ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe... 3 2. Johdanto... 4 3. Nykyinen energiankäyttö... 5 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus... 5 3.2. Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta... 6 3.3. Liikkumisen energiankulutus... 6 3.4. Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt... 7 3.5. Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa... 7 3.6. Energiansäästö ja energiatehokkuustavoitteet... 8 3.7. Toteutettuja energiansäästötoimia... 9 4. Tehostamissuunnitelman toteuttaminen... 10 4.1. Energiatehokkuus osana energiapolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä... 10 4.2. Viestintä... 11 4.3. Koulutus... 11 4.4. Energiatehokkuus hankinnoissa... 11 5. Tehostamistoimenpiteet... 11 LIITTEET Liite 1. Valaistuksen energiatehokkaan käytön ohjeita Liite 2. Vedensäästöohjeita käyttäjille Liite 3. ATK laitteiden virransäästöohje käyttäjille 2 (17)
1. Esipuhe CIMO on laatinut oheisen energiatehokkuussuunnitelman kartoittamaan omien toimitilojensa energiatehokuutta ja toimimaan apuvälineenä energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä toiminnoissa. Suunnitelmassa käydään läpi CIMOn toimitilojen energiankulutuksen ja energiatehokkuuden nykytila sekä organisaation toiminnassa ympäristö päästöjä aiheuttavat toiminnot. CIMO on määritellyt toimitilojen energiankulutukseen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantumiseen tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. CIMO on määritellyt oman henkilöstönsä joukosta ympäristöryhmän, joka vastaa organisaation sisällä ympäristöasioiden edistämisestä. Ympäristöryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista ja päivittää ympäristöohjelmaa tarvittaessa. Toiminnan tarkoituksena on nostaa ympäristöasioita henkilöstön tietoisuuteen positiivisella tavalla ja edesauttaa tähän liittyvien toimenpiteiden juurruttamista osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on muuttaa energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen huomioiminen kertaluontoisesta projektista jatkuvaksi prosessiksi. CIMO on myös laatinut ympäristöohjelman vuonna 2009, jolla on määritelty organisaation toimintatapojen nykytila sekä toimenpiteet joilla tähdätään energiatehokkuuden parantumiseen ja kestävään kehitykseen. Ympäristöohjelmassa on määritelty toimenpiteitä parantamaan ja tehostamaan kierrätyksen, energiatehokkuuden, matkustamisen ja hankintojen ympäristöystävällisyyttä. Toimenpiteillä on kuvattu konkreettisia esimerkkejä miten henkilöstö voi omassa toiminnassaan edesauttaa energiatehokkuutta ja täten edesauttaa oman organisaation toiminnasta syntyviä ympäristöhaittoja. Ympäristöohjelman lisäksi CIMO on laatinut toimitiloilleen Green Office ympäristöohjelman vuonna 2009 ja sitoutunut noudattamaan Green Office kriteerejä. Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta integroidaan täten vuoden 2013 aikana Green Office ympäristöohjelmaan. Toimitilojen energiatehokkuuden parantamiseksi CIMO toimii yhteistyössä kiinteistön muiden vuokralaisten sekä kiinteistön omistajan, Senaatti kiinteistöiden kanssa. 14.12.2012 Samu Seitsalo Apulaisjohtaja 3 (17)
2. Johdanto EU:n jäsenvaltioita sitova direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY), ns. energiapalveludirektiivi, tuli voimaan 17.5.2006. Direktiivin tavoitteena on energian loppukäytön tehostamisella vähentää primäärienergiakulutusta sekä alentaa kasvihuonepäästöjä ja näin ehkäistä ilmastonmuutosta. Direktiivissä on asetettu 9 %:n ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle 2008 2016 laskettuna vuosien 2001 2005 keskikulutuksesta. Direktiivin soveltamisala on koko energian loppukäyttö pois lukien merenkulku, lentoliikenne ja päästökaupan piirissä oleva teollisuus. Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat koskea muun muassa rakennuksia ja niiden järjestelmiä, liikennettä sekä tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden parantamisessa ja energiakäytön vähentämisessä. Direktiivi edellyttää julkisen sektorin toimijoilta sekä tavoitteiden asettamista että suunnitelmallista ja pitkäjänteistä energiatehokkuuden juurruttamista koko organisaation arkeen. Valtioneuvoston helmikuussa 2010 julkistamassa periaatepäätöksessä energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina päätettiin energiasuunnitelman laatimisesta työ ja elinkeinoministeriölle. Tämä suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö (erityisesti Energiapalveludirektiivi) asettavat. Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita. 4 (17)
3. Nykyinen energiankäyttö 3.1. Kiinteistöjen energiankulutus CIMOlla on toimintaa yhdessä toimipisteessä Helsingissä osoitteessa Hakaniemenranta 6 (taulukko 1). Taulukossa 1 esitetty lämmitetty tilavuus on laskennallinen arvo. Taulukko 1: CIMOn käytössä olevat toimitilat Energia luokka Omistaja Kiinteistö Hlö Huoneistoala, Lämmitetty hum 2 tilavuus, m 3 Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki 117 2489 9769 D kwh/brm 2 Senaattikiinteistöt CIMOn toimitiloissa on pääsääntöisesti toimistotiloja. Hakaniemenranta 6:ssa on tehty peruskorjaus vuonna 2008, joten vertailukelpoiset energiankulutukset ovat saatavilla vasta vuodesta 2009 eteenpäin. Kiinteistön lämmitysmuotona on kaukolämmitys. Normitettu eli ulkolämpötilaan suhteen vakioitu lämmönkulutus on esitetty taulukossa 2, sähkönkulutus taulukossa 3 ja vedenkulutus taulukossa 4. Lämmön, sähkön ja vedenkulutuksilla ei CIMOn vuokraamissa toimitiloissa ole erillismittausta, joten nämä kulutukset on laskettu suhteessa CIMOn vuokraamaan huoneistoalaan. Taulukko 2. Normitettu lämmönkulutus vuosina 2009 2011 Kiinteistö Yksikkö 2009 2010 2011 Hakaniemenranta 6, 250 221 201 00530 Helsinki /hlö 2,1 1,9 1,7 kwh/hum 2 100,4 88,7 80,9 Taulukko 3. Sähkönkulutus vuosina 2009 2011 Kiinteistö 2009 2010 2011 Hakaniemenranta 254 229 206 6, /hlö 2,2 2,0 1,8 00530 Helsinki kwh/hum 2 101,9 92,2 82,8 Taulukko 4. Vedenkulutus vuosina 2009 2011 Kiinteistö 2009 2010 2011 Hakaniemenranta 6, m 3 /v 679 786 631 00530 Helsinki m 3 /hlö 5,8 6,7 5,4 Esitetyt luvut antavat melko suppean kuvan CIMOn käytössä olevien toimitilojen energiankäytön tasosta ja kehityssuunnasta johtuen vuonna 2008 tehdystä peruskorjauksesta. Joten CIMOn energiatehokkuuden todellisen muutoksen arvioimiseksi tarkastelujakso on liian lyhyt. 5 (17)
Vuonna 2011 CIMOn toimitilojen energian kokonaiskulutus oli 408, josta lämmön osuus on 201 (49 %) ja sähkön osuus 206 (51 %). Työntekijää kohden laskettu energian ominaiskulutus oli 3,5 /hlö. Vertailuvuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli 504 ja työntekijää kohden laskettu ominaiskulutus oli 4,3 /hlö. Kokonaisenergian kulutuksen kehityssuunta on näin ollen laskeva. Lämmön kokonaiskulutuksen kehityssuunta on laskeva. Lämmön kokonaiskulutus on laskenut 19 % jaksolla 2009 2011. CIMOn toimitilojen ominaislämmönkulutukset (kwh/hum 2 ) ovat alhaisempia verrattuna Senaattikiinteistöjen muiden Helsingissä sijaitsevien virastotalojen keskiarvoon. Sähkön kokonaiskulutuksen kehityssuunta on myös laskeva. Sähkön kokonaiskulutus on laskenut 19 % jaksolla 2009 2011. CIMOn toimitilojen ominaissähkönkulutukset (kwh/hum 2 ) ovat hyvin lähellä Senaatti kiinteistöjen muiden Helsingissä sijaitsevien virastotalojen keskiarvoa. Veden kokonaiskulutus on vaihdellut jaksolla 2009 2011, jolloin selkeää kehityssuuntaa ei ole havaittavissa. Vuodesta 2009 vuoteen 2011 veden kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut 7 %. 3.2. Kiinteistöjen energiankulutuksen seuranta Hakaniemenranta 6:n kiinteistösähkömittarit luetaan etäluentana EnerKey ohjelmaan. Tiedot siirretään myös RYHTI energianseurantaohjelmaan. Kaukolämmön ja veden kulutuslukemat kiinteistönhoitaja ilmoittaa RYHTI:iin. CIMO seuraa itsenäisesti laitesähkönkulutustaan sähkölaskuista ja seurannasta vastaa Ympäristöryhmä. Seurannassa syyt sähkönkulutuksen poikkeamiin selvitetään ja pohditaan, miten kulutusta voitaisiin vähentää. Kiinteistön käyttäjät pääsevät seuraamaan koko kiinteistön sähkönkulutusta Senaatti kiinteistöjen www.senergia.fi sivujen kautta. Sähkönkulutus näytetään myös kiinteistön ala alussa olevalla näytöllä. 3.3. Liikkumisen energiankulutus CIMOlla ei ole liikkumisen ja sen energiankulutukseen liittyvää seurantaa muun kuin lentomatkustuksen osalta, joten työmatkaliikenteen ja virkamatkojen määrän arviointiin ei ole tässä vaiheessa vielä riittävästi lähtötietoja. Matkustaminen kuuluu kuitenkin monen CIMOn työntekijän toimenkuvaan ja CIMOn toimintamenoista huomattava osa menee matkustamiseen. Vuonna 2011 CIMOssa tehtiin 576 ulkomaan lentomatkaa ja 238 kotimaan lentomatkaa. Lentomatkustamiseen liittyviä päästömaksuja ei CIMOssa ole maksettu. Valtionhallinnon uuden matkustusstrategian mukaisesti niitä ei voida maksaa lähivuosinakaan. CIMO on suorittanut myös työmatkakyselyn vuonna 2008, jonka mukaan yli 90 % työntekijöistä käyttää työmatkoihinsa pääsääntöisesti julkisia kulkuvälineitä tai tulee töihin kävellen tai pyöräillen. Työntekijöistä 9 % tulee töihin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. CIMO ei korvaa työntekijöidensä autopaikkojen vuokria, vaan kukin omalla autollaan töihin tuleva työntekijä maksaa omat kulunsa. CIMOn henkilökunnan käytössä on vajaa 10 autopaikkaa talon autohallissa, joita halukkaat voivat vuokrata hintaan 73,80 /kk. 6 (17)
Autohallissa on myös yhden autopaikan kokoinen tila pyöräpaikoitukselle. Lisäksi ulkona on telineitä, joissa on runkolukitusmahdollisuus. Suihkuja on kuusi kappaletta, sekä miesten että naisten pukuhuoneissa. CIMOlla ei ole käytössään virka eikä työsuhdeautoja, mutta CIMO maksaa työntekijöiden omilla autoilla tehdyistä työmatkoista kilometrikorvausta ensimmäisiltä 5000 km:ltä 45 senttiä ja sen jälkeen alkavilta kilometreiltä 40 senttiä. Taksin käyttäminen on ohjeistettu sekä kotimaassa että ulkomailla ainoastaan siinä tilanteessa, mikäli julkisilla liikkuminen on syystä tai toisesta mahdotonta tai hankalaa. Työmatkoja varten saa myös vuokrata auton, mikäli se on edullisin tapa matkustaa. 3.4. Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kestävien valintojen edistämisessä julkisissa hankinnoissa (8.4.2009) keskushallinto velvoitettiin hankkimaan sähkönsä uusiutuvilla tuotetuista energianlähteistä 30 % vuonna 2009 ja 60 % vuonna 2015. CIMOn Senaatti kiinteistöiltä vuokraamissa toimitiloissa noin 1/3 sähköenergiasta on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Senaatti kiinteistöt on ulkoistanut sähköenergian hankinnan Hansel Oy:lle. Lämpöenergian ja kaukokylmän Senaatti kiinteistöt pyrkii hankkimaan paikallisilta energiayrityksiltä. CIMOn toimitilojen energiakäyttöön liittyvät hiilidioksidipäästöt koko Hakaniemenranta 6 kiinteistön osalta ovat 661,6 hiilidioksiditonnia vuodessa, joista CIMOn osuudeksi voidaan laskea 89 hiilidioksiditonnia vuodessa perustuen CIMOn vuokraamaan huoneistoalaan. 3.5. Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa Peruskorjaukset Hakaniemenranta 6:en peruskorjaus on valmistunut vuonna 2008. Henkilömäärä Kiinteistön energiankulutuksen laskennassa on käytetty vuoden 2012 henkilömäärää 117. Toimitilojen tilatehokkuus Senaatti kiinteistöt on mitannut tilojensa tilatehokkuuden, joka on keskimäärin 29,4 m 2 /hlö. Tavoitteena on lähivuosina saavuttaa alle 25 m 2 /hlö tilatehokkuus, ja tavoite vuoteen 2020 mennessä on alle 20 m 2 /hlö. Tavoitetaso on otettava huomioon valtion toimitilojen peruskorjaus ja uudisinvestointien yhteydessä sekä vuokrattaessa toimitilaa valtion ulkopuolisilta tilantarjoajilta. Tilatehokkuuden suuri energiansäästövaikutus perustuu siihen, että toimitilojen energiankulutus pienenee lähes suorassa suhteessa tilatehostumisen kanssa. Senaatti kiinteistöjen tavoitteen mukaisen tilatehokkuuden saavuttaminen tarkoittaa osassa kohteissa nykyistä pienempiin tiloihin siirtymistä. Ensisijaisesti tilatehokkuutta parannetaan tiivistämällä tilankäyttöä ja luopumalla turhista tiloista. Lisäksi pyritään pienemmissä kohteissa käyttämään tiloja yhteisesti muiden valtionhal 7 (17)
linnon toimijoiden kanssa. Tilatehokkuutta voidaan parantaa myös yhdistämällä työn tekemisen eri vaihtoehdot, parantamalla tilojen joustavuutta sekä oikeanlaisilla työvälineillä. 3.6. Energiansäästö ja energiatehokkuustavoitteet CIMOssa on asetettu Green Office ympäristöohjelman yhteydessä tavoite vähentää sähkönkulutusta vuoden 2010 tasosta vuoden 2013 alkuun sekä vähentää CO2 päästöjä. Numeerista tavoitetta ei edellä mainituille kuitenkaan ole asetettu. Lämmön ja vedenkulutukselle Green Office ympäristöohjelmassa ei ole asetettu tavoitteita. CIMO asettaa tämän suunnitelman yhteydessä tavoitteeksi vähentää sähkönkulutusta 30 % vuoden 2010 tasosta vuoden 2016 alkuun mennessä sekä paperinkulutuksen ja lentomatkojen määrää 40 % vuoden 2008 tasosta vuoden 2016 alkuun mennessä. Senaatti kiinteistöt sitoutui kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen helmikuussa 2011. Täten Senaattikiinteistöillä on omana tavoitteenaan vähentää omistamiensa kiinteistöjen sähkön ja lämpöenergian kulutusta vuosittain yhdellä prosentilla edellisen vuoden toteutuneesta tasosta laskettuna. Täten pitkän aikavälin tavoitteena, vuoden 2016 loppuun mennessä, tavoitteena on kuuden prosentin vähennys vuoden 2010 tasosta. CIMOn energiatehokkuussuunnitelmassa energiansäästö ja energiatehokkuustavoitteissa käytetään lähtötasona vuoden 2010 sähkönkulutusta 229. Tavoitevuodet ovat 2016 ja 2020. Energiansäästö ja energiatehokkuustavoitteet asetetaan neljällä tavalla: (1) sähkönkulutukselle, (2) sähkökulutukselle työntekijää kohden (/hlö), (3) sähkönkulutukselle bruttopinta alaa kohden (kwh/brm 2 ). Sähkönkulutusta (1) ja energiankulutusta työntekijää kohden (2) koskevat tavoitteet ovat ensisijaisia. Toissijaiset tavoitteet kohdistuvat energiankäyttöön rakennuspinta alaa kohden (3). CIMO asettaa seuraavat tavoitteet energiansäästölle: - sähkönkulutuksen vähentäminen 30 % vuoteen 2016 mennessä (229 > 161 ) ja 50 % vuoteen 2020 mennessä (229 > 115 ) CIMO asettaa seuraavat tavoitteet energiatehokkuuden parantumiselle: - sähkönkulutus työntekijää kohden vähenee 30 % (2,0 > 1,4 /hlö) vuoteen 2016 mennessä ja 50 % (2,0 > 1,0 /hlö) vuoteen 2020 mennessä - sähkönkulutus rakennuspinta alaa kohden vähenee 30 % (92,2 > 64,5 kwh/brm 2 ) vuoteen 2016 mennessä ja 50 % (92,2 > 46,1 kwh/brm 2 ) vuoteen 2020 mennessä Liikkumisen energiatehokkuuden tavoitteena on vähentää matkustamisen ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on myös asettanut matkakustannuksille 8 % vähennystavoitteen jaksolla 2008 2012. Tämä vaikuttaa myös energiankulutukseen, sillä se ohjaa matkustamisen vähentämiseen. 8 (17)
Energiansäästön ja energiatehokkuuden tilanne jaksolla 2010 2011: (1) Sähkönkulutus: 10 % (229 > 206 ) (2) Sähkönkulutus työntekijää kohden: 10 % (2,0 > 1,8 /hlö) (3) Sähkönkulutus bruttopinta alaa kohden: 10 % (92,2 > 82,8 kwh/brm 2 ) 3.7. Toteutettuja energiansäästötoimia CIMOssa on toteutettu mm. seuraavat tehostamistoimet: Kiinteistöt - kesä, heinä ja elokuussa käytävävalot ovat pois päältä Laitesähkö ja hankinnat - on ohjeistettu sammuttamaan oman työpisteen valot sekä tietokoneen näyttö poistuessa työpisteeltä sekä sammuttamaan tietokone kokonaan päivän päätteeksi - WC tilat, kopio, kokous ja projektihuoneet on varustettu liiketunnistimilla, joilla valaistus sammutetaan kun tiloissa ei ole liikettä - kannettavat tietokoneet, kopiokoneet menevät virransäästötilaan kun niitä ei käytetä - henkilökohtaisten pöytätulostimien sijaan hankitaan nykyisin verkkotulostimia - henkilökunnalle on tilattu yhtenäiset kahvi /teemukit, jolloin kertakäyttömukien käyttämiseen ei ole tarvetta - vieraskahvituksissa käytetään myös pääsääntöisesti oikeita astioita - toimistotarvikkeet kierrätetään siten, että tarpeettomat tarvikkeet on viety takaisin varastoon - Hanselin kautta tehtävissä kalustehankinnoissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset kalusteiden valmistuksessa ja pakkaamisessa; Hanselin kautta hankittuihin kalusteisiin kuuluu lisäksi kierrätyspalvelu - tietokoneiden hankinnassa noudatetaan energiatehokkuusvaatimuksia - otettu käyttöön valtionhallinnon yhteinen Tilha järjestelmä hankintoja varten, jossa hyväksyjät hyväksyvät tilaukset jo tilausvaiheessa; Tilha järjestelmän valikoimassa on ilmeisesti? huomioitu energiatehokkuus Viestintä ja koulutus - Energiansäästöviikon yhteydessä työntekijät ovat itse infonneet toisiaan esim. etäneuvotteluvälineiden käytössä; lisäksi pienimuotoisempaa infoa ympäristöryhmän taholta - ympäristöasioista viestintä on ympäristöryhmän vastuulla; ympäristöryhmässä on myös viestinnän edustaja - ympäristöasiat on otettu huomioon viestintästrategiassa siten, että viestintä pyritään tekemään mahdollisimman ympäristöystävällisesti - ympäristöviestintä on suunniteltu ja sitä seurataan siten, että sitä tapahtuu säännöllisesti, muttei liikaa; ympäristöasioista viestitään silloin, kun on jotain viestittävää - tärkeimmät viestintäkanavat ovat intranet, sähköposti ja teemapäivät organisaation sisäiset viestintäkanavat 9 (17)
- Energiansäästöviikolla ympäristöryhmä tiedottaa henkilökuntaa vaihtelevista teemoista; yleensä on ollut osa alueittain teemapäiviä, jolloin lähinnä tiedotetaan toimistoelämää sivuavista aiheista tai järjestetään työpajoja tai infoja Liikkuminen - on ohjeistettu, että kotimaan virkamatkoilla suosittaisiin junaa - henkilökuntaa on kehotettu tulemaan toimistolle oman auton sijaan julkisilla tai pyörällä / kävellen - työpaikan yleisiä matkakortteja on käytössä joka yksikössä useampia - etänheuvottelulaitteita on käytetty kokouksiin ja haastatteluihin, osallistujia sekä kotimaasta että ulkomailta - säännöllinen etätyömahdollisuus tullut voimaan kesällä 2012; järjestelmät suhteellisen toimivia etänä - liikkumisen kampanjoista/teemapäivistä on järjestetty seuraavia: Kilometrikisa, Pyörällä töihin päivä, Energiansäästöviikon yhteydessä lähetetyt vinkit 4. Tehostamissuunnitelman toteuttaminen 4.1. Energiatehokkuus osana energiapolitiikkaa ja johtamisjärjestelmiä Energianhallinta ei ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuva prosessi. Jotta tämä tapahtuisi, energiatehokkuuden parantaminen juurrutetaan CIMOn päivittäiseen toimintaan. Prosessi koostuu seuraavista askelista: 1. CIMOn sisäinen energiapolitiikka CIMOn oma sisäinen energiapolitiikka on kuvattu esipuheen yhteydessä. 2. Suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen CIMOn toimet energiatehokkuuden parantamiseksi on määritelty tässä energiatehokkuussuunnitelmassa. CIMOn energiansäästö ja energiatehokkuustavoitteet vuosille 2016 ja 2020 on esitetty kappaleessa 3.6. Energiatehokkuussuunnitelma on voimassa toistaiseksi, sen tavoitteet tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. 3. Toteuttaminen CIMOn energiatehokkuussuunnitelma toteutetaan pääosin CIMOn Green Office ympäristöohjelman puitteissa. Toimenpiteet on esitetty luvussa 5. 4. Toteuttamisen seuranta CIMOn energiatehokkuussuunnitelman toteuttamisen seuranta sisältyy Green Office ympäristöohjelman seurantaan. 5. Johdon katselmus 10 (17)
CIMOn energiatehokkuussuunnitelman toimeenpanosta ja saavutetuista tuloksista raportoidaan vuosittain CIMOn johdolle osana Green Office ympäristöohjelmaa. 4.2. Viestintä Energiatehokkuussuunnitelmasta, sen tavoitteista, toimeenpanosta ja tuloksista viestitään säännöllisesti koko henkilöstölle. Viestintä on olennainen osa energiatehokkuussuunnitelman toteuttamista. Viestinnässä hyödynnetään CIMOn kaikkia viestintäkanavia. Suunnitelman toteuttamisen tueksi kootaan intranettiin tietoa ja ohjeita työpaikkaan ja tehtäviin liittyvistä energiatehokkuutta edistävistä käytännöistä ja toimintatavoista. 4.3. Koulutus Toimenpiteiden kannalta tärkeät avainryhmät listataan ja selvitetään mahdollisuudet heidän kouluttamisekseen. Koulutusten järjestämisessä hyödynnetään CIMOn koulutuskanavia ja tapoja. 4.4. Energiatehokkuus hankinnoissa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä energiatehokkuustoimenpiteistä (4.2.2010) on päätetty, että julkisissa hankinnoissa energiatehokkuus otetaan yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi. Lisäksi valtioneuvosto on julkistanut periaatepäätöksen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (8.4.2009), jonka mukaan omissa hankinnoissaan valtion keskushallinto ottaa vähintään 70 %:ssa huomioon ympäristönäkökulman vuonna 2010 ja vuonna 2015 kaikissa hankinnoissaan. CIMOn hankinnoissa noudatetaan näitä periaatepäätöksiä sekä TEM:in julkaisemia ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa (11/2008). CIMOn hankintaohjeistukset ja niiden käyttäminen kilpailutusasiakirjoissa tarkistetaan. Lisäksi määritellään tarvittaessa laite ja tuoteryhmäkohtaiset tavoitetasot. Hankintaohjeistus sekä asetetut tavoitteet käydään läpi hankinnoista vastaavien henkilöiden kanssa ja annetaan tarvittaessa koulutusta ja lisäohjeistusta. Hanselin kautta tapahtuvissa hankinnoissa energiatehokkuusvaatimusten ja muiden ympäristönäkökulmien huomioiminen tehdään Hanselin toimesta. 5. Tehostamistoimenpiteet Ehdotukset energiansäästö ja energiatehokkuustoimista on jaettu neljään aihealueeseen. Tarkempi suunnittelu ja aikataulutus tehdään siinä yhteydessä, kun energiatehokkuussuunnitelma integroidaan Green Office ympäristöohjelmaan CIMO:n Ympäristöryhmän toimesta. Yleiset toimenpiteet 1. Kulutusseurannan systematisointi Kulutusseurannalle tehdään erillinen prosessikuvaus. Toimiva kulutusseuranta on pohjana energiatehokkuussuunnitelman toteuttamiselle ja seurannalle. 11 (17)
TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä 2. Energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen seuranta ja säännöllinen tarkistaminen / Määritellään suunnitelman etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta raportointimuoto sekä raportoinnin aikataulu. TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä Viestintä ja koulutus 3. Henkilöstölle tiedotetaan energiansäästökeinoista ja tehostamissuunnitelmasta Intranettiin rakennetaan tietoa energiakäytön tehostamisesta: tietopaketit energiatehokkuudesta sekä liikkumisen vaihtoehdoista (tietopaketeissa voidaan kiinnittää edelleen yhä enemmän huomiota valojen ja koneiden sammuttamiseen) Hyödynnetään yhteisiä tiloja viestinnässä: esimerkiksi kahvihuoneisiin aineistoa luettavaksi, top5 säästökeinoa seinälle julisteena (julisteissa voidaan kiinnittää edelleen yhä enemmän huomiota valojen ja koneiden sammuttamiseen) Aktivoidaan henkilöstöä esittämään energiansäästöideoita ja toimenpide ehdotuksia ja antamaan palautetta havaituista turhan kulutuksen kohteista Järjestetään henkilöstölle vuosittain vähintään yksi kilpailu, jolla nostetaan tietoisuutta energiatehokkuustoimista jaa energiatehokkuussuunnitelman tavoitteista Kiinteistöt TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä Kiinteistön saneeraus on valmistunut vuonna 2008 ja lähivuosille ei ole suunnitteilla energiatehokkuuteen tähtääviä korjaustoimenpiteitä. Liikkuminen 4. Lyhyiden virkamatkojen kulkutavan ohjeistaminen Selvitetään mitä palveluita seudun joukkoliikenne voisi tarjota CIMOlle. Esim. joukkoliikenteen aikataulunäytöt sisääntuloauloihinselvitetään tyypillisten kaupungin sisäisten virkamatkojen energiankulutus, CO 2 päästöt ja ajankäyttö autolla, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Laaditaan tämän pohjalta erillinen ohjeistus. TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä 5. Virkamatkojen kustannusselvitys Selvitetään seuraavat virkamatkustamiseen liittyvät kustannukset: joukkoliikenteen käyttö, taksimatkat, kilometrikorvaukset sekä virka autojen ylläpito ja käyttö TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä 6. Työ ja virkamatkojen seuranta Organisoidaan työ ja virkamatkojen kulkutapojen ja määrän seuranta, jonka perusteella nähdään miten erilaisten kulkutapojen käyttö ja virkamatkojen määrä kehittyy pitkällä aikavälillä 12 (17)
TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä 7. Työmatka ja virkamatkapyöräilyn edistäminen Pyöräilyn ja muiden liikkumiseen liittyvien kysymysten sisällyttäminen kehityskeskusteluihin osana työhyvinvointia käsitteleviä kysymyksiä TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä 8. Pukutilojen parempi suunnitelu ja mitoitus CIMOn pukutilat ovat tällä hetkellä hieman huonosti suunniteltu ja kesäisin alimitoitettu käyttäjämäärään nähden. Pukutiloihin järjestetään muita vaatteidenripustusmahdollisuuksia kuin pukukaapit, jotka ovat kaikki käytössä. Esim. rekki, johon vaatteet saisi päivän ajaksi roikkumaan ja kuivumaan. Pukutiloihin lisätään myös kuivauskaappi, joka sopii etenkin talvipyöräilijöille. TOTEUTUSVASTUU: Senaatti kiinteistöt yhteistyössä Hakaniemenranta 6 käyttäjien kanssa 9. Etätyömahdollisuuksien hyödyntämisen edistäminen Koska tietojärjestelmät tarjoavat etätyömahdollisuudet, hyödynnetään etätyömahdollisuuksia entistä enemmän TOTEUTUSVASTUU: CIMO Ympäristöryhmä 13 (17)
Lähteet: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5. päivänä huhtikuuta 2006, energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta. http://www.evaluate energy savings.eu/emeees/en/countries/finland/docs/l_11420060427fi00640085.pdf CIMOn ympäristöohjelma, 2009 Senaatti kiinteistöt, http://www.senaatti.fi/ Käyttäjän haastattelut 14 (17)
Liite 1. Valaistuksen energiatehokkaan käytön ohjeita Jos et tarvitse valoa, sammuta valot. Valot kannattaa sammuttaa aina, kun tila on käyttämättä yli 10 minuuttia. Sammuta valot huoneesta, kun se on tyhjä erityisesti lähtiessäsi kokoukseen tai lounaalle. Muista, että viimeinen illalla sammuttaa valot myös käytävistä ja muista yhteisistä tiloista. Lamppujen sammuttaminen ei vaurioita loisteputkivalaisimia eikä aiheuta kulutuspiikkejä sytytettäessä. Pöly ja lika loisteputkissa voi alentaa valaistustasoa jopa 20 %. Käytä mieluummin kohdevalaisinta työpöydällä kuin kattovalaisimia yleisvalaistukseen. Käytä kohdevalaisimissa pienloistelamppuja. Loisteputki kuluttaa sähköä vain neljänneksen siitä mitä tavallinen hehkulamppu. Lisäksi loisteputki kestää noin kahdeksan kertaa pitempään kuin hehkulamppu. Luonnonvalo on voimakkaampaa kuin keinovalo. Suosi luonnonvaloa ilman suoraa auringon paistetta. Valaistuksen automaattinen ohjautuminen tilojen ja tarpeiden mukaan edistää valaistuksen tarkoituksenmukaisuutta. Näkemisen kannalta on oleellista, että valo ei heijastu kohteesta katselijan silmiin. Katkaisimien tekstit helpottavat käyttäjiä valitsemaan vain ne valot, joita tarvitaan. 15 (17)
Liite 2. Vedensäästöohjeita käyttäjille Ilmoita kiinteistöhuollolle vuotavista tai tiputtavista vesikalusteista ja WC istuimista läpilaskeva WC istuin on tyypillisesti suurin veden tuhlaaja, vettä valuu huuhtelusäiliön läpi viemäriin koko ajan käytä WC:n huuhteluun pientä tai suurta huuhteluvesimäärää tarpeen mukaan kiinnitä huomiota veden käyttötottumuksiin: älä juoksuta vettä turhaan kun tiskaat käsin, älä juoksuta vettä koko ajan pese täysiä astianpesukoneellisia oikein käytetty astianpesukone ei tuhlaa vettä lämmin vesi on lähes tuplasti kalliimpaa kuin kylmä vesi 16 (17)
Liite 3. ATK laitteiden virransäästöohje käyttäjille tallenna keskeneräiset työsi aina kun poistut työpisteeltäsi sammuta näyttö aina, kun o o o lähdet työpaikalta menet vähintään tunnin mittaiseen kokoukseen menet ruokatauolle sammuta tietokoneen keskusyksikkö ja sen oheislaitteet aina työpäivän jälkeen tai kun et usko sitä enää samana päivänä tarvitsevasi käynnistä tietokoneesi vasta kun tarvitset sitä pyri välttämään rutiinikäynnistyksiä kuvaus käytössä olevista virransäästöasetuksista sekä siitä, miten virransäästötiloihin siirtymiset ilmanevät ja miten käyttäjä voi palautua normaalitilaan (kuvaus kirjoitetaan kun uudet virransäästöasetukset on testattu ja otettu käyttöön) 17 (17)