EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 28. kesäkuuta 2001 TYÖASIAKIRJA NRO 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta 2002 2006 (KOM(2001) 94 - C5-0000/2001-2001/0053(COD)) Välineet Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Gérard Caudron DT\4207.doc PE 302.142
Liite III: Yhteisön rahoitusta koskevat välineet ja yksityiskohtaiset säännöt 1. VÄLINEET 1.1 Tutkimustyön integroinnin välineet Tärkeimmät komission ehdottamat uudet välineet ovat huippuosaamisen verkostot, integroidut hankkeet ja 169 artikla. Parlamentti toteaa, että nämä kolme uutta välinettä eivät riitä eurooppalaisen tutkimuspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Uudet välineet eivät ole myöskään riittävän kehittyneitä; tiedeyhteisö ei ole vielä ymmärtänyt tai hyväksynyt niitä tarpeeksi. Kolmen uuden välineen lisäksi tarvitaan siis muutakin. Niitä täydentämään on lisättävä "perinteisiksi" kutsuttuja välineitä. Välineiden käytölle tulisi kuitenkin asettaa toiminnalliset ehdot. (Ks. uusi 1.1.2a alempana.) 1.1.1 Huippuosaamisen verkostot Huippuosaamisen verkostojen on tarkoitus olla tärkeässä asemassa eurooppalaisen tutkimusalueen integroinnin yhteydessä ja arvokas väline unionin laajentumisen kannalta. Ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että yhteisön myöntämästä rahoituksesta tulee vain "institutionaalinen" tuki. Huippuosaamisen verkostoille ei saisi näin ollen myöntää yhteisön rahoitusta määrittämättä niiden yksiselitteistä tieteellistä tavoitetta. Osallistujien vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä rahoituksen rajat euroina olisi myöskin määritettävä. Tarkistukset: (Tark. 48) Huippuosaamisen verkostojen määritelmä: "Huippuosaamisen verkostojen yleisenä tavoitteena on vahvistaa tieteen ja teknologian huippuosaamista Euroopassa integroimalla asteittain eri puolilla Eurooppaa olevaa tutkimuskapasiteettia huippuosaamisen tasoon. Huippuosaamisen verkostot kannustavat yritysten (pk-yritysten, mutta myös suurten yritysten), korkeakouluihin sijoittuneiden huippuosaamisen keskusten ja tutkimuskeskusten väliseen yhteistyöhön. Ne kannustavat strategisen perustutkimuksen alalla tehtävään yhteistyöhön, sillä jokaisen huippuosaamisen verkoston tavoitteena on edistää oman erityisalansa tuntemusta pitkän aikavälin tavoitteiden näkökulmasta." (Tark. 49) Huippuosaamisen verkostoille määritellään erityiset tieteelliset tutkimustavoitteet. (Tark. 50) Verkostoon osallistujien enimmäis- ja vähimmäismäärä ilmoitetaan. 1.1.2 Integroidut hankkeet Integroidut hankkeet ovat arvokas keino tapauksissa, joissa suuren luokan hanke on todella perusteltu kriittisen massan ja eurooppalaisen lisäarvon kannalta. Tarkistukset: (Tark. 51) Integroidut hankkeet määritellään uudelleen seuraavasti: "Integroitujen hankkeiden yleinen tavoite on toteuttaa ennalta määriteltyjä tuloksia. Ennalta määritellyt tulokset kohdennetaan eurooppalaisten yritysten (pk-yritysten sekä suurten yritysten) kilpailukyvyn parantamiseen tai tutkimukseen, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja kuudennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman ensisijaisten aihealueiden merkittäviin ongelmiin. Koska integroiduilla hankkeilla on ennalta määritellyt tulokset, niillä pyritään ajallisesti rajattuihin tavoitteisiin, joista on sovittu etukäteen. Yhteistyö integroidun hankkeen kumppaneiden välillä jatkuu myöskin koko integroidun tutkimushankkeen ajan. Ennalta määritellyt tulokset ovat ennalta kilpailukykyisiä, ja niiden aiheena ovat tuotteet, prosessit tai palvelut. Integroidut hankkeet eivät saa kattaa kaupallisen kehityksen toimintoja. Osallistujilla PE 302.142 2/6 DT\4207.doc
on tulosten omistusoikeus ehdoilla, jotka määritellään osallistujien kesken "Osallistumis- ja levittämissäännöissä" annettujen yleisten puitteiden mukaisesti. 1.1.2.a (uusi) Kohti "huippuosaamisen asteikkoa": välineiden sovittaminen tehtävän laajuuteen sekä nuorten, pienten tai uusien osallistujien kannustaminen Komissio on korostanut voimakkaasti uusien välineiden poissulkevuuden periaatetta ainakin ensisijaisten aihealueiden kohdalla. Tämä on osa komission "keskittämispolitiikkaa", jolla pyritään komission mukaan välttämään "sirottelua". Hankkeet, joiden laajuus ja kriittinen massa eivät ylitä kynnystä, eivät tästä lähtien pääse mukaan tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaan. Parlamentti on arvostellut tätä lähestymistapaa, koska se johtaa liian äkkinäiseen peräkkäisten puiteohjelmien aikana luotujen käytäntöjen ja ammatillisten suhteiden katkaisuun. Lähestymistavan vaarana on yhteisön saavutusten aliarvioiminen tutkimuksen alalla, jossa on luotu erittäin hedelmällisiä kumppanuuksia vuosien kuluessa. Lisäksi perinteisten välineiden kuten ehdotuspyyntöjä sisältävien yhteisrahoitteisten toimien, liitännäistoimenpiteiden tai muiden sellaisten käyttö on edelleenkin perusteltua useissa eri olosuhteissa. Näin on esimerkiksi tapauksissa, joissa mukana ovat (1) ehdokasmaat, (2) pkyritykset, (3) uudet kumppanit eli tutkimusyksiköt, jotka pyrkivät ensimmäistä kertaa osallistumaan EY:n tutkimusohjelmaan, ja (4) pienet hankkeet eli tutkimushankkeet, joissa tieteellisen tai teknologisen tavoitteen luonne ei vaadi huomattavien voimavarojen käyttämistä. Yleisesti nämä ovat siis tapauksia, joissa nuoret, pienet tai uudet tutkimusorganismit toivovat pääsevänsä mahdollisesti ensimmäistä kertaa kumppaniksi yhteisön ohjelmaan, tai tapauksia, joissa kokeneemmat kumppanit tuovat mukanaan uusia ideoita ja kykyjä. Esittelijän mielestä puiteohjelma ei saa "katkaista juuriaan". Jos välineiden poissulkevuus johtaa pätevien kumppaneiden poissulkemiseen, Euroopan parlamentti ei ajatusta tue, vaikka Euroopan komissio kuinka sitä painottaisi. Sen sijaan voitaisiin hyvinkin ajatella "huippuosaamisen asteikon" käsitteen käyttöön ottamista. Siinä "aloittelevat" kumppanit tai hankkeet sijoittuisivat sellaisen rakenteen ensimmäisille tasoille, jonka avulla ne voisivat myöhemmin nousta tekemään yhteistyötä tutkimustoiminnassa, jonka kriittinen massa täyttäisi kaikki vaatimukset. Tämän huippuosaamisen asteikon toteuttamisessa komissio voisi soveltaa kaikkia käytettävissä olevia välineitä. Jos komissio säilyttäisi perinteiset välineet, se voisi hyödyntää niitä tämän uuden, "huippuosaamisen asteikoksi" kutsutun toimintatavan erityisissä puitteissa. Tarkistukset: (Tark. 52) "Huippuosaamisen asteikon", jossa perinteisten välineiden käyttö tietyissä olosuhteissa on mahdollista, perustaminen. 1.1.3 Osallistuminen jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin Komissio aikoo osallistua rajat ylittäviin kansallisiin ohjelmiin perustamissopimuksen 169 artiklan perusteella. Näin komissio voi toteuttaa tutkimustoimia tietyistä jäsenvaltioista muodostuvan ryhmän kanssa. 169 artiklan käyttö edellyttää oikeutetusti yhteispäätösmenettelyä. Käytännössä yhteispäätösmenettely tekee kuitenkin tästä välineestä hitaan. Menettelyä nopeuttaakseen komissio toivoo, että muut toimielimet ilmaisisivat olevansa yhtä mieltä yleisistä soveltamisperiaatteista ilman, että jokaisen yksittäisen tapauksen kohdalla joudutaan turvautumaan yhteispäätösmenettelyyn. Nyt on kuitenkin tunnustettava, että 169 artiklan (jota ei itse asiassa ole koskaan aikaisemmin käytetty) käyttämisen periaatetta eivät kaikki parlamentissa vieläkään hyväksy. DT\4207.doc 3/6 PE 302.142
Jäsenet pelkäävät sen epätasa-arvoista soveltamista eri jäsenvaltioihin. Jotkut kieltäytyvät luovuttamasta yhteispäätöksiin oikeuttavaa toimivaltaansa. Yksi mahdollinen ratkaisu olisi seuraavien suuntaviivojen noudattaminen: (1) Ensinnäkin 169 artiklaa käytettäisiin vain hyvin harvoissa tapauksissa, joissa se on erityisen perusteltua, ja niiden joukosta ensisijaisia voisivat olla tutkimushankkeet, jotka tavoittelevat yleistä etua (esimerkiksi terveyden alan tutkimukset). Kun tapausten lukumäärä olisi vähäinen, jokaisen tapauksen yhteydessä voitaisiin helposti soveltaa yhteispäätösmenettelyä. (2) Samanaikaisesti arvioitaisiin tähän asti huomiotta jääneen toisen välineen eli 168 artiklan käyttömahdollisuutta. Artiklan perusteella komissiolla on oikeus yhden jäsenvaltion kanssa toteuttaa "täydentäviä" toimintaohjelmia, johon muutkin valtiot voivat osallistua. Tällaista välinettä voitaisiin Euroopan yhteisön väliintulon avulla käyttää kansallisen ohjelman avaamiseen muille jäsenvaltioille. Tässä mallissa asianomaisesta jäsenvaltiosta tulee "isäntävaltio" yhteisön tasolla. Komissio kutsuisi muita jäsenvaltioita osallistumaan toimintaan 168 artiklassa määrättyjen neuvoston antamien sääntöjen mukaisesti. Sen jälkeen komissio toimisi samoin muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta kaikki halukkaat pääsisivät osallisiksi välineestä. Jos tutkimusta on jatkettava tutkimusalalla, joka on erityisen laaja, komissio voisi jakaa tutkimuksen eri täydentäviin toimintaohjelmiin, joista sovittaisiin eri "isäntävaltioiden" kanssa. Tarkistukset: (Tark. 53) 169 artiklan käytön edellytykset. (Tark. 54) Lisätään "Eurooppalaisten isäntävaltioiden tutkimusohjelmien" käsite 168 artiklan perusteella. 1.1.4 Euroopan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointi 1.2 Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämisen välineet 1.3. Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittamisen välineet Tähän ei ole mitään lisättävää, sillä tässä esiin otetut välineet on jo kuvailtu liitteessä 1. 2. YHTEISÖN RAHOITUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT Kuudennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman toiminnoissa ilmenevät muun muassa kaksi Euroopan unionin ensisijaisen tärkeätä poliittista tavoitetta. Ne ovat: (1) Lissabonin Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2000 asettama tavoite tehdä Euroopasta tulevan vuosikymmenen aikana yksi maailman dynaamisimmista tietoon perustuvista talouksista ja yhteiskunnista, ja (2) eurooppalaisen tutkimusalueen perustaminen. Näiden tavoitteiden optimaalinen toteuttaminen edellyttää alalla käytettävissä olevien taloudellisten keinojen nopeaa, joustavaa ja tehokasta soveltamista. Parlamentti voi näin ollen tukea komission aikomusta toteuttaa hallinnan "hajauttamistoimia" tietyin ehdoin. Ne on määriteltävä tässä kohdassa uuden otsikon alla. Luku "2 Yhteisön rahoitusta koskevan yksityiskohtaiset säännöt" on jaettava siis kahteen osaan. Tarkistukset: (Tark. 55) Luku 2 jaetaan kahteen osaan: "2.1. Rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt" ja "2.2. Hajauttaminen" (uusi). Otsikon 2.2 alla täsmennetään hajauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen ehdot eli varsinkin välttämätön avoimuus suhteessa muihin kuin osallistujayksiköihin, toimivallan jakaminen Euroopan yhteisön ja ulkopuolisten hajautettujen hankkeiden hallinnoijien välillä, hajautettuihin hankkeisiin liittyvien hallintotehtävien tarkentaminen, tulosten julkaiseminen ja levittäminen, komission korvattavien ja osallistujien maksettavien hallintokulujen määrittely, yhteisen tutkimuskeskuksen lisärahoituksen mahdollistaminen vain sen omista budjettikohdista, valintamenettelyn PE 302.142 4/6 DT\4207.doc
yksinkertaistaminen, jotta mahdollisille hankkeiden toteuttajille voidaan kertoa alustavasti heidän valituksi tulemisen mahdollisuuksistaan. Muita kysymyksiä ovat innovaatioalojen ja uusien tutkimussuuntien ilmoittamisen mahdollisuudet, mahdollisten tulevien ehdotuspyyntöjen julkaiseminen ennakolta, yhteisosallistumista koskevien sääntöjen tarve sen välttämiseksi, ettei yksityisen ja julkisen laitoksen yhdessä muodostamassa huippuosaamisen verkostossa ilmene "kaksoisrahoitusta". (Tark. 55) Lisätään otsikko 2.2.1: "Henkistä omaisuutta koskevat oikeudet", jossa määritellään uudet, hajauttamisen yhteydessä käytettävät säännöt. SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 5. KUVAUS JA PERUSTELUT 5.3 Tuettavat ensisijaiset toimet ja aihealueet Tarkistukset: (Tark. 57) Kohdassa "... tarpeiden ennakointi... / Ehdotuspyyntöjen perusteella toteutettavat toimet" tarkennetaan huippuosaamisen verkostoihin ja integroituihin hankkeisiin osallistuvien ehdokasmaiden ja kolmansien maiden organisaatioiden rahoitusta koskevat säännöt, joissa jäsenyyttä hakeneiden KIE-maiden kohdalla nykyinen Phare-rahaston kautta järjestetty rahoitusmalli säilytetään ennallaan. 8. SEURANTA JA ARVIOINTI 8.1 Seurantajärjestelmä Tarkistukset: (Tark. 58) Tarkistus ensimmäiseen kappaleeseen: "Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa kuudennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman avulla saavutettua edistystä ja Lissabonin tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti." 8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot "Viisivuotisarviointi"-kappale ei ole riittävä. Saaduista kokemuksista ei juurikaan ole opittu. Viisivuotisarviointiprosessia olisi parannettava huomattavasti. Lisäksi siinä tulisi arvioida järjestelmällisesti kuudennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman vaikutukset Lissabonin tavoitteiden toteutumiseen. Seitsemäs tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelma alkaa vuonna 2006 tai 2007. Se on viimeinen mahdollisuus antaa eurooppalaiselle tutkimukselle sysäys kohti vuoden 2010 tapaamista, josta sovittiin Lissabonissa vuonna 2000. Tavoitteiden saavuttamiseksi komission on kuudennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman alusta asti toteutettava metodologista tutkimusta, jonka ansiosta viisivuotisarvioinnista voi tulla hetken koittaessa todellinen huippuosaamisen mittapuu tutkimuksen arvioinnin alalla. Tarkistukset: (Tark. 59) "Vuosiseuranta", lisätään: "Hajauttamista koskevia sääntöjä ja jokaisen välineen toteuttamista arvioidaan huolellisesti erityisesti hallinnollisten muuttujien eli ohjelmien käynnistämisen nopeuden ja sopimusten solmimisen, sopijaosapuolten tehokkuuden hajautetuissa ehdotuspyynnöissä, kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tavoitteiden saavuttamisen sekä integroivien ja strukturoivien vaikutusten osalta jne." (Tark. 60) "Viisivuotisarviointi", uusi teksti (katso yllä). DT\4207.doc 5/6 PE 302.142
"Väliaikaiset" johtopäätökset Esittelijä arvioi tässä 25. kesäkuuta 2001 päivätyssä työasiakirjassa nro 4 päässeensä asettamaansa tavoitteeseen eli virallisen asiakirjan julkaisemiseen ennen 26. kesäkuuta kokoontuvaa tutkimusta käsittelevää neuvostoa. Asiakirjaan sisältyy lukuisia yhteisiä ja yksilöiden ajatuksia, joiden takana ovat Euroopan parlamentin jäsenet ja tutkimusyhteisön jäsenet. Keskustelua jatketaan tavoitteena laatia mietintöluonnos, johon sisältynee muitakin ehdotuksia, joita teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta valitsee ensin äänestyksissään ja sitten parlamentti täysistunnossaan, jotta mietinnöstä tulee Euroopan parlamentin virallinen kanta. PE 302.142 6/6 DT\4207.doc