Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat. Lea Gynther, Kirsi-Maaria Forssell ja Tapio Jalo

Transkriptio

1 Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Lea Gynther, Kirsi-Maaria Forssell ja Tapio Jalo

2 Sisältö Lähestymistapa Energiasuunnitelman tavoitteet Prosessin eteneminen Vaiheet Esimerkkejä kiinteistöjen osalta Integrointi muihin järjestelmiin Tukiaineistot ja viestintä

3 Lähestymistapa Viitekehyksenä mahdolliset ylätason strategiset päämäärät tai suunnitelmat Työskentelytapa alhaalta ylös Yhdistäminen muihin hallinnollisiin järjestelmiin (esim. Green Office)

4 Energiasuunnitelman tavoitteet Energiakustannusten synty hallintaan mittaukset kulutusten muutokset kulutuksen jakaumat käyttökohteittain Energiankulutusmuutokset havaitaan ja syyt tunnistetaan Energian hankinta optimoidaan Turhaa energian käyttöä rajoitetaan Energia-asiat mukana hankintapolitiikassa, ympäristöohjelmissa, organisaation jatkuvissa toiminnoissa omalla painoarvollaan

5 Prosessin eteneminen Energiatehokkuussuunnitelman laajuuden ja kattavuuden määrittely Energiatehokkuussuunnitelman laatimiseen osallistuvat 1. Energiankäytön nykytilan selvitys ja merkittävien energiankäytön osa-alueiden tunnistaminen 2. Lähtötietojen selvitys ja hankinta 3. Energiankäytön tehostamistoimien tunnistaminen 4. Tavoitteiden asettaminen 5. Energiatehokkuussuunnitelman laatiminen 6. Tehostamistoimenpiteiden vastuuttaminen 7. Seuranta

6 Energiatehokkuussuunnitelman laajuuden ja kattavuuden määrittely Organisaatiot erilaisia: Kulutettu energiamäärä Energianhallinnan nykytila Oma osaaminen ja muut resurssit Suunnitelma sopeutetaan omiin tarpeisiin kuitenkin siten, että keskeiset tavoitteet täyttyvät Rajaukset ja rajapinnat: Käsitelläänkö kaikki toimitilat yhdessä suunnitelmassa? Usean toimijan yhteiset toimitilat Esim. virastotalot, joissa useita toimijoita Toiminta vuokranantajan roolissa

7 Energiatehokkuussuunnitelman laatimiseen osallistuvat Me itse Senaatti* Konsultti? * Tai muu kiinteistönomistaja

8 Energiankäytön nykytila ja lähtötietojen kerääminen Nykytila: Energiankäyttö Energiamuodot: sähkö, lämpö, jäähdytys, polttoaineet Toiminnot: kiinteistöt, toimisto- ja laitesähkö, liikkuminen, koneet Energianhankinta (pienemmällä painoarvolla) Lähteet, kilpailutus Uusiutuva energia Nykyinen kulutusseuranta ja poikkeamiin reagoiminen Nykyiset tavoitteet ja toteutetut toimenpiteet Apuna lähtötietolomake Tietojen keräämisessä rooli myös kiinteistöjen omistajalla (mm. Senaatti-kiinteistöjen HTH-tietokanta) Hyödynnetään olemassa olevia raportteja ja aineistoa mahdollisimman pitkälle lähtötietolomakkeen täyttäminen ei ole itseisarvo

9 Tehostamistoimien tunnistaminen 1/3 Toimenpiteen anatomia: Kuvaus siitä mitä tehdään Kenen vastuulla on asian toimeenpano / jatkoselvitykset Milloin toimenpide toteutetaan Toimenpiteet voivat olla hyvin erityyppisiä: Muutetaan heti toimintatapoja (esim. toimintatapoja ATK-laitteiden käytössä ) Hankitaan heti jotakin (esim. HSL-lippuja yhteiseen käyttöön ) Tilataan energiakatselmus tai muu selvitys energiankulutuksesta Käynnistetään sisäinen selvitys tai kartoitus (esim. liikkumisesta ) Seurataan markkinoiden kehitystä (esim. LED-valaistus )

10 Tehostamistoimien tunnistaminen 2/3 Työpajat 1. Kiinteistöt / laitesähkö 2. Liikkuminen: virkamatkat, työmatkat Muita työpajoja tarpeen mukaan (esim. työkoneet, laboratoriot jne.) Viestintä, koulutus ja hankinnat läpileikkaavia teemoja Valmistelu lähtötiedot keräämällä ja analysoimalla Tavoitteena tunnistaa merkittävimmät energiankäytön osa-alueet Suositeltu kesto: 3 tuntia Tehdään tarkka muistio, johon kirjataan ehdotetut toimenpiteet, käyty keskustelu ja toimenpiteiden toteuttamisessa tunnistetut reunaehdot

11 Tehostamistoimien tunnistaminen 3/3 Kutsuttavat Viestintä (osallistuminen kaikkiin työpajoihin) Kiinteistönhuolto Kiinteistön omistajan edustaja (mikäli mahdollista ja jos vuokrakiinteistöjä) Energian kulutusseurannasta vastaava taho (tilanne voi vaihdella eri organisaatioissa) Hallinto Hankinnat Matkat Etätyö, videoneuvottelut jne. Henkilöstön edustajat Atk-osasto Mahdollisista muista asiaan liittyvistä hallinnollisista järjestelmistä vastaava taho (esim. Green Office ohjausryhmän edustaja)

12 Esimerkkejä kiinteistöjen osalta

13 Tehostamistoimenpiteiden organisointi, kiinteistöt Sovitaan työnjako eli määritetään kiinteistön omistajan, palvelutuottajien ja käyttäjän vastuut sekä roolit Päätetään etenemistavasta ja muista täydentävistä toimenpiteistä: Linkitys toimintaan ja ympäristöjärjestelmään (Green Office tms.) Energiankatselmuksen teettäminen Erillisen energiatodistuksen teettäminen Käyttäjäinformaatio, kilpailut, tempaukset, energiansäästöviikon viettäminen Huomioidaan tilankäyttöratkaisut ja hankinnat Määritetään konkreettiset säästötavoitteet ja niiden seuranta

14 Tehostamistoimet, kiinteistöt Nykyinen energiankulutuskokonaisuus ja jakaantuminen Kulutuksen analysointi Teknisen ylläpidon ja käytön yhteisen merkityksen konkretisoiminen eli mihin ja miten voidaan vaikuttaa a) käytöllä ja toiminnallisilla muutoksilla b) järjestelmien säätö- ja käyttömuutoksilla c) teknisillä uudistuksilla ja parannuksilla

15 Käyttö- ja toiminnalliset muutokset, kiinteistöt Käyttöajat ilmanvaihto, valaistus, jäähdytys, muut ohjaukset todellisen käytön ja tarpeen mukaisiksi (erityistilat ja esim. iltakäyttö) Sisälämpötilojen tavoitteellisuus (lämmitys- ja jäähdytystilanne) käyttöohjeet esim. huonekohtaisista jäähdytyslaitteista Jäähdytystarpeen minimointi: suojaukset, sisäiset lämpökuormat IT-ympäristön energiatehokkuusratkaisut sähkönsäästökeinojen hallinta systemaattisesti

16 Säätömuutokset ja uudistukset, kiinteistöt Lämpötilasäädön ja asetusarvojen tarkastaminen Energiatehokkaat valaistusratkaisut ja liiketunnistimet Tuulikaappien ja ovien oikea toiminta ja painesuhteet Tekniset optimoinnit: lämmityksen säädön parantaminen ja ilmaislämpöjen hyödyntäminen (ennakoiva säätö ja kompensointi) lämmön talteenoton parantaminen taajuusmuuttajien kokonaisvaltainen hyödyntäminen puhaltimissa ja pumpuissa vesikalusteiden virtaamien rajoitus rakennusautomaation tehokkaampi hyödyntäminen ja käyttäjäinformaatio

17 Tavoitteiden asettaminen Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet voidaan asettaa usealla eri tavalla: kokonaisenergiankulutukselle (esim. sähkön kulutuksen tai normitetun lämmönkulutuksen vähentäminen x % vuodessa) energiankulutukselle työntekijää kohden (MWh/hlö sähkölle ja lämmölle yhteensä tai eriteltynä) energiankulutukselle rakennuspinta-alaa tai -tilavuutta kohden (kwh/m 2 tai kwh/m 3 sähkölle ja lämmölle yhteensä tai eriteltynä) toteutettaville energiansäästötoimille mitatut ja/tai lasketut energiansäästöt (kwh/v per toimenpide) Aikajänne 2016 / 2020

18 Energiasuunnitelman laatiminen Laadinnassa otetaan huomioon muut hallinnolliset järjestelmät (esim. Green Office, toimitilastrategiat) Vaikka työssä käytettäisiin konsulttia, myös omaan kirjoitustyöhön tulee varautua Kalenteriaikaa prosessin läpivientiin kuluu tyypillisesti 9-12 kk. Resurssitarve: Koordinointi 3-5 työ-pv Lähtötietojen kerääminen n. 3-5 työ-pv Workshopit 2 x 3 työ-pv Suunnitelmadokumentin kirjoittaminen 5-10 työ-pv Mahdollinen konsulttipalkkio

19 Vastuuttaminen Johdon sitoutuminen Vähintään vuosittainen johdon katselmus: selvitetään, miten energiatehokkuudelle asetettavat tavoitteet ovat toteutuneet ja käsitellään uudet kehitysideat Ohjausryhmä Suositeltavaa käyttää samaa ohjausryhmää kuin mahdollisissa olemassa olevissa muissa järjestelmissä (esim. Green Office) Vastuuhenkilöt yksittäisille toimenpiteille

20 Seurantatieto Energiankulutus ja hankinta eri rakennuksissa energialajeittain Liikkuminen (virka- ja työmatkojen määrät ja pituudet liikennemuodoittain) Tunnistetut energiansäästöpotentiaali/-toimenpiteet Miten tunnistetut toimenpiteet ovat toteutuneet eli mitkä on toteutettu tai päätetty toteuttaa, mitä harkitaan ja mitä ei toteuteta Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutukset, investointi- ja käyttökustannukset sekä saavutetut energiankulutus- ja kustannussäästöt Sellaiset toimenpiteet, joita toteutetaan pääasiallisesti muista syistä kuin energiatehokkuuden parantamiseksi, mutta joilla on energiatehokkuutta parantava vaikutus Erilaiset energiankulutukseen vaikuttavat toiminnalliset ja muut tekijät

21 Tukiaineistot ja viestintä hankkeen aikana Tukiaineistot Ohjeistus energiatehokkuussuunnitelman laatimiseen Lähtötietojen keruulomake Mallisisällysluettelo Työpajojen kalvopohjat: Työpajoissa voidaan hyödyntää Motivan laatimia esityskalvopohjia, joihin täydennetään oman organisaation tiedot Viestintä

22 Tukiaineistot: Ohjeistus Ohjeistus suunnitelman laatimiseen Hyvä kuvaus prosessista ja sen etenemisestä Tulostettava pdf-tiedosto Saatavilla painettuna Motivasta

23 Lähtötietolomake Lähtötietolomakkeelle kerätään tiedot kiinteistöjen energiankulutuksesta sekä Tiedot jo toteutetuista toimenpiteistä

24 Mallisisällysluettelo Mallisisällysluettelo auttaa jäsentämään Toimii tsekkauslistana tehdylle työlle ja kerätylle aineistolle

25 Työpajojen kalvopohjat

26 Viestintä on tärkeää Viestinnän avulla herätetään aihepiiriin kiinnostusta, lisätään tietoa ja tunnettuutta, vaikutetaan asenteisiin ja valintoihin sekä pyritään saamaan pysyviä muutoksia toimintatapoihin. Hankkeen aikana hyvällä viestinnällä varmistetaan sitoutuminen suunnitelman laatimiseen ja sen toteuttamiseen Oikean tiedon leviäminen: tieto siitä mitä ollaan tekemässä ja mihin pyritään Suunnitelman valmistuttua varmistetaan Johto ja henkilöstö tuntevat suunnitelman sisällön ja tavoitteet Toimenpiteiden joustava toteutus Varmistetaan seurannan toimivuus Apuna viestintäsuunnitelma: Viestintäsuunnitelmassa täsmennetään ohjelman viestinnälliset toimenpiteet, kohderyhmät, viestit, kanavat ja keinot sekä niiden aikataulut, vastuutahot ja toimien seuranta.

27