Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät



Samankaltaiset tiedostot
Johdanto Peruselvytys, PPE-D -ryhmäopetukseen

Uudet elvytyssuositukset 2010 Sydänpysähdys ja elvytys

Elvytys: Erityisryhmät

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011

PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.

Anestesian aikainen elvytys ja tapausselostus

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

ELVYTYSLÄÄKKEET JA ELOTTOMUUDEN HOIDOSTA. Tom Silfvast

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

SAIRAALAN SISÄISET ELVYTYKSET TAYS:SSA VUONNA 2009

SAIRAALAN ULKOPUOLISTEN SYDÄNPYSÄHDYSTEN TILASTOINTI PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

ELVYTETYN POTILAAN SELVIYTYMINEN TAYSIN TEHO-OSASTOLLA

Elvytys leikkaussalissa tai heräämössä. Sairaanhoitaja Rami Nyman OYS/Kesle

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK

Ensivaste. Eilen, tänään ja huomenna. Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri

Suositukset (1) perustuvat näytönastekatsauksiin,

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Sydämenpysähdyspotilaiden pitkäaikaisselviytyminen. Markku Kuisma ja Maaret Castrén-Persons

Valmistuvien sairaanhoitajien osaaminen perus- ja hoitotason elvytyksessä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

Hoidon rajaamisen periaatteet

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

SYDÄNPYSÄHDYSPOTILAAN VARHAINEN DEFIBRILLAATIO JULKISISSA TILOISSA

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

Elvytystulokset sairaalan ulkopuolella vuonna 2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät Kuopio Liisa Sailas

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä Marko Ollila

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

TERAPEUTTISEN HYPOTERMIAN ALOITTAMINEN SAIRAALAN ULKOPUOLISESSA ENSIHOIDOSSA

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

ELVYTYSKOULUTUS ULVILAN TERVEYSKESKUKSESSA

Terveydenhuollon tavoitteet

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Ensihoidon toimijoiden elvytysosaamisen arviointi

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Käypä hoito -suositus. Elvytys

Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa

Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

Rakennetaan yhdessä sydänturvallinen Suomi.

AIKUISEN POTILAAN HOITOELVYTYS SAIRAALASSA

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Loukkaantumisten vakavuus Tieliikenneonnettomuuksissa

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

Päivitetty elvytysopas Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen ensivasteyksiköille

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

TOTEUTUNEET HOITOELVYTYKSET JA MET- HÄLYTYKSET SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA 2016

Koodistopalvelun vuosi Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Elvytys Päivitetty

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET ARPO AROMAA

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Sairauksien ehkäisyn strategiat

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Toteutuneet hoitoelvytykset ja MET -hälytykset Hyvinkään sairaalassa

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

HEMS-yksiköiden sijoittaminen HEMS hallinnointiyksikköhanke

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

1. laskuharjoituskierros, vko 4, ratkaisut

MET-TOIMINTA TAYS:SSA 2011

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Transkriptio:

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri

Tutkimuksissa on todettu runsaasti alueellisia eroja sydänpysähdyksen esiintyvyydessä ja ennusteessa Tilastointi & tutkimus perusteltua Tieteellisistä syistä Erojen dokumentaatio on ensimmäinen askel niiden syiden selvittämisessä Yhtenäinen dokumentaatio avainasemassa Oman toiminnan kehittäminen ja laadunvalvonta?

VF-potilaiden osuus vaihtelee VF-potilaiden osuus vaikuttaa kokonaisselviytyvyyteen voimakkaasti Kokonaisselviytyminen huono mittari VF-potilaiden ennusteessa runsasta sisäistä vaihtelua eri mantereilla

Jos ensihoitojärjestelmä on hyvä, sairaalan ulkopuolella kammiovärinän saaneista selviää jopa 35 %

Ennuste ja esiintyvyys perustuvat tutkimusaineistoon Potilasaineiston valintakriteerit ja aineiston laajuus Ikä, sydänpysähdyksen syy, havainto, elvytysyritys Määritelmäerot Selviytyminen, elvytysyritys Tutkimuksen toteutustapa Kattavuus, tiedonkeruu Maantieteelliset erot, väestötiheys Väestö Sairastavuusindeksi, terveyskäyttäytyminen Terveydenhuoltojärjestelmän toiminta Primaari- ja sekundaaripreventio, sairaalavaiheen hoito Hätäkeskustoiminnan erot Ensihoitojärjestelmien erot

Mikä ennusteen tulisi olla? 35% selviytyminen VF:stä ei ole aina realistinen tavoite Matemaattista mallia optimiennusteen selvittämiseksi ei ole Vastaavan verrokkialueen löytäminen on hyvin vaikeata

Todennäköisyyksistä Kolikonheitossa kruunan todennäköisyys on 50% Kuinka heittokertojen määrä vaikuttaa havaittuun kruunan %-osuuteen? 8 heittoa ±2 SD = 15-85% 24 heittoa ±2 SD = 29,6-70,4% 64 heittoa ±2 SD = 37,5-62,5% 128 heittoa ±2 SD = 41,8-58,2% 1000 heittoa ±2 SD = 46,8% - 53,2%

Maallikon havaitsema VF Selviytymis% 35 25 n 500 40 Selviytyjiä 175 10 p > 0.2 Pieni otoskoko = suuri vaihtelu Yksittäisen potilaan prosentuaalinen painoarvo suuri 40 potilaan joukossa 1 potilas = 2,5% prosentit voivat johtaa harhaan

2014 2015 N 140 138 VF/VT% 30% 24% B-CPR 38% 32% Selviytymis% 15% 11% TODELLISTEN SYY-YHTEYKSIEN SELVITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ MATEMAATTISTA ANALYSOINTIA

Arvioidessasi ennustetta tai vertaillessasi ennusteita Huomioi tutkimuksen/aineiston vertailukelpoisuus Muista että tilasto kertoo totuuden vain otoksesta Otoskoko määrittää kuinka hyvin tilasto kuvaa todellisuutta Vuonna 2015 selvisi 15% Ennuste on 15% Otoskoon laajentamiseen liittyy ongelmia Ajallinen laajentaminen Alueellinen laajentaminen Huomioi inhimillinen taipumus löytää syy-yhteyksiä Asioiden tieteellinen arviointi ei onnistu silmäilemällä ja intuitiolla

Mikä on juuri nyt hoitamani potilaan neurologisesti suotuisan toipumisen todennäköisyys näissä olosuhteissa, näillä viiveillä, käytössäni olevilla hoitokeinoilla?

Ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä Potilaskohtaiset tekijät Ikä, perussairaudet, toimintakyky Tilannekohtaiset tekijät Sydänpysähdyksen syy ja olosuhteet ALKURYTMI AIKAVIIVEET Hoitointerventiot Aloittamisviive Interventioiden hyöty

Potilas- ja tilannekohtaisista tekijöistä Eroaako ennuste? 70 v mies, jolla sepelvaltimotauti, verenpainetauti, hyperkolesterolemia, lievä munuaisten vajaatoiminta, COPD 70 v perusterve mies Ikä vs iän mukanaan tuomat liitännäissairaudet Elimistön kudosten todellinen tila? Sydänpysähdyksen syy? Perussairaudet Tapahtumatiedot, ennakko-oire Havainnot kohteessa Alkurytmi, löydökset ARVIO SYYSTÄ

Aika on suhteellista Neurologiset resurssit Ikä (Aivo)sairaudet Vaurion kehittymisen nopeus Alkurytmi Hypotermia PPE Tavoitteena neurologisesti suotuisa selviytyminen (CPC 1-2) Sekundaarinen tavoite vaikean aivovaurion (CPC 3) saaneiden potilaiden määrän minimointi

VF/VT ja aika Iskettävä rytmi osoittaa, että sydänpysähdys ei ole kestänyt pitkään Usein kammiovärinää edeltää kammiotakykardia Yleensä syy sydänperäinen, eikä peruselintoimintojen romahtaminen Elimistön happeutuminen hyvällä tasolla Aivovaurion kehittyminen alkaa minuuttien kuluessa sydämen pysähtymisestä Tavoittamisviiveen merkitys pieni

Asystole ja aika Primaari asystole yleensä seurausta hapenpuutteesta Kudoksissa (sydän, aivot) happivaje Aivovaurion kehittyminen alkaa viimeistään sydämen pysähdyttyä Aivovaurio kehittyy nopeasti tavoittamisviive keskeisen tärkeä (maallikkoelvytys ei vaikuta asiaan) Sekundaarinen asystole on seurausta pitkästä viiveestä = ei elvytysyritystä

PEA ja aika Hemodynamiikan todellinen tila vaihtelee Sokki ASY UÄ käyttökelpoinen hemodynamiikan tilan ja sydänpysähdyksen syyn arvoimisessa Mitä normaalimpi EKG, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sydämessä mekaanista toimintaa Elottomuudesta huolimatta jatkuva mekaaninen toiminta ylläpitää edes marginaalista aivojen perfuusiota tavoittamisviiveen merkitys pienempi

Mediaani tavoittamisviive 9/10 minuuttia Lääkkeen antoaikaa ei raportoitu Adrenaliinia saaneista ASY/PEA-potilaista suurempi osa selvisi sairaalaan, mutta pitkäaikaista hyötyä ei ollut VF/VT: vähemmän selviytyjiä

Adrenaliini Callaway C, Curr Opin Cardiol 2013 Nolan J & Perkins G, Curr Opin Crit Care 2013 Adrenaliini parantaa selviytymistä lyhyellä aikavälillä (ROSC) Pitkäaikaisennusteen suhteen ei hyötyä, mahdollisesti jopa haittaa Riittävän isoja, plasebokontrolloituja prospektiivisia tutkimuksia tarvitaan

Amiodaroni Plaseboon verrattuna enemmän kammiovärinäpotilaita elossa sairaalaan (Kudenchuk et al, NEJM 1999) 44% vs 34%, p=0.03 Ero häviää sairaalahoidon aikana Tutkimuslääke annettu vasta 12-13 minuuttia kohteeseen saapumisen jälkeen ROSC-viive 42-43 minuuttia Lidokaiiniin verrattuna enemmän kammiovärinäpotilaita elossa sairaalaan (Dorian et al, NEJM 2002) Ero häviää jälleen sairaalahoidon aikana Tutkimuslääke annettu 15-16 minuuttia defibrillaation jälkeen, 24-25 minuuttia hälytyksestä

Ensihoidossa tavoittamisviive + lääkehoidon aloitusviive = pitkä aika Mediaani >> 10 min Käsiintippuneilla hoitoviive lyhyt Osuus n. 15% Eivät aina sisälly tutkimukseen Sairaalassa lääkehoidon aloitusviive on lyhyt

Adrenaliini sairaalassa? ASY/PEA, >25 000 osastoelvytystä

Hoitointerventioiden hyöty Ensihoidosta saatava tutkimusnäyttö koskee viivästynyttä interventiota Ei tule yleistää koskemaan varhaisen intervention hyötyä Ensihoidon viiveistä johtuen valtaosa asystolepotilaista ennusteettomia PEA heterogeeninen ryhmä osa täysin ennusteettomia Elvytystutkimus on hyvin haasteellista, sekoittavia tekijöitä on hyvin paljon

Yhteenveto Tilastoihin perustuva ennuste riippuu useista osatekijöistä Määritelmät, rajaukset, alue, väestö Tilasto kertoo otoksesta Otoskoko määrittää kuinka hyvän kuvan tilasto antaa todellisuudesta Merkitykset ja syy-yhteydet tulee analysoida, ei arvioida Arvioitaessa omia tilastoja, on vaikeata selvittää: Mikä ennusteen tulisi olla? Mikä ennuste on? Keskeisimmät ennusteeseen vaikuttavat, tiedossa olevat tekijät ovat alkurytmi ja viiveet Viiveet suhteutettava tilanteeseen Myös hoitointerventioiden teho on aikariippuvainen