TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

30.1.2019 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1

VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestötiedot 2018 ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja

Maakuntien väestömuutos 2018 (ennakko), % (palkin perässä väestömäärä ja muutos henkilömääränä) Ahvenanmaa 29 815 (+326) Uusimaa 1 673 519 (+17 895) Pirkanmaa 515 344 (+3 263) Varsinais-Suomi 478 983 (+1 306) KOKO MAA 5 521 773 (+8 643) Pohjois-Pohjanmaa 412 197 (+341) Pohjanmaa 180 831 (-114) KESKI-SUOMI 275 634 (-397) Päijät-Häme 200 681 (-547) Lappi 178 530 (-693) Pohjois-Savo 245 696 (-957) Pohjois-Karjala 162 265 (-721) Keski-Pohjanmaa 68 444 (-336) Etelä-Pohjanmaa 189 755 (-1 155) Kanta-Häme 171 436 (-1 284) Satakunta 218 647 (-1 751) Etelä-Karjala 128 760 (-1 105) Kymenlaakso 173 511 (-2 000) Kainuu 73 085 (-874) Etelä-Savo 144 640 (-2 554) -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 %

Väestömäärän muutostekijät Keski-Suomessa 2012-2018 (enn.) 800 600 400 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Keski-Suomen väestömäärä väheni lähes 400 henkilöllä vuonna 2018. Kyseessä oli toinen perättäinen väestölaskun vuosi. 200 0-200 Vähenemisen taustalla on voimakas luonnollisen väestökasvun hiipuminen syntyvyyden alenemisen myötä. 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt lähes 30 % Keski- Suomessa. -400 Myös maan sisäinen muuttoliike on tappiollista eikä ole juurikaan lisännyt väestömäärää viime vuosina. -600-800 Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestön kok.muutos Maahanmuuton merkitys väestökehityksessä korostuu entisestään.

Väestömäärän vuosimuutos kunnittain 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä; ennakko) Jyväskylä Uurainen Toivakka Muurame KOKO MAA KESKI-SUOMI Laukaa Kuhmoinen Petäjävesi Kyyjärvi Jämsä Keuruu Äänekoski Hankasalmi Konnevesi Saarijärvi Pihtipudas Joutsa Viitasaari Kinnula Kivijärvi Karstula Multia Luhanka Kannonkoski -0,1 % (-397) -0,3 % (-49) -0,5 % (-11) -0,5 % (-20) -0,5 % (-7) -1,3 % (-269) -1,5 % (-153) -1,6 % (-299) -1,7 % (-83) -1,7 % (-46) -1,7 % (-167) -1,7 % (-72) -2,1 % (-97) -2,4 % (-156) -2,5 % (-41) -2,7 % (-31) -2,8 % (-115) -3,0 % (-49) -3,4 % (-25) -4,0 % (-56) 0,9 % (+1 226) 0,9 % (+32) 0,8 % (+19) 0,7 % (+72) 0,2 % (+8 643) -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Väestö 31.12.2018 KOKO MAA 5 521 773 KESKI-SUOMI 275 634 Hankasalmi 4 936 Joutsa 4 470 Jyväskylä 141 414 Jämsä 20 608 Kannonkoski 1 352 Karstula 4 031 Keuruu 9 766 Kinnula 1 615 Kivijärvi 1 101 Konnevesi 2 702 Kuhmoinen 2 241 Kyyjärvi 1 345 Laukaa 18 929 Luhanka 709 Multia 1 587 Muurame 10 169 Petäjävesi 3 900 Pihtipudas 4 055 Saarijärvi 9 422 Toivakka 2 403 Uurainen 3 779 Viitasaari 6 255 Äänekoski 18 845

Väestömäärän muutostekijät kunnittain 2018 (ennakko) Hankasalmi Joutsa Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto -27-58 2-27 -71 1-152 -170 53-44 -18 6-79 -38 2-66 -110 23-36 -83-30 -2 1-25 -24 3-30 13 6-15 35-1 -80 32-10 -16 1-28 -21 0 27-4 -17 1-37 -37 2-105 -69 7-5 21 3 25 61-92 -71 7-194 -114 9 39 Vain Jyväskylässä, Muuramessa ja Uuraisilla kaikki väestömuutostekijät olivat positiivisia. Maakunnan tasolla luonnollinen väestömuutos oli merkittävin tekijä väestömäärän laskussa, mutta kunnittain tarkasteltuna huomattava vaikutus oli myös maan sisäisellä muuttotappiolla. 6-350 -300-250 -200-150 -100-50 0 50 100 Jyväskylä 80 870 276 KESKI-SUOMI -102-712 417-1 000-800 -600-400 -200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Syntyneiden määrän kehitys 1988-2018 3500 3000 600 500 Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk 2500 2000 1500 400 300 1000 Jyväskylän sk KESKI-SUOMI 200 500 100 0 0 2010-luvulla syntyneiden määrä on vähentynyt koko maassa 22 % ja Keski-Suomessa 29 %. Muutos v. 2010-2018: Saarijärvi-Viitasaaren seutu: -22 % Jyväskylän seutu: -27 % Jämsän seutu: -31 % Keuruun seutu: -35 % Äänekosken seutu: -40 % Joutsan seutu: -75 % (Huom. Syntyneitä on vähän ja vuosiheilahtelut voivat olla suuria)

Väestömäärän kehitys seutukunnittain 2000-2018 (ennakko), 2000=100 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarij.-Viitasaaren sk Äänekosken sk

VÄESTÖMUUTOS 2000-2018 (ennakko) Kinnula -502 Pihtipudas -1 170 Kyyjärvi -448 Karstula -1 106 Kivijärvi -509 Kannonkoski -389 Viitasaari -1 660 Kasvanut +1,5 25,5 % Vähentynyt -9,0 18,9 % Vähentynyt -21,0 31,6 % Keuruu -2 104 Saarijärvi -2 202 Multia -566 Uurainen +654 Petäjävesi +120 Äänekoski -1 868 Jyväskylä +24 895 Muurame +2 068 Laukaa +2 381 Toivakka +35 Konnevesi -515 Hankasalmi -809 Keski-Suomi +3,7 % (+9 951) Koko maa +6,6 % Jämsä -4 415 Luhanka -227 Joutsa -980 Kuhmoinen -732

VÄESTÖMUUTOS 2010-2018 (ennakko) Kinnula -206 Pihtipudas -508 Kyyjärvi -163 Keuruu -900 Karstula -476 Kivijärvi -263 Saarijärvi -1 158 Multia -303 Kannonkoski -225 Uurainen +324 Petäjävesi -122 Viitasaari -919 Äänekoski -1 399 Jyväskylä +10 598 Muurame +913 Laukaa +787 Toivakka -15 Konnevesi -261 Hankasalmi -606 Kasvanut +4,3 9,9 % Vähentynyt -0,6 3,0 % Vähentynyt -6,9 11,5 % Vähentynyt -12,3 19,3 % Keski-Suomi +0,7 % (+1 997) Koko maa +2,7 % Jämsä -2 083 Luhanka -122 Joutsa -583 Kuhmoinen -313

Väestömuutoksen tekijät 2000-2018 Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomen väestökasvu on 2000-luvulla perustunut maahanmuuttoon ja luonnolliseen väestökasvuun. Jos syntyvyys jatkuu matalana, nykytasoinen maahanmuutto ei riitä pitämään yllä maakunnan väestökasvua. Jyväskylän seutu kasvaa vahvasti sekä luonnollisen väestölisäyksen, maan sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta. Kasvu tiivistyy keskusalueellakin yhä enemmän. Runsas muuttotappio, alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen ovat vähentäneet väestömäärää keskusalueen ulkopuolella. -10000-5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Väestö ikäryhmittäin 2018, %-osuudet KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Alle 15-vuotiaiden osuus, % 15-64-vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % 16 16 15 11 16 13 13 13 14 17 13 14 62 61 55 51 66 56 52 54 54 52 49 54 22 23 30 38 18 30 35 33 33 31 38 33 8 49 43 16 52 32 23 58 19 10 48 42 14 52 35 22 61 17 20 57 24 15 14 55 55 30 31 19 54 27 26 55 19 12 54 35 16 58 26 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Muutokset ikäryhmissä 2017-2018 (enn.) Hankasalmi 0-14 15-64 65+ -58-37 12 Joutsa -77-42 25 Jämsä -295-53 87 Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula -111-150 -4-39 -12-32 -24 28 34-44 -5 8 Alle 15-vuotiaiden määrä kasvoi edellisvuodesta neljässä kunnassa: Muuramessa, Uuraisilla, Kyyjärvellä ja Toivakassa. Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen -32-37 -6-124 9-21 7 Työikäisten (15-64 v.) määrä kasvoi vain Jyväskylässä ja Toivakassa. Kyyjärvi Laukaa Luhanka -73-29 5 17-49 -5-16-4 82 Yli 64-vuotiaiden määrä kasvoi lähes kaikissa kunnissa. Multia -44-19 14 Muurame -50 25 91 Petäjävesi -31-1 9 Pihtipudas -1-51 -19 Saarijärvi -185-46 57 Toivakka 414 1 Uurainen -1410 33 Viitasaari -141-28 14 Äänekoski -229-129 59-400 -300-200 -100 0 100 200 KESKI-SUOMI -955-589 1175 Jyväskylä -115 758 594-2000 -1500-1000 -500 0 500 1000 1500

Muutos 25-64 v. määrässä 2010-2018 (ennakko) Kyyjärvi -154 Keuruu -1 042 Karstula -472 Kinnula -185 Kivijärvi -120 Saarijärvi -944 Multia -170 Kannonkoski -160 Uurainen -2 Petäjävesi -228 Pihtipudas -368 Viitasaari -699 Äänekoski -1 568 Jyväskylä +2 341 Muurame +178 Laukaa -440 Toivakka -110 Konnevesi -251 Hankasalmi -465 Kasvanut +3,3 3,6 % Vähentynyt -0,1 8,8 % Vähentynyt -10,9 17,6 % Vähentynyt -19,0 24,5 % Keski-Suomi -5,4 % (-7 716) Koko maa -2,4 % Jämsä -1 960 Kuhmoinen -304 Luhanka -75 Joutsa -518

ALUETALOUDEN ARVONLISÄ

Arvonlisäys Keski-Suomessa ja koko maassa 2000-2017, /as. 37000 35000 33000 31000 29000 27000 25000 23000 21000 19000 Arvonlisäys käyvin hinnoin 2000-2017, /as. Globaali taantuma aiheutti aluetalouden notkahduksen vuonna 2009. Vuodesta 2014 Keski-Suomen arvonlisäys on ollut reippaassa kasvussa. Vuonna 2017 Keski-Suomessa käypähintainen kasvu oli +2,8 % edellisvuodesta. Keski-Suomen aluetaloudelta odotetaan edelleen hyvää, mutta tasaantuvaa, kehitystä vuodelta 2018. Keski-Suomen arvonlisäys - noin 8,0 mrd euroa - kattaa 4,2 % koko maan arvonlisästä. Asukasta kohden arvonlisää kertyi Keski-Suomessa noin 29 100 euroa ja koko maassa 35 100 euroa (Manner-Suomen maakunnissa pl. Uusimaa noin 30 600 euroa). Keski-Suomi Koko maa * Vuoden 2017 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat Tilastokeskuksen tulevissa julkistuksissa.

Arvonlisäys seutukunnittain 2006-2016, /as. 35 000 Arvonlisäys käyvin hinnoin seutukunnittain 2006-2016, /as. 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarij.-Viitas.

TYÖPAIKAT JA PENDELÖINTI

Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2010-2018/09 (2010=100) 2015=100, trendisarja 110 108 106 104 102 100 98 96 94 Jyväskylän sk Joutsan sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärvi-Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Työpaikkojen määrän (oik. asteikko) ja työttömyyden (vas. asteikko) kehitys 2010-2018 % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 K-S, työpaikat K-S, työttömyysaste Koko maa, työttömyysaste 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 lkm 112 000 110 000 108 000 106 000 104 000 102 000 100 000 98 000

Työpaikkamäärän kehitys Työpaikat yhteensä Julkinen sektori Yksityinen sektori 2006 2011 2016 Muutos 06-16 Muutos 11-16 2006 2011 2016 Muutos 06-16 Muutos 11-16 2006 2011 2016 Muutos 06-16 Muutos 11-16 KOKO MAA 2 313 788 2 354 422 2 275 679-1,6 % -3,3 % 712 227 729 212 695 022-2,4 % -4,7 % 1 599 226 1 623 610 1 576 226-1,4 % -2,9 % KESKI-SUOMI 107 359 109 569 104 040-3,1 % -5,0 % 36 336 37 056 33 442-8,0 % -9,8 % 70 959 72 486 70 443-0,7 % -2,8 % Hankasalmi 1 615 1 533 1 382-14,4 % -9,8 % 621 562 458-26,2 % -18,5 % 992 971 916-7,7 % -5,7 % Joutsa 1 750 1 509 1 382-21,0 % -8,4 % 554 463 457-17,5 % -1,3 % 1 195 1 046 922-22,8 % -11,9 % Jyväskylä 57 910 62 253 60 992 5,3 % -2,0 % 20 320 22 183 20 433 0,6 % -7,9 % 37 563 40 055 40 479 7,8 % 1,1 % Jämsä 9 252 8 652 7 778-15,9 % -10,1 % 3 286 3 129 2 020-38,5 % -35,4 % 5 951 5 522 5 751-3,4 % 4,1 % Kannonkoski 530 482 387-27,0 % -19,7 % 187 197 164-12,3 % -16,8 % 343 285 220-35,9 % -22,8 % Karstula 1 730 1 568 1 411-18,4 % -10,0 % 544 448 414-23,9 % -7,6 % 1 185 1 120 994-16,1 % -11,3 % Keuruu 4 139 3 840 3 249-21,5 % -15,4 % 1 638 1 519 1 158-29,3 % -23,8 % 2 500 2 321 2 082-16,7 % -10,3 % Kinnula 563 544 481-14,6 % -11,6 % 182 186 140-23,1 % -24,7 % 381 358 340-10,8 % -5,0 % Kivijärvi 374 325 232-38,0 % -28,6 % 140 120 97-30,7 % -19,2 % 234 205 134-42,7 % -34,6 % Konnevesi 856 845 774-9,6 % -8,4 % 298 295 280-6,0 % -5,1 % 558 550 494-11,5 % -10,2 % Kuhmoinen 767 692 652-15,0 % -5,8 % 219 180 208-5,0 % 15,6 % 548 512 442-19,3 % -13,7 % Kyyjärvi 624 584 486-22,1 % -16,8 % 141 150 120-14,9 % -20,0 % 483 434 366-24,2 % -15,7 % Laukaa 5 268 5 585 5 441 3,3 % -2,6 % 1 567 1 520 1 567 0,0 % 3,1 % 3 696 4 063 3 864 4,5 % -4,9 % Luhanka 217 190 172-20,7 % -9,5 % 64 58 55-14,1 % -5,2 % 152 132 117-23,0 % -11,4 % Multia 555 596 594 7,0 % -0,3 % 168 180 170 1,2 % -5,6 % 386 416 424 9,8 % 1,9 % Muurame 2 649 2 597 2 804 5,9 % 8,0 % 888 694 703-20,8 % 1,3 % 1 760 1 901 2 095 19,0 % 10,2 % Petäjävesi 943 1 017 839-11,0 % -17,5 % 325 385 355 9,2 % -7,8 % 617 632 482-21,9 % -23,7 % Pihtipudas 1 574 1 493 1 431-9,1 % -4,2 % 485 444 471-2,9 % 6,1 % 1 089 1 049 958-12,0 % -8,7 % Saarijärvi 3 663 3 413 3 020-17,6 % -11,5 % 1 208 1 148 1 054-12,7 % -8,2 % 2 452 2 263 1 962-20,0 % -13,3 % Toivakka 628 599 565-10,0 % -5,7 % 291 261 219-24,7 % -16,1 % 337 338 345 2,4 % 2,1 % Uurainen 842 861 839-0,4 % -2,6 % 225 239 252 12,0 % 5,4 % 617 621 586-5,0 % -5,6 % Viitasaari 2 555 2 419 2 213-13,4 % -8,5 % 731 702 729-0,3 % 3,8 % 1 822 1 716 1 481-18,7 % -13,7 % Äänekoski 8 355 7 972 6 916-17,2 % -13,2 % 2 254 1 993 1 918-14,9 % -3,8 % 6 098 5 976 4 989-18,2 % -16,5 % Julkinen sektori sis. Valtioenemmistöiset Oy:t. Vuonna 2016 Keski-Suomen 104 040 työpaikasta 155:n sektori oli tuntematon.

Työpaikkaomavaraisuus 2016 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde Multia Jyväskylä Kyyjärvi Äänekoski Jämsä Karstula Viitasaari Pihtipudas Keuruu Kuhmoinen Saarijärvi Joutsa Kannonkoski Kinnula Konnevesi Hankasalmi Laukaa Luhanka Kivijärvi Muurame Toivakka Uurainen Petäjävesi Työpaikkaomavaraisuus 2016 Alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän suhde 110 % 107 % 106 % 102 % 102 % 101 % 101 % 98 % 95 % 94 % 92 % 89 % 89 % 88 % 82 % 80 % 73 % 70 % 68 % 65 % 62 % 60 % 56 % >100 %, kunnassa on työpaikkoja enemmän kuin työllisiä asukkaita 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % Monitoimipaikkaisten yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ja työpaikkojen sijainnin määrittelyssä voi olla epätarkkuutta. Esim. kuntayhtymissä henkilöstö voi kirjautua päätoimipaikan sijainnin mukaan.

Pendelöinnin kehitys Keski-Suomessa 2000-luvulla 170 160 150 Jyväskylästä muualle maakuntaan pendelöi noin 5 300 työllistä. Suhteellisesti pendelöintivirrat keskuksesta muualle maakuntaan ovat kasvaneet viime vuosina nopeammin kuin toiseen suuntaan. Muista Keski-Suomen kunnista Jyväskylään pendelöi noin 10 300 työllistä. 140 130 120 110 Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2016 jo 26 % (lähes 28 000 henkilöä). Pendelöinnin voimistumisen taustalla vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen ja väestön keskittyminen sekä talouskasvu. 100 indeksi v. 2000=100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Työlliset Jyväskylään pendelöivät (Keski-Suomesta) Pendelöivät Jyväskylästä pendelöivät (Keski-Suomeen)

Pendelöinnin osuus %, 2016 Muilla alueilla työssäkäyvien osuus kunnassa asuvista työllisistä Muurame Uurainen Petäjävesi Toivakka Laukaa Luhanka Kivijärvi Multia Konnevesi Hankasalmi Kannonkoski Joutsa Kyyjärvi Saarijärvi Kuhmoinen Kinnula Äänekoski Keuruu Karstula Pihtipudas Viitasaari Jämsä Jyväskylä Alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osuus Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat sekä sisään- että ulospäin ovat suurimpia. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa Multialla, Jyväskylässä ja Kyyjärvellä alueelle pendelöivien osuus ylittää selvästi alueelta ulos suuntautuvan pendelöinnin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Pendelöinnin suuntautuminen Keski-Suomen kunnista 2016 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Jyväskylän kehyskunnista työmatkat suuntautuvat vahvasti keskuskaupunkiin. Kuhmoisten, Pihtiputaan, Jämsän ja Kyyjärven pendelöijistä yli puolet suuntaa maakunnan ulkopuolelle. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylä Muu Keski-Suomi Muu maa

TYÖLLISYYS JA TULOT

% Työttömyysaste seutukunnittain 2009-2018 (koko vuoden kk-keskiarvo) 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk KOKO MAA

Työttömyysaste kunnittain 2018 (koko vuoden kk-keskiarvo), % Suluissa muutos edellisvuoteen, %-yks. Muurame Toivakka Multia Uurainen Luhanka Laukaa Petäjävesi Kyyjärvi KOKO MAA Konnevesi Kivijärvi Keuruu Joutsa Hankasalmi Kuhmoinen Pihtipudas Viitasaari KESKI-SUOMI Kinnula Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Äänekoski Saarijärvi 7,5 (-1,8) 8,3 (-2,5) 8,7 (-2,2) 9,0 (-1,7) 9,5 (-2,6) 9,6 (-1,2) 9,6 (-1,1) 9,7 (-2,3) 9,7 (-1,8) 10,5 (-2,1) 10,5 (-2,4) 10,6 (-2,0) 11,0 (-3,6) 11,2 (-1,4) 11,2 (-2,5) 11,3 (-2,2) 11,4 (-2,0) 11,8 (-2,0) 12,2 (-5,1) 12,3 (-2,0) 12,3 (-2,0) 12,7 (-1,5) 13,1 (-1,5) 13,5 (-1,7) Työttömyysasteen lasku jatkui kaikissa kunnissa, joskin edellisvuotta vaimeampana. Avoimia työpaikkoja on edelleen hyvin tarjolla. Työttömyysasteen laskun hiipuminen samaan aikaan runsaan työpaikkatarjonnan kanssa kertoo osaltaan työmarkkinoiden kohtaantoongelmasta, jota kärjistää tuottavimpien työvoimareservien ehtyminen. 14,6 (-2,3) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lähde: TEM, työnvälitystilasto

Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen määrä Keski-Suomessa, 30 000 000 25 000 000 20 000 000 Jyväskylä Muut K-S kunnat Muut Keski-Suomen kunnat: 8,0 M (-10,2 % edellisvuodesta) Työllisyystilanteen paraneminen näkyy enenevässä määrin Keski- Suomen kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrässä, joka yhteenlaskettuna väheni -10 % (-2,7 M ) edellisvuodesta. Koko maassa vähenemä oli -7,6 %. 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Jyväskylä: 16,7 M (-9,7 % edellisvuodesta) Vuodesta 2015 alkaen: 300-999 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kuntien vastuu 50 % 1000- päivää työmarkkina-tukea saaneiden osalta kuntien vastuu 70 % Aiemmin rajana 500 päivää, jonka jälkeen kuntien vastuu 50 % 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta Huom. 300-päiväisten ja vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrää ei voi suoraan verrata, sillä 300 pv:n työttömyysajan työmarkkinatukipäivien kertymä on voinut kertyä useassa eri osassa. Kertymä nollautuu vain silloin, kun henkilö täyttää työssäoloehdon eli on vähintään puoli vuotta ansiotyössä. Esim. työvoimahallinnon tarjoama aktivointitoimenpide katkaisee työttömyysjakson (pitkäaikaistyöttömyyden), mutta ei nollaa työmarkkinatuen työttömyyspäivien kertymää. Täten 300- päiväiset ovat paljon laajempi joukko kuin työvoimahallinnon tilastoimat pitkäaikaistyöttömät.

Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2018 (palkin pituus kuvaa /as.; palkin perässä kokonaiseuromäärä) Viitasaari Keuruu Multia Kuhmoinen Karstula Muurame Uurainen Laukaa Kyyjärvi Hankasalmi Konnevesi Toivakka Pihtipudas Petäjävesi Kivijärvi Kinnula Saarijärvi Luhanka KOKO MAA Äänekoski Joutsa Kannonkoski KESKI-SUOMI Jämsä Jyväskylä 185 812 291 410 49 239 93 154 171 929 435 777 172 326 893 782 69 165 254 633 141 772 128 166 218 630 215 463 62 471 94 563 658 286 49 639 399 M 1 449 007 368 786 115 628 24,7 M 1 862 768 16,7 M 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: Kela, Työmarkkinatukiseuranta

Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen muutos 2017 2018, % Kivijärvi Karstula Joutsa Jämsä Pihtipudas Keuruu Muurame Äänekoski Petäjävesi KESKI-SUOMI Jyväskylä Uurainen KOKO MAA Viitasaari Laukaa Konnevesi Kuhmoinen Saarijärvi Hankasalmi Toivakka Luhanka Multia Kannonkoski Kyyjärvi Kinnula -20,3 % -16,9 % -16,8 % -14,3 % -14,1 % -13,1 % -13,1 % -12,9 % -11,4 % -9,9 % (-2,7 M ) -9,7 % -8,7 % -7,6 % (-33 M ) -7,4 % -6,6 % -4,2 % -1,6 % -1,3 % -0,7 % -0,4 % 0,7 % 0,8 % 1,1 % 18,0 % 19,1 % -30,0 % -25,0 % -20,0 % -15,0 % -10,0 % -5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Lähde: Kela

Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 2017 Muurame KOKO MAA Jyväskylä Laukaa KESKI-SUOMI Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Konnevesi Äänekoski Pihtipudas Hankasalmi Keuruu Joutsa Viitasaari Saarijärvi Kyyjärvi Karstula Multia Luhanka Kannonkoski Kuhmoinen Kivijärvi Kinnula Taloudellinen huoltosuhde 2017 Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä sataa työllistä kohden 127 138 138 151 155 160 162 166 175 179 180 183 190 193 194 194 198 199 199 201 207 215 224 225 233 Korkea taloudellinen huoltosuhde heikentää veropohjaa ja lisää julkisia menoja. Paranevalla työllisyydellä on huoltosuhdetta vahvistava vaikutus, kun taas mm. väestön ikääntyminen heikentää sitä. Kohentuneen työllisyystilanteen myötä taloudellinen huoltosuhde parani (=pieneni) vuonna 2017 jo toisena perättäisenä vuonna lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa. 0 50 100 150 200 250

Veronalaiset tulot kunnittain 2017, /tulonsaaja Muurame KOKO MAA Laukaa Jyväskylä KESKI-SUOMI Jämsä Toivakka Uurainen Äänekoski Petäjävesi Keuruu Luhanka Konnevesi Saarijärvi Joutsa Kuhmoinen Kyyjärvi Hankasalmi Viitasaari Pihtipudas Multia Karstula Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Veronalaiset tulot 2017, /tulonsaaja 29 540 28 508 27 987 26 998 26 941 26 701 26 615 26 294 26 082 25 095 24 641 24 613 24 086 24 082 23 629 23 596 23 576 23 452 22 882 22 858 22 720 22 296 22 064 21 050 32 509 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Hyvän talouskasvun ja työttömyyden vähenemisen myötä vuonna 2017 tulojen kasvu Keski- Suomessa kiihtyi edelleen edellisvuodesta, ollen 2,7 % ja ylittäen hienoisesti koko maan kasvun (2,6 %). Koko maan tulotasoa nostaa Uudenmaan selvästi muuta maata korkeammat tulot. Tulotasoon vaikuttavat mm. alueen elinkeino- ja ammattirakenne, työntekijöiden koulutustaso, työttömyys sekä ikärakenne. Tietyin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esim. lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.

Veronalaiset tulot kunnittain 2017, /asukas KOKO MAA Muurame Jämsä Jyväskylä Äänekoski KESKI-SUOMI Luhanka Toivakka Keuruu Laukaa Joutsa Kuhmoinen Konnevesi Petäjävesi Viitasaari Kyyjärvi Saarijärvi Hankasalmi Karstula Multia Uurainen Pihtipudas Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Veronalaiset tulot 2017, /asukas 25 252 24 962 23 658 23 075 22 987 22 591 22 560 22 086 22 024 21 986 21 910 21 772 21 434 21 338 21 162 20 891 20 643 20 499 20 407 20 050 19 867 19 688 19 463 19 159 18 967 0 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 18 000 21 000 24 000 27 000 Tietyin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esim. lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot.

Veronalaiset tulot tulolajeittain 2017, %-osuudet KOKO MAA KESKI-SUOMI Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski 61% 58% 47% 43% 63% 55% 44% 45% 48% 42% 43% 49% 38% 50% 62% 42% 45% 67% 58% 46% 48% 56% 61% 47% 56% Palkkatulot Eläketulot Pääomatulot Muut tulot 22% 24% 30% 34% 21% 31% 35% 32% 33% 31% 38% 30% 40% 28% 21% 36% 33% 18% 24% 30% 30% 26% 20% 34% 27% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

KOULUTUS JA T&K

Väestön koulutusrakenne seutukunnittain 2000 ja 2017, % (15-vuotta täyttäneistä) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi tai ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus 5 % 11 % 10 % 7 % 6 % 5 % 10 % 13 % 11 % 11 % 10 % 6 % 7 % 22 % 20 % 8 % 25 % 12 % 11 % 11 % 12 % 12 % 8 % 9 % 11 % 11 % 13 % 9 % 9 % 32 % 9 % 34 % 36 % 37 % 37 % 36 % 37 % 43 % 45 % 38 % 46 % 46 % 41 % 44 % 43 % 11 % 10 % 47 % 30 % 20 % 10 % 41 % 28 % 41 % 26 % 55 % 38 % 36 % 23 % 45 % 32 % 46 % 32 % 53 % 37 % 46 % 33 % 0 % 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 2000 2017 KOKO MAA KESKI-SUOMI Joutsan sk Jyväskylän sk Jämsän sk Keuruun sk Saarijärven- V.saaren sk Äänekosken sk Keski-Suomessa vuonna 2017 ilman perusasteen tutkintoa oli noin neljännes 15-vuotta täyttäneistä, kun 2000-luvun alussa osuus oli 41 %. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on puolestaan noussut 10 %:sta 20 %:iin. Jyväskylän seutu eroaa koulutusrakenteeltaan muista seuduista.

T&K menojen kehitys Keski-Suomessa ja koko maassa 2005-2017 (2000=100) 160 150 140 130 120 110 100 T&K menojen kehitys, 2005=100 Yritykset, K-S Julkinen sektori, K-S Yritykset, koko maa Julkinen sektori, koko maa Vuonna 2017 Keski-Suomen T&K - menot olivat 227 M, josta Jyväskylän seudun osuus oli 90 % ja Äänekosken 7,5 %. Kasvua oli 4,9 % edellisvuodesta, mikä ylittää koko maan kasvun 4,2 %. Keski-Suomessa korkeakoulujen T&K -panos on selvästi yrityssektoria vahvempi. Yritysten osuus T&K-menoista Keski- Suomessa on 43 % ja koko maassa 65 %. 90 80 70 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Keski-Suomen yritysten ja julkisen sektorin osuus koko maan T&K menoista 2007-2017, % 7% 6% Yritykset Keski-Suomen osuus koko maan T&K-menoista Julkinen sektori Maakunnan korkeakoulujen osuus koko maan korkeakoulujen T&Kmenoista on 7,0 %. 6,0 % 5% 4% 3% 2,4 % 2% 1% 0% 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Tilastotietoa Keski-Suomesta: www.keskisuomi.info/avainlukuja