SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö Palveluntuottajan Y-tunnus: 0648130-0 Kunta Kunnan nimi: Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Toimintayksikön nimi Palveluasunnot Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Päivärinteenkatu 6, 13210 Hämeenlinna Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Ikääntyneet, monisairaat vanhukset. Asukaspaikkoja 28. Toimintayksikön katuosoite Päivärinteenkatu 6 Postinumero 13210 Toimintayksikön vastaava esimies Tarja Lotti Sähköposti tarja.lotti@erityisasuntosaatio.fi Postitoimipaikka Hämeenlinna Puhelin 03-621 4107 Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 11.7.2002, päivitetty lupa 23.2.2016 Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palveluasuminen Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Ei alihankintaa Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Ikääntyneille, monisairaille vanhuksille mahdollistetaan hyvä elämänlaatu tukemalla itsenäistä suoriutumista ympärivuorokautisella, turvallisella, tarpeenmukaisella hoidolla ja huolenpidolla itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Arvot ja toimintaperiaatteet Palveluasuntojen arvot ovat turvallisuus, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. Työyhteisön arvot ovat luotettavuus, yksilöllisyys, hyvä olla, turvallisuus, yhteisöllisyys, aikuisuus sekä ammatillisuus, jotka ohjaavat työyhteisön tapaa työskennellä. RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskien arviointi työpaikalla päivitetään vuosittain. Poistumisturvallisuusselvitys päivitetään kolmen vuoden välein. Kiinteistössä on palotarkastus vuosittain paloviranomaisen toimesta. Riskien tunnistaminen Turvallisuuspoikkeama-lomake sähköisessä muodossa on käytössä. Kuka tahansa henkilökunnasta voi täyttää lomakkeen ja poikkeama tulee palveluesimiehen tietoon sähköisesti. Palveluesimies kirjaa raporttiin toimenpiteet, jotta vastaavilta poikkeamilta vältyttäisiin jatkossa. Myös läheltä piti- tilanteet kirjataan. Johto saa tiedon laatupoikkeamista IMS:in kautta suullisen tiedottamisen lisäksi. Henkilökuntaan kohdistuneet uhkatilanteet kirjataan omalle raporttipohjalleen IMS:iin. Havaituista epäkohdista ilmoitetaan aina palveluesimiehelle. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjelma on laadittu. Hallitus tekee vuosittaisen riskienhallinnan toimenpideohjelman. Prosessikuva sisäisestä valvonnasta löytyy IMS:tä. Päivärinteen palvelutalon kiinteistön riskit asiakkaiden / asukkaiden näkökulmasta on kartoitettu. Päivitys vuosittain. Riskien käsitteleminen Ks. edellinen kohta. Yksikössä poikkeamat kirjataan ja käydään läpi yhteisissä palavereissa. Asiakasta koskevat riskitapahtumat kirjataan asukastietojärjestelmä SofiaCRM:n ja riskitapahtumat käsitellään henkilökunnan päivittäisessä suullisessa raportoinnin yhteydessä. Korjaavat toimenpiteet Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään heti, kun se on mahdollista. Esimies käsittelee jokaisen sähköisesti kirjatun poikkeaman ja läheltä piti -tilanteen. Asiaa käsitellään säännöllisesti pidettävissä henkilökuntapalavereissa. Tarvittaessa otetaan uudet toimintatavat käyttöön, jotta poikkeamaa ei tapahtuisi uudelleen. Tilanteen vaatiessa turvallisuuspoikkeamasta tiedotetaan omaista. Tilanteen vaatiessa palveluesimies tekee potilasvahinkoilmoituksen. Valviraan tehdään ilmoitus erillisen ohjeistuksen mukaisesti, mikäli terveydenhuollon laite tai tarvike on ollut osaltaan aiheuttamassa vaaratilannetta. Muutoksista tiedottaminen Muutoksista tiedotetaan yksikön yhteisissä palavereissa suullisesti. Käytössä on myös tarpeen mukaan kirjallinen muistio. Palveluesimies tiedottaa. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Yksikön palveluesimies, hallintopäällikkö ja yksikön henkilökunta. Toiminnanjohtaja hyväksyy laaditun omavalvontasuunnitelman käyttöön. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Tarja Lotti p. 03-621 4107, 050 509 1758 2
Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Hallintopäällikkö päivittää omavalvontasuunnitelman yhdessä palveluesimiehen kanssa. Palveluesimies huolehtii, että myös henkilökunta osallistuu omavalvontasuunnitelman päivittämiseen. Omavalvontasuunnitelmat käydään läpi kerran vuodessa. Toiminnanjohtaja allekirjoittaa päivitetyn omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Palveluasuntojen omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Päivärinteen palvelutalon ilmoitustaululla. Suunnitelman liitteet ovat omavalvontasuunnitelmamapissa Palveluasuntojen henkilökunnan toimistossa. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asukkaalle laaditaan mahdollisimman pian RAI-arviointi, kun hän on muuttanut yksikköön. RAIn pohjalta hänelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. RAI-arviointi päivitetään puolivuosittain. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asukas on mukana hänen palvelutarpeensa arvioinnissa. Hän voi ottaa mukaan läheisen henkilön niin halutessaan. Mukana suunnitelman laatimisessa ovat myös omahoitaja, tiimivastaava-sairaanhoitaja, kuntohoidonohjaaja sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, kun RAI-arviointi on tehty. Sovitut asiat kirjataan sähköiseen SofiaCRM -asiakastietojärjestelmään. Suunnitelman laativat nimetyt omahoitajat sekä kuntohoidonohjaaja yhteistyössä. Hoito- ja palvelusuunnitelma käydään läpi hoitoneuvottelutilanteessa yhdessä asukkaan sekä omaisten kanssa. Asukkaan vointia seurataan jatkuvasti, voinnista kirjataan päivittäin ja seurataan, toteutuuko suunnitelmaan asetetut tavoitteet. Tarvittaessa tehdään muutoksia hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omahoitajajärjestelmästä on kirjallinen ohje. Uusi työntekijä perehdytetään omahoitajajärjestelmään. Tiimivastaava-sairaanhoitaja seuraa hps:aan kirjattujen asioiden toteutumista. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Hoito- ja palvelusuunnitelma käydään läpi henkilökuntapalaverissa. Myös pitkäaikaisia sijaisia ohjeistetaan lukemaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Henkilökunnan työvuorojen vaihteessa on suullinen raportointi. Jokainen palveluasuntojen hoitaja osallistuu asukkaiden päivittäiseen hoitoon. Tiimivastaavasairaanhoitaja seuraa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen toiminnan toteutumista. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Oma asunto ja ryhmäkodissa oma huone takaavat yksityisyyden. Asukashuoneet ovat sisustettu asukkaan omilla huonekaluilla sekä asukas käyttää omia henkilökohtaisia vaatteitaan. Yksikössämme ei ole vierailuaikoja erikseen sovittuna. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Asukkaiden itsemääräämisoikeuden rajoittamista käytetään vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Liikkumista rajoittavien turvavöiden käytöstä tehdään yksilöllinen päätös, joka perustuu asukkaan turvallisuuden takaamiseen väliaikaisessa tilanteessa. Rajoittavista toimenpiteistä keskustellaan ja ne perustellaan asukkaalle ja hänen omaisilleen ja ne voidaan ottaa esille asukaskohtaisessa hoito- ja palvelusuunnitelmaa koskevassa neuvottelussa. Liikkumista rajoittavien turvavälineiden hoitopäätöksestä vastaa yksikkömme hoitava lääkäri. Lupa vuoteenlaitojen nostamisesta ylös kysytään aina ensin asukkaalta itseltään ja sitten omaiselta. Mahdolliset rajoitustoimet kirjataan Sofia CRM -asiakastietojärjestelmään. Asiakkaan kohtelu Asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Henkilökunnalla on sosiaali- ja terveysalan koulutus. Asukkaita kohdellaan yhteisesti luotujen arvojen ja toimintamallien mukaisesti. Henkilöstöllä on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus havaitessaan epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Toimintaohjeena on, että ilmoituksen vastaanottanut esimies ryhtyy viipymättä 3
toimenpiteisiin ilmoittamalla epäkohdasta Erityisasuntosäätiön toiminnanjohtajalle sekä kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (ostopalvelupäällikkö). Mikäli epäkohtaa ei poisteta, tulee esimiehen ilmoittaa asiasta Aluehallintovirastolle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitukseen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Tämä menettelyohje on liitteenä Erityisasuntosäätiön yksiköiden omavalvontasuunnitelmassa. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Palautteen kerääminen Palautetta voi antaa henkilökunnalle esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisen / päivittämisen yhteydessä. Hämeenlinnan kaupunki toteuttaa kerran vuodessa asukastyytyväisyyskyselyt. Suljettuun palautelaatikkoon voi jättää tarvittaessa viestiä. Palautetta voi antaa myös säätiön www-sivujen kautta (halutessaan nimettömänä) Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakaspalaute käydään läpi työyhteisön palavereissa. Tarpeen mukaan saatu palaute tuodaan toiminnanjohtajan tietoon. Hämeenlinnan kaupungin toteuttamat asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset käsitellään palvelujentuottajien yhteisissä VALPAS-kokouksissa. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki / ostopalvelut Ostopalvelupäälliköt Tuulikki Forssen ja Liisa Lepola Raatihuoneenkatu 9 13100 Hämeenlinna b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Satu Loippo p. 050-5996413 satu.loippo@pikassos.fi Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen teossa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii muutoinkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja antaa siitä vuosittain kunnanhallitukselle selvityksensä. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Asiat käsitellään henkilökuntakokouksessa ja tarvittaessa niihin palataan seurannan jälkeen. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Mahdollisimman pian. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan laaditaan yksilölliset tavoitteet fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Asukkaita kannustetaan osallistumaan talon yhteisiin tapahtumiin vointinsa mukaan. RAI-mittarin myötä saamme merkittävää lisätietoa henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman pohjaksi. 4
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaat voivat ulkoilla hoitajan avustuksella, jokainen omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Ulkoilu itsenäisesti on myös mahdollista. Ulkoilusta on seurantalista, johon merkitään myös, jos asukas ei kysyttäessä halunnut ulkoilemaan. Asukkaille järjestetään ulkoilua kerran viikossa. Asukkaille järjestetään viikoittain talon ulkopuolista viriketoimintaa. Yksikön hoitajat järjestävät asukkaille esim. juhlapäivien mukaisia teemahetkiä esim. äitienpäivä, vappu, juhannus yms. asukkaiden kiinnostuksen mukaisesti. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Päivärinteen palvelutalon keittiö vastaa asukkaiden ruokahuollosta. Ruokahuollossa noudatetaan ravitsemusneuvottelukunnan ikääntyneille suunnattuja suosituksia ravitsemuksellisesta laadusta. Ravintosisältö lasketaan Jamix-ohjelmalla. Syödyn ruoan määrää seurataan sekä yksiköissä että keittiöllä. Seurannan vuoksi voidaan tehdä muutoksia ruokalistalle. Täydennysravintovalmisteita lääkärin määräyksestä yksilöllisesti. Asukkaille tehdään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa MNA-ravitsemustilaa arvioiva testi. Testin tuloksien perusteella asukkaalle saatetaan muuttaa tarjottua ruokaa energiatiheämmäksi. Hygieniakäytännöt Tartuntatautien ehkäisemiseksi noudatetaan kulloinkin voimassaolevia yleisiä suosituksia ja ohjeita. Hygieniakäytännöistä on laadittu hygieniavastaavan toimesta erillinen ohje. (Liitteenä) Jokaisella työntekijällä on hygieniapassi. Hygieniavastaavana toimii sairaanhoitaja, joka osallistuu säännöllisesti Kanta-Hämeen Keskussairaalan järjestämään koulutukseen. Hän opastaa muuta henkilökuntaa hygienia-asioissa yhdessä esimiehen kanssa. Vierailijoita ohjeistetaan hyvään käsihygieniaan. Mahdollisista vatsatautiepidemioista informoidaan läheisiä. Vierailijoita ohjeistetaan välttämään vierailuja, jos ovat itse sairastuneet tarttuvaan tautiin. Terveyden- ja sairaanhoito a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Julkisen tai yksityisen hammashuollon palveluilla varmistetaan asukkaiden suunhoito. Kiireellisissä sairaanhoitotapaukissa yksikön hoidosta vastaa vastaava lääkäri sekä julkinen terveydenhuolto tai ensihoitoyksikkö. Yksikössä on oma sairaanhoitaja arkipäivisin. Äkillisistä kuolemantapauksista on kirjallinen toimintaohje laadittuna. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Asukkaan terveydentilaa ja voinnin muutoksia seurataan päivittäin ja kirjataan hoidonseurantaan. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa. Erikoissairaanhoitoon pääsee hoitavan lääkärin lähetteellä. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Julkinen terveydenhoito. Palveluasuntojen asukkaiden hoidosta vastaa kotihoidon sekä asumispalveluiden vastuulääkäri. Lääkäri on tavoitettavissa arkipäivisin virka-aikana, muina aikoina hoidosta vastaa Hämeenlinnan yhteispäivystyksen lääkärit. Palveluasuntojen sairaanhoitaja on tavoitettavissa arkipäivisin. Terveydentilaa seurataan päivittäin, jokainen työvuorossa oleva hoitaja on vastuussa omalta osaltaan asukkaiden terveydentilasta. Yksikössämme vastuuhenkilöinä ovat lähihoitajat sekä sairaanhoitaja. Syksyisin kausi-influenssarokotus. Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Lääkehoitosuunnitelman päivittää palveluasuntojen palveluesimies. Teemme yhteistyötä lääkkeiden annosjakelusta vastaavan apteekkimme kanssa. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Kaikilla yksikön työntekijöillä on voimassa olevat lääkeluvat (Lääkehoidon tentti 5v. välein, tämän jälkeen näytöt lääkkeenjaosta ja lääkärin allekirjoittama lääkelupa) ja kaikki osallistuvat lääkehoitoon. Palveluesimies huolehtii, että lääkeluvat ovat voimassa. 5
Tiimivastaava-sairaanhoitaja vastaa lääkehoidon toteutumisesta sekä ottaa vastaan lääkkeiden jakamiseen liittyvät näytöt uusilta työntekijöiltä sekä lääkehoitotentin hyväksytysti suorittaneilta henkilöiltä 5 vuoden välein. Hoitajat perehdyttävät uudet työntekijät asukkaiden lääkehoitoon ja tiimivastaavasairaanhoitaja laatii tarvittaessa henkilökunnalle kirjalliset ohjeet lääkehoidon toteuttamisesta asiakkaille. Lääkkeidenjakotilanteessa teemme lääkkeiden kaksoistarkastuksen mahdollisten virhetilanteiden minimoimiseksi. Lääkkeiden annosjakelusopimus on Reskan apteekkiin. Mahdolliset lääkepoikkeamat tallennetaan IMS-toimintajärjestelmään. Poikkeamat käymme lävitse henkilökuntapalavereissamme määräajoin. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Omahoitajat tai palveluesimies ovat yhteydessä ensisijaisesti muihin palvelunantajiin. Omalääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lääkärin kanssa yhteistyö on tiivistä. Lääkäri käy viikoittain palveluasunnoilla. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain ja turvallisuusasiat käydään läpi henkilökunnan kesken säännöllisesti. Poistumisturvallisuusselvitys päivitetään kolmen vuoden välein. Jokaisen asiakkaan sängyssä on pelastuslakana ja henkilökunta on koulutettu lakanoiden käyttöön. Henkilökunta on osallistunut teoreettiseen turvallisuuskoulutukseen sekä alkusammutuskoulutukseen. Päivärinteen palvelutalon yhteinen paloharjoitus vuosittain viikolla 37. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? 1 palveluesimies (ei osallistu hoitotyöhön) 1 tiimivastaava-sairaanhoitaja 15 hoitajaa (lähihoitajia) Yöaikaan vuorossa on yksi hoitaja. Hoitajamitoitus: 0,6 b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Sijaista voidaan pyytää EAS:n toisesta yksiköstä tai Seuturekryn kautta. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Noudatetaan hoitajamitoitusta. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Vakituisiin työsuhteisiin valitaan Valviraan rekisteröity hoitaja. Kokemusta kotisairaanhoidosta korostetaan. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Seuturekry varmistaa asian työntekijältä itseltään rekrytoinninaikana. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? 6
Säätiössä on käytössä yhteinen perehdytysohjelma ja jokainen työntekijä sekä harjoittelija allekirjoittaa vaitiolositoumuksen. Perehdytykseen osallistuu koko henkilökunta, myös perehtyjän omaa aktiivisuutta perehdytysprosessissa korostetaan. Palveluesimies varmistaa, että perehdytys on ajan tasalla. Opiskelijoille on nimetyt ohjaajat. Työssäoppijan perehdytyslomake on käytössä. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Täydennyskoulutuksiin on vuosittain määräraha ja täydennyskoulutussuunnitelma on tehty. Seuraavan vuoden koulutukset suunnitellaan syksyisin. Lääkehoitokoulutus ja hätäea-koulutus järjestetään työnantajan toimesta. Lääkehoitokoulutuksen voi suorittaa verkko-opintoina omien aikataulujen mukaan hyvissä ajoin ennen lääkelupien voimassaolon umpeutumista. Hätäensiapukoulutus järjestetään syksyisin ja keväisin. Päivitys 3 vuoden välein. Täydennyskoulutusten tarvetta arvioidaan mm. kehityskeskusteluissa. Täydennyskoulutuksia järjestetään myös tilauskoulutuksina. Täydennyskoulutuksiin vaikuttaa myös toiminnan muutokset. Toimitilat Tilojen käytön periaatteet Palveluasunnon muodostuvat Valtterin ja Vilhelmiinan kodosta sekä Veerankodosta. Valtterin ja Vilhelmiinan kodossa on 22 asukaspaikkaa, joista on 4 kahden hengen asunnoissa. Asunnoissa on huone, tupakeittiö ja kylpyhuone. Veerankoto on 6-paikkainen ryhmäkoti, joissa jokaisessa huoneessa on kylpyhuone. Tupakeittiö ja oleskelutila ovat yhteiset. Asukkaan asunto kalustetaan hänen omilla kalusteillaan. Päivärinteen palvelutalon yhteisiä tiloja ovat kuntosali, takkahuone, ruokasali sekä sisällä oleva aurinkopiha. Asunto on asukkaan, vaikka tämä olisi pidempään pois, esim. sairaalassa. Asunto on asukkaan nimissä vuokrasopimuksen irtisanomiseen saakka. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Asukashuoneiden ja yhteisten tilojen siivouksesta vastaavat laitoshuoltajat. Henkilökunta huolehtii pyykkihuollosta. Hoitajat pesevät asukkaiden henkilökohtaiset vaatteet talon koneilla. Asukkaiden liinavaatteet ja pyyhkeet vuokrataan Comforta Oy:ltä Teknologiset ratkaisut Palveluasunnoilla ja koko Päivärinteen palvelutalon kiinteistössä on kameravalvonta. Muistisairaiden asukkaiden yksikössä on palveluasuntojen valvontakameroiden näyttöpääte, joista näkymä pääoville sekä ryhmäkodin aulaan ja oville. Yksikössä on käytössä Everon- hoitajakutsujärjestelmä. Asukas painaa ranteessa olevaa hälytintä tarpeen mukaan. Hoitaja saa hälytyksestä viestin kännykkäänsä. Jokaisella vuorossa olevalla hoitajalla on kännykkä mukana. Everon- järjestelmää hallitaan salatussa internet-yhteydessä tietokoneen selainohjelman avulla. Selain käyttää ohjelmistoa, joka sijaitsee Everon-palvelimella operaattorin suojatuissa ja varmistetuissa tiloissa. Palvelutalon järjestelmään pääsee kaksien käyttäjätunnus/salasanaparien kautta. Kuten kaikissa tunnuksissa, myös näiden vahvuus pitää olla riittävän korkea, jotta järjestelmään ei pääse ulkopuolinen taho. Everonin asiakastukeen pääsee omilta tietokoneiltaan asiakkaan järjestelmän hallintaan. Everonin henkilökunta hallinnoi 24/7 Everon hälytyspalvelimia. Everon asiakaspalvelu päivystää numerossa 0207 920 703 arkisin klo 8-16. Yhteydenotot kiireettömissä tapauksissa myös support@everon.fi Kiireellisissä tapauksissa yhteys Hämeen Lukkoon p. 020 7920703 tai suoraan Matti Kaarna 040 86855723 arkisin klo 8-16. Joillakin asukkailla kulunvalvonta joka antaa hälytyksen hoitajien kännykkään henkilön poistuessa rakennuksen ulkopuolelle. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Laitteet ja tarvikkeet ovat henkilökohtaisessa käytössä. Vastuuhenkilöt (=tiimivastaava-sairaanhoitaja sekä jokainen hoitaja työvuorossa) tarkastavat säännöllisesti asukkaiden käytössä olevien laitteiden 7
toimivuuden. Lisäksi käyttöhäiriöstä tulee erillinen ilmoitus sähköpostiin: eas.palveluasunnot@erityisasuntosaatio.fi Asukashälytys kiertää jokaisen hoitajan kännykän lävitse soitonsiirron avulla, näin vastaaminen hälytyksiin on turvattuna. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Henkilökunta seuraa apuvälineiden kuntoa ja ilmoittaa huoltotarpeista kuntohoidon ohjaajalle. Apuvälinehankinnoista vastaa kuntohoidon ohjaaja. Hoitajat voivat konsultoida tarvittaessa talon kuntohoidon ohjaajaa, joka on talossa paikalla arkisin. Sähkökäyttöiset sängyt, nostimet ja muut hoitolaitteet huolletaan säännöllisesti. Henkilökohtaiset apuvälineet hankitaan terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta lääkärin lähetteellä. Apuvälineiden käyttöön saa ohjausta kuntohoidon ohjaajalta. Terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta on kirjattu erillinen ohjeistus. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Palveluesimies Tarja Lotti p. 03 621 4107, 050 509 1758 Asiakas- ja potilastietojen käsittely a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Henkilökunta on allekirjoittanut vaitiolositoumuksen. Asukasasiakirjat säilytetään lukollisessa tilassa ja salasanojen takana sähköisesti. (SofiaCRM / RAIsoft) b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Perehdytyssuunnitelmassa on varmistus tietosuoja-asioiden osaamisesta. Tietosuojaohjeistus on laadittu. c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Rekisteriseloste ja tietosuojaseloste ovat Päivärinteen palvelutalon ilmoitustaululla. d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Hämeenlinnan kaupunki on asukastietojen osalta rekisterinpitäjä. Kaupungin tietoturvapäällikkö Tuovi Piirainen. 03-621 2646. YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA RAIn käyttöönoton myötä tulemme saamaan kattavaa tietoa asiakkaista hoidonsuunnittelua, laatu- ja kehittämistyötä sekä tarkoituksenmukaista resurssien ohjausta varten. Näyttöpääte palveluasuntojen toimistoon, mistä näkyy valvontakameroiden kuvaa. Tällä hetkellä kuva näkyy vain Muistisairaiden ryhmäkodeissa. OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Hämeenlinnassa 29.10.2018 Allekirjoitus Virpi Kesti, toiminnanjohtaja 8