Pysäkiltä bussiin tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa Tekstiversio Atte Mantila
Alku aina hankalaa... Suomen ensimmäinen linja-auto lähti reitilleen Turusta kohti Uuttakaupunkia vuonna 1905, mutta hajosi matkalla ja hinattiin 4 hevosella perille. Linja-autoliikenteen suosio oli Suomessa 1900-luvun alussa vähäistä ja alkoi kasvaa vasta 20-luvulla. Linja-autoilla ei ollut vakituisia pysähtymispaikkoja, vaan autot ajoivat melko suurpiirteisellä aikataululla ja ottivat matkustajia kyytiin esim. toreilta, kauppojen pihoilta ja rautatieasemilta.
1928 1928 perustettiin nykyinen Linja-autoliitto, silloin nimellä Linja-autoliikennöitsijäin Liitto, joka lähetti heti perustamisvuonaan Tampereen kaupunginhallitukselle anomuksen lämmitettävien odotussuojien saamiseksi linja-automatkustajille. Odotuspaviljongin suunnittelijana toimi Bertel Strömmer. Mukana rahoittajana olivat bensiinintuottajat. Suomen ensimmäiset linja-autoasemat avattiin Tampereella 1929, toinen itään ja toinen länteen suuntautuvaa kaukoliikennettä varten.
Läntiselle liikenteelle tarkoitetun Pyynikintorin asemarakennusta laajennettiin myöhemmin ja siellä toimi huoltoasema vuoteen 2000 (sen jälkeen purettiin). Tampereen asemat olivat valmistuessaan merkittävä edistysaskel linja-autoliikenteelle ja malli muille kaupungeille. Suunniteltiin lähinnä bensanjakelua ja pakettiliikenteen hoitoa varten. Odotustiloihin ei sallittu tarjoilua, jottei niistä olisi tullut joutilaiden oleskelutiloja.
Mikä on pysäkin rooli? Miksi meillä on pysäkkejä? Linja-autojen pysähtymispaikka tien sivussa, ei häiritse muuta liikennettä? Kunnossapidon helppous?
Mistä? Milloin? Kuinka? Missä? Joukkoliikenteen kehittämisessä mietitään, mihin rahaa käytetään. Ykkösasia on tietysti se, että on olemassa yhteydet Mutta matkustajalle aivan oleellisia tietoja ovat myös mistä linja-auton kyytiin pääsee, milloin se menee, kuina kauan matka kestää ja missä jäädä pois. Pysäkit ovat osa jokaisen matkustajan matkaketjua.
Shhh...! Pysäkkejä on tyypillisesti suunniteltu Suomessa huomaamattomiksi ja häiritsemään mahdollisimman vähän. Ne ovat kuitenkin olennainen osa koettua joukkoliikenteen palvelua, laatua ja houkuttelevuutta ja tarkoitettu ihmisten käyttöön! Imago ja mainos myös muille kuin vakiokäyttäjille!
Joukkoliikenne toimivaksi ja luotettavaksi kulkutapavaihtoehdoksi. Kaupungeissa ja kaukoliikenteessä joukkoliikenne ykkösvaihtoehdoksi.
Miten tämä näkyy pysäkeissä ja katukuvassa? Tekevätkö ne joukkoliikenteestä ykkösvaihtoehdon? Joukkoliikenne toimivaksi ja luotettavaksi kulkutapavaihtoehdoksi. Kaupungeissa ja kaukoliikenteessä joukkoliikenne ykkösvaihtoehdoksi.
Linea Konsultit, WayStep Consulting ja YY-Optima Kaksi erillistä valtakunnallisen pysäkkistrategian projektia: pysäkkiverkot ja pysäkkien palvelutaso Yksi yhteinen Liikenneviraston julkaisu 43/2014
Selkeyttää ja ratkaisee pysäkkien hallinnointiin, palveluihin ja kunnossapitoon liittyviä toimintamalleja ja tunnistaa näiden kehittämistarpeet. Tarve pysäkkistrategialle syntynyt muun muassa joukkoliikenneuudistuksen ja uusien linjaautoliikenteen toimintamallien myötä.
Pysäkit mukaan joukkoliikenteen kokonaispalveluun ja houkuttelevaksi osaksi matkaketjuja! Resurssien rajallisuus pakottaa kehittämisessä Vuoromäärät Pysäkit vahvaan priorisointiin. Kokonaispalvelu
Digiroadissa tiedot n. 89 740 voimassaolevasta pysäkistä (9/2015), n. 75 % (67 420) maanteillä ja 1 966 on virtuaalipysäkkejä. Rahat ovat vähissä, mutta pysäkkiverkkoa pitäisi kehittää hyvin palvelevaksi ja uusia matkustajia houkuttelevaksi. Pysäkkiverkon on oltava selkeä ja helposti tunnistettavissa, turvallinen sekä vaivaton saavuttaa.
Tavoitteellinen pysäkkiverkko Matkakeskukset Keskustaterminaalit Linja-autoasemat Kuntien keskuspysäkit Solmupysäkit Muu pysäkkiverkko
Kuntien keskuspysäkit Pienemmillä kunnilla, viranomaisen toteuttama kohtauspaikka, ei riippuvainen kaupallisista toimijoista. Joukkoliikenteen selkeyden kannalta on ollut ongelmallista esim. Matkahuollon vaihtuvat asiamiespisteet, jotka ovat toimineet linjaautojen pääpysäkkinä Pysyvyys, selkeys. Keskeinen sijainti, informaatio.
Solmupysäkit Tärkeimmät pysäkit, joilla on paljon matkustajia ja toimivat merkittävinä vaihtopaikkoina.
Pysäkkien luokittelu Työssä tehtiin valtakunnallinen pysäkkiluokittelu, joka palvelee ensisijaisesti palvelutasotavoitteiden asettamista. Luokittelun lähtökohtana ovat matkustajien tarpeet erilaisissa pysäkkien käyttötilanteissa. Tarpeisiin vaikuttaa oleellisesti pysäkin rooli liikennejärjestelmässä. Esimerkiksi solmupysäkillä tai jättöpysäkillä matkustaja tarvitsee erilaista palveluvarustusta. Oleellista on miettiä ja tunnistaa, millaisten pysäkkien tulisi käyttäjien näkökulmasta erota palveluiltaan toisistaan.
Pysäkkien luokittelu Pysäkin käytön mukaan 8 valtakunnallista palvelutasoluokkaa: 1. Terminaali 2. Keskeinen solmupysäkki 3. Vilkas pysäkki 4. Peruspysäkki 5. Vähän käytetty pysäkki 6. Jättöpysäkki 7. Virtuaalipysäkki (merkitsemätön pysähtymispaikka) 8. Pysäkit, jotka eivät ole linja-autoliikenteen käytössä + lisäksi erikoispysäkit (runkolinjat, cityliikenne jne.)
Pysäkkien luokittelu Luokittelussa tärkeää kiinnittää nykyisten käyttäjämäärien lisäksi huomiota erityisesti pysäkkien tavoitteelliseen käyttöön ja houkuttelevuuteen tulevaisuudessa. Luokittelu voidaan tehdä tavoitteellisten käyttäjämäärien pohjalta. Toimivaltaiset viranomaiset soveltavat ehdotettua luokittelua alueelleen sopivaksi. Pysäkki voidaan aina nostaa ylempään palvelutasoluokkaan kuin nykyinen käyttäjämäärä edellyttäisi.
Pysäkin palvelutasoon voidaan vaikuttaa pysäkin ja pysäkkiympäristön varustelulla ja niiden hoidolla sekä kunnossapidolla ja pysäkkiyhteyksillä. Työn aikana päädyttiin määrittelemään palvelutasotavoitteet seuraaville palvelutasotekijöille: Odottelun mukavuus Informaatio, maksaminen ja asiakaspalvelu Saavutettavuus Turvallisuus
Lisäksi sanallisia vaatimuksia pysäkkialueen siisteydelle ja kunnossapidolle, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteille ja yhteyksille sekä kunnossapidolle. Kukin palvelutasotekijä muodostuu useista osatekijöistä.
Pysäkkien luokittelu Luokittelu aloitetaan kuntien keskuspysäkeistä ja solmupysäkeistä ja jatketaan vaiheittain mm. muiden hankkeiden yhteydessä. Erityisesti solmupysäkkien määrittelyssä tulee kuulla liikenteenharjoittajia. Käyttäjämäärätiedot helpottavat luokituksen tarkentamista. Tavoitteena saada luokittelu valmiiksi siirtymäajan sopimusten päättyessä 2019.
Pysäkkien merkitseminen Tieliikenneasetuksen merkit 531 paikallisliikenteelle ja 532 kaukoliikenteelle. Kahdella eri merkillä on ollut käyttöeroja ja epäselvyyksiä merkkien käytössä. Työn aikana pohdittu, tarvitaanko edes kahta merkkiä, jos merkitys ei ole yksiselitteinen. Toisaalta jakamisesta on hyötyä vilkkaasti liikennöidyillä pysäkeillä. Käyttö on ohjeistettava yksiselitteisesti niin, että lähtökohtana on pysäkkiä käyttävän liikenteen luonne. Esim. kuntaraja tai joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen alueraja ei vaikuta pysäkkimerkin väriin.
Pikavuoro-lisäkilven käyttö Pikavuoro-lisäkilven käyttö tulevaisuudessa: suosituksena on poistaa kyltit, kun niille ei enää ole tarvetta (siirtymäajan liikennöintisopimusten mukainen pikavuoroliikenne loppunut). Joukkoliikennelaki ei enää tunne pikavuoro-termiä eikä anna lupaviranomaiselle mahdollisuutta rajoittaa markkinaehtoisen liikenteen pysähtymiskäytäntöjä vain tietyille pysäkeille.
Pikavuoro-lisäkilven käyttö Pikavuoro-termin käyttö jatkuu liikenteenharjoittajien markkinoinnissa, mutta niiden pysähtymiskäytännöt eroavat toisistaan. Kyltin informaatioarvo häviää. Siirtymäajan sopimuksilla liikennöidään edelleen pikavuoroliikennettä, joten työn suosituksena on, että pikavuoro-kyltit poistetaan sitä mukaan, kun niille ei ole enää tarvetta. Tärkeintä on, että matkustaja tietää olevansa oikealla pysäkillä esim. pysäkin matkustajatunnuksen tai nimen avulla. Solmupysäkkien roolia korostetaan, joten suosituksena on, että kaikki liikenne pysähtyisi ainakin niillä.
Pysähtymiskäytännöt Lainsäädäntö ei yksiselitteisesti määrittele, missä linjaautoja voidaan pysäyttää matkustajien kyytiin ottamista ja poisjättämistä varten. Lähtökohtana on ollut käyttää niille varattuja pysäkkejä, jotka on merkitty tieliikenneasetuksen mukaisin liikennemerkein.
Pysähtymiskäytännöt Yhdenmukaiset pysähtymiskäytännöt selkeyttävät ja yhtenäistävät pysäkkijärjestelmää ja sujuvoittavat esim. vaihtoyhteyksiä. Toisaalta viranomaisten liika säätely voi tukahduttaa yrittäjien vapautta ja markkinaehtoisen liikenteen innovatiivisuutta. Myös matkustajatarpeet vaihtelevat, uudet pysähtymispaikat voivat palvella aiemmin käytössä olleita paremmin.
Pysähtymiskäytännöt Reittiliikennelupahakemuksessa liikenteenharjoittaja ilmoittaa mm. liikenteen reitin ja pysäkit ja toimivaltainen viranomainen hyväksyy hakemuksen, ellei joukkoliikennelaissa mainitut syyt estä luvan myöntämistä. Hakemus voidaan hylätä pysäkkien osalta, jos ne eivät ole liikennöintiin käytettävissä.
Tavoitteellinen ja suositeltava pysäkkiverkko Koostuu viranomaisen virallisista linja-autopysäkeistä ja ottaa huomioon erilaiset liikennetyypit. On perusteltua, että toimivaltainen viranomainen määrittelee linja-autoliikenteelle tavoitteellisen ja suositeltavan pysäkkiverkon yhteistyössä väylänpitäjän ja liikenteenharjoittajien kanssa.
Tavoitteellinen ja suositeltava pysäkkiverkko Yhteistyöllä on tavoitteena muodostaa käsitys siitä, mitkä ovat parhaat paikat pysähtymiselle. Tarkoituksena on vähentää markkinaehtoisen liikenteen tarvetta poiketa viranomaisen suosittelemasta pysäkkiverkosta. Keskeisenä osana on määrittää solmupysäkit erikseen, ja suosituksena on, että kaikki liikenne pysähtyisi vähintään niillä.
Pysäkkiverkon suunnittelu viranomaisen vastuulla Pysäkkiverkon suunnittelu ja uusien pysähtymispaikkojen perustaminen on ensisijaisesti viranomaisen vastuulla. Uusia pysäkkitarpeita olisi pyrittävä ennakoimaan jo kaavoituksessa esim. uusien palvelukohteiden yhteyteen. Jos uusi pysähtymispaikka syntyy liikenteenharjoittajan aloitteesta, vastaa liikenteenharjoittaja pysähtymispaikkaan liittyvistä järjestelyistä ja kirjallisesta sopimisesta tontinomistajan ja kunnan kanssa toimivaltaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.
Pysäkkiverkon suunnittelu viranomaisen vastuulla Toimivaltaisen viranomaisen roolina on koordinoida, tehdä yhteistyötä ja ylläpitää tietoja. Ylläpidon pitkien toimintoketjujen tehtävänjakoa on selkeytettävä. Toimivaltaisella viranomaisella tulee olla tiedot häiriöistä pysäkkien käytössä. On tarpeen perustaa poikkeusinfo-palvelu.
atte.mantila@linea.fi @Attetapani