaa mieltä. 10

3.3 Kokemus mielipiteen huomioon ottamisesta En ole vaikuttanut mutta tulen vaikuttamaan! Alakoululaisilta tiedusteltiin myös, onko mielipide otettu huomioon jos on yrittänyt vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vastanneista yli puolet, noin 56 %, koki, että mielipide on joskus otettu huomioon, muttei aina. Vastanneista 29 % arvioi, että on todella voinut vaikuttaa asioihin ja että mielipide on otettu huomioon. 13 % vastasi, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan ja 3 % oli sitä mieltä, ettei mielipidettä ole otettu huomioon. Ikäluokkia vertailtaessa vanhemman ikäluokan keskuudessa koettiin nuorempaa useammin, että on todella voinut vaikuttaa asioihin ja mielipide on otettu huomioon (10 13-vuotiaista 30 %, 6 9-vuotiaista 26 %). Nuorempi ikäluokka koki puolestaan vanhempaa useammin (61 % - 52 %), että mielipide on joskus otettu huomioon, muttei aina. 10 13-vuotiaista 15 % ja 6 9 - vuotiaista 10 % kertoi, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan. Molemmista ikäluokista noin 3 % arvioi, ettei mielipidettä ole otettu huomioon. Kuva 5. Jos olet yrittänyt vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin, onko mielipiteesi otettu huomioon? % vastanneista 0 20 40 60 80 100 Mielipidettäni ei ole otettu huomioon. 1,2 3 mukana oppilaskunnan hallituksessa /lasten parlamentissa Mielipiteeni on joskus otettu huomioon, muttei aina. 52,8 56,6 muut Olen todella voinut vaikuttaa asioihin ja mielipiteeni on otettu huomioon. 31,3 28,1 En ole pyrkinyt vaikuttamaan. 14,6 12,3 Oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukana olevat arvioivat muita useammin voineensa todella vaikuttaa asioihin. Tosin heistä muita vastaajia isompi osa on kokenut, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan. 3.4 Mihin on voinut vaikuttaa? Vastaus oli jyrkkä ehkä Vastaajia pyydettiin kertomaan esimerkkejä niistä asioista, joihin on voinut vaikuttaa. Selkeästi eniten mainintoja keräsi vaikuttaminen omiin harrastuksiin siihen, mitä haluaa harrastaa sekä harrastuksen sisältöön. Monessa vastauksessa kerrottiin myös 11

vaikuttamisesta kouluasioihin, esimerkiksi uuden koulun välineisiin, istumapaikkoihin luokassa tai luokan sääntöihin. Esimerkiksi kun oppilaskunnan hallitus kysyi kerran mitä kouluissa voisi parantaa niin moneen asiaan pääsi kaikki vaikuttamaan Tulevan koulun ulkoiluvälineet, sisustus Vastauksissa tuotiin esiin myös kotona perheen asioihin vaikuttaminen sekä perheen ostoksiin ja hankintoihin vaikuttaminen. Vastanneet ovat päässeet vaikuttamaan esimerkiksi lomakohteen valintaan, oman huoneen sisustamiseen tai lemmikkieläimen hankintaan. Vaikuttamisen paikkoina mainittiin myös mm. mitä ruokaa syödään, omaan pukeutumiseen ja ulkonäköön vaikuttaminen, sekä viikkoraha. Arkiasioihin jotka koskevat minua ja perheen yhteisiin päätöksiin. Vastanneet kertoivat myös voivansa vaikuttaa oman vapaa-ajan viettoon, kavereiden valintaan, kotiintuloaikoihin ja nukkumaanmenoaikoihin. Äiti ja isä kuuntelevat minua ja yhdessä päätetään asioista. Kodin säännöistä sovitaan yhdessä. Olen saanut valita harrastukseni. Lisäksi moni vastaajista huomautti, että aina voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja sen kautta vaikkapa ympäristön siisteyteen tai koulukiusaamiseen. Olen voinut vaikuttaa omaan terveyteen, yleisiin päätöksiin miten hoidan asiat kotona tai koulussa tai yleensäkkin, mutta aina ei vaan kaikkeen voi valitettavasti vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin ja se on vain hyväksyttävä elämän matkalla. Osa vastaajista myös kertoi, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan tai ettei osaa tarkemmin määritellä, mihin on voinut vaikuttaa: En muista että olisi vaikuttanut itseäni koskeviin asioihin ainakaan kovin usein. En ole vaikuttanut mutta tulen vaikuttamaan! 3.5 Lasten mielipiteiden kuunteleminen Jyväskylässä Hiukan kouluruokailuun kyselyjen kautta Alakoululaisia pyydettiin vielä arvioimaan, miten lasten mielipiteitä kuunnellaan Jyväskylässä tietyissä kysymyksissä. 12

Kuva 6. Jyväskylässä lasten mielipiteitä kuunnellaan % vastanneista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kouluasioissa (N=1782) 2,8 4,9 24,4 39,2 28,7 huonosti melko huonosti harrastuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa (N=1779) 22,8 23,8 36,1 35,3 en osaa sanoa melko hyvin hyvin oman asuinalueen asioissa, esimerkiksi ympäristön siisteyteen ja leikkipuistoihin liittyvissä asioissa (N=1771) 7 10,3 35 29,3 18,4 Vastanneista noin 68 % arvioi, että Jyväskylässä kuunnellaan lasten mielipiteitä kouluasioissa melko hyvin tai hyvin. Noin 24 % ei osannut arvioida asiaa, ja 8 % vastanneista koki, että lasten mielipiteitä kouluasioissa kuunnellaan melko huonosti tai huonosti. Valtaosan vastanneista (noin 71 %) kokemus oli, että harrastuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa lapsia kuunnellaan Jyväskylässä melko hyvin tai hyvin. 24 % ei osannut sanoa, kuullaanko lapsia tässä asiassa, ja 5 % arvioi lasten mielipiteitä kuunneltavan melko huonosti tai huonosti. Alakoululaisten kyselyyn vastanneiden arvio lasten mielipiteiden kuuntelemisesta oman asuinalueen asioissa, esimerkiksi ympäristön siisteyteen ja leikkipuistoihin liittyvissä asioissa, oli selvästi heikompi kuin kouluun ja harrastuksiin liittyvissä asioissa vaikkakin myös tällä kohtaa pääosin positiivinen: vastanneista lähes puolet, 48 %, arvioi, että lasten mielipiteitä oman asuinalueen asioissa kuunnellaan melko hyvin tai hyvin. 35 % vastasi en osaa sanoa ja 17 % vastanneista koki, että Jyväskylässä lasten mielipiteitä oman asuinalueen asioissa kuunnellaan melko huonosti tai huonosti. Kahden ikäluokan vertailussa nuoremman ikäluokan (6 9-vuotiaat) arviot lasten mielipiteiden kuuntelemisesta kouluasioissa ja oman asuinalueen asioissa olivat hieman paremmat kuin vanhemman (10 13-vuotiaat). Vanhempi ikäluokka puolestaan arvioi lasten mielipiteitä kuunneltavan harrastuksiin liittyvissä asioissa positiivisemmin kuin nuoremmat. Oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukana olevien arviot lasten mielipiteiden kuuntelemisesta Jyväskylässä olivat keskiarvoiltaan jokaisen asian kohdalla hieman korkeammat kuin muiden vastanneiden. 13

3.6 Mihin alakoululaiset haluaisivat vaikuttaa? No kaikkiin mahdollisiin mihin itsensä mielestä haluaa tai voi Alakouluikäisiä vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisiin asioihin he haluaisivat vaikuttaa. Avoimissa vastauksissa tietyt teemat nousivat selkeästi esiin: kouluun, ympäristöön, harrastuksiin ja kouluruokaan liittyviin asioihin halutaan kyselyn perusteella vaikuttaa erityisen paljon. Ympäristöön liittyvinä asioina kyselyyn vastaajat toivat esiin erityisesti (leikki-)puistojen siisteyden ja roskaamisen vähentämisen. Leikkipuistoihin toivottiin siisteyden lisäksi erilaisia välineitä. Myös luonnonsuojelu tuotiin esiin. Lisäksi vastaajat kertoivat toivovansa vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioihin. Erityisesti erilaisiin ympäristöön liittyviin asioihin esim. puiston kuntoon tai minkään puistikon päälle ei rakennettaisi kerrostaloja tai parkkialueita. Haluaisin vaikuttaa luonnonsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin, siihen, ettei tulisi ilmastonmuutosta ja ihmisillä olisi ruokaa ja vettä joka puolella maailmaa --- Oman asuinalueen ulkoilupaikkojen määrään, leikkipuistojen kuntoon ja laitteisiin Kouluasioihin vaikuttaminen keräsi kyselyssä reippaasti mainintoja, esimerkiksi koulupäivän pituus, tuntien sisällöt, välineet ja koulun ja luokkien viihtyvyys olivat asioita, joihin vastaajat haluaisivat vaikuttaa. Kylmä talvi näkyi vastauksissa moni toivoi pakkasrajaa koululle ja erityisesti välituntien ulkona viettämiselle. Kouluasioihin. Kouluun vaikuttavissa asioissa esim. välituntipihan viihtyvyys jne. Kouluun liittyvistä asioista kouluruoka nousi ehdottomasti esille asiana, johon halutaan vaikuttaa. Kouluruokailuun!!! Mielestäni keittäjän pitäisi valmistaa ruoka itse keittiöllä. Ruoan kuljettaminen on typerää ja turhaa touhua. Kaikkein eniten vihaan perunoita jotka oppilaat voisivat kuoria itse ihan helposti. Vastaajat toivoivat vaikuttamismahdollisuutta sekä harrastuksiin että harrastuksissa. Täsmennyksinä mainittiin, että saisi harrastaa, mitä haluaa sekä valita, milloin on omia harrastuksia ja onko harkkoihin pakko mennä. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia toivottiin vastauksissa lisää, mm. rullalautapuistoja, hyppytorneja ja uimahallia. Haluaisin vaikuttaa harrastukseen niin ettei harjoituksia olisi niin paljon. Siihen, että lapsilla olisi enemmän aikaa leikkiä. Lisäksi monessa vastauksessa toivottiin vaikuttamismahdollisuuksia yleensä kotiasioihin ja kodin hankintoihin (esim. matkat, lemmikkieläimet). Nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat olivat myös asioita, joita vastauksissa mainittiin. Kun äiti tekee ruokaa, nukkumaan meno, ulkoilu, herääminen. Useissa vastauksissa kerrottiin, että haluaisi vaikuttaa kaikkiin itseä koskeviin asioihin tai yhteisiin asioihin. Vaikuttamista ajateltiin paikoin hyvin laaja-alaisesti, sillä osa vastanneista kertoi haluavansa vaikuttaa yleisesti ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, lasten oikeuksiin ja turvallisuuteen. Kaikkeen TIETYSTI! 14

Turvallisuuteen kaduilla ja kodin ympäristössä (keskustassa) Haluaisin vaikuttaa köyhyyteen ja kurjuuteen. Kouluruokaan. Moni vastaajista toivoi voivansa vaikuttaa (koulu-)kiusaamisen vähentämiseen. Muutamassa vastauksessa toivottiin, että itseä ja lapsia yleensä kuunneltaisiin. Että kaikilla on hyvä olla. Kuunnellaan toisia enemmän ja olisi vähemmän ilkivaltaa. Että kaikkia kuunnellaan ja ketään ei kiusata Osa vastaajista koki, että tällä hetkellä ei ole asioita, joihin haluaisi vaikuttaa. Monessa vastauksessa ei myöskään osattu sanoa, mihin haluaisi vaikuttaa. Toistaiseksi en mihinkään! Saan vaikuttaa tarpeeksi, en haluaisi ottaa vielä enempää vastuuta. 3.7 Mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa? Suun kautta Alakoululaisia pyydettiin kertomaan, mitä kautta he voivat tuoda omia mielipiteitään esille ja vaikuttaa. Noin joka neljäs vastaajista nimesi vaikuttamiskanavakseen vanhemmat, kodin tai perheenjäsenet. Yleisesti aikuinen mainittiin monissa vastauksissa. Lisäksi moni lapsista nosti esiin, että vaikuttaminen ja mielipiteiden esille tuominen lähtee omasta itsestä sekä siitä, että sanoo ja toimii. Sanomalla: hei! minä olen erimieltä tästä. Voin kertoa esimerkiksi oman mielipiteeni jostain harrastuksesta ja voin sillä vaikuttaa siihen, että alan harrastaa sitä. Melko usein vastaaja löysi vaikuttamiskanavakseen jonkun koulun henkilökunnasta. Eniten mainintoja sai opettaja (lähes jokainen koulun henkilökuntaan liittyvistä vastauksista viittasi opettajaan), muita tällaisia aikuisia olivat rehtori, avustaja, ruokalan henkilökunta, vahtimestari/ valvoja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Vastauksissa nostettiin esiin oppilaskuntatoiminta, myös Lasten parlamentin toiminta mainittiin. Kertoa sille joka on oman luokan oppilaskunnan jäsen. Osa vastanneista lapsista nosti esiin, että vapaa-ajalla vaikuttamiskanavana toimivat valmentajat, kerhon ohjaajat, harrastusten vetäjät tai jälkkärin ohjaajat. Ystävät mainittiin osassa vastauksista. Erilaiset viestintävälineet ja yleisesti viestintä mainittiin myös kanavana, jonka kautta omia mielipiteitä voi tuoda esiin ja vaikuttaa. Eniten mainintoja sai internet (lähes puolet viestintään liittyvistä vastauksista viittasi internetiin), mutta muita nimettyjä välineitä olivat sanomalehdet, televisio, tämäntyyppiset kyselyt sekä kirjoittamalla ja sähköpostilla lähestyminen. Internetistä mainittiin erityisesti facebook-sivusto. Voin lähettää meiliä ja kirjeitä, pyytää muita kaltaisiani lapsia mukaan mielipiteiden esille ottoon sekä pyytää jotain aikuista toimittamaan esimerkiksi lomakkeen vastaavalle henkilölle. 15

Osa lapsista mainitsi vaikuttamiskanavakseen jonkun muunlaisen kanavan ja näitä olivat mm. reissuvihko, ympäristöraati, yleinen tilaisuus, koulun aloitelaatikko, kaupunki, päättäjät, seurakuntavaalit, valtio, presidentti ja jumala...koulussa on myös aloitelaatikko. Harrastuksiin liittyvissä asioissa voin ottaa yhteyttä valmentajaan. Huomioitavaa on se, että noin joka kahdeksas vastanneista mainitsi, ettei tiedä mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa. Muutama vastanneista oli myös sitä mieltä, että ei voinut vaikuttaa mitään kautta. En tiedä! Meitä lapsia/ nuoria ei kuunnella tarpeeksi ja jos aikuisille sanoo jotain he eivät kuuntele!! 16

4. Vaikuttamismahdollisuus voisi tulla lähemmäs nuoren luo Nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kartoitettiin 17.11. 2.12.2010. sähköiseen kyselyyn vastasi 692 12 29-vuotiasta jyväskyläläistä. Nuorten kyselyyn vastanneista 50,4 % oli naisia ja 49,6 % miehiä. Vastanneista lähes kolmannes ilmoitti iäkseen 15 vuotta; eniten vastauksia saatiinkin yläkouluikäisiltä eli 13 15-vuotiailta, joita vastanneista oli hieman noin 70 %. Ikäluokittain suurin edustus oli 12 17-vuotiaista, joita oli kaikista vastanneista noin 86 %. 18 23-vuotiaita oli 9 % ja 24 29-vuotiaita 5 %. Iän lisäksi taustamuuttujina on tarkasteltu osallistumista jonkin vaikuttajaryhmän toimintaan. Vaikuttajaryhmällä tarkoitetaan tässä esimerkiksi nuorisovaltuustoa, oppilaskuntaa, järjestöä, poliittista puoluetta tai muuta ryhmää. Lisäksi vastauksia tarkasteltiin niiden, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä muiden vastanneiden välillä. Kaikista vastanneista noin 14 % on mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa. Vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana on hieman enemmän naisia (n. 58 %) kuin miehiä (n. 43 %). Myös niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin noin 6 % kuitenkin osallistuu jonkin vaikuttajaryhmän toimintaan - osallistuminen ei siis välttämättä tarkoita kiinnostusta kaupungin asioista. Muiden vastaajien joukossa oli selvästi enemmän osallistuvia: tästä ryhmästä lähes 20 % ilmoitti olevansa mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa. Ryhmää, joka vastasi kohdassa kuusi jotain muuta kuin en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan voidaan kutsua potentiaalisiksi osallistujiksi tästä joukosta 71 % ei ole mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa. Ikäluokittain tarkastellessa vaikuttajaryhmiin osallistuvia oli enemmän ylemmissä ikäluokissa. Kuva 7. Oletko mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa? % vastanneista (N=692) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kyllä 14,3 En 76,4 En osaa sanoa 9,2 17

4.1 Omien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien arviointia --- Että jos jotain asiaa aletaan yhdessä ajaa, siitä voi myös syntyä jotain. Kuva 8. 3 Arvioi omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiasi % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielipiteitäni kuunnellaan minua koskevissa asioissa 15,1 16,6 68,2 Tiedän, millä tavoin voin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin Voin mielestäni vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa 42 45,3 36,4 36,7 21,5 18 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Minulla on mahdollisuus esittää mielipiteitäni kunnan päättäjillä 50,5 34,8 14,6 Kyselyyn vastanneita nuoria pyydettiin arvioimaan omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Vastanneet arvioivat, että heidän mielipiteitään kuunnellaan heitä koskevissa asioissa esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastusten parissa: jokseenkin samaa tai samaa mieltä väittämän kanssa oli 68 % vastanneista. Noin 15 % koki, ettei mielipiteitä kuunnella. Kysyttäessä, voiko vastaaja mielestään vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa, olivat arviot huomattavasti kriittisempiä. Vastanneista vain 18 % koki voivansa vaikuttaa, 45 % arvioi, ettei voi vaikuttaa. Nuorten arviot mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan olivat melko kriittisiä myös muiden väittämien kohdalla. Vastanneista noin 22 % oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä väitteen tiedän, millä tavoin voin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin kanssa. 42 % vastaajista arvioi, ettei tiedä, ja 36 % vastasi en osaa sanoa. Vastanneista vain 15 % oli samaa mieltä väitteen minulla on mahdollisuus esittää mielipiteitäni kunnan päättäjille. 51 % arvioi, ettei tätä mahdollisuutta ole. 35 % vastanneista ei osannut arvioida väittämää. Ikäluokkia vertailtaessa näyttää, että nuorimman ikäluokan arviot omista mahdollisuuksistaan osallistua ja vaikuttaa olivat hieman positiivisemmat kuin vanhemmilla. Tosin nuorimmassa ikäluokassa oli muita enemmän en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneita vastaajia. Vaikuttajaryhmien toiminnassa mukana olevien vastaajien ja muiden vastaajien arvioita vertailtaessa vaikuttajaryhmien toimintaan osallistuvat arvioivat mahdollisuuksia vaikuttaa selvästi positiivisemmin kuin ne, jotka eivät vaikuttajaryhmissä ole mukana. Tosin vaikuttajaryhmiin osallistuneistakin vain noin kolmannes, 31 %, arvioi voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa. 3 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneet on yhdistetty luokaksi samaa mieltä 18

Kuva 9. Voin mielestäni vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa 15,2 22,2 31,3 23,2 8,1 Ei mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa 25,1 21,9 37,6 12,3 3 täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa, onko mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa 26,6 17,2 37,5 12,5 6,2 4.2 Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yleensä Jyväskylän kaupungissa Nuoret pitäisi ottaa huomioon kaupungin tulevaisuutta suunnitellessa. Mielestäni nykyisellään sitä ei tapahdu tarpeeksi. Kuva 10. 4 Miten arvioit nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia yleensä Jyväskylän kaupungissa, % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria 28,6 37,4 34 Kaupungin päättäjät pitävät nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina 35 48,1 17 Kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille Nuoret voivat vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin 22 30,9 41 39,6 37 29,4 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan 38,5 36,3 25,3 Kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa 34,3 42,3 23,4 4 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneet on yhdistetty luokaksi samaa mieltä 19

Omien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi kyselyssä pyydettiin arvioimaan nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Jyväskylän kaupungissa yleensä. Vastauksille on tyypillistä se, että ne keskittyvät arviointiasteikon keskelle: vastatuin vaihtoehto jokaisen väittämän kohdalla on en osaa sanoa. Näin ollen väittämien kanssa samaa mieltä olevien ja eri mieltä olevien prosentuaalinen määrä on usean väittämän kohdalla hyvin samansuuruinen. Vastanneista 34 % kokee, että Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria. Noin 29 % on puolestaan eri mieltä väitteen Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria kanssa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös väittämää kaupungin päättäjät pitävät nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina tämän kanssa eri mieltä oli noin 35 % vastanneista, samaa mieltä 17 %. Lähes puolet vastaajista, 48 %, vastasi kuitenkin en osaa sanoa. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemyksiä nuorten vaikuttamiskanavista. Noin 37 % arvioi, että kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille, 22 % oli eri mieltä. Jälleen useimmin vastattiin en osaa sanoa vaikuttamiskanavista tietämättömiä oli 41 % vastanneista. Arviot siitä, voivatko nuoret vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, menivät melko tasan positiivisen ja kriittisen pään välillä: 29 % vastanneista koki, että nuoret voivat vaikuttaa, 31 % puolestaan arvioi, etteivät nuoret voi vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin. Vastatuin vaihtoehto myös tämän väittämän kohdalla oli en osaa sanoa, jonka valitsi 40 % vastanneista. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin mielipidettä vaikuttamismahdollisuuksista yleensä, ei vain nuorten kohdalla. 25 % vastanneista oli samaa mieltä väitteen jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan kanssa. Erimielisiä oli 39 % vastanneista ja 36 % ei osannut sanoa mielipidettä asiasta vastausten perusteella siis näkemykset nuorten vaikuttamismahdollisuuksista olivat verraten hieman parempia kuin kenen tahansa mahdollisuuksista vaikuttaa. Noin joka kolmas vastaajista, 34 %, oli eri mieltä väitteen kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa kanssa. 23 % kyselyyn vastanneista koki tiedonsaannin helpoksi, 42 % ei osannut arvioida väittämää. Taustamuuttujien kautta arvioita tarkastellessa nuorimman ikäluokan (12 17-vuotiaat) arvioiden keskiarvot ovat kahta vanhempaa ikäluokkaa (18 23-vuotiaat ja 24 29-vuotiaat) parempia; tämä tosin johtuu pitkälti siitä, että nuorimman ikäluokan vastauksissa en osaa sanoa -vaihtoehtoa on valittu huomattavasti useammin kuin vanhempien. Vaikuttajaryhmissä mukana olevien vastaajien arvioissa en osaa sanoa -vaihtoehtoa on puolestaan valittu vähemmän kuin muiden vastaajien joukossa: vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana olevat ovat siis ottaneet väittämiin selkeämmin kantaa, puolesta tai vastaan. Arviot osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Jyväskylän kaupungissa ovat tällä ryhmällä yleisesti ottaen hieman parempia kuin muilla esimerkiksi 51 % vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana olevista arvioi, että kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille, kun muista vastaajista näin arvioi noin 34 %. On syytä kuitenkin huomata, että myös vaikuttajaryhmissä toimivien nuorien näkemykset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista yleensä ovat melko pessimistisiä, vaikkakin vähän parempia kuin muilla vastaajilla: heistä 37 % arvioi, ettei jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan. Vaikuttajaryhmiin osallistuneista nuorista 47 % oli sitä mieltä, ettei kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa. Kun taas vertaillaan vastauksia niiden välillä, jotka ilmoittivat kyselyssä, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin ja muiden vastanneiden 20

välillä, ei-kiinnostuneiden vastaajien arviot nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ovatkin hieman parempia kuin muiden. Tosin tämän joukon arvioissa on vastattu muita useammin en osaa sanoa. Ne, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan tai osallistuvat arvioivat mahdollisuuksia selvästi kriittisemmin. 4.3 Nuoret osallistujina Luulemme niin helposti ettei meitä kuunnella, vaikka todellisuudessa emme vain tiedä miten vaikuttaa Jyväskyläläisiltä nuorilta kysyttiin myös näkemystä itsestään osallistujana. Kuva 11. Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten? % vastanneista (N=692) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 osallistun ja vaikutan kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon 4,2 osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan 19,7 haluaisin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, mutta en tiedä, miten 18,1 en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin 39,5 ei mikään edellisistä 18,6 Vastanneista lähes 40 % ilmoitti, ettei ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. Noin joka viides, 20 %, kertoi osallistuvansa silloin, kun kokee jonkin tietyn asian sitä vaativan. 18 % kyselyyn vastanneista haluaisi vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, muttei tiedä miten. Vain noin neljä prosenttia vastanneista koki osallistuvansa ja vaikuttavansa kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon. Nuorimman ikäluokan joukossa eniten vastauksia keräsi vaihtoehto en ole kiinnostunut vaikuttamaan (43 % vastanneista). Kahden vanhemman ikäluokan tyypillisin vastaus oli osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan. Vanhemmissa ikäluokissa en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin -vaihtoehdon valinneiden osuus oli pienempi (18 23-vuotiaista 14,1 % ja 24 29-vuotiaista 22,9 %) kuin nuorimman ikäluokan. 21

Kuva 12. Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten? % vastanneista (N=692) 0 10 20 30 40 50 osallistun ja vaikutan kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon 1,7 3,1 18,2 osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan 15,3 29,7 36,4 Mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa haluaisin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, mutta en tiedä, miten 7,8 15,2 19,8 Ei mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin 16,2 37,5 44 Ei osaa sanoa, onko mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa ei mikään edellisistä 14,1 19,1 21,9 Ne vastaajat, jotka kertoivat olevansa mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa, vastasivat ymmärrettäväsi muita vähemmän kohtaan en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin kuitenkin 16 % heistä arvioi näin. Tyypillisin vastaus vaikuttajaryhmien toimintaan osallistuvien joukossa oli osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan (36 %). Niistä vastanneista, jotka eivät ole mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa noin joka viides 20 % valitsi vaihtoehdon haluaisin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, mutta en tiedä, miten. Tämä potentiaalisten aktiivisten joukko on siis melko suuri! 4.4 Tavat vaikuttaa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin Vaikuttamiskeinoja voisi tuoda esille muuallakin kuin kaupungin sivuilla Nuorten osallisuuskyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin he ovat pyrkineet vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin palveluihin. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto. 22

Kuva 13. Oletko pyrinyt vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin seuraavilla tavoilla? Mainintojen määrät (N=692) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 en ole pyrkinyt vaikuttamaan 390 verkkoyhteisöjen kautta (esim. Facebook, irc-galleria) 153 vaikuttajaryhmän kautta (esim. oppilaskunta, nuorisovaltuusto) 144 äänestämällä 119 antamalla suoraa palautetta (esim. mielipidekirjoittelu, palaute) 116 järjestötoiminnan kautta 68 suoran kansalaistoiminnan kautta (esim. mielenosoitukset) 56 avointen keskustelutilaisuuksien kautta 38 verkkovaikuttamisella (esim. Aloitekanava) 37 jollakin muulla tavoin, miten? 37 lautakuntien kautta 34 puoluetoiminnan kautta 31 ottamalla yhteyttä luottamushenkilöön tai viranhaltijaanviranhaltijaan 31 Selkeästi eniten mainintoja sai en ole pyrkinyt vaikuttamaan -vaihtoehto. Toiseksi eniten mainintoja keräsi vaikuttamaan pyrkiminen verkkoyhteisöjen kautta, kolmanneksi erilaisten vaikuttajaryhmien kautta. Äänestämällä ja antamalla suoraa palautetta (esim. mielipidekirjoittelu, palaute) on pyritty myös vaikuttamaan. Muina käytettyinä vaikuttamistapoina vastaajat mainitsivat mm. adressit ja mielipiteiden kertomisen kysyttäessä. Ikäluokkia vertailtaessa 12 17-vuotiaat valitsivat useimmin en ole pyrkinyt vaikuttamaan - vaihtoehdon. Yli 18-vuotiailla vastatuin vaihtoehto oli äänestämällä vaikuttamaan pyrkiminen. Toiseksi eniten mainintoja sai verkkoyhteisöjen kautta vaikuttamaan pyrkiminen. Vanhempien ikäluokkien kärkeen nousivat myös vaihtoehdot en ole pyrkinyt vaikuttaman ja järjestötoiminnan kautta vaikuttaminen. Vaikuttajaryhmien toimintaan osallistuvat nuoret antoivat eniten mainintoja vaikuttajaryhmän kautta vaikuttamaan pyrkimiselle, verkkoyhteisöjen kautta vaikuttamiselle sekä äänestämiselle. Ne vastaajat, jotka eivät ole mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa mainitsivat useimmin, etteivät ole pyrkineet vaikuttamaan. Toiseksi eniten mainintoja tässä ryhmässä keräsi verkkoyhteisöjen kautta vaikuttamaan pyrkiminen. Niiden vastanneiden joukossa, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin eniten mainintoja sai en ole pyrkinyt vaikuttamaan - 23

kohta. Myös tästä vastaajajoukosta on kuitenkin myös pyritty vaikuttamaan: mainintoja keräsivät verkkoyhteisöjen kautta vaikuttaminen ja vaikuttajaryhmän kautta vaikuttaminen. 4.5 Kokemus vaikuttamisesta En ole vielä vaikuttanut mitenkään, mutta ehkä joskus Vastanneista 16 % koki, että omaa mielipidettä ei ole otettu huomioon silloin, kun on pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. 17 % arvioi, että osallistumisella on todella voinut vaikuttaa ja noin nelisen prosenttia vastanneista koki, että on todella voinut vaikuttaa. Valtaosa kysymykseen vastanneista, 63 %, ei ole pyrkinyt vaikuttamaan. Kuva 14. Jos olet pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveuihin, koetko, että mielipiteesi on otettu huomioon? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 koen, että mielipidettäni ei ole otettu huomioon 13,7 30 30 koen, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta koen, että olen todella voinut vaikuttaa asioihin 3,2 5 13,3 16,1 26,7 23,3 12-17-vuotiaat 18-23-vuotiaat 24-29-vuotiaat en ole pyrkinyt vaikuttamaan 38,3 33,3 67 Ikäluokista nuorimman joukossa en ole pyrkinyt vaikuttamaan -vaihtoehdon valinneiden lukumäärä oli suurempi kuin kahdessa vanhemmassa ikäluokassa. Vanhempien ikäluokkien arviot mielipiteiden huomioon ottamisesta olivat kriittisempiä kuin nuorilla: iän myötä vaikuttamisen kokemuksia sekä positiivisia että negatiivisia on kerääntynyt enemmän. Vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana olevien kokemukset vaikuttamisesta olivat muita parempia: 40 % heistä kokee, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta, 10 % taas koke todella voineensa vaikuttaa asioihin. Toisaalta tästäkin ryhmästä noin joka viides (21 %) arvioi, ettei mielipidettä ole otettu huomioon. 24

Kuva 15. Jos olet pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveuihin, koetko, että mielipiteesi on otettu huomioon? % vastanneista (N=644) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 koen, että mielipidettäni ei ole otettu huomioon 15 16,7 20,7 koen, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta 13,6 13,3 40,2 Mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa Ei mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa koen, että olen todella voinut vaikuttaa asioihin 2,2 9,8 8,3 Ei osaa sanoa, onko mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa en ole pyrkinyt vaikuttamaan 29,3 61,7 69,1 Vastaajista ne, jotka eivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin, eivät useimmin ole pyrkineetkään vaikuttamaan näin arvioi tästä ryhmästä 83 %. Muista vastanneista osuus oli 49 %. Ei-kiinnostuneista vastaajista 2 % koki, että on voinut todella vaikuttaa asioihin, muiden vastaajien joukossa osuus oli 5 %. Huomionarvoista on myös se, että ei-kiinnostuneista 7 % kokee osallistumisellaan olleen toisinaan vaikutusta, kun taas muista vastaajista näin arvioi joka neljäs, 25 %. Saimme koululle oppilaskunnan ansiosta pihalle penkit ja uudet jalkapallomaaliverkot. Esimerkkeinä asioista, joihin vastaajat ovat kokeneet voivansa vaikuttaa, mainittiin mm. ympäristöön liittyviä asioita ja kouluruokaan liittyviä kysymyksiä. Lukioiden säilymiseen 5 vaikuttamaan pyrkiminen mainittiin useassa vastauksessa tosin pohdittiin sitä, ettei vaikuttamaan pyrkiminen tässä tapauksessa tuottanut haluttua tulosta. Myös erilaiset adressit mainittiin tässä yhteydessä. 4.6 Millä tavoin haluaisit olla mukana vaikuttamassa? Haluaisin vaikuttaa oma-aloitteisuudella, omalla esimerkillä Nuoria pyydettiin kertomaan, millä tavoin he haluaisivat olla mukana vaikuttamassa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista tapoja, joiden kautta vaikuttaminen kiinnostaisi. Valituin vaihtoehto oli en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. Toisiksi useimmin valittiin vaihtoehto äänestämällä (228 mainintaa). Vaikuttamistapojen kärkeen nousivat kyselyssä 5 Palokan ja Vaajakosken lukioiden lakkauttamisesta päätettiin Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnassa 5.2.2009. 25