TIETOPYYNTÖ: MIKKELIN JA PIEKSÄMÄEN SEUTUJEN ALUEVERKKO Mikkelin ja Pieksämäen seudun kunnat ja kuntayhtymät toteuttivat vuonna 2009 alueellisen tietoverkon palvelemaan omia ja yhteisiä tietoliikennetarpeitaan. Nykyisen sopimuskauden päättyessä kunnat ja kuntayhtymät ovat käynnistäneet hankkeen alueverkon kehittämiseksi ja kilpailuttamiseksi. Hanke toteutetaan mukanaolevien organisaatioiden yhteistyönä. Hankkeen vastuuorganisaatio on Mikkelin kaupunki. Konsulttina hankkeessa toimii Teletoimisto Matti Koivisto Oy ja työhön osallistuu myös Kuntien Tiera Oy. Projektissa on tällä hetkellä käynnissä suunnitteluvaihe, jossa pyrimme kartoittamaan teknisiä ja toiminnallisia vaihtoehtoja alueverkkopalvelun toteuttamiseksi sekä selvittämään markkinoilla olevaa tarjontaa. Parhaiden käytänteiden löytämiseksi käännymmekin nyt teidän - potentiaalisten toimittajien - puoleen julkaisemalla tämän tietopyynnön. Tietopyyntö sisältää hyvin tiiviin kuvauksen tämän hetkisistä alueverkkoajatuksistamme sekä joukon aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Vaikka tämä tietopyyntö onkin julkaistu HILMA-ilmoituskanavassa, haluamme korostaa, että tämä vaihe ei ole osa hankintalain mukaista hankintaprosessia vaan sitä edeltävää valmistelua. Valmistelun tarkoituksena on saada tietoa eri toimittajien tarjonnasta, ratkaisuvaihtoehdoista ja muualta saaduista hyvistä kokemuksista, jotta voimme myöhemmin käynnistää hankintaprosessimme mahdollisimman hyviin lähtötietoihin. Tällä tavalla haluamme varmistaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun sekä mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Pyydämme teitä tutustumaan tähän tietopyyntöön ja lähettämään kirjalliset vastauksenne siinä esitettyihin kysymyksiin 7.3.2014 klo 12.00 menneessä sähköpostilla Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö Jarmo Autereelle (sähköposti: jarmo.autere@mikkeli.fi) Kirjalliset vastausten lähettäneille toimittajille tarjoamme mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään ja keskustella hankkeen projektiryhmän kanssa 14.3.2014 Mikkelissä järjestettävässä tilaisuudessa, jossa keskustelemme erikseen kunkin potentiaalisen tarjoajan kanssa. Tilaisuuden yksityiskohdat kuten paikka ja toimittajakohtaiset tapaamisajat ilmoitamme myöhemmin. Vastausten ja keskustelujen perusteella kehitämme omia suunnitelmiamme edelleen. Käsittelemme sekä vastauksianne että keskusteluissa esiin nousevia asioita luottamuksella. Mikäli teillä on jotain kysyttävää, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä minuun. Ystävällisin terveisin, TELETOIMISTO Matti Koivisto puh 040 717 9999 email: matti.koivisto@mamk.fi Liite 1: Alueverkko ja siihen liittyvät kysymykset
LIITE 1: ALUEVERKKO JA SIIHEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 1. ALUEVERKKO JA SEN TARJOAMAT PALVELUT 1.1. Verkko ja sen laajuus Mikkelin ja Pieksämäen seutujen alueverkko ulottuu tällä hetkellä Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla seuraavien kuntien alueelle: Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki ja Puumala. Nykyisin alueverkossa ovat mukana seuraavat organisaatiot: - Hirvensalmi - Istekki Oy - Kangasniemi Kuntien Tiera - Kyyhkylän kuntoutuskeskus - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Puumala - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri - Etelä-Savon koulutus Oy - Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy /Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy - Vaalijalan kuntayhtymä Lisäksi verkosta on yhteyksiä palvelun tarjoajien ja muiden kolmansien osapuolten verkkoihin. Mukana olevien organisaatioiden kokoonpano voi vielä muuttua hankkeen edetessä, mutta tämän hetken näkemyksen mukaan alueverkossa tulee olemaan yhteensä noin 8 000 10 000 työasemaa. 1.2. Verkon tarjoamat palvelut Alueverkon tavoitteena on toteuttaa sellainen tietoliikenteen perusinfrastruktuuri mukana olevien kuntien ja kuntayhtymien välille, että tietoteknisten palveluiden toteuttaminen, keskittäminen tai hajauttaminen on mahdollista kaikkialle alueverkon alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. kuntien käyttämät palvelut ja palvelimet voidaan sijoittaa mihin tahansa verkon alueella ja niitä voidaan tehokkaasti käyttää kaikkialta verkon piiristä. Alueverkko tarjoaa siis mukana oleville kunnille ja kuntayhtymille niiden tarvitsemia sisäisiä, organisaatioiden välisiä sekä ulkoisia datasiirtopalveluja. Käytännössä tämä tarkoittanee seuraavia palveluja: - Runkoverkko liityntäpisteineen - Liityntäyhteydet runkoverkon liityntäpisteistä asiakkaan toimitiloihin - Ulkoiset internet-yhteydet - Yhteydet kolmansien osapuolten verkkoihin ja palveluihin - Yhteydet xdsl- ja matkapuhelinoperaattoreiden verkkoihin - Palomuuri- ja VPN-palvelut
- Sisällönsuodatus- ja tarkistuspalvelut - Käyttö-, valvonta ja ylläpitopalvelut Haluamme kuitenkin korostaa, että emme ole tehneet lopullisia linjauksia alueverkon palveluista ja niiden kattavuudesta vaan olemme valmiit keskustelemaan tulevan tarjouspyynnön sisällöstä kanssanne. 1.3. Hankinnan organisointi Mikkelin seudun seutuvaliokunta päätti kokouksessaan 18.12.2013 käynnistää tämän hankkeen seudun kuntien omana työnä niin, että Mikkelin kaupunki toimii kilpailutuksen koordinaattorina. Tämän hetkinen näkemyksemme kilpailutuksen toteuttamisesta on seuraava: - Mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät valtuuttavat Mikkelin kaupungin toimimaan hankinnassa yhteishankintayksikkönä. - Mikkelin kaupungin hankintapäällikkö toimii tulevan hankinnan hankinta-asiamiehenä. - Valittavan toimittajan kanssa laaditaan yksi sopimus, jossa on organisaatiokohtaiset liitteet. Liitteissä määritellään asiakasorganisaatioittain sen hankkimat tuotteet ja palvelut sekä niiden laajuus. - Sopimuskauden aikana mukana olevat organisaatiot sopivat suoraan valitun toimittajan kanssa mahdollisista muutoksista käytössä oleviin palveluihin. - Toimittaja laskuttaa palvelut suoraan asiakasorganisaatiolta. 1.4. Verkon hallinta ja operointi sekä sopimusvalvonta Valittava toimittaja vastaa kokonaisuudessaan tuottamiensa palveluiden valvonnasta, ylläpidosta ja viankorjauksesta. Koska alueverkko on erittäin keskeinen osa mukanaolevien organisaatioiden toimintaa, hankinnan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota: - Korkeaan palvelutasoon, - Lyhyisiin vasteaikoihin sekä - Muutosten ja palvelupyyntöjen hallintaan Aikaisempien kokemustemme perusteella pidämme erityisen tärkeänä seuraavia asioita: - Yksilöityjen yhteyshenkilöiden nimeämistä kaupallisten asioiden lisäksi verkon ylläpitoon ja suunnitteluun. Vain tällä tavalla toimittaja pystyy vastaamaan yhdessä asiakkaan kanssa kokonaisuudesta tuotantotilanteessa ja myöhemmin tehtävissä muutoksissa. - Keskeisten tietojen saantia asiakkaan käyttöön tarkoittaen mm. lukuoikeuksia keskeisten laitteiden konfiguraatiotietoihin ja lokeihin. - Järjestelyjä, joilla voidaan kriittisissä tilanteissa toteuttaa tarvittavia muutoksia normaalia palvelutasomäärittelyä nopeammin esim. mahdollista lisäkorvausta vastaan. - Mahdollisuutta keskustella toimittajan asiantuntijoiden kanssa paitsi sähköisen tikettijärjestelmän kautta myös henkilökohtaisesti esim. puhelimitse.
2. ALUEVERKON SUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ Alla on esitetty joukko suunnittelun kannalta keskeisiä kysymyksiä, joihin pyydämme teitä vastaamaan. 2.1. Referenssit ja kokemukset alueverkoista Onko teillä aikaisempia referenssejä vastaavantyyppisistä alueverkkoratkaisuista? Mikäli teillä on niitä, pyytäisimme teitä kertomaan niistä ja niissä toteutetuista ratkaisuista. 2.2. Tulevan hankinnan sisältö ja toteutustapa Onko kohdassa 1.2 kuvattu palvelulista mielestänne hyvä vai ehdottaisitteko sitä muutettavaksi joltain osin? Pidättekö esimerkiksi virtuaalipalvelin-, varmistus- ja tallennuspalveluiden mukaan ottamista järkevänä? Mukana olevien organisaatioiden tarpeet eivät ole kaikilta osin samanlaiset. Tämän seurauksena meille on tärkeää, että tiettyjen peruspalveluiden lisäksi mukana olevat organisaatiot voivat itse valita mitkä lisäpalvelut he ottavat käyttöön. - Mitkä mielestänne ovat kaikille organisaatioille yhteiset peruspalvelut eli palvelut jotka kaikkien mukana olevien organisaatioiden tulisi ottaa käyttöön? - Miten mielestänne voitaisiin parhaiten toteuttaa organisaatiokohtaiset palvelupaketit? Onko kohdassa 1.3. kuvattu järjestely (yksi sopimus, jossa organisaatiokohtaiset liitteet hankittavista palveluista) mielestänne hyvä tapa toteuttaa alueverkon kilpailutus? 2.3. Runkoverkko ja liityntäpisteet Käsityksemme mukaan alueverkko muodostuisi kuntakeskuksissa olevista liityntäpisteistä ja niitä yhdistävistä nopeista tietoliikenneyhteyksistä. - Onko kyseinen periaatteellinen malli kuntakeskuksiin sijoitettavine liityntäpisteineen mielestänne oikea? - Millä tekniikalla Mikkelin ja Pieksämäen seutujen alueverkko olisi mielestänne järkevintä toteuttaa ja miksi? - Millaisia siirtonopeuksia alueverkon liityntäpisteiden välillä olisi mielestänne järkevä käyttää? - Miten teidän tarjoamissa palveluissa voidaan erottaa eri asiakasorganisaatioiden ja käyttäjäryhmien liikenteet toisistaan? - Miten olisi mielestänne järkevää toteuttaa alueverkon osoitteistus? - Missä olisi syytä käyttää julkisia ja missä yksityisiä IP-osoitteita sekä miten olisi järkevintä toteuttaa tarvittavat osoitemuunnospalvelut (NAT)? 2.4. Alueverkon ja asiakasverkon rajapinta Miten tulisi mielestänne määritellä alueverkon ja asiakkaan oman verkon raja eli kuinka pitkälle asiakasorganisaation verkossa alueverkon tulisi mielestänne ulottua?
Mikäli asiakasorganisaatiot haluaisivat ulkoistaa joko kokonaan tai osittain omien lähiverkkolaitteidensa hallinnan ja valvonnan alueverkkopalvelun toimittajalle, miten tämä olisi toteutettavissa? Mitä tämä edellyttäisi organisaatioiden sisäverkoilta ja niiden laitteilta? 2.5. Ulkoiset internet-yhteydet Alueverkossa on useita organisaatioita ja erilaisia käyttäjäryhmiä. - Miten teidän mielestänne olisi parasta toteuttaa ulkoiset yhteydet tällaisesta heterogeenisesta alueverkosta Internetiin (yksi liittymä, useita liittymiä)? - Millaisia menetelmiä on käytössä organisaatio- ja käyttäjäryhmäkohtaiseen kaistanhallintaan / liikenteen priorisointiin? - Millaisia siirtonopeuksia suosittelette alueverkosta internetiin (kotimaa/ulkomaa)? 2.6. Yhteydet kolmansien osapuolten verkkoihin Alueverkosta on yhteyksiä myös useiden palveluntarjoajien verkkoihin - Miten nämä yhteydet olisi mielestänne parasta toteuttaa? 2.7. Yhteydet xdsl- ja matkapuhelinoperaattoreiden verkkoihin Alueverkkoon on pystyttävä liittymään kuntakeskuksissa olevien liityntäpisteiden lisäksi myös useista muista toimipisteistä esimerkiksi eri operaattoreiden xdsl-yhteyksillä. - Kuinka teidän mielestänne nämä siirtonopeudeltaan rajoitetummat yhteydet tulisi toteuttaa jatkossa ja miten ne tulisi liittää alueverkon palveluiden piiriin? Alueverkon sisällä olevia palveluja käytetään jo nykyisin ja jatkossa vielä enemmän mobiilipäätelaitteiden kuten älypuhelimien, tablet-laitteiden ja kannettavien tietokoneiden kautta. - Kuinka mobiilikäyttäjien liittäminen alueverkkoon tulisi toteuttaa? Erityistä huomiota tulee kiinnittää ratkaisun tietoturvallisuuteen, luotettavuuteen ja operaattoririippumattomuuteen (alueverkon operaattori ja matkapuhelinverkon operaattori eivät ole välttämättä samat). 2.8. Palomuuri- ja VPN-palvelut Aikaisempien kokemustemme mukaan palomuuripalvelut ovat erittäin keskeisessä roolissa alueverkon toteutuksessa. - Millaista palomuuriratkaisua suosittelette käytettäväksi (esim. palomuurien määrä, DMZalueiden sijainti, fyysinen jako ulompaan ja sisempään palomuuriin, jako yhteisiin ja organisaatiokohtaisiin palomuureihin)? Alueverkossa tarvitaan erilaisia VPN-palveluja (esim. site-to-site ja remote access). - Miten alueverkon VPN-palvelut olisi mielestänne järkevintä toteuttaa? 2.9. Sisällönsuodatus- ja tarkistuspalvelut Osa mukana olevista organisaatioista harkitsee erilaisten sisältöpalveluiden (esim. HTTP-proxy-, sisällönsuodatus-, virustarkistus- ja roskapostisuodatuspalveluiden) hankkimista osana alueverkkopalvelua. Osalla mukana olevista organisaatioista on taas omat järjestelmät ja henkilöstö näiden palveluiden toteuttamiseen.
- Onko mahdollista toteuttaa nämä palvelut osalle mukana olevia organisaatioita mutta ei kaikille? - Millaisia palvelukokonaisuuksia teillä on tarjolla? - Millaisia hinnoitteluperusteita näille palveluille on käytössä? 2.10. Käyttö-, valvonta ja ylläpitopalvelut Kuten kohdassa 1.4. todettiin alueverkon muutos- ja palvelupyyntöjen hallinta ja lyhyet vasteajat ovat erittäin keskeisiä mukanaoleville organisaatioille. - Miten voimme taata korkean palvelutason ja lyhyet vasteajat muutos- ja palvelupyynnöille? - Millaisia palvelutasovaihtoehtoja (service level agreements) teillä on tarjolla? - Millaisia sanktiomenetelmiä voidaan mielestänne liittää tarjouspyyntöön? Lisäksi kohdassa 1.4. lueteltiin aikaisempien kokemusten perusteella asiakkaiden keskeiseksi kokemia asioita kuten nimetyt tekniset yhteyshenkilöt, lukuoikeudet asiakkaan kannalta keskeisiin määritys- ja lokitietoihin, pikatoimitusjärjestelyihin sekä puhelinpalveluun. - Miten suhtaudutte näihin ajatuksiin? 2.11. Muut mahdolliset palvelut Koska alueverkon piirissä on useita eri organisaatioita, tulee sen piirissä olemaan myös useita nimiavaruuksia (domaineja) ja niihin liittyviä palveluja. - Miten esim. nimi-, www- ja sähköpostipalvelut olisi järkevintä toteuttaa tässä ympäristössä? 2.12. Muut huomioitavat tekijät Mitä muita seikkoja meidän tulisi huomioida alueverkon suunnittelussa ja tarjouspyynnön laadinnassa?