SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiö Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunta Kunnan nimi: Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Toimintayksikön nimi Muistisairaiden ryhmäkodit: Aapelin ja Bertan tupa, Seelan ja Riston tupa Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Päivärinteenkatu 6, Hämeenlinna Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Tehostettu palveluasuminen. Asukaspaikkoja yhteensä 28 - neljässä eri tuvassa jokaisessa 7 asukaspaikkaa. Paikoista kaksi on varattu lyhytaikaiseen hoitoon. Toimintayksikön katuosoite Päivärinteenkatu 6 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Tarja Lotti Postitoimipaikka Hämeenlinna Puhelin Sähköposti etunimi.sukunimi@erityisasuntosaatio.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) , päivitetty lupa Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palveluasuminen Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Ei alihankintaa Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Muistisairaiden kodinomaisessa ryhmäkodissa tarjotaan muistisairaille ikäihmisille turvallista sekä toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Arvot ja toimintaperiaatteet Muistisairaiden ryhmäkodin arvot ovat hyväksyntä, herkkyys, huolenpito ja huumori. Henkilökunnan eettiset periaatteet ja niiden noudattaminen, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, turvallisuus, yhteisöllisyys, voimavaralähtöisyys. RISKINHALLINTA (4.1.3) Riskien arviointi päivitetään vuosittain. Kirjattuja epäkohtia pyritään poistamaan sovittujen ja kirjattujen aikataulujen mukaisesti. Poistumisturvallisuusselvitys Päivärinteen palvelutalossa päivitetään kolmen vuoden välein. Kiinteistössä on palotarkastus vuosittain paloviranomaisen toimesta. Riskien tunnistaminen Turvallisuuspoikkeama-lomake on sähköisessä muodossa IMS-toimintajärjestelmässä. Kirjaus aina sähköisesti. Palveluesimies kirjaa raporttiin korjaavat toimenpiteet, jotta vastaavilta poikkeamilta vältyttäisiin jatkossa. Myös läheltä piti -tilanteet kirjataan. Johto saa tiedon laatupoikkeamista IMSin kautta suullisen tiedottamisen lisäksi. Lääkepoikkeamat kirjataan sähköisesti omalle raporttipohjalleen. Henkilökuntaan kohdistuneet uhkatilanteet kirjataan sähköisesti omalle raporttipohjalleen. Havaituista epäkohdista ilmoitetaan aina palveluesimiehelle kirjallisesti ja/tai suullisesti. Työyhteisön yhteisissä palavereissa keskustellaan mahdollisista toiminnan epäkohdista ja riskeistä. Tarvittaessa tilanteista raportoidaan myös asukkaan omaista. Käytössä on Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjelma. Siihen perustuen säätiön hallitus laatii vuosittain riskienhallinnan toimenpideohjelman. Prosessikuvaus säätiön sisäisestä valvonnasta on laadittu IMS-toimintajärjestelmään. Päivärinteen palvelutalossa on kirjattu asuintaloja koskeva riskiarvioinnin, joka päivitetään vuosittain palveluesimiehen toimesta. Hätätilanteissa toimitaan pelastussuunnitelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Riskien käsitteleminen Ks. edellinen kohta. Yksikössä poikkeamat kirjataan ja käydään läpi yhteisissä palavereissa. Asiakkaan omaiselle ilmoitetaan tarpeen mukaan, mikäli asiakasta on kohdannut turvallisuuteen liittyvä poikkeama. Palveluesimies tekee tarvittaessa potilasvahinkoilmoituksen. Korjaavat toimenpiteet Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään heti, kun se on mahdollista. Palveluesimies käy läpi jokaisen poikkeaman ja läheltä piti -tilanteen. Asiaa käsitellään säännöllisesti pidettävissä henkilökuntapalavereissa. Tarvittaessa otetaan uudet toimintatavat käyttöön, jotta vastaavaa poikkeamaa ei tapahtuisi uudelleen. Muutoksista tiedottaminen Muutoksista tiedotetaan yksikön yhteisissä palavereissa suullisesti ja asia kirjataan kokousmuistioon. Kokousmuistion lukee jokainen hoitaja. Palveluesimies vastaa tiedottamisesta alaisilleen. Omaisille tiedotetaan yleisellä ilmoitustaululla tai suullisesti. 2

3 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Palveluesimies, yksikön henkilökunta ja hallintopäällikkö. Toiminnanjohtaja hyväksyy omavalvontasuunnitelman käyttöön. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Tarja Lotti, Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Hallintopäällikkö päivittää omavalvontasuunnitelman yhdessä palveluesimiehen kanssa. Palveluesimies huolehtii, että myös henkilökunta osallistuu omavalvontasuunnitelman päivittämiseen. Omavalvontasuunnitelmat käydään läpi kerran vuodessa. Toiminnanjohtaja allekirjoittaa päivitetyn omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Muistisairaiden rk:n omavalvontasuunnitelma on nähtävillä ilmoitustaululla Päivärinteen palvelutalon ala-aulassa. Suunnitelman liitteet ovat omavalvontasuunnitelmamapissa henkilökunnan toimistossa. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asukkaalle laaditaan mahdollisimman pian RAI-arviointi, kun hän on muuttanut yksikköön. RAIn pohjalta hänelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. RAI-arviointi päivitetään puolivuosittain. RAI:n lisäksi käytössä on myös MMSE (muistin ja tiedonkäsittelytaidoin testi), MNA (ravitsemustilan arviointi), Suunnitelmaan kirjataan asiakkaan toimintakyky, yksilölliset tarpeet ja asiakkaan tarvitsemat palvelut. Tiimivastaava on vastuussa palvelutarpeen arvioinnista. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakas on vointinsa mukaan mukana hänen palvelutarpeensa arvioinnissa. Hän voi ottaa mukaan läheisen henkilön niin halutessaan. Mukana suunnitelman laatimisessa ovat myös omahoitaja ja tiimivastaava-sairaanhoitaja. Tarvittaessa myös kuntohoidonohjaaja osallistuu palvelutarpeen arviointiin. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Ks. edellinen kohta. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Omavalvonnan seurannasta vastaa yksikön toiminnasta vastaava palveluesimies. Omahoitaja laatii hoito- ja kuntoutussuunnitelman kuuden viikon kuluessa muuttamisesta ja päivittää tarvittaessa. Sovitut asiat kirjataan sähköiseen Sofia CRM-asiakastietojärjestelmään. Asukkaan vointia seurataan jatkuvasti omahoitajan ja muiden hoitajien toimesta, voinnista tehdään kirjauksia päivittäin ja seurataan, toteutuuko suunnitelmaan asetetut tavoitteet. Tarvittaessa tehdään korjauksia hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. RAI-arviointi tulee tehdä ennen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, koska se toimii suunnitelman pohjana. Seurannan vastuuhenkilö on tiimivastaava. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Omahoitajan vastuulla on informoida yksikön hoitajia hoito- ja kuntoutussuunnitelman tavoitteista ja keinoista. Myös sijaisia ohjeistetaan lukemaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Hoitotyö yksikössä perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen. Ajantasainen tieto asukkaista on kaikkien hoitajien saatavilla Sofia järjestelmässä. Tiimivastaava seuraa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisen toiminnan toteutumista. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Oma huone takaa yksityisyyden. Asukkaan huoneen voi sisustaa omilla huonekaluilla ja tavaroilla. Asukkaan toiveet kaikissa elämän asioissa pyritään huomioidaan ja kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Asukkaalla on omat vaatteet. Yksikössä ei ole vierailuaikoja. Asukas voi halutessaan käydä läheisen luona vierailemassa. Asukasta kannustetaan osallistumaan toiminnallisiin hetkiin ja yhteisiin tapahtumiin tämän voimavarojen mukaan. 3

4 Itsemääräämisoikeutta tukevia asioita on kirjattu hoidon tavoitteeksi Sofiaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Asukkaita liikkumista rajoitetaan ainoastaan asukkaan itsensä tai muiden terveyden tai turvallisuuden takaamiseksi ja vain silloin kun se on kulloinkin välttämätöntä. Rajoittamisesta tehdään hoitopäätös, joka perustuu hoitovastuussa olevan lääkärin tekemään ratkaisuun. Rajoittamispäätös kirjataan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Ennen päätöksentekoa on selvitetty asukkaan mahdollinen oma kanta ennen sairastumistaan muistisairauteen. Jos tällaista ei ole, on asiaa selvitetty lähiomaiselta, läheiseltä tai lailliselta edustajalta ja pyydetty heiltä periaatepäätökseen liikkumisen rajoituksista suostumus, joka on kirjattu asukaspapereihin. Rajoittaminen pyritään tekemään vähiten rajoittavia keinoja käyttäen. Rajoittamistoimenpiteiden tarpeellisuus arvioidaan säännöllisesti. Kaikki toteutuneet rajoittamistoimet kirjataan Sofia CRM-asiakastietojärjestelmään. Turvallisuuden takaamiseksi asukkaiden vapaata liikkumista rajoitetaan yksikössä lukituilla ulko-ovilla. Asiakkaan kohtelu Asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Asiakkaita kohdellaan yhteisesti luotujen arvojen ja toimitamallien mukaisesti. Palveluesimies toimii harkintansa mukaan niissä tilanteissa, joissa on syytä epäillä epäasiallista kohtelua. Palveluesimies puuttuu tilanteeseen välittömästi, keskustelee ensin asianosaisten kanssa. Tilanteesta tehdään arvio, onko asukkaan fyysinen tai henkinen terveys vaarassa. Tarvittaessa asukas toimitetaan saamaan asianmukaisesti hoitoa. Asukkaan kaltoinkohtelu voi koskea myös yksikön toisen asukkaan tekemää fyysistä tai psyykkistä kaltoinkohtelua. Näissä tilanteissa hoitajat puuttuvat välittömästi asiaan ja pyrkivät estämään tapahtuman etenemisen. Kaltoinkohtelijan tilanne selvitetään kokonaisvaltaisesti ja jatkossa pyritään ennakoimaan uhkaava käyttäytyminen etsimällä syitä ja ratkaisua uhkaa ja vaaraa aiheuttavan asukkaan käyttäytymisen syiden tunnistamiseen. Asiaa käsitellään myös lääkärin kanssa ja lääkitys tarkistetaan. Asukasta kohdannut vaaratilanne tai haittatapahtuma käsitellään suullisesti asianosaisten kesken. Lisäksi vaaratilanteet kirjataan Turvallisuuspoikkeama-raporttipohjalle sähköisesti. Asiakasta kohdanneesta haitta- tai vaaratilanteesta ilmoitetaan aina omaiselle. Tarvittaessa tehdään potilasvahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön. Sosiaalihuoltolain 48 velvoittaa kaikki työntekijät ilmoittamaan omalle esimiehelleen, mikäli havaitsee puutteita asiakkaan kohtelussa. Asiakkaiden asiallista kohtelua tukeva kirjallinen ohjeistus on käytössä. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Palautteen kerääminen Palautetta voi antaa henkilökunnalle esimerkiksi hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisen / päivittämisen yhteydessä ja muulloinkin joko suullisesti tai sähköpostitse.omaisen toivotaan antavan palautetta suoraan henkilökunnalle. Palautteen pohjalta laaditaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä yhdessä toiminnanjohtajan ja palveluesimiehen kanssa. Palvelutalon ala-aulassa on palautelaatikko, josta palautteet kerätään kuukausittain. Hämeenlinnan kaupunki tekee vuosittain asukastyytyväisyyskyselyn. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Asiakaspalaute käydään läpi työyhteisön palavereissa. Tarpeen mukaan saatu palaute tuodaan toiminnanjohtajan tietoon. Kiireelliset palautteet käsitellään mahdollisimman pian (palautelaatikkoon tulleisiin noin kuukauden kuluttua kun palautelaatikko tyhjennetään ja vastataan jos palautteen antaja on nimensä laittanut palautteeseen). Viranomais-/valvontakäynnit, jotka vaativat laajempaa selvitystä, käsitellään pyydetyssä ajassa. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki / ostopalvelut Ostopalvelupäällikkö 4

5 Liisa Lepola Raatihuoneenkatu Hämeenlinna b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Satu Loippo p satu.loippo@pikassos.fi Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa muistutuksen teossa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii muutoinkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja antaa siitä vuosittain kunnanhallitukselle selvityksensä. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutukset sekä kantelut käsitellään työyhteisön keskuudessa ja näihin vastataan aina kirjallisesti asianomaiselle taholle. Toimintaa kehitetään näiden pohjalta. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Mahdollisimman pian. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan laaditaan yksilölliset tavoitteet fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseksi. Asukkaita kannustetaan osallistumaan talon yhteisiin tapahtumiin vointinsa mukaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asiakkaat voivat ulkoilla hoitajan avustuksella. Jokainen omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Ulkoilusta on erikseen seurantalista, johon merkitään myös, jos asukas ei kysyttäessä halunnut ulkoilemaan. Myös läheiset voivat tulla ulkoiluttamaan asukasta. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Päivärinteen palvelutalon keittiö vastaa asukkaiden ruokahuollosta. Ruokahuollossa noudatetaan ravitsemusneuvottelukunnan ikääntyneille suunnattuja suosituksia ravitsemuksellisesta laadusta. Ravintosisältö lasketaan Jamix-ohjelmalla. Syödyn ruoan määrää seurataan sekä yksiköissä että keittiöllä. Seurannan vuoksi voidaan tehdä muutoksia ruokalistalle. Täydennysravintovalmisteita lääkärin määräyksestä yksilöllisesti. Asukkaille tehdään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa MNA-ravitsemustilaa arvioiva testi. Testin tuloksien perusteella asukkaalle saatetaan muuttaa tarjottua ruokaa energiatiheämmäksi. Asukkaan painoa seurataan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useammin. Tarvittaessa asukkaalle tehdään nestelista riittävän nesteen saannin seuraamiseksi. Asukkaan yksilölliset tarpeet ja makutottumukset ruokavaliossa huomioidaan. Myös yöllä hereillä olevien on mahdollista saada yöpalaa ja juotavaa. Ateria-ajat ovat nähtävillä yksikön ilmoitustaululla ja tarvittaessa asukkaan huoneessa. Aamiaisen tarjoilu on liukuva, asukkaan oman heräämisrytmin mukainen. 5

6 Hygieniakäytännöt Tartuntatautien ehkäisemiseksi noudatetaan kulloinkin voimassaolevia yleisiä suosituksia ja ohjeita. Hygieniakäytännöistä on laadittu ohje. Jokaisella työntekijällä on hygieniapassi. Hygieniavastaavana toimii sairaanhoitaja, joka osallistuu säännöllisesti Kanta-Hämeen Keskussairaalan järjestämään koulutukseen. Hän opastaa muuta henkilökuntaa hygienia-asioissa yhdessä esimiehen kanssa. Asukkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tuen tarve kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja sen toteutumista seurataan osana päivittäistä kirjaamista. Henkilökunta pukeutuu asianmukaisiin työasuihin. Vierailijoita ohjeistetaan hyvään käsihygieniaan. Mahdollisista vatsatautiepidemioista informoidaan läheisiä. Vierailijoita ohjeistetaan välttämään vierailuja, jos ovat itse sairastuneet tarttuvaan tautiin. Tartuntatautitilanteissa noudatetaan paikallisia viranomaisohjeita. Kaikilla ruuan tarjoiluun osallistuvilla on voimassa oleva hygieniapassi. Yksikössä käytössä oma hygieniaohjeistus. Terveyden- ja sairaanhoito a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Julkisen tai yksityisen hammashuollon palveluilla varmistetaan asukkaiden suunhoito. Kiireellisissä sairaanhoitotapaukissa yksikön hoidosta vastaa yksikön vastaava lääkäri sekä julkinen terveydenhuolto tai ensihoitoyksikkö. Sairaanhoidon päävastuulliset toimijat ovat yksiköiden sairaanhoitajat. Akuuteissa tapauksissa vuorossa olevat hoitajat ovat vastuussa avun antamisesta ja lisäavun pyytämiseksi hätäkeskuksen kautta. Tarvittaessa konsultoidaan yhteispäivystyksen lääkäriä. Yksikössä noudatetaan Hämeenlinnan kaupungin ohjetta kuolemantapauksen varalta. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Tarpeenmukaiset lääkäriseurannat toteutetaan. Lääkärin ohjeiden mukaisesti laaditaan kirjalliset ohjeet asukkaan hoitoon, joita noudatetaan ja hoidon toteutuminen kirjataan asukkaan päivittäiseen seurantaan. Oikea ravitsemus, hyvä hygienia ja perushoito tukevat terveyden edistämistä pitkäaikaissairaan kohdalla. Havainnointi ja seuranta sekä erilaiset mittaukset tukevat asukkaan voinnin seurantaa. Kaikki oleellinen kirjataan hoidonseurantaan. Kirjausten perusteella hoitoa muutetaan tarvittaessa. Asukkaan terveydentilaa ja voinnin muutoksia seurataan päivittäin ja kirjataan hoidonseurantaan. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa. Lääkärin palvelut yksikössä eivät koske intervalliasukkaita. Erikoissairaanhoitoon pääsee hoitavan lääkärin lähetteellä. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Julkinen terveydenhoito. Jokaiselle on nimetty omalääkäri, joka on Hämeenlinnan kaupungin kotisairaanhoidon lääkäri. Lääkäri on tavoitettavissa arkisin klo 8-16 välillä puhelimitse. Yksikössä sairaanhoitaja on vastuussa yhdessä hoitajien kanssa asukkaiden sairaanhoidosta arkipäivisin. Muina aikoina hoitajat ovat vastuussa toimia osaamisensa mukaisissa rajoissa. Kaikilla on vastuu kertoa havainnoistaan asukkaan terveydentilasta ja voinnin muutoksista. Lääkehoito a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelma on laadittu Turvallinen lääkehoito-oppaan mukaisesti. Suunnitelmassa on määritelty lääkehoidon vastuut ja käytänteet. Toteutumista seurataan lääkehoidon poikkeamilla, joista on erikseen mainittu aiemmin. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai useammin tarpeen mukaan. Suunnitelman päivityksestä vastaa yksikön palveluesimies. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Kaikilla yksikön työntekijöillä on voimassa olevat lääkeluvat ja kaikki osallistuvat lääkehoitoon. Päivärinteen palveluesimies ja ryhmäkotien sairaanhoitaja vastaavat lääkehoidosta ja sen toteutumisesta. Lääke-poikkeamat kirjataan sähköiseen toimintajärjestelmään. Yksikön toiminnasta vastaava palveluesimies seuraa lääkepoikkeamien määrää. Poikkeamat käydään läpi yksikköpalaverissa neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa. 6

7 Käytössä on koneellinen annosjakelu, josta on sopimus Reskan apteekin kanssa. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Omahoitaja, sairaanhoitaja tai palveluesimies on yhteydessä ensisijaisesti muihin palvelunantajiin. Asukasta lähetettäessä kiireelliseen sairaanhoitoon, tiedonkulku varmistetaan kirjallisella lähetteellä ja tarvittaessa soittamalla vastaanottavalle taholle. ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain ja turvallisuusasiat käydään läpi henkilökunnan kesken säännöllisesti. Vuosittain toukokuussa on turvallisuuskuukausi. Koko palvelutalon yhteinen Poistumisturvallisuusselvitys päivitetään kolmen vuoden välein. Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys ovat paikallisen pelastusviranomaisen hyväksymät. Asukasturvallisuuden varmistamiseksi tilat, terveydenhuollon laitteet ja -välineet tarkastetaan vuosittain ja huolletaan laitekohtaisen merkkihuollon kautta. Asukkaiden henkilökohtaiset apuvälineet huolletaan apuvälinelainaamon kautta. Päivärinteen palvelutalon evakuointiharjoitus järjestetään vuosittain viikolla 37. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? 1 palveluesimies, joka ei osallistu hoitotyöhön 1 tiimivastaava-sairaanhoitaja 17 hoitajaa Hoitajamitoitus on 0,6 b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Mahdolliseen hoitajavajeeseen pyydetään apua muiden EAS:n yksiköiden hoitajilta. Käytössä Seuturekryn palvelut. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Työvuorosuunnitelman toteutumista seurataan päivittäin. Poissaoloihin ja sijaisten hankkimisiin reagoidaan nopeasti. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Vakituisiin työsuhteisiin valitaan Valviraan rekisteröity hoitaja. Valinnassa kiinnitetään huomiota työkokemukseen muistisairaiden kanssa ja arvostetaan työnhakijan aitoa kiinnostusta vanhustyöhön. Rekrytoinnin yhteydessä tulevan työntekijän henkilöllisyys tarkastetaan henkilöllisyystodistuksen näyttämisellä. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Säätiössä on käytössä yhteinen perehdytysohjelma ja jokainen työntekijä sekä harjoittelija allekirjoittaa vaitiolositoumuksen. Perehdytykseen osallistuu koko henkilökunta, myös perehtyjän omaa aktiivisuutta perehdytysprosessissa korostetaan. Palveluesimies varmistaa, että perehdytys on ajan tasalla. Opiskelijoille on nimetyt ohjaajat. Sijaiset ja opiskelijat perehdytetään lisäksi yksikön omaa perehdyttämisohjelmaa käyttäen. 7

8 b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Täydennyskoulutuksiin on vuosittain määräraha ja täydennyskoulutussuunnitelma on tehty. Seuraavan vuoden koulutukset suunnitellaan syksyisin. Lääkehoitokoulutus ja hätäea-koulutus järjestetään työnantajan toimesta. Lääkehoitokoulutuksen voi suorittaa verkko-opintoina oman aikataulun mukaan ja hätäensiapukoulutus järjestetään syksyisin ja keväisin (4h). Täydennyskoulutusten tarvetta arvioidaan mm. kehityskeskusteluissa sekä yksikön toiminnan ja alan vaatimusten muuttuessa. Täydennyskoulutuksia järjestetään myös tilauskoulutuksina. Ensiapukertaukseen jokainen osallistuu kolmen vuoden välein, lääkehoitokoulutukseen viiden vuoden välein. Toimitilat Tilojen käytön periaatteet Kiinteistön tilat on suunniteltu palveluasumisen käyttöön. Muistisairaiden ryhmäkotien ovet ovat lukittuina, jotta asukkaat eivät pysty poistumaan henkilökunnan huomaamatta (turvallisuuskysymys). Alimmassa kerroksessa sijaitsevat Aapelin ja Bertan tuvat ja ulkona aidattu piha. Pihassa on keinu, penkkejä, pöytiä ja viheristutuksia. Toisessa kerroksessa sijaitsevat Seelan ja Riston tuvat, joista pääsee parvekkeelle. Jokaisessa tuvassa on seitsemän yhden hengen huonetta. Huoneissa on oma wc ja suihku. Keittiö ja oleskelutila ovat yhteisiä. Kummassakin kerroksessa on oma sauna. Kuntosali, takkahuone, sisällä oleva aurinkopiha ja ruokasali ovat kaikkien Päivärinteen palvelutalon asukkaiden yhteisiä tiloja. Huoneet sisustetaan turvallisuusnäkökohdat huomioiden asukkaan mieltymysten mukaan hänen omaksi kodikseen. Asukkaan liikkuminen ja omatoimisuus otetaan huomioon huonekaluja sijoitettaessa. Kaiteita ja levähdyspaikkoja on riittävästi. Yksikön ulkopuolella porrasaskelmat ovat leveitä, matalia ja selkeästi erottuvia. Asukkaan huone lukitaan asukkaan poissa ollessa. Huoneessa on valmiina sähkökäyttöinen sänky, patja ja yöpöytä sekä lukittavaa kaappitilaa. Asukashuoneiden ovet ovat äänieristettyjä. Omainen voi halutessaan yöpyä asukkaan huoneessa esim. saattohoitovaiheessa. Lääkehuoneet sijaitsevat yhteisten tilojen yhteydessä omassa, lukittavassa tilassa. Kodinhoitohuone ja siivoustarvikkeiden säilytystilat ovat lukittuna. Henkilökunnalla on erikseen samassa rakennuksessa sosiaalitilat ja pukuhuoneet. Vaippasäilytys on erillisessä huoneessa / varastossa. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Asukashuoneiden ja yhteisten tilojen siivouksesta vastaavat laitoshuoltajat. Henkilökunta huolehtii pyykkihuollosta. Pyykit pestään ja kuivatetaan pääsääntöisesti palvelutalon yhteisessä pesulassa. Äkillisissä tilanteissa pyykin voi pestä yksikön omissa koneissa Asukkaiden liinavaatteet ja pyyhket on vuokrattu Comforta Oy:ltä Teknologiset ratkaisut Muistisairaiden rk:ssa ja koko Päivärinteen palvelutalon kiinteistössä on kameravalvonta. Muistisairaiden ryhmäkodeissa kamerat on sijoitettu jokaiseen tupaan. Kamerat rekisteröivät kulkua mm. lääkehuoneiden oville. Toimivuus varmistetaan tilanteen vaatiessa. Muistisairaiden rk:ssa on valvontakameran näyttöpääte, josta näkymä myös pääoville. Kameroiden tallentamaa kuvaa voidaan katsoa tilanteen vaatiessa. Ryhmäkodeissa on käytössä kaksi kulunvalvontalaitetta, jotka ovat tarvittaessa käytössä asukkaiden huoneissa yöaikaan. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Asukkailla ei ole käytössä turva- ja kutsulaitteita. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto 8

9 Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Henkilökunta seuraa apuvälineiden kuntoa ja ilmoittaa huoltotarpeista kuntohoidonohjaajalle. Apuvälinehankinnoista vastaa kuntohoidonohjaaja, jota voidaan tarvittaessa konsultoida. Kuntohoidonohjaaja myös ohjaa apuvälineiden käytössä. Sähkökäyttöiset sängyt, nostimet ja muut hoitolaitteet huolletaan säännöllisesti. Henkilökohtaiset apuvälineet hankitaan terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta lääkärin lähetteellä. kuntoutus Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Tarja Lotti, Asiakas- ja potilastietojen käsittely a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? Henkilökunta on allekirjoittanut vaitiolositoumuksen. Hoitajilla on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, joilla kirjaudutaan Sofia-asiakastietojärjestelmään, järjestelmään tallentuu sen käytöstä lokitiedot. Yksiköiden toimiston ovet ovat lukittuna, ja tilaan pääsee vain henkilökohtaisesti luovutetulla avaimella. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan on kirjattu asiakkaan suostumus salassapidettävien tietojen käytölle ja luovuttamiselle. Tietosuojaohjeistus on kirjattu. b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? Perehdyttämissuunnitelmassa on varmistus tietosuoja-asioiden osaamisesta. Tietosuojaohjeistus on kirjattu. c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? Rekisteriseloste on Päivärinteen palvelutalon ilmoitustaululla. d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Hämeenlinnan kaupunki on asukastietojen osalta rekisterinpitäjä. Kaupungin tietoturvapäällikkö Tuovi Piirainen YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Hämeenlinnassa Allekirjoitus Toiminnanjohtaja Virpi Kesti 9