Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Hakkuumahdollisuusarviot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Suomen metsävarat

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien inventointi

Energiapuun korjuun laatu 2014

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Taimikonhoidon perusteet.

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Metsäohjelmien seuranta

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Metsäohjelman seuranta

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsäohjelman seuranta

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Metsäohjelman seuranta

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Puukauppa, joulukuu 2013

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa, maaliskuu 2011

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Taimikonhoito Varhaishoito - taimikonperkaus poistetaan vesa- tai siemensyntyinen kilpaileva puusto reikäperkaus tai täysperkaus Taimikonharvennus valitaan ensiharvennukseen saakka kasvatettavat puut harvennetaan pääpuulajia kaikista jäävistä puista ainespuuta perataan kilpailevaa lehtipuustoa

Taimikonhoiton vaikutukset Taimikonhoidon vaikutukset puuston kehitykseen annetaan parhaille puille kasvutilaa = > kasvu nopeutuu otetaan huonolaatuiset pois = > laatu paranee tuhoriskit pienenevät (lumi- ja hirvituhot) = > elinvoimainen puusto Vaikutukset puuntuotokseen ja taloustulokseen ensiharvennuksesta saadaan enemmän ainespuuta myöhemmissä harvennuksissa voidaan korjata järeämpää puuta päätehakkuutulot kasvavat ja aikaistuvat, koska puusto järeytyy nopeammin ja on laadultaan parempaa kuin hoitamattomassa metsässä

Varhain harvennettu kuusentaimikko 2000 elinvoimaista puuta/ha, joista 90 % kuusia, 10 % muita puulajeja (koivuja ja mäntyjä) kaikilla kasvavilla puilla riittävästi kasvutilaa ja edellytykset kehittyä taloudellisesti arvokkaiksi puiksi

Harventamatta kasvanut istutettu kuusentaimikko hyvin tiheä, riukuuntunut lehtipuusto vallannut kasvutilan (puustosta 80 % lehtipuita) kuusen istutustaimet jääneet lehtipuuston alle, ovat hidaskasvuisia ja elinvoimaltaan heikkoja taloudellisesti arvokkaimman puuston kehitysedellytykset ovat heikentyneet ratkaisevasti

Laskelmat taimikonhoitomäärien vaikutuksesta Tehtiin skenaariotarkastelu, jossa vertailtiin kolmen erilaisen taimikonhoidon toteutustason seurauksia tulevan 30 vuoden aikana lähtötilanteena VMI10-maastokoealatiedot puuston kehityksen simulointi eri käsittelyskenaarioiden mukaisesti Metlan Motti-ohjelmistolla Nyt esitetään alustavat tulokset kolmen metsäkeskuksen alueelle tehdyistä laskelmista Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Tarkasteltavina eri skenaarioiden väliset erot hakkuukertymissä puuston rakenteessa 30 vuoden kuluttua

Laskelmat taimikonhoitomäärien vaikutuksesta Skenaariot 1. Kaikki taimikonhoitotyöt tästä eteenpäin tehdään metsänhoitosuositusten mukaisesti (Hoidettu) 2. Toteutuvat taimikonhoitomäärät suhteessa metsänhoidolliseen tarpeeseen säilyvät nykytasolla (Nykytaso) 3. Taimikonhoidot jätetään kokonaan tekemättä (Hoitamaton) kaikissa skenaarioissa muiden hakkuiden toteutus likamain viime vuosien tasolla ja hakkuumäärät jakautuvat suhteellisen tasaisesti tulevan 30- vuoden ajalle

Puuston tilavuus v. 2004-2008 milj. m 3 60 50 40 30 20 Mäntytukki Kuusitukki Lehtpuutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtipuukuitu 10 0 Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala

Vuotuiset hakkuukertymät v. 2004-2008 1000 m³/v 2500 2000 1500 1000 Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtipuukuitu 500 0 Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala

Vuotuiset taimikonhoito-alat kolmen metsäkeskuksen alueella 1000 ha/v 35 30 25 20 15 2004-2008 toteutunut VMI:ssä arvioitu tarve tulevan viiden vuoden aikana Laskennallinen hoitotarve tulevan 10 vuoden aikana 10 5 0 Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala

Tulokset Taimikonhoidon toteutusmäärien vaikutukset hakkuukertymiin tulevan 30 vuoden aikana Ei mainittavaa vaikutusta hakkuukertymien kokonaismääriin lähimmän 30 vuoden aikana suurin osa hakkuukertymistä saadaan metsistä, jotka ovat nyt jo ohittaneet taimikonhoitovaiheen Ensiharvennuskertymien poistuman keskijäreys pienempi skenaarioissa Nykytaso ja Hoitamaton verrattuna skenaarioon Hoidettu

Taimikonhoidon vaikutus eri puutavaralajien kokonaistilavuuksiin 30 vuoden kuluttua. Vertailutasona suhteellinen ero, % 10 skenaario 1: Hoidettu Skenaario: Hoitamaton 5 0-5 -10-15 Mäntytukki Kuusitukki Lehtpuutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtipuukuitu -20-25 -30 Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala

Taimikonhoidon vaikutus eri puutavaralajien kokonaistilavuuksiin 30 vuoden kuluttua. Vertailutasona suhteellinen ero, % 10 skenaario 1: Hoidettu Skenaario: Nykytaso 5 0-5 -10-15 Mäntytukki Kuusitukki Lehtpuutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtipuukuitu -20-25 -30 Häme-Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala

Päätelmät Taimikoiden hoito/hoitamattomuus vaikuttaa kasvavan puuston määrään ja laatuun ja tulevaisuuden hakkuukertymiin järeätä puuta tuotetaan hitaammin ja vähemmän lehtipuuston osuus tulee lisääntymään kuusen osuus tulee vähenemään Täysimääräisesti vaikutukset näkyvät vasta tämän päivän taimikoiden saavuttaessa päätehakkuuvaiheessa Taimikoiden harventamattomuus vaikuttaa eniten järeän tukkipuun kertymiin Puunkorjuu entistä kalliimpaa: poistettava enemmän mutta pienempiä puita