Rakennerahastouudistus

2000 Sisällys - 2006 Rakennerahastouudistus Vertaileva selvitys: Kaudet 1994 1999 ja 2000 2006 1. KESKITTÄMINEN 1.1. Ensisijaiset tavoitteet.................................9 1.2. Kalastus ja maaseudun kehittäminen...................15 1.3. Yhteisöaloitteet....................................17 1.4. Varat............................................18 2. OHJELMATYÖ 2.1. Tukitoimet........................................20 2.2. Vastuualueet......................................22 2.3. Varainhoito.......................................24 2.4. Rahoituksen edellytykset.............................25 3. KUMPPANUUS.........................................26 4. TÄYDENTÄVYYS.......................................27 5. TEHOKKUUS 5.1. Seuranta.........................................28 5.2. Arviointi..........................................29 5.3. Tarkastukset.......................................30 5.4. Tiedottaminen ja julkisuus............................31 ASETUSTEKSTIT Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä.......................................33 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1783/1999, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999, Euroopan aluekehitysrahastosta.......................75 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1999, Euroopan sosiaalirahastosta..........................79 Neuvoston asetus (EY) N:o 1263/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä.........................83 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta......86 Sisällys 5

Rakennerahastouudistus 2000-2006 Vertaileva selvitys Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 7

1. Keskittäminen 1.1. Ensisijaiset tavoitteet TAVOITTEIDEN MÄÄRITELMÄT Kuusi tavoitetta Tavoite 1: kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen ja rakenteellinen sopeuttaminen Tavoite 2: teollisuuden taantumisesta kärsivien alueiden uudistaminen Tavoite 3: pitkäaikaistyöttömyys ja työmarkkinoille pääsy Tavoite 4: teollisuuden muutoksiin sopeutuminen Tavoite 5a: maatalouden ja kalatalouden rakennemuutos Tavoite 5b: herkkien maaseutualueiden kehittäminen Tavoite 6 (otettu käyttöön Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjalla): erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittäminen Kolme tavoitetta Tavoite 1: kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehittäminen ja rakenteellinen mukauttaminen Tavoite 2: rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellinen ja sosiaalinen uudelleenjärjestely Tavoite 3: koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikkojen ja järjestelmien mukauttaminen ja nykyaikaistaminen Tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden kalatalousalan rakennetoimia varten on otettu käyttöön erityinen tukitoimi. Maaseudun kehittämistoimet pannaan täytäntöön Euroopan unionin koko alueella, ja ne rahoitetaan joko rakennerahastojen tai yhteisen maatalouspolitiikan määrärahoista. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 9

1.1. Tavoite 1 TAVOITE 1: KEHITYKSESSÄ JÄLKEEN JÄÄNEIDEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA RAKENTEELLINEN SOPEUTTAMINEN Tukikelpoisuus: NUTS II -tason alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Menetelmä: Tukikelpoisten alueiden täydellinen luettelo julkaistaan puiteasetuksen liitteenä. Neuvosto voi tehdä siihen tarkistuksia. Tulos: Kokonaiskattavuus: 26,6 % yhteisön väestöstä. Rakennerahastot: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR. TAVOITE 6: ERITTÄIN HARVAAN ASUTTUJEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN Tukikelpoisuus: Pääasiassa NUTS II -tasoiset Suomen ja Ruotsin alueet, joiden väestötiheys on erittäin alhainen (enintään 8 asukasta neliökilometrillä). Menetelmä: Kyseisten alueiden täydellinen luettelo julkaistaan Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan liitteenä, ja se on voimassa viisi vuotta (1995 1999). Neuvosto voi tehdä siihen tarkistuksia. TAVOITE 1: KEHITYKSESSÄ JÄLKEEN JÄÄNEIDEN ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA RAKENTEELLINEN UUDELLEENJÄRJESTELY Tukikelpoisuus: NUTS II -tason alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta Entiset tavoite 6 -alueet (Suomi ja Ruotsi) Syrjäisimmät alueet (Ranskan merentakaiset departementit, Kanariansaaret, Azorit ja Madeira). Menetelmä: Komissio vahvisti 1. heinäkuuta 1999 tukikelpoisten alueiden luettelon. Tähän luetteloon ei voi tehdä tarkistuksia. Tavoitteen 1 varoista rahoitetaan myös kaksi erityisohjelmaa: Rauhanprosessin tukemista Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueilla koskeva Peace-ohjelma (kaudella 2000 2004), Erityisohjelma Ruotsissa sijaitsevilla tietyillä NUTS II -tason alueilla, joiden alhainen väestötiheys vastaa Ruotsin liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 6 tarkoitettuja perusteita (kausi 2000 2006). Tulos: Kokonaiskattavuus: 22,2 % yhteisön väestöstä. Rakennerahastot: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR. Tulos: Kokonaiskattavuus: 0,4 % yhteisön väestöstä. Rakennerahastot: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR. Puiteasetus: 8 artiklan 1, 2 ja 3 kohta, liite 1; Neuvoston päätös 95/1/EY, tehty 1 päivänä tammikuuta 1995: 52 artikla (pöytäkirja nro 6). Yleisasetus: 22 johdantokappale, 3 ja 6 artikla. 10 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

Kaudella 2000 2006 tukikelpoiset tavoite 1 -alueet (komission päätös, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1999) Saksa: Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt, Thüringen Kreikka: Anatoliki Makedonia, Thraki, Kentriki Makedonia, Dytiki Makedonia, Thessalia, Ipeiros, Ionia Nisia, Dytiki Elláda, Sterea Elláda, Peloponnisos, Attiki, Voreio Aigaio, Notio Aigaio, Kriti (eli koko maa) Espanja: Galicia, Principado de Asturias, Castilla y León, Castilla-La Mancha, Extremadura, Comunidad Valenciana, Andalucía, Región de Murcia, Ceuta y Melilla, Canarias Ranska: Guadeloupe, Martinique, Guyane, Réunion Italia: Campania, Puglia, Basilicata, Calabria, Sicilia, Sardegna Irlanti: Border Midlands & Western Itävalta: Burgenland Portugali: Norte, Centro, Alentejo, Algarve, Açores, Madeira Suomi: Itä-Suomi, Väli-Suomi (osittain), Pohjois-Suomi (osittain) Ruotsi: Norra Mellansverige (osittain), Mellersta Norrland (osittain), Övre Norrland (osittain) Yhdistynyt kuningaskunta: South Yorkshire, West Wales & The Valleys, Cornwall & Isles of Scilly, Merseyside. Siirtymäkauden tuki 2000 2006 Asetuksissa säädetään soveltuvasta siirtymäkauden tuesta alueille, jotka olivat kaudella 1994 1999 tukikelpoisia alueellisten tavoitteiden mukaisesti mutta jotka eivät ole enää tukikelpoisia kaudella 2000 2006. Asteittain vähenevää siirtymäkauden tukea koskevan järjestelmän ansiosta voidaan välttää yhteisön tuen äkillinen katkeaminen ja vakiinnuttaa aikaisempien rakennetukitoimien avulla saavutetut tulokset. Niiden alueiden osalta, jotka eivät enää ole tukikelpoisia tavoitteen 1 mukaisesti, olisi tehtävä ero uuteen tavoitteeseen 2 liittyvät tukikelpoisuuden perusehdot täyttävien alueiden ja muiden asianomaisten alueiden välillä. Ensiksi mainitut alueet voivat saada siirtymäkauden tukea neljästä rakennerahastosta 31. joulukuuta 2006 asti (kaavio A), kun taas muiden alueiden EAKR:sta saama tuki päättyy 31. joulukuuta 2005 (kaavio B). Kaavio B Kaavio A ESR EMOTR:n ohjausosasto KOR EAKR ESR EMOTR:n ohjausosasto KOR EAKR 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Siirtymäkauden tukea saavat tavoite 1 -alueet (komission päätös, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1999) Saksa: Ostberlin Belgia: Hainaut Espanja: Cantabria Ranska: Korsika ja Valenciennes, Douai ja Avesnes Italia: Molise Irlanti: Southern, Eastern Alankomaat: Flevoland Portugali: Lisboa e Vale do Tejo Yhdistynyt kuningaskunta: Northern Ireland, Highlands & Islands. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 11

1.1. Tavoite 2 TAVOITE 2: TEOLLISUUDEN TAANTUMISESTA KÄRSIVIEN ALUEIDEN UUDISTAMINEN Tukikelpoisuus: Kolme edellytystä: työttömyysaste korkeampi kuin yhteisön keskiarvo, teollisuustyöpaikkojen prosenttiosuus suurempi kuin yhteisön keskiarvo, teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyminen. Menetelmä: Komissio vahvistaa luettelon jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella ja kunkin jäsenvaltion kanssa tiiviisti neuvotellen. Luettelo on voimassa kuusi vuotta, mutta siihen voidaan tehdä tarkistuksia kolmannen vuoden jälkeen. Tulos: Kokonaiskattavuus 1994 1999: 16,3 % yhteisön väestöstä. Rakennerahastot: EAKR, ESR. TAVOITE 5B: HERKKIEN MAASEUTUALUEIDEN KEHITTÄMINEN Tukikelpoisuus: Yleinen peruste: taloudellisen kehityksen alhainen taso. Kolme muuta perustetta, joista vähintään kahden pitää täyttyä: maataloustyöpaikkojen suuri osuus, alhainen maataloustulo, harva asutus tai poismuutto. Menetelmä: Komissio vahvistaa luettelon jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella ja kunkin jäsenvaltion kanssa tiiviisti neuvotellen. Luettelo on voimassa kuusi vuotta. Siihen ei voida tehdä tarkistuksia. Tulos: Kokonaiskattavuus 1994 1999: 8,8% yhteisön väestöstä TAVOITE 2: RAKENTEELLISISSA VAIKEUKSISSA OLEVIEN ALUEIDEN TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN UUDELLEENJÄRJESTELY Tukikelpoisuus: Teollisuusalueet: samat kolme perustetta. Maaseutualueet: harva asutus tai maataloustyöpaikkojen suuri osuus yhdessä korkean työttömyysasteen tai väestön vähenemisen kanssa. Kaupunkialueiden on täytettävä vähintään yksi seuraavista viidestä perusteesta: pitkäaikaistyöttömien suuri osuus, korkea köyhyysaste, saastunut ympäristö, rikollisuus, alhainen koulutustaso. Kalastusalueet: kalatalousalan työpaikkojen merkittävä osuus ja alan työpaikkojen määrän väheneminen. Menetelmä: 1. Asetuksessa säädetään yhteisön kohdeväestön enimmäismäärä: 18%. 2. Komissio vahvistaa kohdeväestön enimmäismäärän kussakin jäsenvaltiossa ottaen huomioon teollisuusja maaseutualueiden väestön, työttömyysasteen ja pitkäaikaistyöttömien määrän tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. Kohdeväestön väheneminen suhteessa tavoitteiden 2 ja 5b kohdeväestöön kaudella 1994 1999 saa olla enintään yksi kolmasosa. 3. Jäsenvaltiot ehdottavat perusteet täyttävien alueiden luetteloa. Vähintään 50%:n kohdeväestöstä on asuttava perusteet täyttävillä teollisuus- ja maaseutualueilla. 4. Komissio vahvistaa lopullisen luettelon kunkin jäsenvaltion kanssa tiiviisti neuvotellen. Luettelo on voimassa seitsemän vuotta, mutta siihen voidaan tehdä välitarkistuksia vakavista kriiseistä kärsivien alueiden lisäämiseksi siihen. Kohdeväestön enimmäismäärät kullakin alueella on otettava huomioon tarkistuksia tehtäessä. Rakennerahastot: EAKR, ESR. Rakennerahastot: EMOTR:n ohjausosasto, EAKR, ESR. Puiteasetus: 9 artikla (1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohta), liite 1, 11 a artikla (1, 2, 3, ja 4 kohta); Neuvoston päätös 95/1/EY, tehty 1 päivänä tammikuuta 1995: 52 artikla (pöytäkirja nro 6). Yleisasetus: 15 johdantokappale, 4 ja 6 artikla. 12 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

Tavoitteen 2 kohdeväestön enimmäismäärät kaudella 2000 2006 (komission päätös, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1999) Valtio Kohdeväestön enimmäismäärät (1 000 asukasta) %:a väestöstä B 1 269 12 DK 538 10 D 10 296 13 GR - - E 8 809 22 F 18 768 31 IRL - - I 7 402 13 L 118 28 NL 2 333 15 A 1 995 25 P - - FIN 1 582 31 S 1 223 14 UK 13 836 24 EUR-15 68 170 18 Siirtymäkauden tuki 2000 2006 Asetuksissa säädetään soveltuvasta siirtymäkauden tuesta alueille, jotka olivat kaudella 1994 1999 tukikelpoisia alueellisten tavoitteiden mukaisesti mutta jotka eivät enää ole tukikelpoisia kaudella 2000 2006. Asteittain vähenevää siirtymäkauden tukea koskevan järjestelmän ansiosta voidaan välttää yhteisön tuen äkillinen katkeaminen ja vakiinnuttaa aikaisempien rakennetukitoimien avulla saavutetut tulokset. Vuonna 1999 tavoitteiden 2 ja 5b mukaisesti tukikelpoiset alueet, jotka eivät ole enää tukikelpoisia uuden tavoitteen 2 mukaisesti, saavat siirtymäkauden tukea EAKR:sta 31. joulukuuta 2005 asti. Vuosina 2000 2006 niille voidaan myöntää lisäksi ESR:n tavoite 3 -tukea, EMOTR:n tukiosaston tukea maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteiden osana sekä KOR:n tukea yhteisen kalastuspolitiikan liitännäistoimenpiteiden osana. EAKR ESR (tavoite 3) EMOTR:n tukiosasto (maaseudun kehittäminen) KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 13

1.1. Tavoite 3 TAVOITE 3: PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN TORJUNTA JA AMMATTIIN KOULUTTAMINEN Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta sekä nuorten ja työmarkkinoilta syrjäytymisen uhkaamien henkilöiden ammattiin pääsyn helpottaminen. Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työmarkkinoilla. Menetelmä: Sovelletaan tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. TAVOITE 4: TEOLLISUUDEN MUUTOKSIIN SOPEUTUMINEN Helpotetaan työntekijöiden sopeuttamista teollisiin muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen. Menetelmä: Sovelletaan tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. TAVOITE 3: KOULUTUKSEEN, AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN JA TYÖLLISYYTEEN LIITTYVIEN POLITIIKKOJEN JA JÄRJESTELMIEN MUKAUTTAMINEN JA NYKYAIKAISTAMINEN Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tukeminen työttömyyden torjumiseksi. Työmarkkinoille pääsyn edistäminen ottaen erityisesti huomioon ne, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen. Työllistettävyyden parantaminen jatkuvan koulutuksen avulla. Toimenpiteet, joilla pyritään ennakoimaan ja helpottamaan sopeutumista taloudellisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Tämä tavoite muodostaa alueellisia erityispiirteitä unohtamatta viitekehyksen kaikille henkilöresurssien kehittämistoimille kansallisella alueella. Siinä otetaan huomioon Amsterdamin sopimuksen työllisyyttä koskeva luku sekä uusi Euroopan työllisyysstrategia. Menetelmä: Sovelletaan tavoite 1 -alueiden ulkopuolella. Puiteasetus: 10 artikla. Yleisasetus: 8 johdantokappale, 5 ja 13 artikla. 14 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

1.2. Kalastus ja maaseudun kehittäminen TAVOITE 5A: MAATALOUDEN JA KALATALOUDEN RAKENNEMUUTOS Koko unionissa toteutettavien tukitoimien tavoitteena on: tuotantorakenteiden parantaminen (maatalous ja kalastus), epäsuotuisten alueiden luonnonhaittakorvaukset (maatalous), tuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen (maatalous ja kalastus), nuorten viljelijöiden aloitustuki. Menetelmä Sovelletaan Euroopan unionin koko alueella: Tavoite 1 -alueiden ulkopuolella: erillinen ohjelmatyö Tavoite 1 -alueilla: ohjelmatyö yhteisön tukikehysten yhteydessä MAASEUDUN KEHITTÄMINEN ON YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN (YMP) TOINEN PILARI EMOTR-asetus maaseudun kehittämisestä sisältää unionin kaikkia maaseutualueita koskevia toimenpiteitä. Näitä ovat: maatilainvestoinnit, nuorten viljelijöiden aloitustuki, ammatillinen koulutus, varhaiseläketuet, luonnonhaittakorvaukset epäsuotuisilla tai ympäristörajoitteisilla alueilla, maatalouden ympäristötoimenpiteet, maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, metsätalouden kehittäminen ja metsien hyödyntäminen, maaseutualueiden mukauttamista ja kehittämistä koskevat toimenpiteet. Menetelmä Tavoite 1 -alueilla nämä toimenpiteet rahoitetaan EMOTR:n ohjausosastosta, lukuun ottamatta epäsuotuisten alueiden luonnonhaittakorvauksia, varhaiseläketukia, maatalouden ympäristötoimenpiteitä sekä metsätalouden kehittämiseen ja metsien hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta. Muut kuin tavoitteen 1 mukaiset toimenpiteet rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta. KALATALOUDEN RAKENNEMUUTOS Koko unionissa toteutettavien tukitoimien tavoitteena on: pyyntiponnistusten säätely, laivaston nykyaikaistaminen ja vesiviljelyn kehittäminen, merialueiden suojelu, kalastussatamien kaluston hankkiminen, kalastustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, tuotteiden menekin edistäminen. Menetelmä Tavoite 1 -ohjelmiin (tukikelpoisilla alueilla) ja kansallisen tason erityisohjelmiin (muilla alueilla) kuuluvat toimenpiteet rahoitetaan KOR:sta. Puiteasetus: 11 artikla. Yleisasetus: 9 ja 10 johdantokappale; EMOTR-asetus maaseudun kehittämisestä; KOR-asetus. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 15

1.3. Yhteisöaloitteet 13 yhteisöaloitetta Interreg II: rajat ylittävä yhteistyö (ohjelmalohko A), energiaverkot (ohjelmalohko B), yhteistyö aluesuunnittelun alalla (ohjelmalohko C). Employment: NOW: naisten tasapuolisten työllistymismahdollisuuksien edistäminen sekä naisten tulevaisuuden ammatteihin ja johtavaan asemaan pääsyn helpottaminen, Horizon: vammaisten työllistymismahdollisuuksien parantaminen, Nuoret: kouluttamattomien alle 20-vuotiaiden integrointi työmarkkinoille, Integra: sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamien henkilöiden integrointi sekä toimet rasismia ja muukalaisvihaa vastaan. Leader II: maaseudun kehittäminen. Adapt: työntekijöiden sopeuttaminen teollisuuden muutoksiin ja tietoyhteiskuntaan. SME: pk-yritysten kilpailukyvyn lisääminen. Urban: kaupunkien ongelmalähiöiden kehittäminen. Konver: puolustussektorista riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen. Regis II: erittäin syrjäisten alueiden integrointi. Retex: tekstiili- ja vaateteollisuudesta riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen. Resider II: terästeollisuusalueiden uudistaminen. Rechar II: hiilikaivosteollisuusalueiden uudistaminen. Peace: rauhan ja sovittelun tukeminen Pohjois- Irlannissa. Pesca: kalastuksesta riippuvaisten alueiden elinkeinoelämän monipuolistaminen. Neljä yhteisöaloitetta Interreg III: rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö, jolla pyritään edistämään Euroopan alueen sopusointuista ja tasapainoista kehittämistä ja suunnittelua. Leader+: maaseudun kehittäminen yhdennettyjen kehittämisohjelmien ja paikallisten toimintaryhmien yhteistyön avulla. Equal: valtioiden välinen yhteistyö kaikenlaisen työmarkkinoille pääsyyn liittyvän syrjinnän ja epätasa-arvon uusien estämistapojen osalta. Urban: vaikeuksissa olevien kaupunkien ja niiden ongelmalähiöiden taloudellinen ja sosiaalinen elvyttäminen kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Valitsematta jääneiden kauden 1994 1999 yhteisöaloitteiden teemat voidaan sisällyttää tavoitteiden 1, 2 ja 3 ohjelmiin. Yleisasetus: 20 ja 21 artikla. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 17

1.4. Varat KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT VARAT 141 471 miljoonaa ecua (vuoden 1992 hintoina), josta 68 % tavoitteeseen 1. 9 % käytettävissä olevista määrärahoista käytetään yhteisöaloitteisiin. Määrärahat sidotaan indeksiin kunkin yhteisön tukikehyksen tasolla. 195 miljardia euroa (vuoden 1999 hintoina), josta 69,7 % tavoitteeseen 1, 11,5 % tavoitteeseen 2, 12,3 % tavoitteeseen 3 ja 0,5 % rakenteellisiin toimiin tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden kalatalousalalla. 5,35 % käytettävissä olevista määrärahoista käytetään yhteisöaloitteisiin. yhteisön talousarvion tasolla määrärahoihin tehdään kahden prosentin indeksikorotus vuosittain (vuosien 2004 2006 osalta tekninen tarkistus tarvittaessa vuonna 2003). MÄÄRÄRAHOJEN JAKAUTUMINEN JÄSENVALTIOIDEN KESKEN Tavoitteet 1, 2, 3, 4 ja 5b: Komissio jakoi määrärahat seuraavia objektiivisia perusteita noudattaen: tukikelpoinen väestö, kansallinen vauraus, alueellinen vauraus, rakenteellisten ongelmien vakavuus mukaan lukien työttömyys ja kyseeseen tulevien tavoitteiden osalta maaseutualueiden kehitystarpeet. Tavoite 6: Tavoitteen 6 määrärahojen jakautuminen on esitetty Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjassa. Tavoite 5a: Komissio jakoi määrärahat pyrkien takaamaan edellisen kauden jatkuvuuden ja ottaen huomioon maatalous- ja kalatalousalan erityiset rakenteelliset tarpeet. Tavoitteet 1 ja 2: Komissio jakaa määrärahat seuraavia perusteita noudattaen: tukikelpoinen väestö, kansallinen vauraus, alueellinen vauraus, rakenteellisten ongelmien vakavuus mukaan lukien työttömyysaste. Tavoite 3: Komissio jakaa määrärahat seuraavia perusteita noudattaen: tukikelpoinen väestö, työllisyystilanne, sosiaalisen syrjäytymisen vakavuus, koulutustaso ja naisten osallistuminen työmarkkinoille. Kalastus: Komissio jakaa varat. Suoritusvaraus: Kauden alussa suoritusvaraukseen jätetään 4 % kullekin jäsenvaltiolle jaetuista määrärahoista. Komissio jakaa varauksen kauden puolivälissä kunkin jäsenvaltion kanssa tiiviisti neuvotellen parhaiten edistyneille ohjelmille. Puiteasetus: 12 artikla; EAKR-asetus: 7 ja 10 artikla; ESR-asetus: 6 artikla; EMOTR:n ohjausosasto -asetus: 8 artikla; KOR-asetus: 4 artikla. Yleisasetus: 22 johdantokappale, 7, 20, 21, 22, 23 ja 44 artikla. 18 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

1. Kauden 2000 2006 vuotuiset menot (miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina) Rakennerahastot 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 29 430 28 840 28 250 27 670 27 080 27 080 26 660 2. Kauden 2000 2006 määrärahojen ohjeellinen jakautuminen jäsenvaltioittain (miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina) Jäsenvaltio Tavoite 1 Siirtymäkauden tuki, aikaisempi tavoite 1 Tavoite 2 Siirtymäkauden tuki, aikaisemmat tavoitteet 2 ja 5b Tavoite 3 B 0 625 368 65 737 34 1 829 DK 0 0 156 27 365 197 745 D 19 229 729 2 984 526 4 581 107 28 156 EL 20 961 0 0 0 0 0 20 961 E 37 744 352 2 553 98 2 140 200 43 087 F 3 254 551 5 437 613 4 540 225 14 620 IRL (1) 1 315 1 773 0 0 0 0 3 088 I 21 935 187 2 145 377 3 744 96 28 484 L 0 0 34 6 38 0 78 NL 0 123 676 119 1 686 31 2 635 A 261 0 578 102 528 4 1 473 P 16 124 2 905 0 0 0 0 19 029 FIN 913 0 459 30 403 31 1 836 S (2) 722 0 354 52 720 60 1 908 UK (1) 5 085 1 166 3 989 706 4 568 121 15 635 EUR-15 127 543 8 411 19 733 2 721 24 050 1 106 183 564 (1) Mukaan lukien Peace (2000 2004). (2) Mukaan lukien Ruotsin rannikkoalueiden erityisohjelma. Kalatalouden rahoitusväline (tavoitteen 1 ulkopuolella) Yhteensä 3. Kauden 2000 2006 budjettivarojen jakautuminen tukitoimien välillä Määrärahat (miljardia euroa) %:a rakennerahastojen budjetista Siirtymäkauden tuki (%) Tavoite 1 135,900 69,70% 4,3% Tavoite 2 22,500 11,50% 1,4% Tavoite 3 24,050 12,30% - Kalastus (tav.1 ulkopuolella) 1,110 0,50% - Yhteisöaloitteet 10,440 5,35% - - Interreg 4,875 - Equal 2,847 - Leader+ 2,020 - Urban Innovatiiviset toimet ja 0,700 tekninen apu 1,000 0,51% - Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 19

2. Ohjelmatyö 2.1. Tukitoimet RAHASTOJEN TUKI Tavoite 1: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR. Tavoite 2: EAKR, ESR. Tavoite 3: ESR. Tavoite 4: ESR. Tavoite 5a: EMOTR:n ohjausosasto, KOR. Tavoite 5b: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto. Tavoite 6: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR. Yhteisöaloitteet: yksi tai useampi rahasto. Tavoite 1: EAKR, ESR, EMOTR:n ohjausosasto, KOR. Tavoite 2: EAKR, ESR. Tavoite 3: ESR. Tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden kalatalousalan rakenteelliset toimet: KOR. Maaseudun kehittämistoimet Euroopan unionin koko alueella: EMOTR:n ohjaus- ja tukiosasto tavoite 1 -alueilla ja EMOTR:n tukiosasto muilla alueilla. Kutakin yhteisöaloitetta rahoitetaan yhdestä rakennerahastosta: - Interreg ja Urban: EAKR, - Leader+: EMOTR:n ohjausosasto, - Equal: ESR. TUKITOIMIEN SISÄLTÖ Tukitoimien sisältöä ei ole määritelty yksiselitteisesti: Suunnitelmien ja yhteisön tukikehysten sisältö määritellään kullekin tavoitteelle. Toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelmaasiakirjojen sisältöä ei määritellä. Kaikkien tukitoimien sisältö on määritelty: Suunnitelmat, yhteisön tukikehykset, toimenpideohjelmat ja yhtenäiset ohjelmaasiakirjat (kaikki tavoitteet): strategiset toimintalinjat, varat ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Yhteisöaloiteohjelma: tarkennettu komission suuntaviivoissa. Ohjelma-asiakirjan täydennys: toimenpiteet, lopulliset edunsaajat, toimenpiteiden rahoitussuunnitelma, tiedotustoimet. Puiteasetus: 2, 5, 8, 9, 10 ja 11 artikla; Yhteensovittamisasetus: 8 ja 13 artikla; EAKR-asetus: 5 artikla. Yleisasetus: 2, 9, 16, 17, 18, 19, 21 ja 25 artikla; EMOTR-asetus: 40 artikla. 20 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

TUKITOIMIEN VALMISTELU Klassinen 3-vaiheinen menettelytapa: Jäsenvaltio esittää kehittämissuunnitelman. Komissio laatii suunnitelman pohjalta jäsenvaltion ja kyseisten alueiden kanssa neuvotellen yhteisön tukikehyksen (YTK). Komissio tekee päätökset varsinaisista tukitoimista: toimenpideohjelma (TO) sekä suurhanke, yleiskattava tuki tai tekninen apu (vähän käytettyjä). Yksinkertaistettu 2-vaiheinen menettelytapa: Jäsenvaltio esittää kehittämissuunnitelman. Komissio vahvistaa yhtenäisen ohjelma-asiakirja (YOA). Ei erityisiä säännöksiä yhteisöaloiteohjelmista. Ensisijaiset tavoitteet ja kalastus: Jäsenvaltiot esittävät komissiolle aluksi kehittämissuunnitelmat (joihin voi liittyä ehdotukset toimenpideohjelmiksi). Tavoite 1: Komissio laatii ja vahvistaa kehittämissuunnitelman perusteella yhteisön tukikehyksen (YTK), jota täydennetään toimenpideohjelmilla (TO). Jos Euroopan unionin määrärahat ovat alle 1 miljardia euroa, komissio vahvistaa pääsääntöisesti yhtenäisen ohjelmaasiakirjan (YOA). Tavoitteet 2 ja 3 sekä kalastus: pääsääntöisesti komissio laatii ja vahvistaa kehittämissuunnitelman perusteella yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja (YOA). Jäsenvaltiot voivat kuitenkin halutessaan laadituttaa yhteisön tukikehyksen (YTK). Suurhankkeet ja yleiskattavat tuet yhdistetään muihin tukimuotoihin. Jäsenvaltioiden ja/tai alueiden on täydennettävä kutakin toimenpideohjelmaa ja yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa ohjelma-asiakirjan täydennyksellä. Rakennerahastojen tukea kanavoidaan myös yhteisöaloiteohjelmien, innovatiivisten toimien ja teknisen avun toimenpiteiden kautta. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 21

2.2. Vastuualueet 1. OHJELMATYÖ YHTEISÖN TASOLLA Asetukseen sisältyy: luettelo tavoite 1 -alueista. Komissio vahvistaa: tavoite 2 ja 5b -alueiden luettelon, kokonaismäärärahojen ohjeellisen jakautumisen jäsenvaltioittain. Komissio vahvistaa: tavoite 1 -alueiden luettelon, tavoite 2 -alueiden luettelon, kokonaismäärärahojen ohjeellisen jakautumisen jäsenvaltioittain, toimintalinjoja koskevat ohjeelliset suuntaviivat (jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen); ensimmäisen kerran viimeistään kuukauden kuluttua yleisasetuksen voimaantulosta ja toisen kerran ennen välitarkistusta, kutakin yhteisöaloitetta koskevat suuntaviivat (tavoitteet, soveltamisala ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt). 2. OHJELMATYÖ KANSALLISELLA TASOLLA Kansallisella, alueellisella tai muulla tasolla nimetyt viranomaiset: valmistelevat suunnitelmat ja ohjelmat, toimittavat suunnitelmat ja ohjelmat komissiolle. Kansallisella, alueellisella tai muulla tasolla nimetyt viranomaiset: valmistelevat suunnitelmat ja ohjelmat, kuulevat kumppaneita, toimittavat suunnitelmat ja ohjelmat komissiolle. Puiteasetus: 4, 8, 9, 10, 11, 11 a ja 12 artikla; Yhteensovittamisasetus: 5, 8, 10 ja 14 artikla. Yleisasetus: 3, 4, 6, 9, 10, 15, 16, 17, 25, 26, 27, 28, 34 ja 35 artikla. 22 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

3. KOMISSION JA JÄSENVALTIOIDEN VÄLISET NEUVOTTELUT Komissio ja jäsenvaltiot: neuvottelevat yhteisön tukikehysten, yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen, toimenpideohjelmien, yhteisöaloiteohjelmien, suurhankkeiden ja yleiskattavien tukien sisällön ja niiden rahoitussuunnitelman. Komissio: vahvistaa yhteisön tukikehykset, yhtenäiset ohjelma-asiakirjat, toimenpideohjelmat, yhteisöaloiteohjelmat, suurhankkeet ja yleiskattavat tuet. Komissio ja jäsenvaltiot: neuvottelevat yhteisön tukikehysten, yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen, toimenpideohjelmien ja yhteisöaloiteohjelmien sisällön ja niiden rahoitussuunnitelman. Komissio: vahvistaa yhteisön tukikehykset, toimenpideohjelmat, yhtenäiset ohjelma-asiakirjat ja yhteisöaloiteohjelmat, hyväksyy suurhankkeet ja yleiskattavat tuet (tai perusteltu hylkäys) ohjelmien yhteydessä (yhtenäiset ohjelma-asiakirjat, toimenpideohjelmat tai yhteisöaloiteohjelmat). 4. HAJAUTETTU OHJELMATYÖ Seurantakomitea: voi muuttaa tuen myöntämistä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ja rahoitussuunnitelmaa muuttamatta kuitenkaan tuen kokonaismäärää ja noudattaen tavoitteessa yhdenmukaistettuja rajoituksia. Komissio vahvistaa muutokset. Jäsenvaltio tai hallintoviranomainen: vahvistaa ohjelma-asiakirjan täydennyksen ja toimittaa sen komissiolle tiedoksi, muuttaa ohjelma-asiakirjan täydennystä noudattaen tavoitteita ja toimintalinjoille kohdennettujen määrärahojen rajoissa, panee ohjelman täytäntöön (erityisesti huolehtimalla hankkeiden valinnasta). Seurantakomitea: hyväksyy ohjelma-asiakirjan täydennyksen. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 23

2.3. Varainhoito SITOUMUKSET Komission maksusitoumukset tehdään vuosittaiserinä seuraavasti: ensimmäinen erä sidotaan tehtäessä päätös ohjelman hyväksymisestä, tämän jälkeen erät sidotaan rahoitussuunnitelman ja toimien toteutusasteen mukaan. Komissio tekee ensimmäisen vuosittaiserän maksusitoumuksen ohjelma-asiakirjan hyväksymisen yhteydessä. Tämän jälkeen komissio tekee vuosittaiserien maksusitoumukset viimeistään kunkin vuoden 30. huhtikuuta. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä ne sitoumukseen sisältyvät määrät, joita ei ole maksettu sitoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä. MAKSUT Ensimmäinen ennakko on enintään 50 % vastaavasta sitoumuksesta. Toinen ennakko on enintään 30 % kyseisestä sitoumuksesta. Jäännös maksetaan, kun ohjelman päättämiselle asetetut ehdot on täytetty. Komissio maksaa ohjelman hyväksymisen jälkeen 7 %:n ennakon rakennerahastoista ohjelmaan varatusta kokonaistuesta (ennakko on maksettava takaisin komissiolle, jollei menoja ole ilmoitettu 18 kuukauden kuluessa). Tämän jälkeen komissio suorittaa maksut korvatakseen tosiasiallisesti suoritetut ja jäsenvaltion todentamat menot. 5 %:n loppumaksu suoritetaan ohjelman päättyessä, kun komissio on saanut ja hyväksynyt kaikki vaaditut asiakirjat. Yhteensovittamisasetus: 20 ja 21 artikla. Yleisasetus: 31 ja 32 artikla. 24 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

2.4. Rahoituksen edellytykset OSARAHOITUKSEN OSUUS Rakennerahastojen rahoitus vaihtelee tavoitteittain: Tavoite 1: enintään 75 % kokonaiskustannuksista (tai poikkeuksellisesti 80 % koheesiorahaston tukea saavissa jäsenvaltioissa ja 85 % syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla) Muut tavoitteet: enintään 50 % kokonaiskustannuksista Erityinen enimmäismäärä: Sovelletaan yritysinvestointeihin: Tavoite 1: enintään 50 % kokonaiskustannuksista Muut tavoitteet: enintään 30 % kokonaiskustannuksista Eriytetyt enimmäismäärät säilytetään, mutta tukiosuus riippuu myös yhteisön edusta ympäristöön (saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen) sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Erityiset enimmäismäärät: Yritysinvestoinneissa rahastoista voidaan rahoittaa: - enintään 35 % kokonaiskustannuksista tavoitteessa 1, - enintään 15 % kokonaiskustannuksista tavoitteessa 2. Huomattavaa tuloa tuottavissa infrastruktuuriinvestoinneissa rakennerahastoista voidaan rahoittaa: - enintään 40 % kokonaiskustannuksista tavoitteessa 1 (50 % koheesiorahaston tukea saavissa maissa), - enintään 25 % kokonaiskustannuksista tavoitteessa 2. Näitä enimmäismääriä voidaan korottaa enintään 10 %:lla, kun kyse on muusta rahoitusmuodosta kuin suorasta tuesta (uudet rahoitusjärjestelyt). MENOJEN TUKIKELPOISUUS Asetuksissa säädetään ainoastaan menojen tukikelpoisuuden alkupäivästä. Yleissääntö: Sovelletaan kansallisia tukikelpoisuussääntöjä, paitsi jos on tarpeen, että komissio vahvistaa menojen tukikelpoisuutta koskevat yhteiset säännöt. Tukikelpoisuusedellytykset: Täsmälliset määritelmät: alku- ja loppupäivä, lopullinen tuensaaja. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei rahastoista tuettua toimea muuteta merkittävästi 5 vuoden kuluessa tukea koskevan päätöksen tekemisestä. Puiteasetus: 13 artikla; Yhteensovittamisasetus: 15 ja 17 artikla. Yleisasetus: 9, 10, 29 ja 30 artikla. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 25

3. Kumppanuus MÄÄRITELMÄ Periaate: Kumppanuus käsittää tiiviin yhteistyön Euroopan komission ja kunkin jäsenvaltion kansallisten, alueellisten, paikallisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, jäsenvaltion nimeämät talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolet mukaan lukien. Tätä periaatetta sovelletaan tukitoimien valmistelusta niiden täytäntöönpanoon asti kumppanin institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti. Kumppanuuden yleinen määritelmä on säilynyt muuttumattomana, mutta sitä on laajennettu ja siihen osallistuvat: komissio jäsenvaltio alueelliset ja paikalliset viranomaiset (ympäristöviranomaiset mukaan lukien) talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet muut toimivaltaiset elimet (ympäristöala sekä miesten ja naisten tasa-arvo mukaan lukien). YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT Ohjelmatyössä: Komissio laatii suunnitelmien perusteella yhteisön tukikehyksen osana kumppanuutta ja yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Tavoitteet 1, 2, 5a (osittain), 5b ja 6: suunnitelmissa tiedot kansallisella, alueellisella, paikallisella tai muulla tasolla nimetyistä viranomaisista tai elimistä sekä järjestelyt, jotka on tehty ympäristöviranomaisten ottamiseksi mukaan suunnitelmaan. ESR:n tukitoimet: tiedot talouselämän osapuolien ja työmarkkinaosapuolien sekä ammatillisesta koulutuksesta vastaavien laitosten osallistumisesta. Seurantakomiteoissa: Laaditaan asianomaisen jäsenvaltion välisin sopimuksin. Ohjelmatyössä: Jäsenvaltiot kuulevat kumppaneita komissiota varten valmistelluista kehittämissuunnitelmista. Jäsenvaltiot selvittävät suunnitelmissa kumppanien kuulemiseksi toteutetut järjestelyt. Asianomaisia kumppaneita kuullaan myös ohjelma-asiakirjan täydennyksistä. Seurantakomiteoissa: Komissio hyväksyy järjestelyt kumppanien mukaan ottamiseksi seurantakomiteoihin yhteisön tukikehyksiä/toimenpideohjelmia tai yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja hyväksyttäessä. Kumppaneita kuullaan jäsenvaltion perustaessa seurantakomitean yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa. Koostumus: miesten ja naisten tasapuolinen osallistuminen; puheenjohtajana toimii jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja; komissio osallistuu komitean työhön neuvoaantavana jäsenenä. Puiteasetus: 4, 8, 9, 10 ja 11 artikla; Yhteensovittamisasetus: 1, 3, 8, 17, 23, 24, 25, 26 ja 31 artikla; EAKR-asetus: 2 artikla; ESR-asetus: 4 artikla. Yleisasetus: 27 johdantokappale, 8, 15, 16, 17, 18 ja 35 artikla. 26 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

4. Täydentävyys LASKUTAPA Periaate Jäsenvaltioiden on säilytettävä julkiset menonsa vähintään samalla tasolla kuin edellisellä ohjelmakaudella. Asianomaiset menot: Julkiset tai niitä vastaavat rakennepoliittiset menot tavoitteesta riippumatta. Yleisperiaate säilynyt samana. Asianomaiset menot: Tavoite 1: julkiset tai niihin rinnastettavat rakennepoliittiset menot kaikilla tavoite 1 -alueilla. Tavoitteet 2 ja 3 yhdessä: aktiiviseen työvoimapolitiikkaan liittyvät menot koko maassa. TARKASTAMINEN Jäsenvaltioiden on osoitettava kehittämissuunnitelmien esittämisen yhteydessä, että täydentävyysperiaatetta on noudatettu. Täydentävyyden tarkastamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään yhteisön tukikehyksissä tai yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa. Tämän jälkeen jäsenvaltiot antavat komissiolle tietoja vuosittain, ja komissio huolehtii vuotuisista tarkastuksista. Rajoitettu määrä: Ennakkotarkastus: tarkastettavien menojen määrästä sovitaan komission ja jäsenvaltioiden välillä ennen yhteisön tukikehysten tai ohjelmaasiakirjojen hyväksymistä, ja se mainitaan näissä asiakirjoissa. Välitarkastus (viimeistään 31.12.2003): komissio ja jäsenvaltio voivat sopia tarkistavansa tason, johon rakenteellisissa menoissa on päästävä. Tarkastus kauden päättyessä (ennen vuoden 2005 loppua). Jäsenvaltioiden on toimitettava koko ohjelmakauden ajan komissiolle tiedot kehityksestä, joka saattaisi vaarantaa niiden valmiuden noudattaa täydentävyyttä. Yhteensovittamisasetus: 9 artikla. Yleisasetus: 11 artikla. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 27

5. Tehokkuus 5.1. Seuranta JÄSENVALTIO Asetuksissa ei ole erityisiä säännöksiä jäsenvaltion vastuualueista. Jäsenvaltio on yleisesti vastuussa tukitoimien toteuttamisesta ja seurannasta sekä niiden tehokkuudesta. Hallintoviranomaisen vastuualueet: tukitoimien toteuttamiseen liittyvien tilastotietojen ja rahoitusta koskevien tietojen keruu ja toimittaminen, vuosittainen täytäntöönpanokertomus, tukitoimien asianmukaisuus, yhteisön politiikan noudattaminen, tukitoimeen liittyvä tiedotus ja julkisuus, väliarvioinnin järjestäminen, vuotuinen tapaaminen komission kanssa (edellisen vuoden tulosten tarkastelu); mahdollisesti seurantatai hallintojärjestelyjen tarkistaminen komission suositusten perusteella (ks. alla), ohjelma-asiakirjan täydennyksen tarkistaminen omasta aloitteesta tai seurantakomitean pyynnöstä. Seurantakomitean vastuualueet: Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty täsmällisesti Seurantakomitean vastuualueet: ohjelma-asiakirjan täydennyksen hyväksyminen (hyväksyntä kaikkien muutosten yhteydessä), tukitoimea koskevien muutosehdotusten hyväksyminen, rahoitettavien toimien valintaperusteiden hyväksyminen, toteutuksen seuranta ja tukitoimien tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistyksen arviointi (erityisesti väliarvioinnin perusteella), vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen hyväksyminen. Seurantaindikaattorit ja vuotuinen täytäntöönpanokertomus Niiden tavoite ja sisältö on määritelty asetuksissa. KOMISSIO Osallistuminen seurantakomiteaan: Suhteet hallintoviranomaiseen: Komissio on äänivaltainen jäsen. Vuotuinen tapaaminen hallintoviranomaisen kanssa. Komissio vahvistaa seurantakomitean päätökset. Jäsenvaltiolle tai hallintoviranomaiselle voidaan osoittaa huomautuksia ja/tai suosituksia Vuosikertomus: tarkistuksiksi. Vuosikertomuksen tarkastelu. Osallistuminen seurantakomiteaan: Komissio osallistuu komitean työhön neuvoaantavana jäsenenä. Seurantaindikaattorit ja vuotuinen täytäntöönpanokertomus: Vuosikertomuksen hyväksyminen. Seurantaindikaattoreita koskevien menetelmien ehdottaminen. Yhteensovittamisasetus: 25 artikla. Yleisasetus: 34, 35, 36, 37 ja 46 artikla. 28 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat yhteistyössä ennakkoarvioinnin myös ympäristön tilan osalta. Komissio arvioi suunnitelmat ennakkoarvioinnin huomioon ottaen. 5.2. Arviointi ENNAKKOARVIOINTI Jäsenvaltio on pääasiallisessa vastuussa ennakkoarvioinnista. Ennakkoarvioinnin tavoite on määritelty; erityistä huomiota on kiinnitettävä ympäristön tilan arviointiin sekä työmarkkinoiden tilanteen ja miesten ja naisten välisen tasa-arvon arviointiin. Ennakkoarviointi muodostaa osan suunnitelmista. Asetuksissa ei ole säännöksiä väliarvioinnista; käytännössä jäsenvaltiot ovat järjestäneet väliarviointeja riippumattomien arvioitsijoiden avustuksella komission pyynnöstä ja yhteistyössä tämän kanssa; niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt tarkennettiin yhteisön tukikehyksissä. Asetuksissa ei ole säännöksiä tietojen keruuta ja niiden käyttöön saattamista koskevista velvoitteista. Asetuksissa ei ole säännöksiä seurantakomitean arviointia koskevista tehtävistä (käytännössä seurantakomiteat ovat varsinkin nimenneet arvioitsijoita). VÄLIARVIOINTI Jäsenvaltio vastaa väliarvioinnista yhteistyössä komission kanssa; komissio tarkastelee, onko väliarviointi asianmukainen. Väliarvioinnin tavoite on määritelty. Tukitoimen hallintoviranomainen järjestää väliarvioinnin, jonka tekee riippumaton arvioitsija; sen on oltava valmis ennen 31. joulukuuta 2003. Hallintoviranomaisen on perustettava rahoitus- ja tilastotietojen keräämistä varten tarvittava järjestelmä väli- ja jälkiarviointien suorittamiseksi ja toimitettava tarvittavat tiedot jälkiarvioinnin suorittamiseksi. Seurantakomitea tarkastelee väliarvioinnin tuloksia ja voi tämän perusteella ehdottaa tarkistuksia tukitoimeen. Ennen vuoden 2005 loppua väliarviointi saatetaan ajan tasalle uusien tukitoimien valmistelua varten. Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat yhteistyössä jälkiarvioinnin selvittääkseen toiminnan vaikutuksen suhteessa tavoitteisiin. JÄLKIARVIOINTI Komissio on pääasiallisessa vastuussa jälkiarvioinnista yhteistyössä jäsenvaltion kanssa. Jälkiarvioinnin tavoite on määritelty. Jälkiarvioinnin tekee riippumaton arvioitsija viimeistään kolmen vuoden kuluessa ohjelmakauden päättymisestä. SUORITUSVARAUS Kauden alussa varaukseen jätetyt jäsenvaltiokohtaiset ohjeelliset määrärahat (4 %) kohdennetaan ennen 31. maaliskuuta 2004 suoritusvarauksen muodossa komission tehokkaina pitämille toimenpideohjelmille tai yhtenäisille ohjelma-asiakirjoille jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten perusteella. Suoritustaso arvioidaan jäsenvaltioiden yhdessä komission kanssa määrittelemien sellaisten indikaattoreiden perusteella, jotka heijastavat tehokkuutta, hallintoa ja rahoituksen toteutumista. Puiteasetus: 6 artikla; Yhteensovittamisasetus: 26 artikla. Yleisasetus: 40, 41, 42, 43 ja 44 artikla. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 29

Jäsenvaltioiden varainhoidon valvontaa koskevat velvollisuudet on määritelty yleisesti: tukitoimien asianmukaisuuden varmistaminen, väärinkäytösten ehkäiseminen ja korjaaminen, aiheettomasti maksettujen summien takaisinmaksaminen, menoja koskevien tositteiden saatavuuden varmistaminen. KOMISSIO Komissio: tekee tarkastuksia paikalla mahdollisesti ilman ennakkoilmoitusta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, oikaisee väärinkäytökset yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (tuen vähentäminen tai peruuttaminen). Komissio on myös antanut soveltamisasetuksen jäsenvaltioiden valvontaa koskevista velvollisuuksista. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle valvonta- ja hallintojärjestelmät sekä hallinnolliset tai oikeudelliset menettelyt. 5.3. Tarkastukset JÄSENVALTIO Asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden yleisestä velvoitteesta varmistaa hallinto- ja valvontajärjestelmien ja väärinkäytösten oikaisemisen tehokkuus. Eri viranomaisten erityiset vastuualueet luetellaan yksityiskohtaisesti: Hallintoviranomainen: vastaa sisäisistä tarkastuksista toteuttamisen tehokkuuden ja rahoitusvirtojen avoimuuden varmistamiseksi, varmistaa menoja koskevien tositteiden saatavuuden, ehkäisee ja korjaa väärinkäytöksiä. Valvontaviranomainen: varmistaa tukitoimien asianmukaisuuden, valvoo järjestelmiä ja tekee tarkastuksia paikalla, ehkäisee ja korjaa väärinkäytöksiä ja rikkomisia; ne oikaistaan vähentämällä rahastojen rahoitusosuutta tai peruuttamalla se kokonaan; vapautuneet varat voidaan jakaa uudelleen muille tukitoimille, todentaa menot ja varmistaa niiden asianmukaisuuden tukitoimien päättyessä. Asetuksessa säädetään komission velvoitteesta arvioinnin ja valvontajärjestelmien tehokkuuden varmistamisen osalta. Tässä tarkoituksessa komissio voi tehdä tarkastuksia paikalla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Jos todetaan merkittävä väärinkäytös, komissio voi keskeyttää maksatuksen enintään viiden kuukauden ajaksi, minkä jälkeen se tekee rahoituskorjauksen, jos syyt ovat edelleen olemassa. Jos todetaan, että jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen toimissa on puutteita, komissio tekee väärinkäytösten ja rikkomusten edellyttämät rahoituskorjaukset neuvoteltuaan ensin jäsenvaltion kanssa; korjaus voi olla ennakkomaksun vähentäminen tai tuen vähentäminen taikka peruuttaminen. JÄSENVALTION JA KOMISSION VÄLINEN YHTEISTYÖ Laajempiin yhteistyöjärjestelyihin kuuluvat: Yhteistyö komission kanssa kahdenvälisten järjestelyjen pohjalta valvonnan, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan lukien, yhteensovittamiseksi. Tarkastusten tulosten ja niiden perusteella toteutettujen toimien vuotuinen tarkastelu. Tämän tarkastelun jälkeen komissio voi pyytää jäsenvaltiolta korjaavia toimenpiteitä. Yhteensovittamisasetus: 23 ja 24 artikla. Yleisasetus: 34, 38 ja 39 artikla. 30 Rakennetoimet 2000-2006 - Selvitykset ja asetukset

5.4. Tiedottaminen ja julkisuus KERTOMUKSET Komission vuosikertomus edellisen vuoden aikana toteutetuista tukitoimista esitetään parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle. Komission kolmivuotiskertomus koheesion toteutumisessa saavutetusta edistyksestä ja yhteisön tukien osuudesta tässä kehityksessä. Säilytetty ennallaan. TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS Tavoite: antaa tietoja mahdollisille edunsaajille ja ammattialojen järjestöille tarjoutuvista mahdollisuuksista sekä suurelle yleisölle yhteisön osuudesta. Keinot: komission päätös (päätös 94/342/EY), jossa selvitetään jäsenvaltioiden velvoitteet. Hallintoviranomaisen on huolehdittava, että asianomainen tukitoimi saa julkisuutta; toimenpiteet on tarkennettava ohjelma-asiakirjan täydennyksessä. Tietoja on toimitettava erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolille, miesten ja naisten tasa-arvoa edistäville elimille sekä kansalaisjärjestöille. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle vuosittain tukitoimien julkisuuden varmistamiseksi toteuttamansa toimenpiteet. Komissio toteuttaa omasta aloitteestaan kokemusten vaihtoa ja tiedotusta koskevia toimia, jotka on suunnattu kumppaneille, tukitoimien lopullisille edunsaajille ja suurelle yleisölle. Yleisasetus: 16 artikla; Yhteensovittamisasetus: 31 ja 32 artikla. Yleisasetus: 18, 23, 34, 45, 46 ja 53 artikla. Rakennerahastouudistus - Vertaileva selvitys 31