Sitra kyseenalaistaa perinteisiä toimintamalleja ja vauhdittaa tarvittavaa muutosta yhteiskunnassa.



Samankaltaiset tiedostot
Sitra kyseenalaistaa perinteisiä toimintamalleja ja vauhdittaa tarvittavaa muutosta yhteiskunnassa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari Mikko Kosonen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

Strategiaprosessit muutosten mahdollistajina. Mikko Kosonen. Lähtölaukaus uuteen luonnonvaraajatteluun

päiväsi kuluvat osallisuuden, sidosryhmäyhteistyön tai palvelukehittämisen parissa ja/tai haluat vaikuttaa rahoittamisen tai kehittämisen suuntaan

Palvelustrategia Helsingissä

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

Kestävän hyvinvoinnin visio ja Uusi juoni lukupiirit. Jenna Sitra #uusijuoni #nextera

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Löydämme tiet huomiseen

Yksi elämä -terveystalkoot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Hiilineutraali ja vetovoimainen elinympäristö, Kestävän yhdyskunnan ratkaisut RIL-seminaari, Kuparisali, Helsinki. Energiaviisas Suomi

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Keski-Suomen kasvuohjelma

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

KUNTASTRATEGIA

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Kiinnostaako rahoittajia energia? Mitä pääomasijoittaja tavoittelee?

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Tekesin tutkimushaut 2012

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA

Talous ja työllisyys

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

LARK alkutilannekartoitus

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Tekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä

maakuntakartalla kuntatalouden

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Transkriptio:

Sitra kyseenalaistaa perinteisiä toimintamalleja ja vauhdittaa tarvittavaa muutosta yhteiskunnassa.

Tulevaisuuden hyvinvointi ja kilpailukyky edellyttävät systeemistä laaja-alaista ja syvällistä muutosta. Nyky-yhteiskunnassa on vaikutettava moneen asiaan yhtä aikaa, jotta kokonaisuudesta tulisi toimiva. Sitra keskittyy ohjelmissaan ja muussa toiminnassaan 3 5 systeemiseen muutokseen suomalaisessa yhteiskunnassa ja käyttää niiden vauhdittamiseen monipuolista keinovalikoimaa. ENNAKOINNILLA VARAUDUTAAN TULEVAISUUTEEN STRATEGIAPROSESSEILLA HAETAAN YHTEISTÄ SITOUTUMISTA KOKEILUHANKKEILLA RAIVATAAN TIETÄ UUDISTUKSILLE VAUHTIA UUSILLE KASVUALOILLE

1967 Eduskunta vahvistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston säännöt juhlaistunnossa 5.12.1967. Suomen Pankki siirtää rahaston peruspääomaksi 100 miljoonaa markkaa. 1968 Sitran toiminta alkaa. Käyttöön otetaan lyhenne Sitra. Rahastolla on käytettävissään peruspääoman tuotto, seitsemän miljoonaa markkaa. Sitra on hetken aikaa maan merkittävin tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaja. Aluksi yli puolet myönnetyistä rahoista kohdistetaan korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja tutkimusryhmille. 1969 Futurologia, tulevaisuuden tutkimus ja tekniikan kehityksen ennustaminen, otetaan rahaston ohjelmaan.

YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAJA JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄJÄ Sitran toiminnassa on ollut alusta lähtien kaksi puolta: Sitra on ollut yhtä aikaa sekä liiketoiminnan rahoittaja ja kehittäjä että yhteiskunnallinen vaikuttaja. Näiden tehtävien yhdistäminen on innovaatio itsessään. Yhteiskunnallisella vaikuttamisella muokataan maaperää uudelle kestävälle liiketoiminnalle, kun taas uusi kestävä liiketoiminta parantaa kansakunnan kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Sitra keskittää voimansa sinne, missä se kulloinkin voi parhaiten auttaa Suomea menestymään. 1970 Datasitra-projekti alkaa. Sitra hankkii Suomen Pankin rahoituksella korkeakoulujen käyttöön yhdysvaltalaisen Univac 1108 -suurtietokoneen. 1972 Sitra ryhtyy rahoittamaan teollisuutta hyödyttävää tuotekehitystä. 1974 Öljykriisi nostaa energiahankkeet rahaston painopistealueeksi.

ENNAKOINNILLA VARAUDUTAAN TULEVAISUUTEEN Ennakointi on vastuullista varautumista talouden ja yhteiskunnan muutoksiin. Samanaikaisesti valmistaudutaan erilaisiin tulevaisuusvisioihin ja uuden teknologian synnyttämiin innovaatioihin. Valmistautuminen tarkoittaa joskus sinnikästä muutoksen tekemistä ja joskus rohkeutta hypätä muutoksen virtaan. Ennakointi ei ole ennustamista, vaan tulevan tunnustelua, ajan ilmiöiden tiedustelua ja uuden tiedon systemaattista keräämistä. Tarvitaan myös yhteistä pohdintaa siitä, mitä uusi aika ilmiöineen tuo tullessaan ja mikä sen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on. STRATEGIAPROSESSEILLA HAETAAN YHTEISTÄ SITOUTUMISTA Yhteistä on se, mikä kuuluu kaikille. Strategiaprosesseilla etsitään sitä, mikä on yhdessä tehden mahdollista ja minkä hyväksi kaikki ovat valmiita työskentelemään. Yhteiseen ei kenelläkään ole yksinoikeutta, mutta se velvoittaa kaikkia tekemään osansa. Jotta voimme edistää hyvinvoinnille välttämätöntä talouden kilpailukykyä ja varmistaa yhteiskunnan kestävän kehityksen, tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä, uskallusta muutokseen ja rohkeutta tarttua toimeen. Mikään näistä ei onnistu, jos emme ryhdy töihin yksissä tuumin. 1976 1978 1980 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden rahoitus ylittää kone- ja metalliteollisuuden rahoituksen. Sitralle vastuu vuosittaisista talouspolitiikan johtamiskursseista valtakunnan ylimmille päättäjille. Koulutusta jatketaan vuoteen 2005 asti. Sitran rahoittama yhdistelmä-dna -projekti aloittaa geenitutkimuksen Suomessa.

NÄKIJÄ JA TEKIJÄ Sitran tehtävä on vauhdittaa muutoksia, joilla voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Niitä ovat ikääntyvä väestö, ilmastonmuutos, globalisaatio, teknologinen kehitys ja kilpailu osaavista työntekijöistä. Joskus muutos tarkoittaa yleisesti hyväksyttyjen totuuksien kyseenalaistamista. Sitra ei vain katso tulevaisuuteen, vaan tarttuu tänään huomisen haasteisiin. Näkemysten lisäksi muutokseen tarvitaan tekoja. Juuri nyt Sitra pyrkii ohjelmatoiminnan avulla parantamaan kuntapalveluiden, koneteollisuuden, energia-alan ja julkishallinnon muutoskykyä sekä maaseudun elinvoiman säilymistä. 1981 Sitran teettämä Suomen talous 2010 -raportti ennakoi muun muassa osittain sähköllä liikkuvia autoja. 1983 Teknologian kehittämiskeskus Tekes perustetaan. Sitra joutuu arvioimaan tulevaa asemaansa tuotekehityksen rahoittajana. 1986 Tutustutaan pääomasijoitustoimintaan Yhdysvalloissa.

ALOITTAJA JA LUOPUJA Sitra käynnistää aktiivisesti erilaisia hankkeita yhdessä kumppaneiden kanssa. Ja luovuttaa hyvin alkaneet hankkeet eteenpäin, kun niille löytyy sopiva jatkaja. Uudistajan on osattava myös ajoissa luopua tärkeistäkin hankkeista tehdäkseen tilaa uusille aloitteille ja luovuttaakseen syntynyttä vastuuta joko uusille tai kokeneille toimijoille. Sitran toimintaa alusta asti leimannut hankekohtaisuus tarkoittaa asioiden käynnistämistä ja eteenpäin siirtämistä. 1987 Yritysrahoitus suunnataan teknologian kaupallistamiseen sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Sitra ottaa tehtäväkseen pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämisen välineinään muun muassa omat suorat pääomasijoitukset alkuvaiheen teknologiayrityksiin. 1991 Aloitettiin Kansallisen strategian kehitysohjelma, joka loi eri sektorien ylimmille johtajille yhteistä näkemystä lamasta selviytymiseksi ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Koulutuksen järjestämisessä olivat mukana myös Valtioneuvoston kanslia, Valtionhallinnon kehittämiskeskus (HAUS) ja Liikkeenjohdon Instituutti Lifim. 1992 Sitra on Suomen suurin yksittäinen pääomasijoittaja kohdeyritysten lukumäärällä ja sijoitusten määrällä mitattuna.

KOKEILUHANKKEILLA RAIVATAAN TIETÄ UUDISTUKSILLE Kokeiluhankkeiden avulla Sitra kumppaneineen etsii uusia toimintamalleja, arvioi uudistusten käyttökelpoisuutta ja vetää johtopäätöksiä tarvittavista toimista. Asioita saadaan harvoin valmiiksi paperilla huolellisetkin suunnitelmat vaativat yleensä täsmennyksiä toimiakseen todellisuudessa. Käytännön kokemuksista saadaan arvokasta tietoa. Kokeiluhankkeet näyttävät esimerkkiä ja innostavat muitakin tarttumaan toimeen. Konkreettisen tekemisen kautta isotkin haasteet saavat ihmisenkokoiset mittasuhteet. 1995 1996 1998 Suomi-skenaariot hanke, jossa hahmotettiin viisi vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa. Strategiauudistus, joka keskittää pääomasijoitustoimintaa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin ja vahvistaa tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa. Sitra ryhtyy alueellisen pääomasijoitustoiminnan kehittäjäksi. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia uudistetaan. Aloitetaan Oppiva Ylä-Karjala -tietoyhteiskuntahanke ja vanhusten kotipalveluita selvittävä Seniori 2000 -hanke.

VAUHTIA UUSILLE KASVUALOILLE Sitra ulottaa systeemisen muutoksen mahdollistamisen myös toimialakentälle. Perinteinen toimiala-ajattelu ei riitä muuttuvassa maailmantaloudessa. Uudet toimialat kehittyvät toisinaan ikäänkuin itsestään, mutta niiden rakentumista voi yrittää myös vauhdittaa. Väistyvät työpaikat pakottavat etsimään muutosta. Liiketoimintaa pitää kehittää ja markkinoita analysoida tulevaa ennakoiden. Sitran sijoitustoiminnalla edesautetaan uudenlaisen liiketoiminnan käynnistämistä ja sitä kautta uusien kasvualojen luomista Suomeen. Samanaikaisesti teknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille ideoille. Bisnes ei voi elää ilman hyvää ideaa, ja lisäksi tarvitaan vähän muutakin. Sitra tuo rahoittamiinsa yrityksiin mukaan alan konkareita, markkinanäkemystä ja osaavaa hallitustyöskentelyä. Näin ideat saavat ilmaa siipiensä alle. 2000 2002 2004 Globaaleja haasteita kartoittava ja niihin vastauksia hakeva Suomi 2015 -ohjelma alkaa. Kansainvälisessä arvioinnissa todetaan, että Sitra on tehnyt oikeita asioita oikealla tavalla. Sitran haasteeksi todetaan strategioiden löytäminen menestyksen jatkamiseksi. Siirrytään ohjelmapohjaiseen toimintaan. Ensimmäiset ohjelma-alueet ovat innovaatio, terveydenhuolto, ympäristö elintarvikkeet ja ravitsemus sekä Venäjä ja Intia.

KILPAILUKYKY JA HYVINVOINTI Talouden kilpailukyky ja ihmisten hyvinvointi nähdään usein vastakkaisiksi asioiksi. Ikään kuin ne sulkisivat toisensa pois. Näin ei ole. Yhteiskunnan ja talouden toimivuudella turvataan ihmisten hyvinvointi. Sitra kantaa vastuuta toimintansa vaikutuksista niin yksilöihin, yrityksiin, yhteiskuntaan kuin ympäristöön. Sitran vision mukaan Suomen kilpailukyky ja suomalaisten hyvinvointi tulevaisuudessa edellyttävät laajoja ja syvällisiä muutoksia. Sitra auttaa näkemyksin ja teoin tunnistamaan muutokset ja tekemään ne mahdollisiksi. Suomi on pieni maa. Vahva teknologinen osaaminen, korkea koulutustaso ja päätöksenteon ketteryys ovat Suomen etuja muuttuvassa maailmassa. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestykseen. 2007 Sitra täyttää 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Sitran ja Duodecimin kehittämä sähköinen Terveyskirjasto (terveyskirjasto.fi) avataan kaikkien kansalaisten käyttöön. 2008 Sitran toiminnan läpileikkaaviksi teemoiksi tulevat kansalaisten voimaantuminen, ihmiskeskeiset tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut sekä julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyön lisääminen. 2009 Sitran koordinoiman strategiatyön tuloksena julkaistaan Suomen ensimmäinen kansallinen luonnonvarastrategia.

OHJELMAT KYTKEYTYVÄT SITRAN TAVOITTEISIIN KUNTAOHJELMA (2009 2013) Kunnat ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Siksi kuntapalvelujen tuottamismalleja on muokattava siten, että ne vastaavat väestön ikääntymisen, alueellisen eriytymisen sekä työvoimapulan haasteisiin. Samalla parannetaan palvelujen tuottavuutta ja uudistetaan palvelutuotannon rakenteita. Näin kuntalaiset saavat samalla rahalla parempaa palvelua, lisää vaikutusmahdollisuuksia ja enemmän valinnanvapautta. TAVOITTEENA KANSALAISTEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI Elinvoimainen Suomi tarvitsee sekä kilpailukykyä että hyvinvointia. Kilpailukykyä ei tulevaisuudessa rakenneta vanhoilla konsteilla eikä hyvinvointia mitata samoin mittarein kuin ennen. Ihmisten koettu hyvinvointi on tärkeä tavoite toiminnassamme. MAAMERKIT-OHJELMA (2010 2014) Viisivuotisen Maamerkit-ohjelman tavoite on lisätä suomalaisten uudistuvasta maaseudusta saamaa hyvinvointia sekä vahvistaa maaseudun merkitystä kestävään kehitykseen tähtäävien liiketaloudellisten ja yhteiskunnallisten toimintamallien kehittämisessä. Ohjelma tuottaa ja välittää puolueetonta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, kehittää ja kokeilee uusia toimintamalleja sekä vauhdittaa liiketoiminnan syntymistä. KONETEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA (2008 2011) Suomalainen koneteollisuus menestyy maailmalla tulevaisuudessakin. Tämä vaatii kuitenkin, että alihankintaverkostoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Koneteollisuuden kasvuohjelma panostaa kansainvälistymiseen, verkottumiseen ja osaamisen terävöittämiseen, jotta alan pk-sektori säilyy kilpailukykyisenä. Katso tuorein tieto sivustoltamme: sitra.fi

ENERGIAOHJELMA (2008 2012) Energian säästäminen on suuri haaste yrityksille, julkiselle sektorille sekä kansalaisille. Sitran Energiaohjelma pyrkii edistämään Suomen nopeaa muutosta energiatehokkaimmaksi yhteiskunnaksi ja kannustamaan suomalaisia säästämään energiaa. Ohjelma tehostaa rakennetun ympäristön energiankäyttöä ja tuottaa kestäviä energiaratkaisuja eri aloille ja elämäntavoille. JULKISHALLINNON JOHTAMISOHJELMA (2010 2013) SUOMESTA KESTÄVÄN YHTEISKUNNAN KANSAINVÄLINEN ESIKUVA Yhteiskunnallisen kehityksen kohtaamiiin haasteisiin haetaan kestäviä ratkaisuja. Haastetta syntyy kun julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä työnjakoa, julkishallintoa ja perinteisiä toimialoja kehitetään. Onnistuessaan uudet palvelumallit, ihmislähtöiset ratkaisut sekä uudet kasvualat ovat kansainvälisestikin mielenkiintoisia. Julkishallinnon johtamisohjelman lähtökohta on uudistaa julkishallintoa siten, että se vastaa paremmin kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin ja edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä. Nelivuotisen ohjelman tavoite on lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta, kehittää tuottavuutta parantavia ja uutta liiketoimintaa synnyttäviä monituottajamalleja. Haluamme myös vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa sekä luoda tehokasta ja ihmisläheistä julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä. KEHITYSOHJELMAT Sitralla on mahdollisuus aloittaa lyhytkestoisia kehitysohjelmia ketterästi ja tarpeen vaatiessa. Kehitysohjelmissa voidaan nopeasti pureutua erilaisiin haasteisiin ja pyrkiä löytämään ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Esimerkkeinä äskettäisistä kehitysohjelmista ovat Suomen elinvoiman lähteet kehitysohjelma jossa etsittiin polkuja Suomen tulevaisuuden elinvoimaan tai Helsinki Design Lab, jossa pyritään etsimään ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin desiginin avulla.

SITRA PÄHKINÄNKUORESSA Vuonna 1967 Suomi sai 50-vuotislahjan rahaston, jonka perustehtävä olisi rakentaa tulevaisuutta. Suomen valtiolle Sitra oli huomattava investointi tulevaisuuteen. Perustamisvuoden lahjoitus, 100 miljoonaa markkaa, vastaa nykyrahassa 150 miljoonaa euroa. Nykyään Sitralla on noin 100 työntekijää, ja sen toiminta rahoitetaan peruspääoman ja yritysrahoituksen tuotoilla. Sitran tehtävä ei ole kiveen hakattu, mutta lakiin se on kirjoitettu. Sitra on riippumaton, eduskunnan alaisuudessa toimiva rahasto, joka pyrkii edistämään Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden laadullista ja määrällistä kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Tavoite on, että Suomi menestyy hyvinvointia luovien systeemisten muutosten globaalina edelläkävijänä. Systeeminen muutos on laaja-alainen ja syvällinen muutos, jolla vaikutetaan yhtä aikaa yhteiskunnan rakenteisiin, toimintatapaan ja ihmisten arkipäivän käytäntöihin. Sitra on tällaisen muutoksen mahdollistaja näkijä ja tekijä. Sitra vauhdittaa ohjelmillaan ja strategiaprosesseillaan yhteiskunnallista muutosta keskittyen muutamaan osaalueeseen kerrallaan. Ohjelmissa tehdään selvityksiä, strategioita ja kokeilu- ja kehityshankkeita sekä rahoitetaan yrityksiä ja kehitetään liiketoimintaa. Niillä rakennetaan huomisen menestyvää Suomea.

KATSO TUOREIN TIETO SITRAN VERKKOSIVUILTA Haluatko tietää enemmän jostain aiheesta? Verkkosivustoltamme sitra.fi saat syventävää ja ajantasaista tietoa, kun sinua kiinnostavat: uutiset ja tiedotteet blogit ja puheenvuorot seminaarit ohjelmat julkaisut SITRA VERKOSSA sitra.fi

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Suomen kilpailukyky ja suomalaisten hyvinvointi edellyttävät laaja-alaisia ja syvällisiä muutoksia. Sitra ennakoi tulevaa ja edistää muutoksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomen kannalta keskeisiin haasteisiin Sitra tarttuu ohjelmien ja strategiaprosessien avulla. Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jonka tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Itämerentori 2, PL 160, 00181 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@sitra.fi Puh. (09) 618 991 sitra.fi 2010