SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunta Kunnan nimi: Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Toimintayksikön nimi Muistisairaiden ryhmäkodit: Aapelin ja Bertan tupa, Seelan ja Riston tupa Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Päivärinteenkatu 6, Hämeenlinna Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Tehostettu palveluasuminen. Asukaspaikkoja yhteensä 28 - neljässä eri tuvassa jokaisessa 7 asukaspaikkaa. Paikoista kaksi on varattu lyhytaikaiseen hoitoon. Toimintayksikön katuosoite Päivärinteenkatu 6 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Tarja Lotti Postitoimipaikka Hämeenlinna Puhelin Sähköposti etunimi.sukunimi@erityisasuntosaatio.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) , päivitetty lupa Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palveluasuminen Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Ei alihankintaa Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Muistisairaiden kodinomaisessa ryhmäkodissa tarjotaan muistisairaille ikäihmisille turvallista sekä toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Arvot ja toimintaperiaatteet Muistisairaiden ryhmäkodin arvot ovat hyväksyntä, herkkyys, huolenpito ja huumori. Henkilökunnan eettiset periaatteet ja niiden noudattaminen, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, turvallisuus, yhteisöllisyys, voimavaralähtöisyys. RISKINHALLINTA (4.1.3) Asuintaloja koskeva riskien arviointi päivitetään vuosittain. Päivärinteen palvelutalon poistumisturvallisuusselvitys päivitetään kolmen vuoden välein. Kiinteistössä on palotarkastus vuosittain paloviranomaisen toimesta. Ohjeistus väkivalta- ja uhkatilanteisiin on laadittu. Käytössämme on kirjatut riskit ja ohjeistus tilanteisiin, joissa asiakkaan läheinen henkilö on liian aktiivinen ja omalla toiminnallaan hankaloittaa laadukasta hoitotyön toteuttamista. Riskien tunnistaminen Asiakkaita kohdanneet turvallisuuspoikkeamat kirjataan sähköiseen järjestelmään. Kuka tahansa henkilökunnasta voi täyttää lomakkeen ja palveluesimiestä raportoidaan poikkeamasta. Palveluesimies kirjaa raporttiin toimenpiteet, jotta vastaavilta poikkeamilta vältyttäisiin jatkossa. Myös läheltä piti -tilanteet kirjataan. Johto saa tiedon laatupoikkeamista IMS:in kautta suullisen tiedottamisen lisäksi. Havaituista epäkohdista ilmoitetaan aina palveluesimiehelle. Riskien käsitteleminen Yksikössä poikkeamista tiedotetaan esimiestä sekä ne kirjataan IMSiin. Asiakasta koskevat riskitapahtumat kirjataan asiakastietojärjestelmään ja riskitapahtumat käsitellään henkilökunnan päivittäisessä suullisessa raportoinnin yhteydessä. Korjaavat toimenpiteet Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään heti, kun se on mahdollista. Asiaa käsitellään säännöllisesti pidettävissä henkilökuntapalavereissa. Tarvittaessa otetaan uudet toimintatavat käyttöön, jotta poikkeamaa ei tapahtuisi uudelleen. Tilanteen vaatiessa turvallisuuspoikkeamasta tiedotetaan omaista. Tilanteen vaatiessa palveluesimies tekee potilasvahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön. Valviraan tehdään ilmoitus erillisen ohjeistuksen mukaisesti, mikäli terveydenhuollon laite tai tarvike on ollut osaltaan aiheuttamassa vaaratilannetta. Muutoksista tiedottaminen Muutoksista tiedotetaan yksikön yhteisissä palavereissa suullisesti. Käytössä on myös tarpeen mukaan kirjallinen muistio. Palveluesimies tiedottaa henkilöstöä. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Palveluesimies, yksikön hoitohenkilökunta ja hallintopäällikkö. Toiminnanjohtaja hyväksyy omavalvontasuunnitelman käyttöön. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Tarja Lotti, Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) 2

3 Hallintopäällikkö päivittää omavalvontasuunnitelman kerran vuodessa yhdessä palveluesimiehen kanssa. Palveluesimies mahdollistaa henkilökunnan osallistumisen päivittämiseen. Toiminnanjohtaja hyväksyy päivitetyn omavalvontasuunnitelman käyttöön. Omavalvontasuunnitelmaan kirjattujen asioiden seuranta toteutuu arjessa työnteon yhteydessä. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä palvelutalon ilmoitustaululla sekä säätiön www-sivuilla. Suunnitelman liitteet ovat hoitajien toimistossa. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asukkaalle laaditaan mahdollisimman pian RAI-arviointi, kun hän on muuttanut yksikköön. RAIn pohjalta hänelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. RAI-arviointi päivitetään puolivuosittain. RAI:n lisäksi käytössä on MMSE (muistin ja tiedonkäsittelytaidon testi), MNA (ravitsemustilan arviointi). Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan toimintakyky, yksilölliset tarpeet ja asiakkaan tarvitsemat palvelut. Tiimivastaava on vastuussa palvelutarpeen arvioinnista. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakas on vointinsa mukaan mukana hänen palvelutarpeensa arvioinnissa. Hän voi ottaa mukaan läheisen henkilön niin halutessaan. Mukana suunnitelman laatimisessa ovat myös omahoitaja ja tiimivastaava-sairaanhoitaja. Tarvittaessa myös kuntohoidonohjaaja osallistuu palvelutarpeen arviointiin. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Hoito- ja kuntoutussuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Omavalvonnan seurannasta vastaa yksikön toiminnasta vastaava palveluesimies. Omahoitaja laatii hoito- ja kuntoutussuunnitelman kuuden viikon kuluessa muuttamisesta ja päivittää tarvittaessa. Sovitut asiat kirjataan sähköiseen Sofia CRM-asiakastietojärjestelmään. Asukkaan vointia seurataan jatkuvasti omahoitajan ja muiden hoitajien toimesta, voinnista tehdään kirjauksia päivittäin ja seurataan, toteutuuko suunnitelmaan asetetut tavoitteet. Tarvittaessa tehdään korjauksia hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. RAI-arviointi tulee tehdä ennen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, koska se toimii suunnitelman pohjana. Seurannan vastuuhenkilö on tiimivastaava. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Omahoitajan vastuulla on informoida yksikön hoitajia hoito- ja kuntoutussuunnitelman tavoitteista ja keinoista. Myös sijaisia ohjeistetaan lukemaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Hoitotyö yksikössä perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen. Ajantasainen tieto asukkaista on kaikkien hoitajien saatavilla Sofiajärjestelmässä. Tiimivastaava seuraa hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisen toiminnan toteutumista. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Oma huone takaa asiakkaan yksityisyyden. Asukkaan huoneen voi sisustaa omilla huonekaluilla ja tavaroilla. Asukkaan toiveet kaikissa elämän asioissa pyritään huomioimaan. Asukkailla on omat vaatteet. Yksikössä ei ole vierailuaikoja. Itsemääräämisoikeutta tukevia asioita on kirjattu hoidon tavoitteeksi Sofiaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Asukasta kannustetaan osallistumaan yhteisiin tapahtumiin ja toiminnallisiin hetkiin hänen voimavarojensa mukaisesti. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Asukkaiden liikkumista rajoitetaan ainoastaan asukkaan itsensä tai muiden terveyden tai turvallisuuden takaamiseksi ja vain silloin, kun se on kulloinkin välttämätöntä. Rajoittamisesta tehdään hoitopäätös, joka perustuu hoitovastuussa olevan lääkärin tekemään ratkaisuun. Rajoittamispäätös kirjataan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. 3

4 Ennen päätöksentekoa on selvitetty asukkaan mahdollinen oma kanta ennen sairastumistaan muistisairauteen. Jos tällaista ei ole, on asiaa selvitetty lähiomaiselta, läheiseltä tai lailliselta edustajalta ja pyydetty heiltä periaatepäätökseen liikkumisen rajoituksista suostumus, joka on kirjattu asukaspapereihin. Rajoittaminen pyritään tekemään vähiten rajoittavia keinoja käyttäen. Rajoittamistoimenpiteiden tarpeellisuus arvioidaan säännöllisesti. Kaikki toteutuneet rajoittamistoimet kirjataan asiakastietoihin. Turvallisuuden takaamiseksi asukkaiden vapaata liikkumista rajoitetaan yksikössä lukituilla ulko-ovilla. Asiakkaan kohtelu Asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Asiakkaita kohdellaan yhteisesti luotujen arvojen ja toimintamallien mukaisesti. Palveluesimies toimii ohjeistusten mukaisesti niissä tilanteissa, joissa on syytä epäillä epäasiallista kohtelua. Palveluesimies puuttuu tilanteeseen välittömästi. Asiakkaan kaltoinkohtelu voi tarkoittaa myös yksikön toisen asukkaan tekemää fyysistä tai psyykkistä kaltoinkohtelua. Hoitajat puuttuvat tilanteisiin välittömästi. Kaltoinkohtelijan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja jatkossa pyritään ennakoimaan uhkaava käytös etsimällä syitä ja ratkaisuja uhkatilanteisiin. Asiaa käsitellään myös lääkärin kanssa ja tarkistetaan lääkitys. Vaaratilanteet kirjataan. Asiakasta kohdannut haitta- tai vaaratilanne ilmoitetaan aina omaiselle. Potilasvahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön tehdään tarvittaessa. Sosiaalihuoltolain 48 velvoittaa kaikki työntekijät ilmoittamaan omalle esimiehelleen, mikäli havaitsee puutteita asiakkaan kohtelussa. Asiakkaiden asiallista kohtelua tukeva kirjallinen ohjeistus on käytössä. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Palautteen kerääminen Palautetta voi antaa henkilökunnalle esim. hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisen tai päivittämisen yhteydessä. Palautteen pohjalta laaditaan tarvittaessa korjaavat toimenpiteet. Palvelutalon ala-aulassa on palautelaatikko, josta palautteet kerätään kuukausittain. Hämeenlinnan kaupunki tekee vuosittain asukastyytyväisyyskyselyn. Omaisten reagointia vaativia palautteita pystytään käsittelemään pääsääntöisesti vain päiväaikaan arkena. Korjaava palaute on esimiesasia ja palaute osoitetaan yksikön palveluesimiehelle. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakaspalaute käydään läpi työyhteisön palaverissa. Tarpeen mukaan saatu palaute tuodaan toiminnanjohtajan tietoon. Kiireelliset palautteet käsitellään mahdollisimman pian (palautelaatikkoon tulleisiin reagoidaan kuukauden sisällä, koska palautelaatikko tyhjennetään kerran kuukaudessa). Viranomais-/valvontakäynnit, jotka vaativat laajempaa selvitystä, käsitellään pyydetyssä ajassa. Kirjallisiin palautteisiin pyrimme vastaamaan kahden viikon kuluessa asian kiireellisyydestä riippuen. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki / ostopalvelut Ostopalvelupäälliköt Tuulikki Forssen ja Liisa Lepola Raatihuoneenkatu Hämeenlinna b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Satu Loippo, p , satu.loippo@pikassos.fi Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen teossa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista sekä seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista 4

5 d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Asiat käsitellään palveluesimiehen johdolla henkilökuntakokouksessa ja tarvittaessa niihin palataan seurannan jälkeen. Muistutuksiin ja kanteluihin reagoidaan yhteistyössä säätiön hallinnon kanssa. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutukset käsitellään niin pian kuin se on toiminnan kannalta mahdollista. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan laaditaan yksilölliset tavoitteet fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Asukkaita kannustetaan osallistumaan talon yhteisiin tapahtumiin vointinsa mukaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asiakkaat voivat ulkoilla hoitajan avustuksella, jokainen omien voimavarojensa mukaisesti. Ulkoilusta on erikseen seurantalista, johon merkitään myös, jos asukas ei kysyttäessä halunnut ulkoilemaan. Myös läheiset voivat tulla ulkoiluttamaan asukasta. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Keittiö Unelma vastaa asukkaiden ruokahuollosta. Ruokahuollossa noudatetaan ravitsemusneuvottelukunnan ikääntyneille suunnattuja suosituksia ravitsemuksellisesta laadusta. Ravintosisällöt lasketaan Jamix-ohjelmalla. Syödyn ruuan määrää seurataan yksikössä ja keittiöllä. Täydennysravintovalmisteita lääkärin määräyksestä yksilöllisesti. Asukkaille tehdään 2* vuodessa ja tarvittaessa MNA-ravitsemustilaa arvioiva testi. Testin tulosten perusteella asukkaalle saatetaan muuttaa tarjottua ruokaa energiatiheämmäksi. Asukkaan painoa seurataan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Tarvittaessa asukkaalle tehdään nestelista riittävän nesteen saannin seuraamiseksi. Asukkaan yksilölliset tarpeet ja makutottumukset ruokavaliossa huomioidaan. Myös yöllä hereillä olevien on mahdollista saada yöpalaa ja juotavaa. Ateria-ajat ovat nähtävillä yksikön ilmoitustaululla ja tarvittaessa asukkaan huoneessa. Aamiaisen tarjoilu on liukuva, asukkaan oman heräämisrytmin mukainen. Hygieniakäytännöt Tartuntatautien ehkäisemiseksi noudatetaan kulloinkin voimassaolevia yleisiä suosituksia ja ohjeita. Hygieniakäytännöistä on laadittu ohje. Työntekijöillä on hygieniapassi. Hygieniavastaavana toimii sairaanhoitaja. Hän osallistuu säännöllisesti Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin järjestämiin hygieniakoulutuksiin. Hän opastaa hoitohenkilökuntaa hygienia-asioissa yhdessä palveluesimiehen kanssa. Asukkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tuen tarve kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan osana päivittäistä kirjaamista. Henkilökunta pukeutuu asianmukaisiin työasuihin. Vierailijoita ohjeistetaan hyvään käsihygieniaan. Mahdollisista vatsatautiepidemioista informoidaan läheisiä. Vierailijoita ohjeistetaan välttämään vierailuja, jos ovat itse sairastuneet tarttuvaan tautiin. Tartuntatautitilanteissa noudatetaan paikallisia viranomaisohjeita. Kaikilla ruuan tarjoiluun osallistuvilla on voimassa oleva hygieniapassi. Yksikössä käytössä oma hygieniaohjeistus. Terveyden- ja sairaanhoito a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? 5

6 Julkisen tai yksityisen hammashuollon palveluilla varmistetaan asukkaiden suunhoito. Kiireellisissä sairaanhoitotapauksissa otetaan yhteys yksikön hoidosta vastaavaan lääkäriin, julkiseen terveydenhoitoyksikköön tai ensihoitoyksikköön. Sairaanhoidon päävastuullinen toimija on yksikön sairaanhoitaja. Akuuteissa tapauksissa vuorossa olevat hoitajat ovat vastuussa avun antamisesta ja lisäavun pyytämiseksi hätäkeskuksen kautta. Tarvittaessa konsultoidaan yhteispäivystyksen lääkäriä. Yksikössä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ohjetta kuolemantapauksen varalta. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Tarpeenmukaiset lääkäriseurannat toteutetaan. Lääkärin ohjeiden mukaisesti laaditaan kirjalliset ohjeet asukkaan hoitoon, joita noudatetaan ja hoidon toteutuminen kirjataan asukkaan päivittäiseen seurantaan. Oikea ravitsemus, hyvä hygienia ja perushoito tukevat terveyden edistämistä pitkäaikaissairaan kohdalla. Havainnointi ja seuranta sekä erilaiset mittaukset tukevat asukkaan voinnin seurantaa. Kaikki oleellinen kirjataan hoidonseurantaan. Kirjausten perusteella hoitoa muutetaan tarvittaessa. Asukkaan terveydentilaa ja voinnin muutoksia seurataan päivittäin ja kirjataan hoidonseurantaan. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa. Lääkärin palvelut yksikössä eivät koske intervalliasukkaita. Erikoissairaanhoitoon pääsee hoitavan lääkärin lähetteellä. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Julkinen terveydenhoito. Jokaiselle on nimetty omalääkäri, joka on kaupungin kotisairaanhoidon lääkäri. Lääkäri on tavoitettavissa arkisin klo 8-16 välillä puhelimitse. Yksikössä sairaanhoitaja vastaa asukkaiden sairaanhoidosta arkipäivisin. Muina aikoina hoitajat ovat vastuussa toimia osaamisensa mukaisissa rajoissa. Kaikilla on vastuu kertoa havainnoistaan asukkaan terveydentilasta ja voinnin muutoksista. Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma on laadittu Turvallinen lääkehoito oppaan mukaisesti. Suunnitelmassa on määritelty lääkehoidon vastuut ja käytänteet. Toteutumista seurataan lääkehoidon poikkeamilla., joista on erikseen mainittu aiemmin. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa. Suunnitelman päivityksestä vastaa yksikön palveluesimies. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Kaikilla yksikön työntekijöillä on voimassa olevat lääkeluvat ja kaikki osallistuvat lääkehoitoon. Palveluesimies ja sairaanhoitaja vastaavat lääkehoidosta ja sen toteutumisesta. Lääkepoikkeamat kirjataan. Palveluesimies seuraa lääkepoikkeamien määrää. Poikkeamat käydään läpi yksikköpalaverissa 4 * vuodessa sekä tarvittaessa. Käytössä on koneellinen annosjakelu, josta on sopimus Reskan apteekin kanssa. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Omahoitaja, sairaanhoitaja tai palveluesimies on yhteydessä ensisijaisesti muihin palvelunantajiin. Asukasta lähetettäessä kiireelliseen sairaanhoitoon, tiedonkulku varmistetaan kirjallisella lähetteellä ja tarvittaessa soittamalla vastaanottavalle taholle. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain ja turvallisuusasiat käydään läpi henkilökunnan kesken säännöllisesti. Vuosittain toukokuussa on turvallisuuskuukausi. Koko palvelutalon yhteinen poistumisturvallisuusselvitys päivitetään lain mukaisesti kolmen vuoden välien. 6

7 Asukasturvallisuuden varmistamiseksi tilat, terveydenhuollon laitteet ja -välineet tarkastetaan vuosittain ja huolletaan laitekohtaisen merkkihuollon kautta. Asukkaiden henkilökohtaiset apuvälineet huolletaan apuvälinelainaamon kautta. Päivärinteen palvelutalon evakuointiharjoitus järjestetään vuosittain viikolla 37. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? 1 palveluesimies, joka ei osallistu hoitotyöhön 1 tiimivastaava-sairaanhoitaja 17 hoitajaa Hoitajamitoitus on 0,6 b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Mahdolliseen hoitajavajeeseen pyydetään apua muiden EAS:n yksiköiden hoitajilta. Käytössä Onviren sijaispalvelut. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Työvuorosuunnitelman toteutumista seurataan päivittäin. Poissaoloihin ja sijaisten hankkimisiin reagoidaan nopeasti. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Vakituisiin työsuhteisiin valitaan Valviraan rekisteröity hoitaja. Valinnassa kiinnitetään huomiota työkokemukseen muistisairaiden kanssa ja arvostetaan työnhakijan aitoa kiinnostusta vanhustyöhön. Rekrytoinnin yhteydessä tulevan työntekijän henkilöllisyys tarkastetaan henkilöllisyystodistuksen näyttämisellä. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Säätiössä on käytössä yhteinen perehdytysohjelma ja jokainen työntekijä sekä harjoittelija allekirjoittaa vaitiolositoumuksen. Perehdytykseen osallistuu koko henkilökunta, myös perehtyjän omaa aktiivisuutta perehdytysprosessissa korostetaan. Palveluesimies varmistaa, että perehdytys on ajan tasalla. Perehdytyksen onnistumisesta käydään esimiehen kanssa keskustelu. Opiskelijoille on nimetyt ohjaajat. Sijaiset ja opiskelijat perehdytetään lisäksi yksikön omaa perehdyttämisohjelmaa käyttäen. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Täydennyskoulutuksiin on vuosittainen määräraha ja täydennyskoulutussuunnitelma on tehty. Seuraavan vuoden koulutuksia suunnitellaan syksyisin. Lääkehoitokoulutus ja hätäea-koulutus järjestetään työnantajan toimesta. Lääkehoitokoulutus suoritetaan verkko-opintoina oman aikataulun mukaan. Tenttiin varataan aika toimistosihteeriltä. HätäEA-koulutus toteutuu kaksi kertaa vuodessa. Henkilökohtaista täydennyskoulutuksen tarvetta arvioidaan kehityskeskusteluissa ja yksikön toiminnan ja alan vaatimusten muuttuessa. Täydennyskoulutuksia järjestetään myös tilauskoulutuksina. Ensiapukertaukseen jokainen osallistuu kolmen vuoden välein, lääkehoitokoulutukseen viiden vuoden välein. Toimitilat 7

8 Tilojen käytön periaatteet Kiinteistön tilat on suunniteltu palveluasumisen käyttöön. Yksikön ovet ovat lukittuina, jotta asukkaat eivät pysty poistumaan hoitajien huomaamatta. Ykköskerroksessa on aidattu takapiha. Toisessa kerroksessa on parveke. Tupia on yhteensä 4 ja niissä jokaisessa on 7 asuntoa. Huoneissa on oma wc ja suihku. Keittiö ja oleskelutilat ovat yhteisiä. Molemmissa kerroksissa on sauna. Kuntosali on kaikkien asukkaiden yhteinen. Huoneet sisustetaan turvallisuusnäkökohdat huomioiden asukkaan mieltymysten mukaan hänen omaksi kodikseen. Asukkaan liikkuminen ja omatoimisuus otetaan huomioon huonekaluja sijoitettaessa. Asukkaan huone lukitaan asukkaan poissa ollessa. Huoneessa on valmiina sähkökäyttöinen sänky, patja ja yöpöytä sekä lukittavaa kaappitilaa. Asukashuoneiden ovet ovat äänieristettyjä. Omainen voi halutessaan yöpyä asukkaan huoneessa esim. saattohoitovaiheessa. Lääkehuoneet sijaitsevat yhteisten tilojen yhteydessä omassa, lukittavassa tilassa. Kodinhoitohuone ja siivoustarvikkeiden säilytystilat ovat lukittuna. Henkilökunnalla on erikseen samassa rakennuksessa sosiaalitilat ja pukuhuoneet. Vaippasäilytys on erillisessä huoneessa / varastossa. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Asukashuoneiden ja yhteisten tilojen siivouksesta vastaavat laitoshuoltajat. Hoitajat huolehtivat pyykkihuollosta. Pyykit pestään ja kuivatetaan pääsääntöisesti palvelutalon yhteisessä pesulassa. Äkillisissä tilanteissa pyykin voi pestä yksikön omassa pyykkikoneessa. Liinavaatteet ja pyyhkeet on vuokrattu Comforta Oy:ltä. Teknologiset ratkaisut Muistisairaiden rk:ssa ja koko Päivärinteen kiinteistössä on kameravalvonta. Muistisairaiden ryhmäkodeissa kamerat on sijoitettu jokaiseen tupaan. Kamerat rekisteröivät kulkua mm. lääkehuoneen oville. Toimistossa on näyttöpääte, josta kameroiden kuvaa voidaan seurata. Kameroiden tallentamaa kuvaa voidaan katsoa tilanteen vaatiessa toiminnanjohtajan päätöksellä. Ryhmäkodeissa on käytössä kaksi kulunvalvontalaitetta, jotka ovat tarvittaessa käytössä asukkaiden huoneissa yöaikaan. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Asukkailla ei ole vakituisesti käytössä turva- tai kutsulaitteita. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Henkilökunta seuraa apuvälineiden kuntoa ja ilmoittaa huoltotarpeista kuntohoidonohjaajalle. Apuvälinehankinnoista vastaa kuntohoidonohjaaja, jota voidaan tarvittaessa konsultoida. Kuntohoidonohjaaja myös ohjaa apuvälineiden käytössä. Sähkökäyttöiset sängyt, nostimet ja muut hoitolaitteet huolletaan säännöllisesti. Henkilökohtaiset apuvälineet hankitaan terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta lääkärin lähetteellä. kuntoutus Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Palveluesimies Tarja Lotti, , kuntohoidonohjaaja Raila Saarinen Asiakas- ja potilastietojen käsittely a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Henkilökunta on allekirjoittanut vaitiolositoumuksen. 8

9 Hoitajilla on henkilökohtaiset tunnukset, joilla kirjaudutaan asiakastietojärjestelmään. Lokitiedot tallentuvat. Toimistojen ovet ovat lukittuina. Tietosuojaohjeistus on kirjattu ja tietosuojaseloste laadittu. Emme saa luovuttaa mitään asiakaskirjauksia asiakkaalle tai omaiselle ilman Hämeenlinnan kaupungin kirjallista lupaa. b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Perehdytyssuunnitelmassa on varmistus tietosuoja-asioiden osaamisesta. Tietosuojaohjeistus on kirjattu. c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Selosteet ovat Päivärinteen palvelutalon ilmoitustaululla ja www-sivuilla. d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Hämeenlinnan kaupunki on asukastietojen osalta rekisterinpitäjä. Hämeenlinnan kaupungin tietosuojavastaavana toimii Sanna Ristolainen, p YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Hämeenlinnassa Allekirjoitus Toiminnanjohtaja Virpi Kesti 9