YRITTÄJÄ KESKI-SUOMEN. Onko suunta oikea? Keski-Suomi ja Keskisuomalainen. Tästäkin selvitään. Oppisopimus ja työssä oppiminen

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄ nr 4 joulukuu 2009 Onko suunta oikea? Tästäkin selvitään Puheenjohtajistoon nuorta voimaa Keski-Suomi ja Keskisuomalainen Oppisopimus ja työssä oppiminen Oman tien kulkija Lannevedeltä Maakunta luottaa kehittämiseen Auditoija ja pinkki läppäri Voittoisat opiskelija- /yrittäjätontut yrittajat.fi/keskisuomi

Osta sieltä missä osataan MODERNISOI VIESTINTÄSI SONERAN RATKAISULLA SÄILYTÄ 014-NUMEROSI! Nyt se on mahdollista! Luovu yrityksesi lankapuhelinliittymistä ja säästä sekä puheluissa että kuukausimaksuissa. Voit valita yrityksellesi 014-numeroinnin, 020-yritysnumeroinnin tai pelkän matkapuhelinnumeroinnin. Soita 0424-20011 niin kerromme lisää! Terveisin Hannu, Olli & Tuomas Midaren yritysmyynnistä Matkaviestinnän moniosaaja Ahjokatu 12, Jyväskylä. Avoinna ma-pe 9-17.30, la 10-15. Puh 0424 200 1400 Huolto ma-pe 8-16. Puh 0424 200 1600

Valmennuskeskus / mielen ja kehon hyvinvointia Johtajuusvalmennus Yhteisödynaaminen johtajuusvalmennus Mentorivalmennus Vuorovaikutuskoulutus Yksilö- ja ryhmäcoaching sekä työnohjaus Ryhmänohjaajakoulutus Liikunta- ja terveysvalmennus Personal trainer -palvelut Valmennusohjelmat Kuntotestaukset Lääkäri- ja fysioterapiapalvelut Miesryhmätoiminta Stressi- ja palautumisvalmennus Hyvinvointi- ja palautumisanalyysit Palautumisvalmennus Uniryhmät ja kuntoutus Senioripalvelut Mobiili päiväkeskustoiminta Liikunta- ja mielenvirkistysryhmät Toteutamme valmennukset asiakkaan tarpeiden mukaan luennoista pidempiin valmennusprosesseihin. Valkoinen Talo Luppo Center - paikka palautumiselle UUTTA! Valkoinen Talo Luppo Center antaa tilaa pysähtymiselle, tunteille ja uusille kokemuksille. Center tarjoaa monipuolisia keinoja arjesta irtautumiseen ja palautumisen edistämiseen sekä työn ja elämän haasteisiin. Ihmisen kokonaiskestävyyttä ja henkistä kasvua edistävä valmennustalo sekä suomalaisen pukeutumisen ammattilainen. Jo 20 vuoden ajan yritysten, kuntien ja valtiohallinnon luotettava kumppani. Coachingklinikat Johtajuus ja vuorovaikutus Liikunta ja terveys Stressi ja palautuminen Senioripalvelut VALKOINEN TALO PARTNER VITAPOLIS Parantolantie 24 40930 Kinkomaa Puh. 050 3756 333 info@valkoinentalofinland.fi x Anna aikaa itsellesi Harmonialoma 3 vrk 219 / hlö (norm. hinta 279, säästä 60 ) sis. intialaisen päähieronnan, syvärentouttavan Hot Stone -hieronnan 45 min, Kleopatrakylvyn tai Turvekylvyn, majoituksen 3 vrk 2 hh:ssa, aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä vapaa-ajan ohjelmaa. 1 hh-lisä 28 / vrk. Ulkoilumaastot vieressä, välinevuokrausta. Paavonrinteet 4 km:n päässä. Tarjous voimassa 18.2.2010 saakka, ei jouluna. Mainitse:»Yrittäjäetu». Varaukset ja lisätiedot: 4 030 608 50 myynti@summassaari.fi www.valkoinentalofinland.fi Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi 3

n Päätoimittaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho Onko suunta oikea? Yrittämisen maailmassa on monia suuntia. Sen tiedämme varmuudella, että yritysten määrä on kasvanut ja yritystoiminta kiinnostaa yhä useampia, eri-ikäisiä ja eri kokemuksella varustettuja osaajia. Senkin tiedämme varmuudella, että uudet työpaikat syntyvät kasvavassa määrin pieniin yrityksiin. Epävarmempaa on se, millä tahdilla perinteisten toimialojen muutokset toteutuvat ja meidän kaikkien kaipaamat uudet innovaatiot toteutuvat liiketoimintana ja yrittäjyytenä. Korkeaa asiantuntemusta edustavien elinkeinoelämän arvioijien mukaan muutosvauhtimme Suomessa ei riitä pitämään yllä kansainvälistä kilpailukykyämme ja jopa suunnankin on pelätty olevan pielessä. Ei voi olla ajattelematta, että on helpompi sanoa, miten ei pitäisi toimia tai ajatella, mutta kuinka sitten tulisi, onkin vaikeampaa. Yrittäjät elävät muutoksen sisällä, eivät ulkolaidalla, ja pakostakin joutuvat keskittymään jokapäiväiseen tienestiin. Hyvin suuri osa yrittäjistä on jo ponnistellut tämän vaikean taloudellisen ajan yli tai jopa ponnistelematta ohi, mutta osa kohtaa sen vasta tulevana vuonna. Tämä tällä kertaa joulun alla suhdanteista ja rakennemuutoksesta. Tänä kuluneena vuonna monet laki- ja käytäntöuudistukset yhtäaikaisesti taantuman kanssa ovat koetelleet tai koputelleet yrittäjiä. Kaupan aukioloasiassa ei ehkä ole osattu tarpeeksi monipuolisesti miettiä lyhyen ja pidemmän välin yritysvaikutuksia. Arvioimme sitä myöhemmin, nyt jo elämme uudistusta. Lomauttamis- ja irtisanomiskäytäntöjä on moni yritys joutunut nyt ensimmäistä kertaa pohtimaan toden teolla. SEPA maksuliikenneuudistus tulee vaikuttamaan monien yritysten arkeen ja käytäntöihin, mutta siihenkin varmasti sopeudutaan. Verotiliuudistus uudistaa verotuskäytäntöjä ja aiheuttaa vielä päänrapsutuksia, mutta jo nyt myönteisessä mielessä aihe on tuonut yhteistä keskusteltavaa veroviranomaisille ja yrittäjille. Kuntien palveluseteliasiat etenevät ja sitä uudistusta ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautumista odotamme innolla; yrittäjät haluavat olla yhdessä kuntien kanssa luomassa mahdollisimman toimivia käytäntöjä. Uudistusten listaa voisi jatkaa. Tuuli Kirsikka Pirttiaho toimitusjohtaja Raija Hakkarainen järjestösihteeri Tuuli Sääksvuori järjestöpalvelut Keski-Suomen Yrittäjien aluejärjestö paikallisyhdistyksineen elää talouden suhdanteissa ja yrittäjien maailmassa mahdollisimman lähellä yrittäjää. Taantuman aikana järjestötyötä on toki erityisen paljon tehty edunvalvonnassa ja yhteistyössä useiden elinkeinoelämän yritystoimintaan vaikuttavien toimijoiden kanssa. Järjestötyön vaikutukset näkyvät joskus viiveellä ja joskus jopa lähipäivien päätösten tuloksina. Erityisen arvokasta vuonna 2009 on ollut paikallisyhdistysten oma aktiivisuus ja omien jäsentensä verkoston huoltaminen. Siitä työstä suurin kiitos kuuluu yhdistysten puheenjohtajille ja hallituksille. Voimme olla iloisia myös siitä, että jäsenmäärämme on kasvanut tänäkin vuonna hienosti, jäseniä vuoden lopulla on yli 3 700. Myös tilaisuuksiimme on tänä vuonna osallistunut ennätysmäärin osallistujia, mainittakoon tuorein sähköisen liiketoiminnan aamutilaisuus ja syksyn verotilikoulutus sekä Yritysten Taitava Keski-Suomi yritysfoorumit ja yliopiston Studia Generaliat yrittäjille. Järjestömme voi jatkaa aktiivista toimintaa ensi vuonna ja tulemme toimihenkilö- ja luottamushenkilöjohdon ja työryhmien voimin liikkumaan eri puolilla Keski-Suomea tapahtumien, koulutusten ja keskusteluhetkien merkeissä. Hyödynnämme myös juuri uusittuja www-sivuja tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Muistutan teitä myös siitä, että kaikenlaiset juttuvinkit sekä omaa lehteämme että kumppaneidemme medioita varten ovat tervetulleita. Yrittäjistä halutaan nyt ennen kaikkea kuulla henkilökohtaisia tarinoita ja ajatuksia. Niitä pyrimme myös ensi vuonna omassa lehdessämme ja Keskisuomalaisen Yritysmaakunnassa tuomaan esiin. Tammikuussa 23.1. kannustan osallistumaan upeaan Keski- Suomen Yrittäjäjuhlaan Jyväskylän Paviljongissa ja juhlistamaan maakunnallista Yrittäjäpalkintoa ja viihtymään pitkässä illassa muiden yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Juhlien teemamainos löytyy lehdestä. Haetaan vuoteen 2010 uutta suuntaa! Kaikille lukijoillemme toivotan oikein hyvää joulua ja uutta vuotta, kiitän yrittäjiä ja kumppaneita yhteistyöstä Tuuli Kirsikka Pirttiaho Toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät ry 4 Yritysten maksuton vakauttamisneuvonta on käynnistynyt Keskisuomalaisille yrityksille tarjotaan maksutonta neuvontaa yritystoiminnan vakauttamiseen liittyvissä asioissa. Neuvonnan toteuttavat liikkeenjohdon asiantuntijat. Asiantuntijoiden kanssa yritykselle voidaan laatia toimenpidesuunnitelma, rahoituksen järjestämissuunnitelma, liiketoiminnan sopeuttamistoimenpidesuunnitelma tai hallittu alasajosuunnitelma. Neuvontaa voi kysyä Keski-Suomen kuntien kehittämisyhtiöiltä, Luotsista, Keski-Suomen Yrittäjistä tai kauppakamarista. Lue lisää www. yrittajat.fi/keskisuomi neuvontapalvelut -sivuilta.

KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄ TÄSSÄ LEHDESSÄ Tuuli Kirsikka Esa Järvinen Keski-Suomen Yrittäjät Arto Tiitinen Maakuntaristeily Koulutus/kehittäminen Koulutus/kehittäminen Koulutus/kehittäminen Koulutus/kehittäminen Koulutus/kehittäminen Koulutus/kehittäminen Koulutus/kehittäminen Karstulan seutu Paikallisyhdistykset Riekon marjatila Suomen Yrittäjät Uusi jäsen Keski-Suomen Yrittäjät Keski-Suomen Yrittäjät Keski-Suomen Yrittäjät Keski-Suomen Yrittäjät nro 4 2009 Onko suunta oikea Tästäkin selvitään Varapuheenjohtajisto uudistui Laatu ja innovaatiot nostavat Suomen Tulevaisuus ja ELY JAMK kohti oppisopimuskoulutusta Työtä ja opiskelua rinta rinnan Leena Aijasahon omat polut Yrittäjyyskilpailun voitto Jyväskylään Valkoisen Talon tunne ja kokemus Kysyntä- ja tarvelähtöistä kehittämistä Auditoija ja pinkki läppäri Yritysavain auttaa alkuun Mitä kuuluu maakuntaan? Karpaloglögi joulujuomaksi Yritysinfo Hakukoneoptimoinnilla ykköseksi Uudet jäsenet Vuoden 2009 ansiomerkit Maakunnallinen yrittäjäjuhla Jäsenedut ja tukipalvelut LOKAKUINEN LAUANTAIaamu Tallinnassa. Tulevaisuustaikurit Tarja Nieminen (oik.) ja Arto Tiitinen Eila Honkavaaran tentissä. Keski-Suomen Yrittäjien ja Keski-Suomen Kauppakamarin Tulevaisuus on tehtävä -seminaari herätteli maakuntaristeilyn osanottajat. Arto Tiitisen näkemyksiä sivut 10-11, pari kuvaa maakuntaristeilyltä sivu 13. Leena Aijasaho Saarijärven Lannevedeltä kulkee rohkeasti omia polkujaan. Hän on työnohjaaja ja työyhteisövalmentaja. Hän kertoo, miksi narratiivinen enneagrammi on hyvä lähtökohta jos haluaa lisätä itsetuntemustaan ja käsitellä ihmisten erilaisuutta. Sivu 18. -lehti ilmestyy vuonna 2010 neljä kertaa, viikoilla 8,18,38,48. Ensimmäisen numeron aineisto 25.1.2010 mennessä toimitukseen, Tavukatti Oy, PL 185, 40101 Jyväskylä tai tuotanto@tavukatti.fi. Tied. puh. 020 155 6010. Ilmoitusmyynti Dorimedia Oy, www.dorimedia.fi, puh 041 501 9902, leena.kolehmainen@dorimedia.fi tai 050 352 9906, juha.peltoniemi@dorimedia.fi, tai toimitus, puh. 020 155 6010. Pyydä mediakortti. ILMOITUSHINNAT 2010: takakansi 1250, 2-3 kannet 1100, sisäsivu 1000, 1/2 sivua 590, 1/4 sivua 390, 1/8 sivua 250, 1/16 sivua 170. Hintoihin lisätään laskutuspäivän alv. KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄ JULKAISIJA Keski-Suomen Yrittäjät ry www.yrittajat.fi/keskisuomi PÄÄTOIMITTAJA Toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho puh. 010 425 9202 tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi TOIMITUSKUNTA Tuuli Kirsikka Pirttiaho, Esa Järvinen, Seppo Risku, Raija Hakkarainen, Tarja Ruuska, Kari Ruuska TOIMITUS JA ULKOASU Tavukatti Oy, PL 185, 40101 Jyväskylä Kauppakatu 41 A 0201 556011 kari.ruuska@tavukatti.fi 0201 556010 tarja.ruuska@tavukatti.fi 0201 556017 paivi.kantonen@tavukatti.fi ILMOITUSMYYNTI Dorimedia Oy 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi 050 352 9906 juha.peltoniemi@dorimedia.fi Tavukatti Oy, 020 155 6010 tuotanto@tavukatti.fi PAINOS JA PAINOPAIKKA Painos 10.000 kpl, Itella Oy:n jakelu Keski-Suomen yrityksiin Kirjapaino Kari, Jyväskylä 2009 KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT RY Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ faksi 010 425 9210 TOIMITUSJOHTAJA Tuuli Kirsikka Pirttiaho, puh. 010 425 9202 tuulikirsikka.pirttiaho@yrittajat.fi KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Seppo Risku, puh. 010 425 9203 seppo.risku@yrittajat.fi OSAAMISPÄÄLLIKKÖ Riikka Vesterinen, puh. 050 507 5510 riikka.vesterinen@yrittajat.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Raija Hakkarainen, puh. 010 425 9200 raija.hakkarainen@yrittajat.fi JÄRJESTÖPALVELUT Tuuli Sääksvuori, puh. 010 425 9201 tuuli.saaksvuori@yrittajat.fi 5 yrittajat.fi/keskisuomi

K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Saat K-Plussa-etuja yli 3500 ostopaikasta. Pysy mukana. Olen kyky varastoida energiaa jarrutuksesta, alamäestä ja aurinkopaneelilla suoraan auringon valosta. Olen 1200 kilometrin tankkausväli, 3,9 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä, mahdollisuus ajaa sähkön varassa ilman ulkopuolista latausta. Olen ennennäkemättömän pienet hiilidioksidipäästöt. Olen uudenlainen ajonautinto. Koeaja uusi Prius nyt meillä. O.K. AUTO OY Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 26.050, arvioitu autovero 4.538,10, arvioitu kokonaishinta 30.588,10 + toimituskulut 600. EU-yhdistetty kulutus 3,9 l/100 km, CO2-päästöt 89 g/km. Takuu 3 vuotta/ 100.000 km, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 5 Puh. 010 5228 300 jyvaskyla@okauto.fi ma-pe 9 18, la 10 14 JÄMSÄ Koskentie 6 Puh. 010 5228 370 jamsa@okauto.fi ma-pe 9 17, la 9 13 KEURUU Mäntymäentie 2 Puh. 010 5228 490 keuruu@okauto.fi ma-pe 9 17, la 10 14 ÄÄNEKOSKI Rahastajantie 2 Puh. 010 5228 450 aanekoski@okauto.fi ma-pe 9 17, la 10 14 Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/min. TÄYDEN PALVELUN MERKKIHUOLTO JA VARAOSAT PAIKKAKUNNALLASI: Jyväskylä, Kuormaajantie 5 Huolto ma pe 7.30 16.30 Varaosat ma pe 8 17, la 10 14 Huolto p. 010 5228 350 Varaosat p. 010 5228 340 Jämsä, Säterintie 12 Huolto ma pe 7.30 16 Varaosat ma pe 8 16.30 Huolto p. 010 5228 388 Varaosat p. 010 5228 389 Keuruu, Mäntymäentie 2 Huolto ma pe 7.30 16 Varaosat ma pe 7.30 16.30 Huolto p. 010 5228 495 Varaosat p. 010 5228 499 Äänekoski, Rahastajantie 2 Huolto ma pe 7.30 16 Varaosat ma pe 7.30 16 Huolto p. 010 5228 460 Varaosat p. 010 5228 465 6

n Esa Järvinen, Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tästäkin selvitään Yllättäen se on taas järjestötyön toimintakausi lähestymässä loppuaan. Ajatuksia kulumassa olevasta kaudesta tiivistellään historiaan kirjoitettavaksi, samalla kun on jo kiire kirjata tulevan vuoden tavoitteita ja rakentaa toimintasuunnitelmaa. Taantuma on keskeinen sana tämän vuoden historiankirjoituksessa. Tämä lama on vähän samanlainen kuin yhdeksänkymmentä luvulla, mutta kuitenkin erilainen. Ameriikan maalta nämä sylttytehtaat tuntuvat löytyvän jokaiseen talouden vaikeaan aikaan. Muutama päivä sitten katsoin tv-ohjelmaa 30-luvun taantumasta, tuntui niin tutulta. Eivät ihmiset tunnu oppivan, vaikka kuinka monta kertaa sama toistuisi. Jotenkin tänään kuitenkin uskoo, että tästä selvitään. EU-alueella korkopolitiikka on pitänyt rahan hinnan siedettävällä tasolla ja rahan saatavuus rahalaitoksilta on ollut hyvä varsinkin lyhyellä korkokaudella. Inflaatiokehitystä ei ole nyt ollut ja valuuttakurssien suhteellisen hyvä vakaus on tuonut vakautta metsäteollisuuden Ruotsi-korttia lukuunottamatta. Yrityselämän kannalta ei ainakaan vielä ole ollut nähtävissä rahoituksen paniikkireaktioita. Finnvera on osoittanut toimintakykynsä siltarahoittajana ja antanut myös uskallusta markkinaehtoisille rahoittajille tulla mukaan. Yrittäjien kannalta koko talouden alamäen keskustelu kohdistuu lopuksi kuitenkin henkilöön, ihmiseen. Jäsenistömme koostuu yksinyrittäjistä sekä pienistä ja keskisuurista perheyrityksistä. Pääsääntöisesti yritystoimintamme on vahvasti sidoksissa perheiden toimeentuloon, elämiseen ja asumiseen. Huoli on paitsi omasta selviämisestä, työllistävillä yrittäjillä myös työntekijöistään ja heidän perheistään toimeentulosta. Tässä ajassa on kaikilla yhteiskunnan tahoilla ja tasoilla vasta todella ymmärretty aiemminkin tutkimuksissa todettu pienen yrityskoon vastuullisuus omasta väestään. Jäsenyritystemme ja yleisestikin pk-yrittäjien tulisi olla ylpeitä omasta jaksamisestaan, sillä siitähän tässä sitoutumisessa viime kädessä on kyse. Eikä siinä vielä kaikki, noin 90 % uusista työpaikoista on syntynyt kahden viime vuoden aikana pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Aluejärjestömme toimintasuunnitelmaa on tämän vuoden aikana jouduttu soveltamaan melkoisesti. Ennen kaikkea kysymys on jäsenistämme ja heidän tarpeistaan. Neuvontavalmiuksia on nostettu ja samalla varautumissuunnitelmia yhdessä Suomen Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien vastaanotolla Helsingissä puheenjohtaja Esa Järvisen keskustelukumppaniksi löytyi oman seutukunnan kansanedustaja Anne Kalmari. Yrittäjien kanssa kehitetty, jotta järjestöorganisaatio pystyisi vastaamaan jäsenistön tarpeisiin. Keski-Suomessa emme ole lähteneet voimakkaaseen julkisuushakuisuuteen, vaan palvelut ovat olleet helposti saatavissa toimistomme opastuksella ja aluejärjestömme nettisivuilla on selkeä paketti palveluistamme koskien myös tämän ajan erityispiirteitä. Vaikka yrittäjäjärjestömme jäsenmäärä kasvaa toimintasuunnitelmassakin asetettujen tavoitteidemme mukaisesti, on toivottavaa että yhä useampi yrittäjä ja yritys liittyisi jäseneksi. Joukkovoimaa ja vaikuttavuutta pieni ja keskisuuri yrityskenttä tarvitsee jatkossa entistä voimakkaammin. Yhteiskunnan kustannusjaossa julkinen valta kohdistaa yrittäjyyteen ja yrityksiin yhä enemmän paineita. Pieniä kustannuseriä jatkuvasti hivuttamalla siirretään maksettavaksi puhumattakaan verojärjestelmän muutosehdotuksista. Vahva ja tulevaisuudessa vieläkin vahvempi yrittäjäjärjestö voi olla puolustamassa pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjien menestymisen edellytyksiä nyt hankalina aikoina, mutta myös tulevaisuudessa häämöttävän noususuhdanteen aikana. Toimintasuunnitelmaa on aluejärjestömme toimielimissä hiottu huolella talouden lainalaisuudet huomioiden. Yksi keskeinen tavoite on keskustelussa ollut yhteinen tekeminen paikallisyhdistysten kanssa. Paikallisyhdistykset ovat koko kolmiportaisen järjestömme kulmakivi. Kaikista muista elinkeinoelämän järjestöistä poiketen yrittäjäjärjestöllä on pääsääntöisesti jokaisessa kunnassa oma toimiva organisaatio. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja paikallisyhdistyksissä keskeiset toimijat ovat järjestökentässä paljon haltijoina. Siitä heille kannustus ja kiitos. Vahvaan paikalliseen perustaan ja yhteisöllisyyteen pohjautuvan, alueellisen palveluorganisaation kautta tuki ja jäsenpalveluita tuottavaan ja valtakunnallisesti yli 110 000 yrittäjän ja yrityksen verkostoon uudetkin jäsenet pääsevät helposti mukaan. Suomen Yrittäjät on yhä vahvempi ja merkittävämpi yrittäjien etujen valvoja, myös vaikuttajana ja lausunnonantajana yhteiskunnan päätöksenteon eri asteissa aina lainsäädäntötyötä myöten. Tähän järjestöön on yhteistyön ja vertaistuenkin kannalta ilo kuulua unohtamatta yrittäjäyhdistyksissä muodostuvia monenlaisia yrittäjille hyödyllisiä verkostoja. Toivotan jaksamista talven haasteisiin Teille yrittäjät ja läheisillenne. Pidetään toisistamme huolta ja rakennetaan siltaa paremmalle huomiselle. Esa Järvinen 7

n Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous 2009 Puheenjohtajistosta puolet vaihtoon Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajisto uudistui järjestön syyskokouksessa Joutsassa. Sekä lähtevät että uudet varapuheenjohtajat saivat kynttilän valaisemaan kotimatkaa. Kynttilöitä jakamassa toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho (vas.). Hänestä oikealle väistyvät varapuheenjohtajat Juhani Tahvonen ja Tuija Poutiainen, varapuheenjohtajana jatkava Jari-Pekka Koponen sekä uudet varapuheenjohtajat Perttu Hietanen ja Anita Kuniala. Esa Järvinen jatkaa aluejärjestön puheenjohtajana. 8 Haastava taloudellinen tilanne on leimannut Keski-Suomen Yrittäjien toimintavuotta ja muovannut oleellisesti myös ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Tämän vuoden toimintasuunnitelmaa laadittaessa ei voitu edes aavistaa, kuinka paljon talouden taantuma vuoden aikana muuttaa suunnitelman toteuttamista. Ensi vuoden toimintasuunnitelma on laadittu tilanteessa, jossa emme tiedä, mitä vuoden aikana tapahtuu, miten pitkään nykyisenkaltainen epävarmuus jatkuu, totesi Keski-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Esa Järvinen evästäessään Joutsassa kokoontunutta syyskokousta käsittelemään asialistaa, jonka ydinsisältönä oli vuoden 2010 toiminnan määrittely. Kokous hyväksyi vuoden 2010 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Toiminnassa koko maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen on tärkeää kaikille keskisuomalaisille yrittäjämäistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan eri alueilla. Päätöksenteon yrittäjälähtöisyys, yrittäjäosaamisen vahvistaminen ja yritysten tukeminen on tärkeää, osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys on turvattava. Yrittäjäjärjestön vahvuus nähdään paikallisuudessa paikallisyhdistysten oman toiminnan rooli ja merkitys yhteiskuntavaikuttajana kasvaa. Aluejärjestön yhdistysten jäsenmäärän tavoitellaan kasvavan ensi vuonna yhteensä yli 4000 jäseneen. Kokous valitsi aluejärjestölle myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, sekä puheenjohtajiston, josta puolet vaihtui. Keski-Suomen Yrittäjien Hallitus vuodelle 2010: Puheenjohtajana jatkaa Esa Järvinen Saarijärven Yrittäjät, varapuheenjohtajat Perttu Hietanen Korpilahden Yrittäjät, Jari-Pekka Koponen Hankasalmen Yrittäjät ja Anita Kuniala Laukaan Yrittäjät. Muut hallituksen jäsenet paikallisyhdistyksistä 1.1.2010 lähtien: Marja Elsinen Korpilahden Yrittäjät, Maarit Heikkinen Nuoret Yrittäjät, Jukka Hietaniemi Saarijärven Yrittäjät, Seppo Kahilainen Pihtiputaan Yrittäjät, Kari Kivisaari Joutsan Yrittäjät, Veijo Kokkinen Kannonkosken Yrittäjät, Timo Kovala Jyväskylän Yrittäjät, Kari Kovanen Uuraisten Yrittäjät, Erja Laaksonen Jämsänkosken Yrittäjät, Jaakko Laitinen Laukaan Yrittäjät, Tapani Lintula Keuruun Yrittäjät, Jouko Mustalampi Jyväskylän maalaiskunnan Yrittäjät, Timo Nevalainen Jämsän Yrittäjät, Jorma Nieminen Karstulan Yrittäjät, Tapani Paasu Keuruun Yrittäjät, Janne Pietikäinen Muuramen Yrittäjät, Tarja Pullinen Äänekosken Yrittäjät, Pekka Saarinen Jyväskylän Yrittäjät, Petri Salminen Nuoret Yrittäjät, Matti Tanskanen Konneveden Yrittäjät, Petrikki Tukiainen Jyväskylän Yrittäjät, Jaakko Uusisalo Kyyjärven Yrittäjät, Antti Vainikainen Äänekosken Yrittäjät, Kari Wallenius Viitasaaren Yrittäjät, Kaija Vähärautio Laukaan Yrittäjät. Hallituksen varajäsenet: Olli Aitto-oja Hankasalmen Yrittäjät, Samuli Alonen Nuoret Yrittäjät, Anita Halme Karstulan Yrittäjät, Pekka Hujanen Leivonmäen Yrittäjät, Jorma Hyökyvaara Jyväskylän maalaiskunnan Yrittäjät, Minna Koljonen Jyväskylän Yrittäjät, Antti Lahti Kinnulan Yrittäjät, Jukka Lahtinen Jämsän Yrittäjät, Arja Lamminpää Laukaan Yrittäjät, Aila Liimatainen Viitasaaren Yrittäjät, Toni Mulari Keuruun Yrittäjät, Jorma Nokkala Muuramen Yrittäjät, Hannu Nuoranne Multian Yrittäjät, Katriina Oinonen Kyyjärven Yrittäjät, Sirpa Pii-Keinonen Jyväskylän Yrittäjät, Kati Rauhaniemi Jyväskylän Yrittäjät, Hannu Rikkonen Äänekosken Yrittäjät, Pekka Rutanen Saarijärven Yrittäjät, Anne Ruuska Kannonkosken Yrittäjät, Sari Saarinen Keuruun Yrittäjät, Kari Savolainen Konneveden Yrittäjät, Sakari Suomala Laukaan Yrittäjät, Tuomo Turunen Uuraisten Yrittäjät, Armi Unga Korpilahden Yrittäjät, Kari Vatanen Jyväskylän Yrittäjät.

Kehittämisen aika on nyt Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttö pääomaan, omistusjärjestelyihin, vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin. Jyväskylän aluekonttori, puh. 0204 6011, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä, www.finnvera.fi KEVÄT 2010 Arthur Miller Tulikoe ensi-ilta 30.1. Olof Willgren Faijat ensi-ilta 18.3. Sinikka Nopola - Tiina Nopola Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset satu ensi-ilta 10.4. Ohjelmistossa jatkavat: Ulvova mylläri kansanmusikaali Reviisori koominen painajainen Viiru ja Pesonen valloittava satunäytelmä Lippumyymälä puh. (014) 266 0110 Ryhmämyynti puh. (014) 266 0623 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Yrityksellesi laadukkaat Yrityksellesi laadukkaat IT-kokonaisratkaisut Inmicsiltä! IT-kokonaisratkaisut Inmicsiltä! IT-palveluyritys Inmics on jo 20 vuoden ajan toiminut PK- ja suuryritysten IT-ratkaisutoimittajana. UpCare-ylläpitopalvelumme avulla siirrät vastuun IT-ympäristönne toimivuudesta Inmicsille. Voit itse keskittyä olennaiseenomaan ydinosaamiseenne! Kysy lisää ylläpitopalveluistamme! Tietoa ja oikeita tekoja 40100 Jyväskylä Puh 014-447 2700 www.inmics.fi 33100 Tampere Puh 03-225 5010 myynti@inmics.fi 9

n Toimitusjohtaja Arto Tiitinen Laatu ja innovaatiot nostavat Suomen 10 Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Arto Tiitinen uskoo suomalaisen työn ja tuotteen menestykseen maailmalla myös tulevaisuudessa. Vaikka vienti on viime vuodesta romahtanut kolmanneksen, asemat on ponnisteltava takaisin. Siihen antaa mahdollisuuden lähinnä kaksi asiaa suomalainen laatu ja innovaatiot Nyt ollaan eri tilanteessa kuin 1990-luvun alussa. Me osaamme tehdä laatua, meidät tunnetaan maailmalla Nokian, Metson, Valtran ja muiden arvostettujen brandiemme ansiosta. Olemme joutuneet opettelemaan globaalin liiketoiminnan pelinsäännöt ja mahdollisuudet. Laadun jatkuva parantaminen on kuitenkin se haaste, jolla menetetyt asemat vallataan takaisin. Arto Tiitinen tietää, mistä puhuu. Edellisissä työpaikkoissaan hän raivasi suomalaisen teollisuuden tuotteille tilaa maailmanmarkkinoilla kalenterissa oli jopa 200 ulkomaan matkapäivää vuodessa. Tällä taustalla hänellä on myös kanttia arvostella päättäjien toimia ns. taantumantorjunnassa. Tiitistä ihmetyttävät esimerkiksi nimelliset säästöt leikkaamalla Laatukeskuksen rahoitusta eli sektorilta, jota tässä tilanteessa pikemminkin tulisi vahvistaa. Laadun turvaamisessa ja parantamisessa Arto Tiitinen näkee myös maakunnallisen menestyksen. Keski-Suomessa on paitsi suurteollisuutta myös paljon sen synnyttämää alihankintatuotantoa. Hyvästä laadusta saadut tulokset hyödyttävät suhteessa eniten juuri pieniä ja keskisuuria valmistajia. Verkosto on saatava toimimaan niin, että asiakkaan tarve valuu alihankkijoille. Sen vuoksi avoin kommunikaatio läpi valmistusketjun on välttämätöntä. Helpolla Arto Tiitinen ei uutta nousua lupaa. Kilpailu ensi vuonna on vielä kovempaa kuin tänä vuonna. Kauppakumppanimme suojaavat omaa tuotantoaan ja raaka-ainettaan tulleilla. Toinen haaste on siinä, että edellisen nousukauden aikana on jätetty tekemättä miljardien investoinnit, jotka ovat nyt edessä: laadun ylläpitoon ja tuottavuuteen ei kyetä vanhentuneella tekniikalla. Valtion tulisi kiireellä pohtia keinoja, joilla investoinnit saataisiin käyntiin heti. Lopullinen vetovastuu on tietenkin yrityksillä. Toimitusjohtaja Arto Tiitinen alusti Keski- Suomen Yrittäjien seminaarissa maakuntaristeilyllä. Nyt tulisi arvioida, mitä raaka-aineita meillä on omasta takaa ja paljonko me investoimme innovointiin ja tuotteistamiseen. Jalostusaste on nostettava huippuunsa, eikä luonnonvaroja saa päästää valumaan puolivalmiina muiden hyödynnettäviksi. Markkinoita maailmasta löytyy. Maailman väestö on kasvanut hieman yli kahdessasadassa vuodessa miljardista kuuteen miljardiin ja kasvu kiihtyy. Tulevaisuudessa meitä on 10 miljardia. Me suomalaiset olemme perusluonteeltamme keksijöitä ja tekijöitä, markkinoinnin olemme joutuneet opettelemaan. Keski-Suomi ja Keskisuomalainen Arto Tiitinen korostaa sitä, että Keski-Suomi ja Keskisuomalainen kuuluvat yhteen. Keski-Suomi ei olisi Keski-Suomi ilman Keskisuomalaista. Oma media, keskustelufoorumi, on maakunnan ihmisten ja yritysten näkökulmasta korvaamaton yhdistäjä. Se on niin itsestäänselvyys, että sitä ei aina tule edes ajatelleeksi, miten tärkeästä asiasta on kyse. Maakunnan elinvoimaisuuden ja uudistumisen sydän on oma yliopisto, jonka vahvuus on vain nähtävä. Ei tarvitse mennä kovin pitkää matkaa, jos maakunnan sydämestä puuttuu yliopisto, on se aistittavissa keskustan ilmapiiristä ja maakunnan kehityksestä. Juuri tällaisena aikana yliopiston merkitys korostuu. Nyt osaamista täytyy kehittää ja tulevat osaajat on osattava kutsua joukkoon, kun siihen on mahdollisuus. Tiitinen tunnustaa, että niin vahva kuin Keskisuomalainen konsernina onkin, ei sekään ole taantuman tyrskyiltä säästynyt. Olemme selviytyneet paremmin kuin media-ala keskimäärin. Meillä on vahva maakunnan ihmisten luottamus, levikki on pitänyt pintansa. Haastavan ajan vaikutukset näkyvät lähinnä ilmoitus-/ mainosmyynnissä. Keskisuomalainen on menettänyt ilmoitustuloistaan noin 15 prosenttia, ala keskimäärin yli 20. On pakko hakea tehokkaampia toimintatapoja ja niitä on myös löytynyt. Tavoitteena on löytää 5 miljoonan euron säästöt vuoden 2008 tasosta. Kehitystoimet ovat olleet oikean suuntaisia. Edelleen olemme lukijoiden, ilmoittajien ja maakunnan asialla. Lehden ympärille syntyy uusia palveluita ja uusia tuotteita, jotka turvaavat Keski-Suomen mediaveturin menestyksen myös tulevaisuudessa. Arto Tiitisen mukaan toiminta mediakentässä on jatkuvaa kehittämistä niin kuin kaikissa yrityksissä. Viime vuosina on totuttu markkinoiden uusjakoon ja kehitys jatkuu taantuman jälkeen samansuuntaisena. Millaisena? Yksityiskohtia on turha tivata, mutta parista sanasta voi lukea paljon.

Keski-Suomi ei olisi Keski-Suomi ilman Keskisuomalaista. Haluamme olla aktiivinen toimija, eikä toiminnan kohde. Keskisuomalainen on hyvä konserni, jota kehitetään asiakkaiden ehdoilla. Jokainen työntekijä on kehittämisjohtaja Arto Tiitinen korostaa sitä, että konsernin koko henkilöstö on valjastettu mukaan kehittämistyöhön. Ennen isoissa yrityksissä oli erikseen kehittämisjohtajat. Tänä päivänä jokainen organisaation jäsen on kehittämisjohtaja, jokainen tietää omalla työpaikallaan parhaiten, miten sitä voi kehittää, miten toimintatapoja on mahdollista muuttaa ja mitkä ovat asiakkaiden tarpeet. Tiitinen sanoo kiertäneensä marraskuun aikana konsernin kaikki 27 toimipaikkaa talousjohtaja Heikki Linnavirran kanssa. He ovat käyneet kaikissa konsernin yksiköissä, tavanneet noin 800 ihmistä heidän omassa toimintaympäristössään, keskustelleet, kuunnelleet ajatuksia ja ideoita. Ihmisiä on kuunneltava. Joku idea voi olla valmis toteutettavaksi heti, joku kolmen vuoden päästä. Olennaista on liike suunta tarkentuu ajan myötä. Arto Tiitinen näkee huomisen vielä sumuisena, mutta on osattava katsoa sumuverhon läpi vuoteen 2013 ja 2020, sumu hälvenee olennaisesti kun katsoo kauemmaksi. Tulevaisuutta ei voi ennustaa se täytyy tehdä. On pakko miettiä, mikä tässä maailmassa on olennaista, mutta pysähtyä ei saa. Strateginen ketteryys korostuu, mutta silti on syytä syventyä siihen, mitä tekee. Ennen Keskisuomalaista Arto Tiitinen on luonut uraansa konepajateollisuudessa ja kansainvälisessä kaupassa. Mediateollisuus on uusi maailma. On opittava tuntemaan ihmiset. Mitä syvällisemmin heitä ymmärtää, sitä paremmin voi onnistua. Tiitisen mielestä toimialaa vaihtaessa on tärkeintä poisoppia vanhasta, mutta aina voi myös tuoda jotakin tullessaan. 90 päivän sääntö ei näissä ympyröissä toimi. 90 päivän säännöllä hän tarkoittaa konsulttien väitettä, jonka mukaan uuden johtajan on tehtävä merkittävät uudistuksensa 90 päivässä tai on menettänyt mahdollisuutensa. Haastattelua tehtäessä Tiitinen on johtanut Keskisuomalainen Oyj:tä neljätoista kuukautta. Harrastuksiin ei saa hurahtaa Kuva: Petteri Kivimäki Arto Tiitinen, 49, on toiminnan mies. Konsernijohtajan työtehtävät vievät luonnollisesti leijonanosan ajasta, mutta on hänellä myös harrastuksensa. Hirvimetsälle on uhrattu viisi päivää vuodesta, golfiin yksi. Moottoriurheiluun hän on vihkiytynyt yhteistyössä suomalaisten rallitähtien kanssa. Harrastuksiin ei saa hurahtaa. Niiden tarkoitus on antaa mahdollisuus rentoutua ja vaihtaa kuulumisia erilaisten ihmisten kanssa. Erätulet hirvipassin lomassa ovat parasta mahdollista juuri siihen. Yksi harrastus ylitse muiden Arto Tiitisellä kuitenkin on. Hän kaataa puita haastavilta paikoilta, kanadalaistyyliin ensin latva, vasta sitten runko. Ystävien hankalat pihapuut ovat taipuneet Arton Stihlin puremaan. Tehtävä merkittävissä yhtiöissä on tuonut toki erilaisia luottamustoimia. Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajuuden hän haluaa erikseen mainita. Arto Tiitinen asuu omakotitalossa Jyväskylän Keljonkankaalla puolison kanssa kahden. Yli 20-vuotias poika on muuttanut jo pois kotoa ja opiskelee yliopistossa. 11

Parhaat paketit avataan jo ennen joulua. Pätevä puhelin varustettuna sähköpostilla ja suurenmoisella puheella. Yrittäjälle edullisesti paketoituun hintaan. Nokia E52 Mobiiliposti Elisa Puhepaketti 2000 min 2 M Elisa Mobiili - laajakaista 32,79 /kk * Elisan yrittäjäasiakaspalvelu pistää rattaat pyörimään. Soita 010 19 13 19 (ark. 8 16.30, pvm/mpm) tai lähetä yhteydenottopyyntö tekstiviestillä PAKETTI numeroon 16172. www.elisa.fi/liikkuvatyo *Tarjous 12 koskee y-tunnuksellisia yrityksiä, jotka tekevät uuden sopimuksen 700-2000 min määräaikaisesta 24 kk Elisa Paketista, joka sisältää päätelaitteen. Elisa Paketin puheosuus 20 /kk 24 kk sopimuksella. Nokia E52 9,84 /kk (24 kk sopimus) + 2000 min. puhepaketti 20 /kk = 32,79 /kk. Paketti sisältää 2 M Elisa Mobiililaajakaistan, jossa rajaton datan käyttö Suomessa. Tarjous ei koske tarjousaikana suljettuja ja samalle asiakkaalle uudelleen avattuja liittymiä eikä liittymätyypin vaihtoja pakettihinnoittelusta liittymästä. Tarjous voimassa 31.12.2009 asti. Hinnat alv. 0%.

n Keski-Suomen maakuntaristeily Tällä porukalla tehtiin tulevaisuutta Keski-Suomen maakuntaristeilyllä. Keski-Suomen Yrittäjien ja Keski-Suomen Kauppakamarin seminaarissa tulevaisuudenkuviaan maalasivat takarivistä vas. opiskelija Henna Lipsanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, toimitusjohtaja Kuisma Niemelä Keskimaa, puheenjohtaja Esa Järvinen K-S:n Yrittäjät, aluepäällikkö Eila Honkavaara YLE, kasvuyrityslaborantti Marko Seppä Jyväskylän yliopisto, toimitusjohtaja Arto Tiitinen Keskisuomalainen, edessä alhaalla toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho K-S:n Yrittäjät, Suomen Nuorten Yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja Tarja Nieminen K-S:n Yrittäjät ja toimitusjohtaja Uljas Valkeinen K-S:n Kauppakamari. Ja sali oli täynnä yleisöä lauantain aamuajasta huolimatta. ELY TULEE. Keski-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Risto Palokangas ja TE-keskuksen johtaja Juha S. Niemelä esittelivät ensi vuoden alussa aloittavaa ELY-keskusta maakuntaristeilyllä lokakuussa. Keski-Suomen ELY-keskukseen siirtyvät nykyisten Keski-Suomen TE-keskuksen ja Tiepiirin tehtävät sekä valtaosa Ympäristökeskuksen tehtävistä. Usein tilanne vaatii erityistä rohkeutta ja erilaista näkökulmaa Liikejuridiikassa asiakkaan on usein perusteltua turvautua alan kärkinimiin. Se on osoitus luottamuksesta, joka samalla velvoittaa. Kun valinta osuu kohdallemme, teot puhuvat puolestaan. www.krogerus.com yritysjärjestelyt / rahoitus / teknologia / kilpailuoikeus / riitojen ratkaisu / insolvenssi 13 Ilmoitus_Krogerus_KS_Yrittajaleh1 1 22.1.2009 9:40:56

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuva: Pekka Rötkönen Annikki Mikkonen ja Jussi Halttunen uskovat uuden Kansainvälisen liiketoiminnan arvoketjun kehittäjä -koulutuksen olevan pk-yrityksille hyvä mahdollisuus omien kansainvälisten toimintojen kehittämiseen. Kuva: Päivi Kantonen Oppisopimustyyppinen koulutus ammattikorkeakouluun 14 Jyväskylän ammattikorkeakoulun pilottihanke kouluttaa kansainvälisen liiketoiminnan osaajia oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella. Tavoitteena on auttaa keskisuomalaisia pkyrityksiä käynnistämään ja edistämään kansainvälistä liiketoimintaansa. Oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestämisellä halutaan uudistaa korkeakoulujen koulutustarjontaa. Tavoitteena on luoda joustava mahdollisuus hankkia uutta osaamista ilman, että opiskelijan täytyy kuluttaa monta vuotta koulun penkkejä suorittamalla päällekkäisiä tutkintoja. Pilottihankkeella testataan uudenlaista koulutusmuotoa ja sen kysyntää Keski-Suomessa. Oppisopimustyyppinen koulutus tähtää työelämän erityispätevyyksien suorittamiseen. Oppisopimuskoulutus on tuttu toisella asteella, mutta vastaavaa työelämäkeskeisyyttä voidaan luontevasti sovittaa myös korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen. Meillä on jo nyt paljon kolmikantayhteistyötä, jonka varaan rakentuvat myös ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Oppisopimustyyppinen koulutus on vielä muutaman askeleen lähempänä käytännön työelämää ja alueen yrityksiä, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtori Annikki Mikkonen. Aiemmin oppisopimuskoulutus kohdistui muihin kuin toimihenkilöihin. Osaamisen päivittäminen ja lisäpätevyyksien hankkiminen on tärkeätä nykyajan yritysmaailmassa. Korkeakouluissa oppisopimustyyppinen koulutus on uusi avaus ja jatkossa koulutusmuotoa hyödynnetään varmasti vielä enemmän, uskoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen. Yrityksille räätälöity koulutus Oppisopimustyyppisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistyy koulutus Kansainvälisen liiketoiminnan arvoketjun kehittäjä (Value Chain Developer). Koulutuksesta haluttiin tehdä läheinen yrityksille, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Pk-yritysten henkilöstö ei pysty irrottautumaan koulun penkille pitkäksi aikaa, mutta tässä vuoden mittaisessa koulutuksessa pienenkin yrityksen on helppo onnistua. Koulutus on sovitettavissa yrityksen tarpeisiin ja suuri osa koulutuksesta tapahtuu yrityksessä. Tämä on kehityshanke, johon yritys saa tukea ja ohjausta, kertoo Jussi Halttunen. Käytännössä koulutus sidotaan johonkin tiettyyn kehitettävään asiaan yrityksessä. Se voi koskea yrityksen viennin käynnistämistä ulkomaille tai toisinpäin tuonnin aloittamista ulkomailta. Yritys määrittelee minkä kohdan kansainvälisessä arvoketjussa hän kokee merkittäväksi ja mihin hän koulutuksessa panostaa. Yritys voi satsata kansainväliseen viestintään ja markkinointiin, asiakkuuksien tai hankintaketjun hallintaan tai vientiin ja logistiikkaan. Kehittämiskohteesta tehdään

Kuva: Mika Karhulahti projekti, jonka toteuttamiseen kytketään oppisopimustyyppinen koulutus, Annikki Mikkonen kertoo. Kuusi koulutuspaikkaa vapaana Kansainvälisen arvoketjun kehittäjä -koulutuksen ensimmäinen hakuvaihe päättyi 16. lokakuuta. Koulutuksen toisen vaiheen hakuaika on 16.11 16.12. Koulutus käynnistyy joustavasti loppuvuodesta 2009 tai alkuvuodesta 2010. Siihen voivat hakea korkeakoulututkinnon suorittaneet, esimerkiksi insinöörit, tradenomit tai restonomit. Koulutukseen osallistuminen edellyttää voimassa olevaa työsopimusta tai työsopimuksen laatimista koulutusajalle, Mikkonen kertoo. Koulutettava henkilö voi olla yrityksen palveluksessa tai yritys voi rekrytoida tehtävään uuden työntekijän. Yrityksen mahdollisuus saada palkka- tai muuta tukea selvitetään työvoimaviranomaisten kanssa. Tarvittaessa koulutettava henkilö on mahdollista löytää myös meidän kauttamme, Halttunen toteaa. Yrityksiltä koulutukseen osallistuminen vaatii kehittämisidean, jonka mukaan koulutus räätälöidään. Lisäksi yrityksessä täytyy olla mentori, joka osallistuu koulutuksen toteutukseen. Mentoreille järjestetään yhteisiä verkostoitumis- ja sparraustilaisuuksia. Yritysten täytyy tietää, mitä he haluavat koulutukselta. Lisäksi he osallistuvat koulutuksen suunnitteluun sekä henkilöiden ohjaukseen. Käytännössä noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu yrityksessä. Henkilöä ei missään tapauksessa irroteta työstään, vaan hän tekee omaa työtään, joka linkitetään oppisopimustyyppiseen koulutukseen, Mikkonen tähdentää. Kansainvälisen arvoketjun kehittäjä -koulutuksessa ovat kumppaneina muun muassa Moventas Oy, Panda Oy, Jykes, Keski-Suomen Kauppakamari ja Keski- Suomen Yrittäjät. Yrityksiltä uusia ideoita täsmäkouluksiin Opetusministeriö sai 160 hakemusta erilaisten oppisopimuskoulutusten järjestämisestä. Näistä kymmenelle annettiin lupa ja rahoitus toteuttaa hankkeet. Vaikka me vastaamme vain yhdestä hankkeesta, olemme mukana yhteensä kolmessa eri hankkeessa. Turun yliopiston kanssa teemme yhteistyötä satamatoiminnan alalle suuntautuvassa koulutuksessa ja Savonian ammattikorkeakoulun kanssa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. On hyvä, että pääsemme seuraamaan myös muiden koulutusten etenemistä ja tuloksia, Mikkonen iloitsee. Kansainvälisen arvoketjun kehittäjä -koulutus on käynnistetty elvytysrahoilla ja ensi vuodelle on jo käynnistynyt uusi haku. Jos yrityksillä on ideoita tai osaamisalueita, joita he haluvat lähteä kehittämään meidän kanssamme, niin meihin voi ottaa yhteyttä. Työelämässä on varmasti osaamistarpeita, joita me emme näe. Ammattikorkeakoululla on vahvaa osaamista ja yhteistyössä yritysten kanssa voimme luoda tarpeeseen sopivan täsmäkoulutuksen. Korkeakouluihin näyttötutkintoja? Korkeakoulutetuille suunnatun oppisopimustyyppisen koulutuksen taustalla on tavoite rakentaa Suomeen uudenlaisia pätevyyden osoittamismalleja. Taustalla on ajatus kehittää korkeakouluihin arviointijärjestelmä, jolla henkilön ammatillinen osaaminen voidaan osoittaa toteen. Tulevaisuudessa voitaneen käydä ammattikorkeakoululla näyttämässä, että vaadittava osaaminen on olemassa ja ammatillinen pätevyys voidaan dokumentoida, Mikkonen suunnittelee. Ammattikorkeakoululakiin on kirjattu, että opetus lähtee yritysten ja työelämän tarpeista. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tulevaisuuteen ja koulutuksen kehittämiseen katsotaan avoimin silmin. Halttusen mielestä olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi työkiertoa, eli laittaa opettaja määräajaksi yritykseen töihin ja vastaavasti yrityksestä henkilö opettamaan. Jonkin verran tällaista on tapahtunutkin, mutta toimintaa voitaisiin kehittää yhä. Nythän sivutoimiset tuntiopettajat ovat päivät työelämässä ja opettavat illat korkeakouluissa, minkä ansiosta kouluille saadaan konkreettista työelämätietoutta, Halttunen kertoo. Jatkossa käytännön työelämä ja yritykset tulevat olemaan entistä läheisempiä korkeakoulujen yhteistyökumppaneita, muutoin osaamisen ajantasalla pitämisessä, puolin ja toisin, ei pärjätä, Mikkonen toteaa. PÄIVI KANTONEN, teksti 15

n Elinikäisen oppimisen tauti/taito Opiskelu työssä ja työhön Tavukatti Oy:n työssä ja työn ohessa oppijoita ja -oppineita, seisomassa vas. Sirpa Sjöman, Ville Ruuska, Virpi Riikonen sekä istumassa Päivi Kantonen ja Outi Tuomainen. 16 Jokaisen yrittäjän on arjen työssään kehityttävä jatkuvasti ja etsittävä sekä henkisiä paukkuja että teknistä osaamista. On päivitettävä omaa ja tekijöidensä päätä sekä käytössä olevia laitteita. Sama koskee sekä yrityksen johtoa että henkilöstöä. Koskaan ei ole valmis tai liian pätevä. Yritykseemme on kasvanut vahva me-henki vuosien saatossa, mutta se ei ole mikään itsestäänselvyys. Puolet työntekijöistämme on suorittanut aikanaan meillä myös opiskeluun liittyvän työharjoittelun tai täydennyskouluttautunut työn ohella joko uuteen ammattiin tai vahvistanut entisen ammattinsa eväitä. Parhaillaan Sibbe suorittaa sihteerin ammattitutkintoa oppisopimuksella. Hän on graafisen alan ammattilainen vuosikymmenien ajalta, mutta aikanaan työt loppuivat, kun filmiasemoijan ammatti jäi historiaan. Nyt sihteeriopiskelija tekee ammattiinsa liittyvää työtä työpaikalla, opiskelee, tenttii ja käy tunneilla ohessa. Johto voi panostaa vihdoin enemmän varsinaiseen osaamisensa. Ensi syksynä Siben tutkinto on valmis. Viestintäassistenttimme Päivi kirjoittaa juttuja lukuisiin asiakaslehtiimme, taittaa ja valokuvaa. Hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa yhteisöviestinnän maisteriksi. Tutkinto on gradua vaille valmis. Gradu liittyy yrityksemme kehittämiseen ja hän työstää sitä työpaikalla hiljaisimpina aikoina. Lisäksi Päivi opettaa iltaisin yliopisto-opiskelijoille kuvankäsittelyä ja lehden taittoa. Mika Kuopiossa on mainonnan ammattilainen, mutta opiskelu muotoiluakatemiassa jäi aikanaan loppurutistusta vaille, kun hänelle tarjoutui houkutteleva paikka mainostoimistosta. Hän suoritti edellisessä paikassaan työn ohessa graafista tutkintoa, mutta pari vuotta sitten mainostoimiston toiminta loppui. Palkkasimme Mikan saman tien ja reilu vuosi sitten hän ilmoitti, että olisi kiva suorittaa graafisen alan ammattitutkinto loppuun. Nyt homma on hanskassa. Hän kouluttautui työn ohella kulki kuukausittain Mikkelissä ja paketti on näyttöä vailla valmis. Toinen oppisopimusopiskelija Outi harjoitteli meillä ensin perustutkintoon opiskeluaikanaan. Sen jälkeen hän soitteli, että nyt hän on päässyt graafisen suunnittelun Suomen mestarina huippuvalmennusryhmään ja voisi opiskella ammattitutkinnon, jos löytyisi oppisopimustyöpaikka. Oli päivä aikaa miettiä, riittääkö kapasiteettimme palkata lisää väkeä. Ammattitutkinto on ollut jo reilun vuoden hanskassa ja hoitui hyvin oppisopimuksella. Tentit ja teoriaopinnot Outi suoritti Helsingissä. Virpi kyseli aikanaan jo kymmenisen vuotta siten opiskeluun liittyvää harjoittelupaikkaa. Hän oli lähtenyt täydennyskouluttautumaan, takanaan monivuotinen osaaminen. Oma graafisen alan yritys hänellä oli Hämeessä. Uusi työpaikka uudelleenkouluttautumisen jälkeen löytyi meiltä. Ville nykyinen toimitusjohtajamme työskenteli yrityksessämme loma-aikansa ja suoritti opiskeluun liittyvän työharjoittelunsa meillä. Muutamia vuosia hän ahersi omalla toiminimellä töitä graafisen alan yrittäjänä, mutta katsoi sitten järkevämmäksi palata katinkoloon. Nyt hän on työskennellyt yrityksessämme vuosia ja TE-keskuksen toimitusjohtajavalmennus on tietenkin takana. Vaikka ihan jokainen työntekijöistämme ei olekaan meillä perehdytetty tai koulutettu, niin jokaisella, niin Mikko I:llä, Mikko K:lla, Ossilla, Petrillä ja Johannalla on graafisen muotoilu- tai mainosalan koulutus ja monivuotinen työkokemus myös muualla kuin yrityksessämme. Olemme ylpeitä työntekijöistämme. Työntekijät ovat kasvaneet ja kasvattaneet yritystä omalla työllään. Johto on kasvanut ihmisenä, kehittäjänä ja kouluttajana. Ihmiset, jotka osaavat hommansa ja ovat motivoituneita vastaanottamaan uutta tietoa, pärjäävät elämässään vaikeinakin aikoina. Helsingin kaupungin oppisopimusjohtaja valtiot. maist., filosofian tri, psykologi Kari Viinisalo totesi Yritysten Taitava Keski-Suomen järjestämässä Yritysfoorumissa, että jatkossa oppilaitosten kannattaa yhä enemmän räätälöidä niin oppisopimuskoulutusta kuin muutakin opiskelun suunnittelua entistä asiakaslähtöisemmäksi. Se on oikea suunta. Yrityksille täysin räätälöityjä paketteja tuskin saadaan aikaan, mutta perusajatuksena pitää olla, että opiskelu työn ohessa on paitsi yksilön kehittymistä, myös kehittämistä uuteen ammattiin organisaatiossa, jossa työskentelee. Tarja Ruuska Tavukatti Oy

17

Oman t kulkij 18 Mitä on enneagrammi? Enneagrammi perustuu ihmisten erilaisuuteen ja omasta tyylistä johtuvaan käyttäytymiseen. Jokainen meistä on oppinut jo lapsuudessaan perusstrategian, jonka avulla olemme saaneet turvallisuutta ja selviytymiskokemuksia perheessä ja kohtaamissamme tilanteissa. Lapsuudessa omaksumaamme selviytymisstrategiaa sovellamme myöhemmin elämässämme. Strategiat ilmenevät enneagrammin yhdeksänä tyylinä. Se on oman persoonan kehittämisen ja kasvun väline, jonka kautta opimme vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja. Alamme ymmärtää paremmin toisten ihmisten käyttäytymisen erilaisuutta. Tyylit: perfektionisti, auttaja, suorittaja, romantikko, tarkkailija, kyselijä, seikkailija, itsevarma, sovittelija. Mihin sinä kuulut? Katso www.enneagramfinland.fi Leena Aijasaholla on esimerkiksi enneagrammiin liittyvä koulutus 6.2. Kaislanrannassa, Parantalan kyläkoululla klo 10-17. Leena Aijasaho Saarijärven Lannevedeltä kulkee rohkeasti omia polkujaan. Hän on työnohjaaja, Certified Progress Coach, työyhteisövalmentaja. Koulutukseltaan hän on myös ETNT, certified Enneagram Teacher in The Narrative Tradition. Narratiivinen enneagrammi on hyvä lähtökohta jos haluaa lisätä itsetuntemustaan ja käsitellä ihmisten erilaisuutta. Leenalla on myös työfysioterapeutin ammatti taustalla. Oman hyvän elämän hakeminen ja etsiminen käynnisti minulla muutoksen muutamia vuosia sitten. Perustin yrityksen Tmi Leena Aijasaho, työnohjauspalvelu. Teemana hyvinvointia elämään ja työhön. Siirryin kuntapuolelta Äänekosken kaupungin työterveyshuollosta kulkemaan omia teitäni yrittäjänä. Julkisella sektorilla 20 vuotta ja Tehyn pääluottamusmiehenä 10 vuotta antoivat eväitä myös nykyiseen työhöni, Leena kertoo. Asiakkaita Leenalla on nykyisin eri puolilla Suomea niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Asiakkaina on esimerkiksi isojen ja pienten yritysten työyhteisöjä, esimiehiä ja avainhenkilöitä. Myös hoito- ja perhekoteja, fysikaalisia hoitolaitoksia ja lääkäriasemia. Leena viettää työstään joka kolmannen viikon pääkaupunkiseudulla.

ien a Verkostot hyödyksi Aiemmat verkostot vuosien takaa ovat hyvin paljon luoneet pohjaa asiakaskuntaani. Yritykseni toiminta personoituu omaan toimintaani. Jo se on yksi syy, miksi minun on pidettävä itsestäni huolta, jotta voisin ohjata muita. Yrittäjällä on se vaara, että hänellä on ajankäytön rajattomuus. Itsestä huolehtiminen jää helposti taustalle. Herätään vasta silloin, kun on liian myöhäistä tai ei herätä lainkaan. Yrittäjä kertoo usein, että olemme kehittäneet bisnestä, eikä ole jäänyt aikaa muuhun. Yrityksen kehittämiseen liittyy bisneksen kehittämisen ohella kehittyminen työnantajana ja ihmisenä. Pienissä ja yksinyrittäjissä koetaan paljon myös yksinäisyyttä. Pitää hakea tukiverkkoja. Työ on tärkeä, mutta elämään pitää mahtua muutakin kuin työ, Leena korostaa. Eräs seikka julkisen puolen työajoistani on minulle jäänyt selkärankaan: totuin pitämään pitkän kesäloman. Yrittäjänä olen halunnut noudattaa samanlaista linjaa. Lomaa on muistettava pitää aina tilaisuuden tullen, jotta voi kehittyä ja olla tukena muille. Kuinka edistää omaa osaamistaan ja toimintojaan niin yksilönä kuin yrittäjänä? Välillä on pää tyhjättävä. Leenalla on Tiimiakatemian Yrittäjän ammattitutkinto, joka lisäsi verkostoja ja kontakteja muihin yrittäjiin. Järjestötoimintaankin hän ehtii osallistua. Hän toimii Saarijärven Yrittäjien hallituksessa ja Suomen Työnohjaajat ry:ssä hän on Keski-Suomen aluevastaavana. Kehittämisen tarve ja resurssit Yrittäjän pitää opetella miettimään, mikä on oman yrityksen ja henkilöstön kehittämisen tarve. Se on alku muutokselle. Työnohjaajilla on paljon annettavaa yrittäjän ja henkilöstön jaksamis- ja vuorovaikutustaitoihin. Se siirtyy voimana ja palvelutaitona asiakkaisiin. Työnohjaajana koen kiehtovana osallistua erilaisiin koulutusprosesseihin. Jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä tällä alalla. Työnohjaaja käyttää myös itse ammattitaitoista työnohjaajaa omien akkujen lataamiseen ja hakeutuu aika ajoin henkilökohtaiseen coachingiin kehittyäkseen. Itsetuntemus - omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on kasvanut prosessien myötä. Leena muistuttaa, että itsetuntemus auttaa arvostamaan erilaisuutta. Työyhteisöissä erilaisuus on rikkaus. Harrastus lataa akkuja Erityisesti kesäisin Leena Aijasaho latailee akkuja. Pyöräretket Lapissa, yöpymiset kairalla, teltassa, erämökissä ovat voimanlähteitäni. Ja se polkemisen riemu ja tuska - jopa ylämäessä - ympärillä Lapin mahtava luonto. 2000 kilometriä pyöräilin viime kesänä Lapissa - yksin, ilman huoltoautoja. Utsjoki oli määränpääni. Onpahan jotain, mitä mummona voin muistella. Itä-Suomea olen fillaroinut 1000 kilometriä. Lapsesta saakka haaveeni on ollut, että joskus vielä pyöräilen Lappiin. On oltava tavoite, suunnitelma ja toteutus, siinä se on, Leena tiivistää. Leena läiskii myös lätkää Saarijärven LätkäLikoissa. Rauhallisempiakin harrastuksia häneltä löytyy. Valokuvaus kiinnostaa ja musiikki monissa muodoissaan. Lukeminen sivuaa omaa työtäni ja kehittymistä työssäni. Moni harrastus kulkeekin työn ja harrastuksen rajapinnassa. Ei niitä voi läheskään aina erottaa toisistaan. Omien työvälineiden teroittamista teen aina silloin kun huomaan, että lisätieto on tarpeen. On hienoa, kun on vapaus päättää omat tekemisensä. Työnohjaajana olen oppinut ja yritän painottaa asiakkailleni sitä, että laatu kärsii aina, jos töitä on liikaa. Moni luulee, että menestymällä tulee onnellisemmaksi. Niin se vain on, että raha ja menestys eivät tuo onnea. Ne tuovat turvallisuutta ja leipää, mutta onnellisuus tulee arjen iloista. Oivaltamisesta työssä ja harrastuksissa. Uuden oppimisesta, ihan pienistä elämyksistä. Kiitollisuudesta siitä, että saa olla terve, itsestään huolehtimisesta ja kunnioittamisesta. Silloin oppii kunnioittamaan muitakin. Lopuksi työnohjaaja heittää kysymyksen meille yrittäjille: Miten sinä yrittäjä olet huolehtinut itsestäsi viime aikoina? Miten on sinun voimavarojesi ja jaksamisesi laita? Siinäpä meille jokaiselle pohtimista. Teksti: Tarja Ruuska Kuvat: Stepi Sundberg 19

n Yrittäjyyskasvatus JAO Ensin yrittäjyyskilpailun voitto, sitten Tontuksi saksaan Valtakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen opinto-ohjelmia koordinoiva Nuori Yrittäjyys ry valitsi kuluvana vuonna perustettujen opiskelijayritysten parhaat liikeideat. Toisen asteen sarjassa Suomen parhaan liikeidean toteutti matkailualan opiskelijayritys Active Adventures NY Jyväskylän ammattiopistosta. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa opiskelijat perustavat lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiä, jotka tuottavat palveluja tai tuotteita. Nuoret suunnittelevat liikeidean ja toteuttavat sen mukaista yritystoimintaa lukuvuoden ajan. Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opiskelijoiden perustama Active Adventures NY tuottaa liikunnallista ohjelmaa yritysten virkistyspäiville, opas- ja ohjelmapalveluita sekä Suomi-aiheisia elämys- ja ohjelmapalveluita kansainvälisille markkinoille. Opettaja kannusti meitä osallistumaan kilpailuun. Voitto oli yllätys, emme osanneet odottaa sitä, kertoo Active Adventures NY:n markkinointipäällikkö Salla Mäkinen, 22. Active Adventures on Mäkisen ja toimitusjohtaja Iida Tynkyn, 25, perustama yritys, joka jatkaa toimintaansa vielä kevääseen. Marraskuun lopussa yritys rekrytoi tiimiinsä kolmannen henkilön Hanna Kekäläisen, 22. Mäkinen ja Tynkky opiskelevat matkailua yo-pohjaisesti toista ja viimeistä vuotta, Kekäläinen ensimmäistä. Parhaan liikeidean valintakriteereinä olivat idean monipuolisuus, markkinoiden ja hinnoittelun realistisuus sekä uutuusarvo. Onnistumismahdollisuuksia arvioitiin myös siitä näkökulmasta, onko idea mahdollista toteuttaa Vuosi yrittäjänä -ohjelman puitteissa. Active Adventures NY:n liikeidea on pitkälle viety ja monipuolinen paketti, jossa tuote, markkinat ja hinnat on mietitty. Yhteistyön hyödyntäminen ja tämän myötä kustannusten säästäminen on hyvä oivallus. Yritys lähtee rohkeasti tavoittelemaan kansainvälistä kokemusta, tuomaristo perusteli valintaansa. Tonttuseikkailu Saksaan Joulukuussa Active Adventures NY on Saksan joulumarkkinoilla. Ohjelmistossa on muun muassa lapsille suunnattu tonttuseikkailu sekä suomalaisia ruokia yhteistyössä toisen opiskelijayrityksen kanssa. Olimme viime vuonna EU-rahoitteisen Your on company across boarders -projektin kautta Saksassa tekemässä markkinointitutkimusta kuudella eri joulutorilla. Siellä tutkimme, mikä joulutoreilla myy, ja sen 20 Active Adventures NY:n Hanna Kekäläinen (ylh.) ja Salla Mäkinen. "Yrittäjänä toimiminen on ollut hienoa. Matkailualalla on vaikea työllistyä toisen palvelukseen, joten oma yritys on varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, kunhan ensin hankitaan työkokemusta. Yrittäjä saa itse päättää, mitä tekee, vaikka hänellä onkin paljon vastuuta." Salla Mäkinen Active Adventures NY pohjalta ideoita on kypsytelty viime vuoden joulukuusta saakka. Projekti jatkuu myös tänä vuonna, kertoo Mäkinen. Saksan joulukulttuuri on sellaista, mitä ei muualla näe. Active Adventures NY toteuttaa Jeverin joulutorilla jääaktiviteetteja, muun muassa opettaa lapsia luistelemaan pelien ja leikkien avulla. Toisella joulutorilla Neuenburgin kylässä on luvassa tonttuseikkailu. Kylän joulutori on pieni, idyllinen ja lämminhenkinen tori, jossa vieraili viime vuonna joulutoriviikonloppuna 13 000 ihmistä. Tonttuseikkailu on aarteenetsinnän tyylinen toiminnallinen temppurata, jossa lapset lähtevät etsimään joulupukin kadottamaa lahjasäkkiä. Seikkailu on haastava toteuttaa, sillä saksalaiseen joulukulttuuriin ei kuulu tonttuja. Seikkailu pitää rakentaa tarinan ympärille ja samalla kertoa lapsille, mitä tontut ovat ja missä joulupukki asuu. Viime vuonna toteutimme Saksassa tonttukoulun, mikä ei ideana toiminut kovin hyvin, sillä saksalaiset lapset eivät halua olla tonttuja niin kuin suomalaislapset. He luulivat, että tontut ovat kääpiöitä, Mäkinen kertoo. Päivi Kantonen, teksti Yrittäjäntukiverkko.fi www-palvelusta löydät yhteysnumeroita ja osoitteita jos kaipaat yritystoimintaan tai itsellesi yrittäjänä tukea taantumatilanteessa. Kun tarvitset henkistä tukea tai tukea jaksamiseen, voit ottaa yhteyttä vertaistukihenkilöihin tai ammattiauttajiin. Jos rahoitustilanteesi tai liiketoiminnan kehittyminen on jumissa voit kysyä neuvoa vakauttamisneuvonnasta. Kaikki yhteystiedot löydät tukiverkkosivuilta tai kysy lisää p. 010 425 9200 tai 010 425 9201 Keski-Suomen Yrittäjien toimistolta. Verkkokauppauutisoinnissa ei pidä yleistää Nettiin avattiin lokakuussa adressi, jonka allekirjoittamalla voi osoittaa tukensa pienille ja keskisuurille verkkokaupoille. Adressin allekirjoittaneet haluavat tiedottaa, ettei liiallinen yleistäminen uutisoinnissa verkkokauppatoimialasta ole sopivaa. Samalla halutaan turvata edellytykset pienten ja keskisuurten verkkokauppojen toiminnalle tulevaisuudessa. Allekirjoittaneissa on niin verkkokauppiaita kuin verkkokaupoista ostaneita ja verkkokauppaohjelmistojen tarjoajia. Adressi avattiin vastineeksi Kuluttajariitalautakunnan lausunnolle, jonka mukaan pienten verkkokauppojen toiminta ei olisi yhtä luotettavaa kuin suurten, ja että pienistä kaupoista tulee eniten valituksia. Suomessa verkossa liiketoimintaa harjoittavista yrityksistä 90 % on pieniä ja keskisuuria verkkokauppoja, joten on luonnollista, että valitukset koskevat eniten juuri kyseistä ryhmää. Suuri osa verkossa myytävien tuotteiden valikoimasta on tarjolla pienten verkkokauppojen kautta. Kuluttajariitalautakunnan lausunto on yleistävä ja useimpien pienten verkkokauppojen osalta perusteeton. Pienemmätkin verkkokaupat tarjoavat maksamiseen luotettavia vaihtoehtoja, joissa puolueeton osapuoli takaa kauppatapahtuman turvallisuuden muutenkin kuin luottokortilla maksettaessa. Hyvän ja luotettavan verkkokaupan tunnusmerkit ovat mm. helposti löydettävät verkkokaupan ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot, asianmukaiset sopimusehdot, monipuoliset tuotetiedot sekä vaihtoehtoiset maksutavat. (Lähde verkkomaksut.fi)

Nordea Pankki Suomi Oyj Etuyrittäjänä saat rahanarvoisia etuja Yksi tärkeimmistä eduistasi on oma pankkineuvoja. Hänen kauttaan hoidat helposti kaikki päivittäiset pankki- ja vakuutusasiasi. Lisäksi käytössäsi on koko Nordean vahva asiantuntemus. Tule Etuyrittäjäksi. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 ma-pe 8-18 (pvm/mpm), niin kerromme lisää. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 21

TOIMISTO/LIIKETILAA SEPPÄLÄNKANKAALLA ARELASSA 265 m 2, 220 m 2 ja 200 m 2 Puh. 0400 545 133/Tuomo Käyhkö Karstulassa yritystoiminta käynnistyy yrityksen omalla avaimella TASOKKAAT PUITTEET KOKOUSTAMISEEN! Sokos Hotel Alexandran kokouspaketti Alk. 34 /hlö (sis. aamu- ja iltapäivä kahvit, lounaan sekä kokoustilan.) Mahdollisuus videoneuvotteluun. Varaustunnus K-S:n Yrittäjät. Tarjous on voimassa joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 ajan. Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyväskylä, Puh 020 1234 640 Sähköposti sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi Kehittämisyhtiö Karstulanseudulta yrittäjä saa yritystoimintaa käynnistäessään itselleen yritysavaimen. Avain sisältää yrityksen tärkeitä tietoja heti suunnitteluvaiheesta lähtien. Esimerkiksi yritysidea ja liiketoimintasuunnitelma sekä budjetti on syytä tallentaa tähän muistitikkuun. Yrityksen avain sisältää myös Kehittämisyhtiö Karstulanseudun mallintaman alkavan yrityksen kehityspolun starttiviivoilta lähtien. Alkavan yrittäjän on helppo kulkea polun ohjaamana ja tehdä ne toimet, jotka yrityksen perustaminen vaatii. Jatkossa avaimeen tallentuu kehittämisyhtiössä myös toimivan yrityksen prosessikuvaus. Yrittäjä voi tallentaa muistiin yritystoiminnan eri vaiheissa esimerkiksi tilinpäätöstietoja, yrityksen kehittämistoimenpiteitä ja yrittäjän omat kurssi- sekä koulutustiedot. Tällä tavalla yrittäjä yhdessä kehittämistoimijoiden kanssa huolehtii saumattomasti etenevästä yritystoiminnastaan ja siinä tehtävistä eri toimenpiteistä. Esimerkiksi rahoitusneuvottelut käynnistyvät sujuvasti, kun yrittäjä lähettää avaimestaan taustatietoja rahoittajalle jo etukäteen ennen tapaamista. Tämänkaltainen ennakointi eri yrityspalvelutoimijoiden kanssa on nähty yrittäjien keskuudessa tarpeena jo pitkään. Keski-Suomen Yrittäjät edistää tämän tyyppisten uusien palvelu- ja toimintamallien levittämistä maakunnan muihinkin kehittämisyhtiöihin. Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 050 5777 145 Info@larsenkolehmainen.fi www.larsenkolehmainen.fi Kokonaisvaltaista taloushallinnon osaamista luotettavalla ammattitaidolla. Soita ja kysy myös sähköisistä taloushallintopalveluistamme! 22

KIITOS JJK! Kariteam onnittelee hyvästä taistelusta! Kariteam vuoden yhteistyökumppani JJK:n vuoden yhteistyökumppaniksi valittiin Kariteam, jonka joukot ovat olleet koko sydämellään mukana JJK:n ensimmäisellä liigakaudella ja osoittaneet hienoa pelisilmää ja aktiivisuutta niin pelillisissä ylä- kuin alamäissäkin. ps. fläppitaulut saat toimistotukku Karista! Paino ja toimistotukku Jos olet yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisää jäseneduistasi. 23

n Kehittäminen ja luovuus Tunne ja kokemus hyvinvoinnin ja menestyksen avainsanoja Jatkuva kiire on yritystoiminnan kehittymisen este. Yrityksen toiminnan arviointi ja luovuus vaativat aikaa, kiireessä luovuus sammuu ja päälle jää suorittaminen. Pahimmillaan palvelun laatu paljastuu vasta asiakkaan tyytymättömyytenä. Valkoinen Talo Partner on ihmisen ja organisaatioiden henkistä kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä valmennus- ja koulutuskeskus. Jos yritys haluaa menestyä ja kehittyä, niin sen on otettava ihmisten jaksaminen todella vakavasti. Ei riitä, että ihmisiä patistetaan liikkumaan ja laihduttamaan. Jos työ syö kaiken energian ei voi odottaa muuta kuin lisää stressiä. Työ on järjestettävä niin, että työntekijän voidaan olettaa jaksavan siinä vanhuuseläkeikään saakka. Ihmistä on kuunneltava kokonaisuutena ja toisaalta ihmisen on myös itse pysähdyttävä kuuntelemaan ja pohtimaan omaa sisintään. Valkoisen Talon palvelut auttavat yritystä Mika Kanervo (vas.), toimitusjohtaja Riitta Suonpää ja Jyrki Saarela kannustavat yrityksiä yhä ennaltaehkäisevämpään johtamiseen ja työhyvinvointiratkaisuihin. katsomaan tulevaisuuteen ja rakentamaan ennaltaehkäiseviä ratkaisuja. Keskeisinä elementteinä ovat yrityksen hyvinvointistrategian kehittäminen ja jalkauttaminen sekä yhteistyön edistäminen mm. työterveyden kanssa. Valkoinen Talo Luppo Center antaa tilaa pysähtymiselle, tunteille ja uusille kokemuksille Centerin tavoite on yksinkertainen auttaa ihmistä irtautumaan oravanpyörästä. Valkoinen Talo Luppo Center antaa tilaa pysähtymiselle, tunteille ja uusille kokemuksille. Center tarjoaa monipuolisia keinoja arjesta irtautumiseen ja palautumisen edistämiseen sekä työn ja elämän haasteisiin. Ensimmäinen Center tullaan avaamaan Pikonlinnaan Pirkanmaalle ja myöhemmin Vitapolikseen Keski-Suomeen. Centereissä toimivat myös Valkoisen Talon neuleshopit. KEHITTÄMISKUMPPANIKSI TE-KESKUS! TOIMITUSJOHTAJAKURSSI Kurssi on tarkoitettu pk-yritysten johtotehtäviin siirtyville tai jonkin aikaa johtotehtävissä toimineille henkilöille. Tarkoitus Rakentaa valmiudet kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä yritystoiminnan osa-alueiden hallintaan Kesto 21.1.2010 9.11.2010 (10 x 2 pv + 1 yrityskohtainen analyysipäivä) klo 9.00 16.00 Paikka Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä 21. 22.1. Yrityksen toiminnan ja johtamisen kokonaisuus, yritystoiminnan perusasiat ja käsitteet sekä yrityksen analysointi, Petri Karttunen 22. 23.2. Visiointi, visiot ja strateginen suunnittelu, Petri Karttunen 11. 12.3. Markkinointi, tuotekehitys ja sähköinen liiketoiminta, Juha Poltinora 14. 15.4. Talous- ja laskenta-asiat sekä yrityksen tietojärjestelmät, Marjukka Pamilo 10. 11.5. Tuottavuus, logistiikka ja laatu, Antti Pulkkanen 16. 17.6. Investoinnit, rahoitus, vakuudet, perintä, Petri Karttunen 12. 13.8. Yrityksen lakiasiat, yritysjuridiikan keskeiset kohdat, Jari Lappalainen 15. 16.9. Itsensä johtaminen, oman työn organisointi, ajankäyttö ja stressin hallinta, Heidi Nousiainen 6. 7.10. Henkilöstöasiat ja yrityksen johtaminen; asioiden ja ihmisten johtaminen, Petri Karttunen 8. 9.11. Yrityksen ja yrityksen kilpailukyvyn kehittäminen. Yritystoiminnan uudet asiat ja trendit. Yhteenveto, Petri Karttunen Kouluttajat Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy Hinta 1 600 /hlö (alv 0 %) Ilmoittautuminen koulutukseen 7.1.2010 mennessä www.te-keskus.fi/keski-suomi Tapahtumat Lisätiedot: Pirjo Vuorenpää 0400 698 564 tai pirjo.vuorenpaa@te-keskus.fi Valtion aluehallinto uudistuu 2010. Nykyisten lääninhallitusten, TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, työsuojelupiirien ja tiepiirien tehtävät kootaan kahteen uuteen viranomaiseen, aluehallintovirastoon (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Uudet aluehallintoviranomaiset aloittavat toimintansa 1.1.2010, mikäli eduskunta hyväksyy uudistusta koskevan lainsäädännön. Keski-Suomen TE-keskuksen palvelut ovat osa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. 24 Työ- ja elinkeinokeskus

Henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Pennanen (oik.) Metso Paperilta tekee selkoa toimintakulttuurin muutoksesta suuressa teollisuusorganisaatiossa. Lähimpänä kuuntelevat Katja Sorri, Tapani Kuukkanen, Hannu Salminen ja Uljas Valkeinen. Komasin kehittämispäällikkö Tapani Kuukkanen osallistui Satu Pennasen kanssa samaan työpajaan. Kysyntä- ja tarvelähtöistä kehittämistä Yritysten Taitava Keski-Suomi hankkeeseen liittyen Säynätsalon Juurikkasaareen kokoontui marraskuun puolivälissä noin 90 keskisuomalaista yrittäjää sekä henkilöstön kouluttamisesta ja kehittämisestä vastaavaa asiantuntijaa. Foorumissa haettiin yhdessä eväitä, miten sekä henkilöstön että yrittäjän ja organisaation osaamista voi vahvistaa vaikeinakin aikoina. Joskus lomautusten tai irtisanomisten tilalle voi hakea muitakin ratkaisuja - vaikkapa täydennyskouluttaminen. Niihin puolestaan voi saada monenlaista tukea eri rahoittajilta. Aina kuitenkin tarvitaan myös yritysten omaa rahoitusta. Foorumissa toimi asiantuntijoina mm. valtiotieteiden maisteri, filosofian tohtori, psykologi, Helsingin kaupungin oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo. Hän on kokenut oppimisympäristön kehittäjä ja tutkija. Oppisopimuskoulutusta on pyrkimys suunnitella jatkossa yhä enemmän asiakaslähtöisemmäksi. Ei kouluttavien oppilaitosten, vaan oppisopimuskoulutusta tarvitsevan henkilöstön ja yritysten ehdoilla. Opiskeleville yksilöille koulutus on tähänkin saakka ollut hyvin kehittävää ja antoisaa, mutta opiskelun räätälöiminen asiakaslähtöiseksi on varsin haasteellista oppilaitoksille. Jo suunnitteluvaiheessa on tarpeen entistä tehokkaammin huomioida asiakkaan käytännön tarpeet, Kari Viinisalo totesi. Foorumissa esiteltiin neljä yritys-casea, joissa pohdittiin yritysten toimintakulttuurin muutoksia, omaa osaamisen arviointia jne. Mukana olevat case-yritykset olivat kaikki keskisuomalaisia, mm. Descom Oy, Dextili Oy, Himosmaailma Oy, Finn-Savotta Oy, Metso, Komas Myös yritys-caseissa evästyksiksi jäi, että kehittämisen pitää synnyttää positiivinen ja pysyvä muutos organisaatiossa ja sen pitää olla kysyntä- ja tarvelähtöistä. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta tutkija Kari Itkonen ja professori Marja-Leena Stenström antoivat osallistujille tiiviin tietopaketin yrityslähtöisen osaamisen arvioinnista. Yritysfoorumin palautteen perusteella päivä antoi osallistujille mahdollisuuksia keskusteluun, ajatusten vaihtoon ja synnytti uusia ideoita. Foorumissa oli eteenpäin tähtäävä henki, totesi Yritysten Taitava Keski-Suomen projektipäällikkö Satu Väisänen. Seuraava Yritysfoorumi järjestetään 18.helmikuuta kello 14-18 Jyväskylän Paviljongissa osaajat kohtaavat tapahtuman yhteydessä. Teksti ja kuva Tarja Ruuska on yrittäjän palveluksessa kun haluat apua ja vinkkejä oman ja henkilöstösi osaamisen kehittämiseen haluat riippumattoman asiantuntijan apua ongelmiesi ratkaisuun haluat ulkopuolista apua oppimisen kiihdyttämiseen yrityksessäsi haluat tietoa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista Käytössäsi on yhteensä 7 osaamispäällikköä! Ota yhteyttä! www.yritystentaitava.fi Riikka Vesterinen 050 507 5510 Vielä ei osaa tehdä työtä, jos ei osaa väistää turhia töitä. R.Savolainen, Keski-Suomi Olisi voinut olla helpompaa, jos olisi alun pitäen suuntautunut paikkakunnalla tietoisemmin ulospäin eikä rakennellut niin vahvasti omiaan. Voisi sanoa, että vasta kymmenen vuoden mutkan jälkeen päästiin seesteiselle ladulle. Päivi Kuokkanen, Jämsä Yrittäjän ideaali on lujatahtoinen ja loistava visionääri, joka painaa töitä 25 tuntia vuorokaudessa. Jos hän onnistuu rikastumaan työllään, herättää hän kademieltä. Pertti Kettunen, emeritusprofessori Lähde: Consilia pro patria, Päätöksiä isänmaan puolesta. Toimittanut Tapio Eräheimo. (Yrittäjäliike 110 vuotta) 25

Quality Consulting M. Mikkola Oy Auditoija ja pinkki läppäri Acer Aspire One Auditoijat ovat pelottavia. He tulevat yritykseen tai organisaatioon ja havainnoivat, onko auditoinnin kohteelle asetetut laatuvaatimukset täytetty. Yrityksen tai organisaation edustajalla virtaa hiki, kun hän miettii täyttävätkö he laatustandardit. Laukaalainen Mari Mikkola on yrittäjä, auditoija ja asiantuntija laadunhallintaan liittyvissä asioissa. Kun Mikkola tulee yritykseen auditoimaan, hän laskee pinkin kannettavan pöydälle ja kuulee kysymyksen: "Mikä ihme tuo on?" Samalla asiakkaan tuskahiki unohtuu ja jää sulaa pinkki läppäri on hoitanut tehtävänsä. Laatuasiat koetaan usein kylmiksi ja epämiellyttäviksi. Kun menen yritykseen auditoimaan, en missään tapauksessa kyseenalaista yrityksen tai sen henkilöstön ammattitaitoa. He ovat oman alansa ammattilaisia, en minä arvostele heitä. Auditoinnissa ja muissa laatuasioissa tarkoitus on puhaltaa yhteen hiileen, Mikkola täsmentää. Harjoittelupaikka "puhelinterrorismilla" Mari Mikkola on kouluttautunut alunperin hotelli- ja ravintola-alalle. Muutaman vuoden alaa nähtyään, iski tajuntaan ajatus ammatinvaihdosta. Niinpä koulun penkki kutsui jälleen ja vuonna 1999 Mikkola valmistui datanomiksi. Työharjoittelunsa hän suoritti Nokialla, jonne hän pääsi itsepintaisuudella ja sitkeydellä. Harjoittelupaikan saanti meni varmaan lähemmäs puhelinterrorismia, hän naurahtaa. Soittelin koko kevään henkilöille, jotka vastasivat henkilöstöasioista, että joko he tietävät harjoitteluni kohtalosta. Viimein pääsin haastatteluun ja haastattelussa minulle kerrottiin suoraan, että pääsen harjoitteluun. Vajaan kahden kuukauden kuluttua harjoittelun alkamisesta minulta kysyttiin haluaisinko vakiopaikan. Siitä alkoi Mikkolan kymmenen vuoden työrupeama ja jatkuva kouluttautuminen kansainvälisessä työympäristössä Nokian tuotekehityksessä. Nokia on ollut kaikkein paras koulu, mitä vain voi olla. Minulla on sellainen luonne, että haluan oppia koko ajan uutta. Kyllästyn, jos työ alkaa olla yhtä ja samaa. Aina pitää kehittyä ja viedä omaa osaamistaan eteenpäin. Uusia haasteita yrittäjyydestä Kun Nokia vuoden alussa ilmoitti, että Jyväskylän toimipiste suljetaan, päätti Mari Mikkola, että yksi sivu elämästä on nähty. En edes ajatellut, että olisin hakenut Nokian muihin toimipaikkoihin. Olen syntynyt Laukaassa ja asunut täällä koko ikäni opiskelureissuja lukuunottamatta. Asun perheeni kanssa lapsuudenkodissani rintamamiestalossa, josta olisi ollut liian suuri elämänmuutos lähteä perheen ja eläinten kanssa muualle, Mikkola muistelee. Työpaikan hankinnasta vaikeata teki laatujärjestelmien ja tietohallinnoinnin ala, jonka työpaikkoja ei ole Keski-Suomessa joka kulmassa. Niinpä Mikkola päätti ottaa uuden oppimisaskeleen ja työllistää itsensä yrittäjänä. Yrittäjyydessä on omat haasteensa. Raha ei tule tilille joka kuukausi, mikä on toisaalta rikkaus, sillä minusta ei tarvitse tulla rikasta ja kuuluisaa. Enemmänkin tavoitteeni on saada elämä pyörimään niin, että perhe, harrastukset ja työ pysyvät tasapainossa. Tähän saakka Mikkolalle on riittänyt yksi asiakas, jonka kautta hän tekee auditointeja eri yrityksille ja toimialoille. Lisäksi tavoitteena on saada asiakkaita, jotka ulkoistaisivat laatupäällikkötyönsä Mikkolalle. En halua, että olen töiden kanssa naimisissa kellon ympäri. Haluan panostaa asiakkaisiini, antaa heille kaiken osaamiseni ja tehdä työt huolellises- ti kerralla ja kunnolla lop- puun asti. Työssäni haluan pitää tietyn laatutason, minkä vuoksi asiakkaita ei voi olla kerralla liian monta. 26 Mari Mikkola kotitoimistossaan.

"Kun 70 80-lukujen yrittäjyyttä vertaa nykypäivän yrittäjyyteen, on niissä huima ero. Kun katsoin isäni yrittäjyyttä, tuntui, että hän oli yksin yrittäjyytensä kanssa. Nykyisin yrittäjän ei tarvitse olla yksin, sillä häntä tukevat monet erilaiset järjestöt ja verkostot." Viivan alle enemmän euroja Quality Consulting M. Mikkola Oy tarjoaa asiakkailleen laadunhallinta-, ympäristö- ja tietoturvallisuuden hallintajärjestelmiä. Järjestelmien idea on, että asiakkaalle jää viivan alle enemmän euroja. Järjestelmien ansiosta yrityksen tai yhteisön toiminta tehostuu ja nopeutuu, Mikkola kiteyttää. Kun yritykselle rakennetaan laatu- tai ympäristöjärjestelmä, aloitetaan työ yritykseen tutustumalla. Yrityksen toiminnasta rakennetaan kokonaiskuva; mitä yritys tekee, ketä ovat sen asiakkaat, millainen on sen henkilöstö ja millaiset ovat yrityksen omat laatutavoitteet. Yrityksen koosta ja valmiustilasta riippuen sen prosesseja lähdetään kuvaamaan tai tarkistamaan ja peilataan niitä omaan laatukäsikirjaan tai ISO-standardeihin. Laadunhallintajärjestelmä rakennetaan liiketoiminnan sisälle ja tarpeen mukaan myös koulutetaan henkilöstöä. Iso tekijä prosessissa on jatkuva kehittäminen. Järjestelmien toimivuutta mitataan checkpointeilla, joilla tarkistetaan onko laatutavoitteisiin päästy. Keskimääräisesti yrityksen laadunhallintajärjestelmän rakentaminen vie noin neljä kuukautta. Kun ihmiset tekevät töitä päivästä toiseen, tulevat he helposti sokeiksi tekemisilleen. Asioita voidaan tehdä tietyllä tavalla vuodesta toiseen, koska asiat on aina tehty niin. Kun menen yritykseen, kyselen ja kyseenalaistan asioita, sillä saattaa olla, että työprosesseissa on jopa turhia työvaiheita. Tiukan sentin aikaan säästöjä ulkoistamisella Mari Mikkolan asiakkaat voivat olla pkyrityksiä ympäri Suomen, käytännössä kuitenkin suurelta osin Keski-Suomesta. Olen "illaksi kotiin" -ihminen. Töitä pystyy tekemään pitkälti kotitoimistosta, vaikka paikan päällä pitääkin aina käydä, hän kertoo. Laman aikaan jokaisesta eurosta pidetään kiinni. Etenkin pienet yritykset tunnustavat usein, että laadunhallintajärjestelmä tarvittaisiin, mutta tähän talouden aikaan koetetaan vain pysyä hengissä. Yritykset, joilla laatujärjestelmä on sertifioitu tai sertifiointia suunnitellaan, pitävät järjestelmästä tiukasti kiinni ja haluavat, että ulkopuolinen henkilö tulee auditoimaan järjestelmän. He ovat huomanneet, että heille on apua järjestelmästä ja haluavat kehittää sitä. Muutoinkin yritykselle tulee halvemmaksi ulkoistaa laatutehtävänsä eli ostaa palvelut yritykseltäni kuin palkata yritykseen täyspäiväinen laatupäällikkö, säästäähän siinä jo henkilöstökuluissa, Mikkola huomauttaa. Jos euroista on todella tiukkaa, suosittelee Mikkola alkuun esimerkiksi luentoa laatujärjestelmistä joko pelkälle johdolle tai koko henkilöstölle. Tarjoan yrityksille luennointipalveluita. Luennolla voin antaa vinkkejä, mihin yrityksessä kannattaisi panostaa ja miten omaa ammattitaitoa tulisi kehittää. "Kun Suomi nukkuu, jenkit heräävät" Siviilissä Mari Mikkola on vaimo ja äiti, jonka perheeseen kuuluvat aviomies Janne, 5-vuotias Nea, Jasu-koira, Perttu-kissa, Paavo-undulaatti, Muru-hevonen, Kandiponi, Onni-varsa sekä liuta akvaariokaloja. Töitä Mikkola tekee kotitoimistossaan, mikä kieltämättä sekoittaa hieman yrittäjän työ- ja vapaa-aikaa. Nokian ajoilta jäi päälle ajatus, että kun Suomi menee nukkumaan, niin ei muuta kuin läppäri päälle ja töihin, koska jenkit heräävät. Kotona perhe on tottunut siihen, että työpäivät joskus venyvät. Kerrankin Nea tuli oman Muumi-kannettavansa kanssa keittiöön, asetti leikkikoneensa pöydälle ja sanoi, että älä häiritse minua, minä teen nyt töitä. Silloin äidille tuli olo, että nyt taitaa olla parempi laittaa oma tietokone kiinni, Mikkola naurahtaa. Töistä hän rentoutuu perheensä ja eläintensä kanssa. Rintamamiestalossa riittää aina puuhaa, ja parhaillaan remontissa ovat alakerran tilat. Pelkästään jo maalaisilmapiiri rentouttaa. Lisäksi luen paljon, sekä hömppäkirjallisuutta että opiskelukirjoja. Opiskelen parhaillaan Jyväskylän avoimessa yliopistossa liiketaloutta, sanoo jatkuvaa oppimista kannattava Mikkola. PÄIVI KANTONEN, teksti ja kuvat 27

n Mitä kuuluu maakuntaan? Keski-Suomen Yrittäjän viime lehden pikagallup sai myönteisen vastaanoton ja niinpä ajattelimme edelleen kysyä yrittäjäjärjestön aktiiveilta, mitä kuuluu yritysrintamalle yleensä ja miten omalla yrityksellä menee. Ohessa kuuden paikallisyhdistyksen tai aluejärjestön luottamustehtävissä olevan aktiivin näkemys yrityselämän tilanteesta joulun kynnyksellä. Laadun ja osaamisen kehittäminen sekä aktiivisuus ja yhteistyö tuntuvat olevan niitä keinoja, joilla uutta nousua haetaan. Kooste: TARJA RUUSKA Keskusteluyhteys päätöksentekoon Muuramen Yrittäjien puheenjohtaja Janne Pietikäinen Keski-Suomen Profiilista kertoo, että yrittäjäjärjestön vaikutusvallan lisääminen kuntayhteisössä on yksi tärkeimmistä toiminnan tavoitteista. Päätavoitteena on luoda vuorovaikutus kunnan elinkeinopolitiikkaan ja päätöksentekoon yritysvaikutuksen arviointi -teemalla. Päivitetty elinkeinostrategia on tarpeen. Eräs tärkeä keino on jäsenmäärän kasvattaminen ja sitä kautta yrittäjien vaikutusvallan lisääminen kuntayhteistyössä. Janne Pietikäisen mukaan yritykset, joilla on laaja markkinapinta ja monipuolinen tuotetarjonta, pystyvät käyttämään taantuma-aikaa tuotekehitykseen ja kustannustehokkuuden lisäämiseen. Heikoimmilla ovat sellaiset yritykset, joilla on suppea toimintasektori, kuten esimerkiksi monilla alihankintayrityksillä. Kaiken kaikkiaan näkymä on aika sekava tulevaisuuteen. Nopeita piikkejä näyttää olevan ylös ja alas tällä hetkellä lähes kaikilla tuotantoaloilla, Janne toteaa. Keski-Suomen Profiili on toiminut metallialan alihankkijana jo vuodesta 1970. Vuonna 1989 tehtiin sukupolvenvaihdos. Viime vuosina yritys on investoinut muun muassa metallin työstölaitteisiin ja robotiikkaan. 28 Nyt hiottava osaajia entistä paremmiksi Marja Elsinen hoitaa Kukka- ja Hautauspalvelu Päivänsiniä Korpilahdella. Hän toimii Keski-Suomen Yrittäjien hallituksessa Jyväskylän seutukunnan jäsenenä. Marja toivoo yrittäjäjärjestöltä ja paikallisyhdistykseltä aktiivista otetta yrittäjyyteen, kannustusta ja mahdollisuuksia esimerkiksi yrittäjän osaamisen kehittämiseen. Toivon myös hyviä suhteita kaupunkiin, jotta voimme kehittää Korpilahtea menestyväksi kaupunginosa-alueeksi. Oman yrityksen kehittäminen on Marjalle tärkeää. Panostan kanta-asiakkaisiini ja itse kehitymme kukkakauppa-alan osaajina. Yrityksemme on mukana korpilahtelaisessa palvelualan kehittämiskoulutuksessa, jossa järjestäjänä toimii Yritysten Taitava Keski- Suomi -hanke. Marja Elsinen korostaa, että nyt on oltava tavallista skarpinpana ja panostettava osaamisen vahvistamiseen. Pk-sektorilla korostuu osaaminen ja palvelu ja siinähän olemme vahvoilla. Yleinen taloustilanne aiheuttaa huolta monille yrittäjille, mutta nyt täytyy hioa itsestään entistä parempia osaajia. Oman yritykseni tulevaisuuden näen valoisana ja haluan olla kehittämässä Korpilahtea juuri siksikin, että palvelut pysyvät täällä ja paranevat. Ihmisiä kuvataan yhä Timo Nevalainen kertoo toimineensa Jämsän Yrittäjien edustajana Keski-Suomen yrittäjien hallituksessa jo hyvän aikaa. Valokuvausliike Nevalainen on vuonna 1957 perustettu, jo toisessa sukupolvessa toimiva valokuvausalan yritys. Asiakaskuntamme koostuu pääosin Jämsän seutukunnan ja lähiympäristön kotitalouksista, yrityksistä ja julkishallinnon yksiköistä, Timo Nevalainen kertoo. Ensi vuodelle toivon paikallisyhdistykseltä aktiivista otetta seutukunnan yrittäjyyttä koskeviin asioihin, toki toimivien henkilöiden resurssien rajoissa. Jokaisella kun on kuitenkin se oma yritys hoidettavanaan. Erityishuomiota haluan kiinnitettävän seutukunnalla toimivien paikallisyhdistysten yhteistoimintaan ja jopa yhteenliittymiseen. Omaa yritystä kehitän seuraamalla alati muuttuvaa valokuvausalaa tarkasti ja henkilökohtaisesti olen Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Muiden yritysten tunnelmista en osaa sanoa, mutta oman yrityksen ja myös valokuvausalan puolesta voi todeta, että näin marginaalialana siis ei kuluttajien perustarpeita tyydyttävänä elämme nykytermeillä kuvaten haasteellista aikaa. Se johtuu tästä talouden taantumasta, jonka media on saanut syövytettyä myös niiden kuluttajien mieliin, joilla ei olisi oman toimeentulon suhteen mitään syytä muuttaa kulutuskäytöstään. Alallemme on tullut digitaalisuuden houkuttelemina niin nettikauppa, kodintekniikkaketjut kuin myös suuret keskusliikkeet marketteineen. Tämä on syönyt esimerkiksi kamerakaupan katteet olemattomiksi ja vähentänyt myös erikoisliikkeiden volyymia, joten siltäkään osin näkymät eivät ole kovin ruusuiset, Timo Nevalainen pohtii. Onneksi perustoimintamme eli valokuvaamotoiminta on pärjännyt huomattavasti paremmin ajan myllerryksissä. Saamme kuvata ihmisiä ja tapahtumia miltei, kuten aiemminkin.

Matkailun laatuhanke yhteisvoimin Lomakeskus Revontuli Oy:n toimitusjohtaja Tiia Valkama toivoo, että yrittäjien yhteistyö kunnan kanssa voisi jatkua vanhaan malliin. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Yrittäjien aamukahvi -käytäntö. Tiia on mukana Keski-Suomen Yrittäjien hallituksessa. Tarpeen mukaan paikallisyhdistys järjestää yrittäjille yhteisiä tilaisuuksia. Olen ollut tähän saakka tyytyväinen toimintaan Hankasalmella. Oman elämäntilanteeni vuoksi - kolmas lapsi syntyy helmikuussa - en itse ole ehtinyt olla kovin aktiivinen. Tiia kertoo, että omassa yrityksessä kehitetään toimintoja koko ajan. Revontulessa aloitettiin marraskuun lopulla uusi, kaksi vuotta kestävä laatuhanke yhteistyössä kunnan ja muiden matkailuyritysten kanssa. Hankkeen myötä käymme yrityksessämme läpi kaikki toimintatavat ja prosessit ja luomme tavoitteet ja strategiat tulevaisuudelle. Samanaikaisesti aloitamme oman yrityksen kasvustrategia- sekä markkinointisuunnitelman. Haluamme kasvaa kehittyen hallitusti ja panostaen hyvään laatuun. Taantuma ei Tiian mukaan juurikaan näy matkailubisneksessä. Matkailualalla ei onneksi lama näy suoranaisesti. Ihmiset ovat edelleen matkustaneet kotimaassa ja viikonloppuisin lähdetään tansseihin ja minilomalle vanhaan malliin. Lama ei näin ollen ole meidän yritykseen vaikuttanut ja tulevaisuuden näkymät näyttävät ihan hyviltä ja hyvillä mielin satsaamme tulevaisuuteen. Ensi kesän golfkalenteri on jo kohta täynnä ja talvenkin osalta näyttää ihan mukavalta. Tällä hetkellä huolestuttavat eniten sikainfluenssan vaikutukset yhteen tärkeimpään sesonkiimme, pikkujoulukauteen. Toivomme, että peruutuksia ei tulisi ja ihmiset uskaltaisivat lähteä liikkeelle epidemiasta huolimatta. Tietenkin toivomme kovasti, että henkilökuntamme pysyy terveenä, Tiia toteaa. Kyyjärvellä eletään positiivisella mielellä Kyyjärven Yrittäjien Katriina Oinonen Tulostekniikka Oy:stä on mukana Keski- Suomen Yrittäjien hallituksessa. Toivoisin enemmän tukea paikallisyhdistykselle - esimerkiksi rahallista. Jäsenmaksuista jää hyvin vähän yhdistykselle ja sillä rahalla ei ainakaan pienessä paikallisyhdistyksessä voida järjestää toimintaa jäsenille. Olisi kiva tarjota esimerkiksi pikkujouluruoka jäsenille, Katriina Oinonen miettii. Yritystoiminnan kehittämiseen on hänen mukaansa panostettava aina ja hiljaisempana aikana siihen jää paremmin resurssejakin. Olemme yrityksessämme tehneet laatukäsikirjaa ja sen myötä kehitettäneet yritystä - esimerkiksi raportointia, projektien seurantaa, logistiikkaa jne. Meidän yrityksessämme alkaa lama näkyä vasta nyt, mutta emme ole siitä huolestuneita, koska odotamme alamme taas kesällä elpyvän. Välillä on hyvä hidastaa tahtia. Silloin voi miettiä yrityksen kehittämistä monin eri tavoin, muun muassa uusia tuotteita kehittämällä. Katriina on seurannut myös alueen yritysten tilannetta ja huomannut tilanteen vaihtelevan toimialasta riippuen. Alueellamme on joissakin yrityksissä lama vaikuttanut ja henkilöstöä lomautettu, mutta on myös yrityksiä, joilla on koko ajan kiire. Tunnelma ei mielestäni ole kuitenkaan huono. Kyyjärvellä ollaan positiivisella mielellä. Kunta tukee yrityksiä ja täällä mietitään muun muassa erilaisten koulutusten järjestämistä. Myös yritysten näkyvyys ulospäin on työn alla. Yrittäjien ja kunnan yhteistyö toimii mielestäni hyvin. Heikkoutena meillä on väkiluvun väheneminen. Vahvuutena ovat mainio sijainti ja hyvä keskusteluyhteys kunnan kanssa. Palvelut yrittäjille ovat mielestäni myös oikein toimivat. Harmajakarhusta haaste Kinnulassa Jorma Niemonen toimii Kinnulan Yrittäjien puheenjohtajana. Yhdistyksellä on tulevalle vuodelle jälleen yksi suurempi haaste, nimittäin Harmajakarhun perhekonsertin järjestäminen. Mielestäni yhdistyksen toiminta on tällä hetkellä varsin vireää, Jorma Niemonen kertoo. Niemonen Jorma, Lvi-insinööritoimisto kehittää yrityksen toimintaa pysymällä ajan hermolla uudistaen ja vahvistaen niin osaamista kuin laitteistoa. Pyrin ja pyrimme käymään alan koulutustilaisuuksissa ja messuilla. Lisäksi uusimme ja päivitämme kalustoa ja ohjelmistoja aina tarpeen mukaan. Yrityksellämme on tällä hetkellä hyvä tilauskanta pitkälle talvelle. Toiminta- alueemme on koko Suomi. Niemosen mukaan ainakin maaseudulla tunnutaan rakennettavan uutta ja saneerattavan vanhaa kohtuullisen paljon. Kaupungeissa tuntuu olevan rakennus- ja muillakin aloilla hiljaisempaa. Ehkä asiaan vaikuttaa paljon se, että suuret yritykset lomauttavat ja irtisanovat henkilökuntaansa, eivätkä ihmiset ja firmat uskalla ruveta rakentamaan uutta sillä uhalla, että tulevat lomautetuiksi tai irtisanotuiksi. Mielestäni paikallisilla yrittäjillä on riittänyt hyvin töitä, Niemonen pohtii. Uskon että lama ei vaikuta niin suuresti maaseudulla kuin kaupungeissa, koska maaseudulla ei ole suuria yrityksiä ja maataloustuotannon pitää pyöriä ympäri vuoden, olipa lama tai ei. Talvikuukaudet ovat yleensä hiljaisinta aikaa maaseudulla. Maaseudun heikkouksiin lukeutuu ehkä se, että tänne ei saa ammattitaitoista henkilökuntaa yhtä helposti kuin kaupunkeihin. Nuoret haluavat mennä kaupunkeihin kenties monipuolisempien harrastusmahdollisuuksien myötä, vaikka töitä saattaisi olla tarjolla maaseudullakin. Maaseudun vahvuuksia ovat puhdas luonto, hiljaisuus, retkeily- ja metsästysmahdollisuudet, Jorma Niemonen muistuttaa. 29

n Riekon Uutuuksia marjatila innovaatioita Kuva: Kaija Riekko Karpaloglögi on joulun uutuusjuoma Pylkönmäellä Riekon marjatilalla käy tohina. Kaija ja Ilpo Riekko ovat keskellä kiireistä joulusesonkia, jolloin kysyntää on etenkin tilan maittaville glögeille. Muita kauppoihin meneviä tuotteita ovat alkoholittomat kuohujuomat, mehut, hyytelöt, marmeladit, hillot, kastikkeet ja siirapit. Omia tuotteita myydään myös lahjapakkauksissa. Uusin tuotteemme on karpaloglögi, jota ei ole aiemmin saanut kaupan hyllyltä. Uusia tuotteita kehittäessäni pyrin miettimään, mitä asiakkaat haluaisivat ja mitä markkinoilta ei löydy, Kaija Riekko kertoo. Joulun alla Kaija ja Ilpo Riekon työpäivät venyvät jopa 14-tuntisiksi. Päivässä eivät meinaa tunnit riittää. Jos toisia yrittäjiä lohduttaa, voin kertoa, että kotityöt jäävät täysin tekemättä, niiden suhteen olen jo luovuttanut. Omaa joulua ryhdymme tekemään 20. joulukuuta, kun tulemme Seinäjoelta joulumarkkinoilta. Silloin laskeudumme joululevolle ja jatkamme yrityksemme kimpussa vasta loppiaisen jälkeen, Kaija kertoo. Riekon marjatilalla kiireet alkavat mansikkakauden käynnistyttyä. Kaija hoitaa tilaukset, myy ja pakkaa marjoja, kun Ilpo hoitaa myyntiä Ähtärin torilla. Sittemmin mansikka vaihtuu vadelman myyntiin ja jo syyskuussa alkaa joulusesongin valmistelu, muun muassa lahjapakkausten teko. Kuohujuomalla on oma sesonkinsa. Sitä kysytään Uutena Vuotena, vappuna, koulujen päättäjäisissä ja merkkipäivinä ympäri vuoden. Mansikkakuohujuoma löytyy Alkon valikoimasta, joten sitä saa koko Suomesta. Muita tuotteita saa jälleenmyyjiltämme. Keski-Suomessa Riekon marjatilan tuotteita myy muun muassa Keskimaa. 30 Pohjoisimpana paikkakuntana tuotteita myy Levi, eteläisimpänä Helsinki ja läntisimpänä Turku. Itä-Suomessa jälleenmyyjiä ei vielä juurikaan ole. Juhlava juoma pikkujouluihin Riekon marjatilan juomat ovat täysin alkoholittomia, joten niistä voivat nauttia pikkujouluissa kaikki iästä ja kulkuneuvosta riippumatta. Nykypäivänä on yllättävän paljon ihmisiä, jotka eivät käytä alkoholia. He ovat todella kiitollisia, että saavat juhlissa juhlavaa juomaa, joka on muuta kuin ainaista Pommacia. Vanhemmilla ihmisillä on erilaisia lääkkeitä, jotka eivät sovi yhteen alkoholin kanssa, ja moni on juhlissa autolla. Tuotteidemme kanssa juhlinta ja autoilu sopivat hyvin yhteen, Kaija Riekko iloitsee. Riekon marjatilalla kasvaa mansikkaa ja vadelmaa noin kolmen hehtaarin peltoalalla. 1950-luvulla rakennettu navetta on saneerattu marjojen jatkojalostus- ja pakkaustilaksi, minkä lisäksi tuotanto- ja asuintilojen lämmitysjärjestelmäksi on rakennetu hakkeella toimiva lämpökeskus. Meillä on käytössämme ISO 9001 -laatujärjestelmä, missä on otettu huomioon myös hyvinvointi- ja ympäristöasiat. Meille on tärkeää, että ympäristö on siisti sekä sisältä että ulkoa. Kun lähdemme autolla asioille, pyrimme hoitamaan samalla reissulla monta asiaa kerralla. Myös pakkaukset, koneet ja laitteet ovat monikäyttöisiä, ja marjat hankitaan mahdollisimman läheltä. Oman tilan tuotteita Kaija kuvailee aidoiksi, marjaisiksi ja laadukkaiksi. Raaka-aineet ovat puhtaita ja ensiluokkaisia, ja niitä käytetään runsaasti. Reseptit ovat lähtöisin mummoltani, joka on opettanut ne äidilleni. Reseptejä noudatetaan tuotevalmistuksessa hyvin tarkasti ja laadusta sekä puhtaudesta pidetään erittäin hyvää huolta, Kaija lupaa. Riiausreissusta marjatilan yrittäjäksi Riekon marjatila on syntynyt vuonna 1995. Alunperin idea sai lähtönsä Kaijan ja Ilpon "riiausreissusta". Kävin Ilpon kotitilalla riiuulla ensimmäisen kerran vuonna 1993. Aamulla Ilpo esitteli ylpeänä peltoja, jotka hän oli metsittänyt. Ainoastaan pihapellot olivat metsittämättä, johon minä suorana pohjalaisena tokaisin, että älä ikinä metsitä, kun ne ovat hirveän hyviä marjamaita, Kaija muistelee. Sen koommin nuoripari ei palannut asiaan, mutta riiustelu jatkui. Vuoden päästä keväällä 1994 Ilpo tiedusteli Kaijalta, mitä pelloille pitäisi tehdä, jotta niistä saisi marjamaita, ja siitä ajatus sitten lähti. Ilpo oli miettinyt marjanviljelyä jo aiemmin, mutta hän halusi rinnalleen ihmisen hoitamaan sitä kanssaan. Minä taas olin etsinyt paikkaa, jossa marjoja voisi viljellä. Tila löytyi ja isäntä tuli samalla, Kaija naurahtaa. PÄIVI KANTONEN, teksti Kaija ja Ilpo Riekko valittiin Saarijärvellä Vuoden yrittäjiksi 2009. "Monta kertaa on tullut kyynel silmäkulmaan. Palkinto antoi mielettömästi lisäpotkua, voimaa ja uskoa omaan tekemiseen", sanoo Kaija palkinnosta. Kuva: Saarijärveläinen-lehti/Hannu Strengell

INFOA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA www.yrittajat.fi Talouden ristiriitaisia ilmiöitä 5 2009 l Sisällysluettelo l VEROT JA RAHAT Taloudessa riittää ristiriitaisia ilmiöitä... 2 Apua taloudellisissa ongelmatilanteissa... Tässä numerossa mm. 2 Arvonlisäverotuksessa tapahtuu paljon Taloudessa vuonna ristiriitaisia 2010... ilmiöitä...s. 2 3 Osakeyhtiön varojenjakoon suunniteltu Tukea ja uusia apua...s. säännöksiä 2 - epävarmaa... Arvonlisäverotuksesta v. 2010...s. 3 5 Työsuhdematkalipusta entistä houkuttelevampi Osakeyhtiön varojenjaosta työsuhde-etu......s. 5 6 Korotetut poistot sallitaan... 7 Lomautuksessa 200 päivää?...s. 7 Osasairauspäivärahassa muutoksia...s. 8 TYÖNANTAJAN ABC Suullinen sopimus sitoo... s. 9 Mitä työnantajan on hyvä tiedostaa, Laki kun julkisista lomautus hankinnoista on muuttuu kestänyt......s. 11 yli 200 päivää... REACH velvoittaa... s. 12 7 Osasairauspäivärahan saamisen edellytykset muuttuvat... 8 YRITYSTOIMINNAN ABC Suullinen sopimus on sitova... 9 Lex Nokia vastaus yritysten tarpeisiin... 10 Laki julkisista hankinnoista muuttuu kansalliset... kynnysarvot nousevat... 11 Reach velvoittaa jatkokäyttäjiltä ilmoitusta 30.11. mennessä... 12 YrittäjäINFOt 5 ja 6 osoitteessa yrittajat.fi Hae omalla jäsennumerollasi YrittäjäINFO numero 6 on julkaistu 4.12.2009. HAE MOLEMMAT HETI! Suomessa eletään erikoista talouskriisiä. Riippuen siitä, mitä talousmittaria katsoo, menee taloudellamme joko erittäin huonosti tai oudon hyvin. Heikkoja lukemia näyttävät tuotanto, työmarkkinat ja konkurssit. BKT oli alkuvuonna yli 8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Se merkitsee tuntuvaa liikevaihdon pudotusta; joillakin aloilla 10 prosenttia, joillakin yli 50 prosenttia. Työllisten määrä on alentunut lähes 100 000 hengellä. Konkursseja kertyy kolmannes enemmän kuin 2008. Toista äärilaitaa edustaa pienten asuntojen kauppa kasvukeskusten hyvillä alueilla. Hinnat ovat korkeita ja myyntiajat erittäin lyhyitä. Ennätysmatala korkotaso on tähän asti painanut enemmän kuin työttömyyden nousu. Myös kuluttajien luottamus Suomen talouden lähitulevaisuuteen on palautunut vahvaksi, jopa lähelle pitkän ajan keskitasoa. Taloudelliset ongelmatilanteet Yritysten taipaleella tulee eteen tilanteita, joissa jopa toiminnan jatkuminen on vaarassa. Tällaisissa tilanteissa on syytä toimia heti, hakea tarvittaessa neuvoja ja apua ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Voi olla syytä hyödyntää myös TE-keskusten tuotteistettuja palveluita. Kaikille pienyrittäjille tarkoitettu Talousapu -puhelinpalvelu on alkanut vastata 8.10.2009 numerossa 029 007 4990. Palvelussa yrityksen terveyttämiseen erikoistuneet asiantuntijat päivystävät arkisin klo 09.00 18.00. Palvelu on maksuton: maksat vain paikallisverkkomaksun (pvm) tai matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun (mpm). Suullinen sopimus sitoo Sopimusvapaudesta johtuen sopimus voi syntyä useilla eri tavoilla. Laissa ei yleensä vaadita, että sopimus tulee olla allekirjoitettu, päivätty, todistettu tai laadittu kirjallisena. Täysivaltaisilla ihmisillä ja muilla oikeudellisilla toimijoilla on vapaus valita, tehdäänkö sopimus, kenen kanssa sopimus tehdään sekä millä tavoin ja minkä sisältöisenä sopimus syntyy. Suullinen, myös puhelimessa tehty sopimus on pääsääntöisesti yhtä pätevä kuin kirjallinenkin sopimus, elleivät osapuolet ole toisin sopineet. 31

n Keski-Suomen yrittäjäyhdistysten UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ Hankasalmen Yrittäjät Marja Liisan Kahvila Ky Nuohouspalvelu T:mi Antti Rissanen Tomuvintin lemmikki ja tarvike Joutsan Yrittäjät Ageri Kavanik Oy Kodinapu Eila Paappanen Puutarhan Kukkakammari Oy Jyväskylän Yrittäjät Apelliviesti Oy C-Convert Oy Coin Competence And Innovation Oy EfiSite Solutions Oy Elämää Myötätuulessa Hoivapalvelut Oy Finnbär Fluidhouse Oy Forsman-Tuominiemi Oy Hataksi Oy Heli Hämeenniemi Tmi JKL-Hana Oy Jokorak Ky Jyväskylän Putkimiehet Oy Katriinan Kauppa Ky Kuljetusliike Harri Nyman Oy LemonEntry Network Avoin yhtiö M Paananen Mainostoimisto Libero Oy Masan Putsi Media Cabinet Oy MR-Rengas Kommandiittiyhtiö Mummin Pullapuoti Oy Mustepullo Graphics Omega Research Oy Piirto Sähkö Tmi Pirjo Taskinen Tmi Platerunner Toni Lavia Prodetec Oy Qpm Kuntotehdas Rakennuspalvelu Nyman Oy Ravintola Myöhä Oy Rebound Graphics Sisä-Suomen Koneistus oy Svanville Oy TA Software Oy Thumbs-up Research Oy TNT - Palvelut Ultraviolet Vekaratori Oy Vivart Ky / Optimoi Voutek Oy YSP Oy Zeipi Jyväskylän mlk:n Yrittäjät Annen Kotiapu Autokorjaamo A. Göös Hertalla Hoiva- ja Kotipalvelu Kodin Kristalli JJ Energia Oy Keski-Suomen Konehuolto Oy Keski-Suomen Putki-Express Ky Kuljetus Ari Savolainen Mika Aaltokoski Tmi Mikko Saikkonen Oy Rastaco Oy Suomen Arkistopalvelu Oy Sähköhuolto J Teeriaho Yrjö Vuori-Tilit Äijän Pannu Avoin Yhtiö Jämsän Yrittäjät Katira Finland Oy Keski-Suomen Kypäräkameratukku Oy Pekka Liukko Tmi Tuula Komulainen Tmi Jämsänkosken Yrittäjät H & T Minkkinen Jokilaakson Forest Master Oy Talasmet Oy Asiakashallinnan asiantuntija Luottokaupan riskianalyysi Myynninohjaus Luotonhallinta PL 118, 40101 Jyväskylä puh. (09) 2291 1762, faksi (09) 2291 1759 info.finland@intrum.com www.intrum.fi Kannonkosken Yrittäjät Kannonkone Oy Kannonkosken Kyläpuoti Oy Pentin Leipä Karstulan Yrittäjät Forest Leader PTS Isännöinti Oy Keuruun Yrittäjät Keurus Foto P&H Nelimarkka Ky Keurusselän Fysioterapiapalvelut Keuruun II Haapamäen ja Lapinsalmen apteekki Lehtomäki Mikko Pappilan Pidot Oy Rakennuspalvelu Raivio Tmi T:mi Miia Sieppi Toni Mulari Tmi Korpilahden Yrittäjät JPP-Maalaus ja Saneeraus Kuhmoisten Yrittäjät Sunttilan Tila Kyyjärven Yrittäjät Nopolan Kylätalkkarit Osuuskunta Laukaan Yrittäjät Atemark Oy Avoin yhtiö Kustin Talo- ja Mökkipalvelu Hannu Honkonen Jyvässeudun Sähkö Ky Keski-suomen LVI-asennus Oy KISPORT Oy Laatuasennus Poikola Laukaan KultaKello Avoin yhtiö Maansiirto Suuronen Oy Marko Kytömaa Peuran Hirsi ja Salvos PTR-Trading Ky Suomen Saneeraustukku Oy ÄHP-Service Ky Muuramen Yrittäjät Autohuolto T. Lindholm Hillside Stable Oy Kotipalvelu Päivänsini Näkymät tmi PR Knowledge Pyly Tmi Sasukka Taksi Muhonen Petäjäveden Yrittäjät H-Putki Parking painting Martikainen Tmi Pirkka Syvänoro Tmi Saarijärven Yrittäjät Kari Kantalainen Tmi Seppo Niemi Tannermäen Tila TM Insurance Ky Uuraisten Yrittäjät Etelko Oy Ilmikko Viitasaaren Yrittäjät Fysiostic Infraneliö Oy Insinööritoimisto KKJ Oy Keskustan musiikki ja Kodintekniikka Koti- ja Siivouspalvelu Jaana Ollikainen Kukka- ja Hautauspalvelu Orvokki Oy Kymönkosken Poikaslaitos Oy Maaseutupalvelu Vehniäinen Muuttolan Lohi Ky R-Kioski Viitasaari Raili Lipponen Tmi Sähköinsinööritoimisto Pekka Kurki Timex Finland Oy Äänekosken Yrittäjät MapMax Oy SecCoP SF Trading SunBio Oy Taksiautoilija Jarmo Stolt Verhoiluliike Pohjoisaho Viljo Lievonen Tmi 32

n Uusi jäsen Hakukoneoptimoinnilla ykköseksi? Tiedätkö sinä monentenako yrityksesi löytyy Googlesta, kun haet yritystä omalta toimialaltasi? Jos sijoitus ei huimaa päätä, löytyy vastaus ongelmaan hakukonemarkkinoinnista. Kun haet paikallista yhteistyökumppania "hakukonemarkkinointi Jyväskylä"-hakusanoilla, ehdottaa Google ensimmäisenä linkkinä Optimoi.comia. Optimoi.com on jyväskyläläinen yritys, joka takaa, että yrityksen www-sivut löytyvät hakukoneissa kärkisijoilta. Kommandiittiyhtiön takana on alaa kymmenen vuotta itsenäisesti opiskellut Marko Iloniemi sekä yhtiökumppanina hänen vaimonsa Elina Sumén. Enää yrityksiä ei haeta puhelinluettelosta. Nykypäivänä valtaosa ihmisistä etsii tuotteita ja palveluita internetistä. Yli 90 prosenttia internetin käyttäjistä käyttää tiedon etsintään Googlea. Yleensä se, mitä hakukoneilla haetaan löytyy, ja näin myös valitaan viiden ensimmäisen hakutuloksen joukosta. Oikein tehty hakukoneoptimointi näkyy yrityksen kotisivukäynneissä ja yrityksen tuloksessa, Iloniemi sanoo. Hänen mukaansa kotisivuja voi verrata käyntikortteihin. Kotisivut, joita hakukone ei löydä, ovat kuin käyntikortteja, jotka yrittäjä jättää omaan taskuunsa. Tietämättömyyttä ei kannata hävetä Marko Iloniemen mukaan enemmistö ihmisistä ei tiedä, mitä hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan. Asiasta puhutaan paljon, mutta hyötyjä ei vielä ymmärretä. Ei kannata hävetä, vaikkei alasta tietäisikään mitään. Minulle voi soittaa ja sopia tapaamisen, jossa selitän, mitä hakukonemarkkinoinnilla tarkoitetaan. Tapaamisesta en lähetä laskua. Jos yritys kiinnostuu palveluistani, mietimme yhdessä minkälainen hakukonemarkkinointi sopisi juuri hänen yritykseensä, Iloniemi selventää. Yleensä ihmisille on vieras asia, että hakukoneen hakutuloksiin voi ylipäätään vaikuttaa. Asiaa sekoittavat myös puhelinmyyntiyritykset, jotka markkinoivat näkyvyyttä erilaisissa yritys- ja palveluhakemistoissa sekä yritykset, jotka markkinoivat hakukoneoptimointia parilla sadalla eurolla. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä hakukoneoptimoinnin kanssa. Hakutuloksiin optimoinnilla tai maksamalla Optimoi.com tarjoaa neljää eri palvelua: hakukoneoptimointia, hakukonemainontaa sekä kotisivujen ja markkinointisuunnitelmien toteutusta. Näistä kahta ensimmäistä myydään myös kokonaisvaltaisena pakettina hakukonemarkkinointi. Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan sitä, että www-sivuston sisältö muokataan liiketoiminnan mukaiseksi kokonaisuudeksi. Eli jos yritys myy autojen varaosia, juuri hänen yrityksensä löytyy hakukoneen hakutulosten kärkisijoilta, kun joku hakee hakukoneesta autojen varaosia, Iloniemi tiivistää. Käytännössä ammattilaisen optimoimat www-sivut näkyvät Googlen luonnollisten hakutulosten kärkisijoilla. Hakukonemainonnalla taas tarkoitetaan maksullisia "sponsorilinkkejä", jotka näkyvät Googlen hakutuloksissa oikealla. Hakukonemainonta on avainsanamainontaa. Se, että yritys saa mainoksensa näkymään, ei maksa yritykselle, mutta klikkaukset maksavat. Jos potentiaalinen asiakas klikkaa yrityksen maksullista linkkiä, maksaa se yritykselle muutamasta sentistä muutamaan euroon. Sivuston tehtävä on saada kävijä tekemään siellä mitä halutaan, esimerkiksi liittymään uutiskirjelistalle tai ostamaan jonkun tuotteen. Pitkäkestoista kehittämistä Hakukoneoptimointiin vaikuttavat keskeisesti www-sivujen sisältö, mm. otsikoinnit ja lauserakenteet. Muita optimointiin vaikuttavia asioita on useita kymmeniä, jopa satoja. Keskeiset avainsanat tulisi sijoittaa lauseiden alkuun, sillä hakukonerobotit lukevat sivustoja ja rekisteröivät mm. lauseet. Esimerkiksi omilla sivuillani on mainittu useita kertoja sana hakukoneoptimointi. Hakukoneoptimoinnissa tulokset näkyvät parin viikon viiveellä. Kun www-sivuille tehdään muutoksia, menee pari viikkoa ennen kuin hakukonerobotit tallentavat muutokset hakukoneisiin. Tämän vuoksi asiakassuhteet Optimoi.comin kanssa ovat melko pitkiä, useimmiten 6 18 kuukautta. Minimiaika optimoinnissa on puoli vuotta. Optimointi riippuu paljon alasta, kuinka kilpailtua se on. Esimerkiksi kauneudenhoitoalan yritykset eivät ole panostaneet kovinkaan paljon näkyvyyteensä internetissä, joten alan yritysten optimointi on melko helppoa. Autoliikkeitä ja kiinteistönvälittäjiä taas on paljon ja ala kilpailtu, joten niiden optimointi vie enemmän aikaa, Iloniemi kertoo. Tämän vuoksi hakukoneoptimointi ei sovi yritykselle, joka saa loppuviikosta rekallisen kenkiä, jotka se haluaa myydä jo viikonlopun aikana. Hakukoneoptimoinnilla haetaan pitempiaikaisia tuloksia. Jos yritys haluaa tuloksia nopeasti, aloitetaan yhteistyö hakukonemainonnalla eli maksullisilla linkeillä. Kun optimointi etenee, vähennetään maksullisten linkkien käyttöä. Periaatteenani on, etten tee töitä saman alan yrityksille yhtä aikaa, sillä kilpailisin tavallaan itseäni vastaan. Tällä hetkellä työskentelen esimerkiksi Perälä Rally Team Oy:n ja Suomen Brodeerauksen kanssa. Puolet elämästä yrittäjänä Marko Iloniemi on tehnyt koko elämänsä töitä myynnin ja markkinoinnin parissa. Yritystoiminnan hän aloitti 18-vuotiaana, kun ryhtyi viemään Ladoja Venäjälle. Olen syntynyt Helsingissä ja asunut myös Brasiliassa ja Portugalissa, kunnes vanhempani ostivat Itä-Suomesta maatilan. Maailmalle läksin kotoa jo 16-vuotiaana. Jyväskylässä Iloniemi, hänen vaimonsa ja neljä lasta ovat asuneet muutaman vuoden. Koulun penkkejä hän ei ole pahemmin kuluttanut, sillä käytynä on vain peruskoulu, sekin pääosin englanninkielisenä. ninki Yrittäjyys ja elämänkoulu lu ovat kuitenkin opettaneet tane mikä myy. Olen luonteeltani ltani sellai- nen, että jos minua häiritsee jokin asia, otan siitä selvää. Kymmenen vuotta sitten kiinnostuin no hakukoneista k ja niiden tutkiminen tkim vei mukanaan. Aluksi en ajatellut atel lut asiaa a bisneksen sen kannalta. alta Testasin sivuja ja sitä, miten ne vaikuttavat hakukoneiden toimintaan. Puolitoista vuotta ten päätin sit- muuttaa uttaa osaami-amisenliiketoiminnaksi. PK 33

n Yrittäjä- ja ansioristit 2009 VUONNA 2009, 16.11. MENNESSÄ KESKI-SUOMEEN MYÖNNETYT YRITTÄJÄ- JA ANSIORISTIT YRITTÄJÄLLE timanttiristi 50 vuotta Kangas Jorma Keuruu Kiinteistö Oy Tehtaantie 8 TYÖNTEKIJÄLLE timanttiristi 30 vuotta Järvinen Antti Uurainen Koneurakointi Järvinen Ky timanttiristi 40 vuotta Järvinen Pirkko Jyväskylä Koneurakointi Järvinen Ky Kivelä Kauko Uurainen Uuraisten Autopalvelu Oy Partanen Teuvo Muurame Monena Oy Rahikainen Reijo Petäjävesi RKJ Rahikainen Ky timanttiristi 30 vuotta Hirvenlahti Antti Keuruu AH-Sähkötyö Oy Houhala Leo Tapani Keuruu Keuruun Saha ja Erä Oy Hurme Heikki Olavi Keuruu Keuruun Makeinen T:mi Koikkalainen Matti Keuruu Koskenpään Huopatehdas Oy Korpimäki Liisa Keuruu ML-Optiikka Oy Muhonen Mervi Kinnula Kaakkolammen Lohi Nelimarkka Hannu Keuruu Keurus Foto Nurminen Kaija Keuruu Keuruun Kirja ja Paperi Peuru Mauri Keuruu TeräsTrio Oy Puranen Ilpo Viitasaari Viitasaaren Konttorikone Oy Reijonen Pirjo Keuruu PR Puistohelmi Ruuska Markku Kinnula Kuntoruuska Ky Sivula Seppo Keuruu Kalmakoski Ky KULTARISTIT Hallinen Matti Keuruu Keurustrans Oy Hentinen Mikko Joutsa Insinöörityö Hentinen Oy Järvinen Jarkko Jyväskylä Koneurakointi Järvinen Ky Kauppinen Hannu Jkl mlk TC-Target Consulting Leppänen Esko Jyväskylä Esleyhtiö Oy Liimatainen Pentti Muurame PL-Asennus Ky Lintula Tapani Keuruu Heinis Oy Manninen Jari Korpilahti/ Jyväskylä JJ-Seulonta Oy Martikainen Anitta Keuruu Ay Mart-Auto Martikainen Jorma Keuruu Ay Mart-Auto Mikkola Timo Korpilahti/ Jyväskylä Suomen Pikahuolto Oy Nelimarkka Pirjo Keuruu Keurus Foto Pajula Tarja Jyväskylä Optikko Pajula Ky Pietikäinen Janne Muurame Keski-Suomen Profiili Oy Pokela Aila Jyväskylä VipMedia Puranen Ritva Viitasaari Viitasaaren Konttorikone Oy Rantalainen Henry Joutsa Sähkö-Henkka Oy Ruuska Kari Jyväskylä Tavukatti Oy Ruuska Tarja Jyväskylä Tavukatti Oy Santala Veikko Keuruu Autohuolto V. Santala Ky Soini Esko Keuruu Studio Esko Oy Suonpää Riitta Muurame Riitta Suonpää Ky /Valkoinen Talo Partner Tobiasson Eeva-Liisa Kivijärvi Kivijärven Sairaankuljetus Ky Tobiasson Heikki-Mikko Kivijärvi Kivijärven Sairaankuljetus Ky Viikki Jukka Laukaa LH Lift Oy HOPEARISTIT Leppänen Marjo Kivijärvi Marjo s TaxSi Rauhaniemi Kati Jyväskylä Dot Design Oy Wahlgren-Leppänen Sisko Jyväskylä Esleyhtiö Oy Viikki Timo Laukaa LH Lift Oy PRONSSIRISTIT Hårdh Henrik Jämsä Henrik Hårdh Consulting 34 Keuruun Yrittäjät Pihtiputaan Yrittäjät Hankasalmen Yrittäjät KULTAINEN ANSIORISTI Hänninen Sirkka-Liisa Kinnula Tmi Janne Hänninen/ K-Market Kinuski Kinnunen Seidi Kinnula Tmi Janne Hänninen/ K-Market Kinuski Lehtomäki Matti Saarijärvi Soklex Oy Pekkarinen Pirkko Kinnula Tmi Janne Hänninen/ K-Market Kinuski Piispanen Kari Saarijärvi Soklex Oy Saharinen Hannu Tapio Saarijärvi Soklex Oy Uusisalo Marja Saarijärvi Järvinen Oy Åkman-Mustonen Liisa Joutsa Joutsan Tilija Yrityspalvelu Oy HOPEInen ansioristi Jousmäki Pasi Saarijärvi Soklex Oy Ilmonen Eija Joutsa Tokmanni Oy Juvonen Veijo Jyväskylä Koneurakointi Järvinen Ky Kinnunen Tuula Kinnula Tmi Janne Hänninen/ K-Market Kinuski Kovala Pertti Saarijärvi Soklex Oy Kumpukallio Pekka Laukaa LH Lift Oy Leppäkangas Risto Äänekoski LH Lift Oy Liimatainen Ilkka Konnevesi LH Lift Oy Mieskonen Vesa Jyväskylä Koneurakointi Järvinen Ky Minkkinen Jarkko Konnevesi LH Lift Oy Myllyvirta Eija Konnevesi LH Lift Oy Raivio Seppo Äänekoski LH Lift Oy Riihinen Arto Saarijärvi Soklex Oy Tulla Henrik Laukaa LH Lift Oy Veijonen Kari Jyväskylä LH Lift Oy Virmanen Harri Muurame Fennia pronssinen ansioristi Ikonen Mikko Jyväskylä Tavukatti Oy Karjalainen Mikko Kuopio Tavukatti Oy Nummela Ossi Jyväskylä Tavukatti Oy Riikonen Virpi Anneli Petäjävesi Tavukatti Oy Ruuska Ville Antero Jyväskylä Tavukatti Oy Yrittäjä ei määrity menestyksen vaan toimintatapojen kautta. Jonka menestys perustuu petkutukseen ei ole yrittäjä, vaan petkuttaja. Jonka business ajoi karille ja jolla on enää sotu, on silti ja aina yrittäjä, jos hän yrittäjänä toimi rehdisti ja reilusti. T. Mäkinen, Keski-Suomi Emme harrasta myyntiä, emme koe markkinoivamme. Emme ole nälkäisiä kovalle kasvulle, vaan hyvin tehdylle työlle. Hyvin tehty työ on yrityksen dna. Matti Suomala, Jyväskylä Lähde: Consilia pro patria, Päätöksiä isänmaan puolesta. Toimittanut Tapio Eräheimo. (Yrittäjäliike 110 vuotta) 40 vuotta 40 vuotta 30 vuotta Onnittelumme! Keski-Suomen Yrittäjät

DOT DESIGN 23.1.2010 Keski-Suomen Yrittäjäjuhla Jyväskylän Paviljongissa klo 18.00 Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto 2009 Paikallisyhdistysten Yrittäjäpalkinnot 2009 Tervehdykset ja onnittelut Ohjelmassa myös: Taikuri Timo Kulmakko Tanssiryhmä Cooma Professionals Buffét-illallinen Musiikkia ja tanssia Jämsek Kehittämisyhtiö Karstulanseutu 35 Kehittämisyhtiö Keulink Kehittämisyhtiö Witas Ääneseudun kehitys Saarijärven Seudun Yrityspalvelu

36 SUOMEN YRITTÄJIEN NEUVONTAPALVELUT 2009 Lakiasiantoimisto Jukka Niskanen Puhelinneuvontanumero: 0400 840 914 Neuvontapalvelu toimii arkisin klo 9-16 numerossa 09229221 Yrittäjien vertaustukineuvojan puhelinnumero arkisin klo 9-17 Varaudu kertomaan jäsennumerosi. 0104259204 Neuvontapalvelumme kattaa mm. seuraavat alat: Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta Ympäristö-asiat Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta Sukupolven- ja omistajanvaihdokset Sopimusoikeus Koulutus Yritysverotus ja arvonlisävero Yrittäjän sosiaaliturva Ulkomaankauppa www.yrittajantukiverkko.fi Markkina-, teollis- ja kilpailu-oikeus Maksukyvyttömyysasiat Maksuton tilannekartoitus esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvissä asioissa sekä yrityksen omistajanvaihdokseen, yrityskauppoihin, taloudellisiin tai työoikeudellisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa Oikeudelliset asiat Asianajotoimisto Legistum Oy Puhelinneuvontanumero: 014-338 5500 Yhteyshenkilöt: Vesa Kokko, Jarkko Paldanius, Irina Shulpina Puhelinneuvontanumero: p. 010 3090 420 Yhteyshenkilö: Jaana Peltola, 040 965 0084 Neuvontapalvelut jäsenille 100 asiantuntijaa käytettävissäsi puhelinsoiton päässä! Maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen. KESKI-SUOMEN YRITTÄJIEN NEUVONTAPALVELUT Puhelinpalvelu Arctic Mark Ky Yhteyshenkilöt: Mikko Pihlajamäki, Juho Wallenberg Puhelinneuvontanumero: 0207 4244 60 Procopé & Hornborg Asianajotoimisto Oy Asianajotoimisto Krogerus Oy Yhteyshenkilöt: Marja-Liisa Järvinen ja Pasi Kapanen Puhelinneuvontanumero: 029 000 6500 Asianajotoimisto Kurikka & Hirvonen Oy Yhteyshenkilö: Vesa Hirvonen Puhelinneuvontanumero: 014-523 541 Tilintarkastus- ja verotusasiat Deloitte & Touche Oy Puhelinneuvontanumero: 020 755 5200 Perintä Svea Rahoitus ja Perintä Puhelinneuvontanumero: 03-512 4400 Patenttiasiat Patenttitoimisto Kespat Oy Keski-Suomen Yrittäjien luottotietopalvelut Keski-Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen luottotietopalvelua Suomen Asiakastieto Oy:n kautta. Raija Hakkarainen, puh. 010 425 9200 www.yrittajat.fi/keskisuomi