Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 1
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 3
Sisällysluettelo Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Raportti Lokakuu 2013 Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Toimittaja: Kristiina Lampinen Valokuvat: Anna Autio Taitto: Asmo Koste Kirjapaino: Sälekarin kirjapaino oy Optimismia muutoksessa... 6 1. Johdanto... 8 Taustaa vastanneista kunnista... 8 2. Nuorisotoimi kunnassa...10 2.1 Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat...10 2.2 Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa...11 2.3 Nuoria koskevat aloitteet...13 2.4 Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa...14 Mika Nieminen: Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este...19 Lasse Lund: Toimiva nuorisovaltuusto yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä...20 3. Nuorisotyön merkitys ja arvostus...22 4. Kunnallisen nuorisotyön resurssit...27 4.1 Rahoituksen kehitys...27 4.2 Henkilöstöresurssien kehitys...30 4.3 Nuorisotoimen ostopalvelut...33 5. Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen...35 5.1 Nuorisotakuun vaikutus resursseihin...35 5.2 Uudet hankkeet tai palvelut...36 Lauri Ihalainen: Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen...38 6. Järjestöjen rooli kunnallisessa nuorisotyössä...40 7. Nuorisolaki ja sen toteutuminen kunnissa...43 7.1 Minkä ikäinen on nuori?...43 7.2 Nuorisotyön eri muotojen toteutuminen kunnissa...44 7.3 Ohjaus- ja palveluverkostot ja niiden tehtävien toteutus...47 7.4 Nuorten kuuleminen...50 Timo Mulari & Anu Gretschel: Ohjaus- ja palveluverkosto on parhaimmillaan ryhmien verkosto...52 Tiina Honkonen: Me välitämme monialainen yhteistyö Hankasalmen nuorisotyössä...54 8. Kuntien palvelurakenneuudistus...56 8.1 Kuntaliitosten vaikutus nuorisotyöhön...56 8.2 Lähipalvelut ja yli kuntarajojen toteutettavat nuorisopalvelut...58 9. Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuus nuorisotyössä...60 Simo Varjonen: Yhdenvertaisuus nuorisotyössä monikulttuurista nuorisotyötä Hyvinkäällä...62 4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 5
Optimismia muutoksessa ta, että nuorisotyön tulevaisuusodotukset ovat korkealla, ja niin niiden pi- tääkin olla! Suomalainen kuntakenttä muuttuu. Kuntauudistus yhdistelee pieniä kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja hallitus on rakenneuudistuspaketissaan leikkaamassa kuntien rahoitusta miljardilla eurolla. Näistä muutoksista huolimatta nuorisotyön kenttä on optimistinen. 75 prosenttia kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -kyselyyn vastanneista viranhaltijoista on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana. Samoin viranhaltijat kokevat saavansa entistä enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä. Vastaajien mukaan kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut ja se vahvistuu myös lähitulevaisuudessa. Myös nuorisotyö on muutoksessa. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotakuu on vakiinnuttanut etsivän nuorisotyön ja monialaiset yhteistyöverkostot osaksi kunnallista nuorisotyötä. Samalla ne ovat viemässä nuorisotyötä koko ajan lähemmäksi sosiaalitointa. Tässä on ongelmansa, mutta se ei missään nimessä ole vain kielteistä tai pois ennaltaehkäisevästä työstä. Nuorisotakuu on lisännyt kaiken nuorisotyön arvostusta ja he- rättänyt, ehkä pakottanutkin, kunnan luottamushenkilöitä kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen yhä enemmän. Nuorisotakuun rahoitus on aiheuttanut haasteita takuun tavoitteeseen pääsemiselle. Kunnallisessa nuorisotyössä kissa joutuu ikävä kyllä elämään kiitoksella: 75 prosentissa kunnista nuorisotakuulla ei ole ollut vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Arvostuksen kasvun lisäksi kunnallisessa nuorisotyössä on muitakin ilon aiheita. Nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on yhdeksässä kymmenestä suomalaisesta kunnasta. Verkostojen määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 8 prosenttia. Kädessäsi oleva Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotuksia käsittelevä raportti kertoo kunnallisen nuorisotyön nykytilasta ja tulevaisuusodotuksista. Viidettä kertaa tehty selvitys on toteutettu Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä. On ilo tode- Hanna-Mari Manninen puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 7
1. Johdanto Tämä raportti kokoaa ajankohtaista tietoa ja rakentaa kokonaiskuvaa kunnallisen nuorisotyön tilanteesta vuonna 2013 ja tulevaisuudenodotuksista seuraavien viiden vuoden aikana. Raportissa valotetaan kunnallisen nuorisotyön näkymiä ja haasteita laajaalaisesti käyttäen vertailuaineistona aikaisempia vastaavia kyselyjä. Vastaavat selvitykset on toteutettu vuosina 2004, 2006, 2009 ja 2011. Ensisijaisesti tässä raportissa verrataan tuloksia vuosien 2009 ja 2011 kyselyaineistoihin, mutta esimerkiksi nuorisotyön resurssien kehittymistä tarkastellaan pi- demmällä aikavälillä. Kyselyaineisto kerättiin 22.3.2013 29.4.2013 välisenä aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiin Suomen 320 kuntaan nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille. Vastauksia verkossa tehtyyn kyselyyn saatiin 187 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 58 %. Vastausprosentti oli 12 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011, jolloin 70 % viranhaltijoista vastasi kyselyyn. Vuoden 2009 kyselyn vastausprosentti oli 52 %. Kyselyn toteuttivat Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto. taajia: näiden kuntaryhmien vastausprosentti oli 72. Alle 5000 asukkaan kunnista puolestaan vain 44 % vastasi kyselyyn. Kuntakokoon suhteutettuna Suomen kunnat ovat suhteellisen hyvin edustettuina tässä selvityksessä. Kaikkein pienimmät kunnat ovat hieman aliedustettuja, kun taas keskisuurista kunnista saatiin vastauksia vähän enemmän suhteessa niiden kokonaismäärään. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vastausosuus (6 %) noudattelee ko. kuntakoon osuutta Suomen kunnista. Alla oleva taulukko havainnollistaa vastaajajoukon edustavuutta. Siihen on jaoteltu kyselyyn vastanneiden kuntien osuudet ja kaikkien Suomen kuntien osuudet asukasmäärän mukaan. Taustaa vastanneista kunnista Oheiseen taulukkoon on koottu kyselyyn vastanneet kunnat koon mukaan ja niiden osuudet kaikista vastauksista. 10 000 20 000 ja 20 001-50 000 asukkaan kuntien viranhaltijat olivat kaikkein aktiivisimpia kyselyyn vas- Suomen kuntien koot ja määrät, lähde www.kunnat.net Vastanneet kunnat Lukumäärä Osuus vastanneista (%) Alle 2000 13 7 2000-5000 48 26 5001-10 000 54 29 10 001-20 000 34 18 20 001-50 000 26 14 50 001-100 000 6 3 Yli 100 000 5 3 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 9
2. Nuorisotoimi kunnassa 2.1 Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat 64 %:lla nuorisotoimen viranhaltijoista myös muita toimialoja, joista yleisin liikuntatoimi. Kunnan nuorisotyöstä vastaavista viranhaltijoista 64 %:lla on vastuullaan nuorisotoimialan lisäksi myös muita toimialoja ja vastaajista 36 % vastaa ainoastaan nuorisotoimialasta. Vastuualueissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn: tulokset ovat yhteneviä vuoden 2009 kyselyn kanssa. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna muiden toimialojen osuus on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä ja nuorisotoimi siis hieman enemmän omana toimialanaan. Erikokoiset kunnat eroavat merkittävästi toisistaan siinä, vastaako nuorisotoimen viranhaltija myös muista toimialoista. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisemmin toimialoja on useita. 92 %:ssa alle 2000:n asukkaan kunnista vastuualueita on useita, kun taas yli 100 000 asukkaan kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijoista vain yhdellä viidestä on muita vastuualoja nuorisotoimen lisäksi. Muista toimialoista selvästi yleisin on edellisten vuosien tapaan liikuntatoimi, josta vastaa 77 % useamman toimialan viranhaltijoista. Se on myös entisestään yleistynyt nuorisotoimen rinnalla: vuonna 2011 sen ilmoitti vastuualueekseen 70 % vastaajista. Vuoden 2011 tapaan kulttuuritoimesta vastaa 41 % ja raittiustoimesta neljännes vastaajista. Yli kolmasosalla oli vastuullaan jokin muu kuin vastausvaihtoehtona ollut toimiala. Näistä useimmin mainitaan museotoimi, kotiseutuarkisto, matkailu ja kansalaisopistotoiminta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä työllistämistoimenpiteet eritellään toimialoiksi. Sosiaalitoimi ei kuulu yhdenkään nuorisotoimen viranhaltijan vastuualueeseen (vielä 2011 2 %). 2.2 Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa Nuorisoasiat yleisimmin sivistyslautakunnan vastuulla. Nuorisotyöstä vastaavilta viranhaltijoilta tiedusteltiin kunnan nuorisoasioiden vastuutusta. 44 % vastaajista ilmoittaa nuorisoasioiden kuuluvan sivistyslautakunnan toimialueeseen ja noin neljännes vastaajista kertoo niiden kuuluvan vapaa-aikalautakunnalle. Kaksi vuotta sitten toteutettuun kyselyyn verrattuna muutosta ei ole tapahtunut, vaan prosenttiosuudet yleisimpien toimielinten kohdalla ovat pysyneet entisellään. 10 %:ssa vastanneista kunnista nuorisoasiat kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle tai nuorisolautakunnalle. Noin joka viides vastaaja ilmoittaa jonkin muun kuin vastausvaihtoehdoissa olleen toimielimen. Näissä kunnissa vastaava toimielin on muun muassa peruspalvelulautakunta, elämänlaatulautakunta tai kasvatus- ja opetuslautakunta. Luottamuselimen tuki nuorisotyölle kasvanut hieman. Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijat kokevat saavansa hieman enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä verrattuna kahteen edelliseen selvitykseen: melko paljon tukea kokee saavansa 35 % vastanneista, joka on 6 pro- 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 11
senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011 tai 2009. Melko tai erittäin paljon tukea ilmoittaa saavansa lähes puolet (47 %) vastaajista. Kuitenkin edellisten vuosien tavoin hieman vajaa kymmenesosa kokee, ettei saa lainkaan luottamuselimen tukea työlleen. tettäisiin laajan, useita sektoreita kattavan yhteistyön avulla. Muun muassa monialainen hyvinvointityöryhmä, hyvinvointilautakunta sekä sivistys-, kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan yhteistyö mainitaan parhaimmiksi tahoiksi nuorten asioiden edistämiseen. Aiempina vuosina kyselyssä ei ollut vaihtoehtona ohjaus- ja palveluverkostoa ja tuolloin sivistyslautakunta katsottiin parhaaksi yhteensovittavaksi tahoksi; nyt reilu viidennes katsoo, että sivistyslautakunta suoriutuisi yhteensovittamisesta parhaiten. Vapaa-aikalautakuntaa kannattaa myös yhä pienempi joukko, 13 % vastaajista, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Myöskään kunnanhallitusta tai nuorisolautakuntaa (8 % vastanneista) ei pidetä entiseen tapaan nuorten asioiden edistämiseen ensisijaisina. Vuonna 2011 14 % vastaajista valitsi kunnanhallituksen tai nuorisolautakunnan parhaaksi tahoksi. 2.3 Nuoria koskevat aloitteet Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paras taho yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostolla tarkoitetaan nuorisolain 7 :n mukaisen monialaisen yhteistyön eli paikallistasolla toteutettavan eri nuorisotoimialojen viranomaisten yhteistyön toimintamuotoa, jonka tehtävänä on parantaa nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkostossa on oltava opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Näiden lisäksi siihen voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto on melko nopeasti saavuttanut nuorisotyön viranhaltijoiden kannatuksen: 37 % vastanneista on sitä mieltä, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto soveltuisi parhaiten yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Viranhaltijat korostavat ylipäätään, että parhaiten nuorten asioita edis- Nuoria koskevat asiat kunnallispolitiikassa esillä aiempaa enemmän. Kunnanvaltuutettujen nuoria koskevat aloitteet ovat lisääntyneet 8 prosenttiyksikköä verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen: 64 % viranhaltijoista ilmoittaa kunnanvaltuutettujen tehneen nuoria koskevia aloitteita kahden vuoden sisällä. Neljännekses- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 13
sä kuntia aloitteita ei ole tehty ja kymmenesosalla viranhaltijoista ei ole tietoa asiasta. Suurissa kaupungeissa valtuutetut ovat tehneet selvästi aktiivisemmin aloitteita nuorten asioihin liittyen verrattuna pieniin tai keskisuuriin kuntiin. Kaikissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa nuoria koskevia aloitteita on tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Myös lähes kolme neljästä keskisuurten, 10 000-20 000 asukkaan kuntien viranhaltijoista ilmoittaa, että aloitteita on tehty. Pienimpien (alle 2000 asukkaan) kuntien aloiteaktiivisuus on ollut huomattavasti vähäisempää: aloitteita on tehty alle puolessa (46 %) vastanneista kunnista. 2.4 Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa Nuorten kunnallisten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hieman. Nuorisovaltuusto tai muu vastaava ryhmä 81 %:ssa kunnista. Kuntien nuorisotyöstä vastaavilta henkilöiltä tiedusteltiin, toimiiko kunnassa nuorten vaikuttajaryhmä, eli joko nuorisofoorumi, -valtuusto, -edustajisto tai muu vastaava nuorten äänen esiintuova toimija. Vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä on neljässä viidestä suomalaisesta kunnasta. Määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009. 8 % vastaajista ilmoittaa, että kunnassa on toiminut nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Syyksi mainitaan useimmiten aktiivinuorten muuttaminen pois kunnasta opiskelun tai työn perässä sekä nuorten oman kiinnostuksen puute. Ei ole löytynyt nuoria, jotka olisivat kiinnostuneita. Aktiiviset siirtyivät opiskelemaan muille paikkakunnille. Uusia haetaan koko ajan. Yhdessä kunnassa nuorisovaltuuston toiminta on siirtynyt yläkoulun oppilastoimikunnalle. Myös henkilöstövaihdokset ja hankkeen päättyminen esitetään syiksi vaikuttajaryhmän toiminnan lakkaamiselle. Osassa kunnista ollaan kokoamassa uutta valtuustoa lakanneen tilalle. Jäsenet kokivat liian raskaaksi ja aikaa vieväksi. Kaikissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa on vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä. Myös yli 10 000 asukkaan kunnissa tilanne on suhteellisen hyvällä tasolla, nuorisovaltuusto tai vastaava toimii yli yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Pienemmissä kunnissa nuorten kunnallinen vaikuttamistoiminta on vähäisempää, vaikuttajaryhmä puuttuu noin kolmanneksesta kuntia. Alla olevaan taulukkoon on koottu vaikuttajaryhmien osuudet erikokoisissa kunnissa. Nuorten osallistumismahdollisuudet kuntien luottamuselinten kokouksiin entisellä tasolla. Nuoret ovat olleet aloitteellisia ja pelkkä nuorten läsnäolo saa aikaan myönteistä suhtautumista. Kunnan koko Nuorten vaikuttajaryhmä Alle 2000 62 % 2000-5000 77 % 5001-10 000 73 % 10 001-20 000 91 % 20 001-50 000 96 % Yli 50 000 100 % Vaikuttajaryhmät kuntakoon mukaan (% kunnista) Nuorten vaikuttajaryhmän osallistumisoikeus kunnan luottamuselinten toimintaan on pysynyt vuosien 2009 ja 2011 tasolla, vaikka nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut. Lähes puolet vastaajista (47 %) ilmoittaa, että nuorilla on vaikuttajaryhmän 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 15
kautta oikeus osallistua vain joidenkin tai yhden lautakunnan kokouksiin. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 40 % viranhaltijoista. Näistä mainitaan yleisimmin sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta. Edellisvuosien tapaan vajaa kolmasosa viranhaltijoista ilmoittaa, ettei osallistumisoikeutta ole lainkaan. Viidesosassa kunnista nuorilla on vaikuttajaryhmän kautta oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Vaikuttajaryhmällä on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa 14 %:ssa vastanneista kunnista. Nuorisovaltuustolle pitäisi saada oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Lisäksi toivoisin puheoikeutta heille. Nuorten joukossa on aina yksilöitä, jotka ovat kiinnostuneita muidenkin kuin sivistyslautakunnan ja vapaa-aikatoimen asioista. Nuorisovaltuustot ja -foorumit koetaan kuitenkin melko vaikutusvaltaisiksi toimijoiksi. Yli puolet viranhaltijoista arvioi nuorten vaikuttajaryhmän edistäneen lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia jonkin verran ja vajaa viidennes melko paljon. Lähes kymmenen prosenttia vastanneista kokee sen edistäneen vaikuttamismahdollisuuksia erittäin paljon. Kaksi vuotta sitten näin koki 5 % viranhaltijoista. Suuria muutoksia vaikutusmahdollisuuksien kehittymisessä ei ole tapahtunut verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn. Useat viranhaltijat kertovat nuorten vaikuttajaryhmiä koskevien vastausten perusteluissaan vaikuttajaryhmien olevan aktiivisia ja aloitteellisia. Aloitteet ovat myös johtaneet toimenpiteisiin ja saaneet aikaan konkreettisia muutoksia. Aloitteet eri lautakunnille ovat tuottaneet käytännön tuloksia, mm. parannuksia nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti suunnittelemassa, ohjaamassa ja organisoimassa toimintaa ja tapahtumia nuorille. Nuorisovaltuusto on ollut tämän vuoden alusta virallinen kunnan toimielin, joten sitä kautta heiltä tullaan pyytämään lausuntoja ja heitä nimetään eri toimintaryhmiin. Nuorten vaikuttajaryhmä tai nuorisovaltuusto on monessa kunnassa uusi, eikä viranhaltija näin ollen vielä pysty arvioimaan vaikuttamismahdollisuuksien kehittymistä. Hallinnollinen prosessi on hidas ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa: Toimintaa ollut vasta reilun vuoden joten kaikki on vasta alkutekijöissä. Kaikki vie aikansa. Nuorisovaltuusto on vielä niin uusi käsite kunnallisessa toiminnassa. Muutamassa vastauksessa viranhaltija peräänkuuluttaa nuorten oman aktiivisuuden puutetta. Nuorilta kaivattaisiin vahvempaa sitoutumista vaikuttamistoimintaan: Nuorisovaltuuston toiminta on ollut ailahtelevaa. Nuorten sitoutuminen toimintaan on heikkoa. Valmistelijat ja päättäjät olisivat kyllä kiinnostuneita nuorten mielipiteistä. Sitoutuminen nuorisovaltuuston toimintaan voisi olla aktiivisempaa ja motivoituneempaa. Muutama viranhaltija kertoo nuorisovaltuuston toiminnan olevan pienimuotoista tai tuloksetonta: Toiminta keskittynyt lähinnä koulun omiin asioihin. Nuorisovaltuuston toiminta on ollut melko lyhytjännitteistä, keskittynyt yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto on joissain kunnissa yhdistynyt tukioppilastoiminnan tai oppilaskuntien kanssa, ja nämä ryhmät ovat yhdessä edistäneet nuorten oloja koulun puolella: Vaikuttajaryhmänä toimivat oppilaskunnat. Kunnassamme on yhdistetty tukioppilastoiminta ja nuorisovaltuusto ja lähinnä ryhmän toiminta on edistänyt nuorten oloja koulumaailmassa. Hitaasta hallinnollisesta prosessista huolimatta kaiken kaikkiaan vi- 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 17
ranhaltijat arvioivat vaikuttajaryhmien toiminnan monipuoliseksi. Erilaiset aloitteet ja kuulemismenettelyt ovat edelleen toiminnan keskiössä, mutta mukana on myös vuorovaikutuksellisempia työskentelytapoja: Nuorisovaltuusto on järjestänyt nuorten ja valtuutettujen yhteisiä tapahtumia ja pyrkinyt innostamaan muita nuoria vaikuttamiseen. Nuorisovaltuuston edustajia on mukana kunnan eri työryhmissä, joiden tehtävänä on nuorten ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ympäristön viihtyisyyden parantaminen. Nuorilla on suora neuvotteluyhteys niin sivistystoimenlautakuntaan, kunnanhallitukseen kuin valtuuston puheenjohtajiinkin. Kerran vuodessa on iso keskustelutilaisuus, jossa nuorille annetaan tietoa kunnan asioista. Nuoret ovat 2-3 kertaa kuultavina lautakunnassa. Kommentti Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este Nuorten osallisuus nähdään monesti pelkkänä nuorisovaltuuston toimintana. Nuorisovaltuustoilla taas on monta sudenkuoppaa, joihin on helppo langeta. Vaarana voi olla, että ryhmästä tulee elitistinen joukko nuoria, jotka vaikuttavat niihin asioihin, joista he ovat itse kiinnostuneita tai mistä he itse hyötyvät. Usein päättäjille ja politiikoille voi riittää se, että nuoret ovat seinäruusuina ja tuovat hyvää pr:ää. Tämän vuoksi nuoret eivät pääse mukaan todelliseen päätöksen tekoon. Nuorisovaltuuston tai nuorten osallisuusryhmien toiminta on parhaimmillaan tässä ja nyt. Se tapahtuu siellä missä nuoret ovat: koulussa, kodin lähellä, siellä missä nuoret viettävät aikaa. Osallisuudessa nuoret haluavat vaikuttaa monesti myös ihan arkisiin asioihin, jotka ovat heille sillä hetkellä tärkeitä. Tämän vuoksi isoissa kaupungeissa voisi yhden ryhmän sijaan olla toimivampaa käyttää usean ryhmän mallia. Lasten ja nuorten osallisuuden suurimpana esteenä ovat aikuisten asenteet. Osallisuudessa aikuisten tehtävä on luoda rakenteet, joissa kaikille hallintokunnille ja kaikille virkamiehille on itsestään selvää, että aina kun asia koskee suoraan tai välillisesti nuoria, niin jo valmisteluvaiheessa pyydetään nuorilta lausunto asiasta. Mika Nieminen Osallisuusvalmentaja Oulun kaupunki 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 19
Kommentti Toimiva nuorisovaltuusto yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -raportin mukaan nuorisovaltuustojen määrä Suomessa on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä, 71 prosentista 81 prosenttiin viimeisen neljän vuoden aikana. 8 prosenttia vastasi, että kunnassa on ollut nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Miksi? Samaisen raportin mukaan viranhaltijat vaativat nuorilta sitoutumista vaikutustyöhön. Toimin nuorisovaltuuston puheenjohtajana Porin nuorisovaltuustossa ja samalla olen lukioni opiskelijakunnan puheenjohtaja. Vaikuttamiseen sitoutumista 85 000 asukkaan kunnassa vaikeuttaa mm. nopea väen vaihtuvuus, opinnoista aiheutuvat paineet ja aktiivisten ihmisten kasautuminen samoihin paikkoihin. Aktiivisten ihmisten siirryttyä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään, on uusien aktiivien löytäminen on usein haastavaa. Vaikka kuinka toivoisi, niin harrastus nimeltä nuorisovaltuustotoiminta ei houkuttele nuo- ria mukaan. Toiminta kuihtuu, jos nuoria ei ole onnistuttu rekrytoimaan ehdolle vaaleihin tai suoraan mukaan toimintaan. Nuorisovaltuustotoiminnan tekeminen trendikkääksi harrastukseksi tuottaa monenlaisia haasteita. Miten kokoustamisesta tehdään trendikästä ja houkuttelevaa? Kuulin tässä taannoin erään paikallisen kaupunginvaltuutetun ihmettelyä siitä, kuinka virallisia esityslistoja on meidän nuorisovaltuustolla. Hän osui naulan kantaan. Selkeärakenteinen esityslista helpottaa kokoustamista, mutta vieraannuttaa nuoria byrokraattisuudellaan. Tällä hetkellä kuka tahansa porilainen 13 19 -vuotias nuori voi tulla mukaan nuorisovaltuustoon kesken kauden, mutta vielä joitain vuosia sitten pidettiin koulujen kesken vaalit. Valitettavasti niiden suosio lopahti. Nuorisovaltuustot edustavat kuntansa nuoria. Päättäjät ottavat muutaman kymmenen hengen valtuuston mielipiteen kaikkien kunnan nuorten mielipiteenä. Aktiivinen nuorisoval- tuusto varmistaa nuorisolain 8. pykälän toteutumisen kunnassa. Raportissa kerrotaan näkökulmasta, jonka mukaan paikallisen nuorisovaltuuston toiminta keskittyy pääasiassa tapahtumien järjestämiseen. On totta, että tapahtumien järjestäminen on helpompaa kuin onnistunut vaikuttaminen. Viranhaltijoilla on tässä asiassa peiliin katsomista. Hyvin usein nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, mutta eivät tiedä mihin, milloin ja miten. Täysin tyhjästä voi olla vaikea keksiä mitään. Ellei nuorten mielipidettä kysytä heitä koskeviin asioihin, niin nuorten, joille vaikuttaminen ei ole ennestään tuttua esim. järjestötyön kautta, on vaikea löytää vaikuttamisen tavat ja väylät. Silloin virkamiesten on valittamisen sijaan ryhdyttävä toimiin, jotta nuoria on kuultu nuorisolain 8. pykälän edellyttämissä, heitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuuston toiminnan jatkumon ja laadun takaamiseksi nuorisovaltuustossa tulee toimia nuorisotyönohjaaja, jonka työn kuvaan kuuluu nuorisovaltuustotoiminnasta vastaaminen. Nuorisovaltuuston työntekijä on tuki ja turva niin kunnan sisäisissä asioissa esim. hallinnossa ja vaikuttamisessa sekä nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä. Häneltä löytyy tietotaitoa ja kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Motivoitunut nuorisotyöntekijä on elintärkeä nuorisovaltuustolle. Nuorten demokratiakasvatus on oleellinen ja luonnollinen osa laadukasta nuorisotyötä. Nuorisovaltuusto, joka koostuu keskimäärin 13 19 -vuotiaista, tarvitsee vahvan jalansijan kuntaan. Suurin osa nuorisovaltuuston jäsenistä ei täytä toimintavuoden aikana äänestämistä ja ehdolle asettumista edellyttävää 18 ikävuotta. Alle 18-vuotiailla nuorilla ei siis ole mahdollisuutta ilman nuorisovaltuustoa vaikuttaa kunnan asioihin. Lain mukaan nuori on 15 29 -vuotias henkilö. Lasse Lund Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja 2013 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 21
3. Nuorisotyön merkitys ja arvostus Viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen entistä suuremmaksi nyt ja lähitulevaisuudessa. Viimeaikojen keskustelu syrjäytymisen ennaltaehkäisystä sekä nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja osallisuuden lisääminen ovat nostaneet nuorisotyön merkitystä. Nuorisotyö nähdään yhä useammin muunakin kuin pelkkänä vapaa-ajan palvelujen tuottajana. Nuorisotyö on ryhmäprosessien asiantuntemusta ja radikaalia optimismia. Moni nuori tarvitsee yhä enemmän onnistumisia vapaa-ajalla. Lisäksi nuorisotyö on tapa säilyttää keskusteluyhteys moniin nuoriin. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys eli sen tarve ja rooli nuoren kasvun tukijana on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut jonkin verran suuremmaksi tai kasvanut merkittävästi. Vastausjakaumat noudattelevat vuoden 2011 vastauksia, ja siten nuorisotyön merkitys jatkaa edelleen kasvuaan. Viidennes vastaajista arvelee, että merkitys on pysynyt entisellä tasollaan. Yksikään vastaaja ei koe nuorisotyön merkityksen muuttuneen paljon vähäisemmäksi. Keskisuurten kaupunkien viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen kasvaneen kaikkein eniten: vastaajajoukosta erottuvat 50 000-100 000 asukkaan kaupunkien viranhaltijat, joista 67 % katsoo, että nuorisotyön merkitys on kasvanut merkittävästi viidessä vuodessa. Alle 5 000 asukkaan kunnissa nuorisotyön merkityksen ei nähty muuttuneen radikaalisti: noin kolmanneksen mielestä merkitys on pysynyt samana. Kun tarkastellaan viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotyön merkityksestä lähitulevaisuudessa, jakaumat ovat hyvin samankaltaisia. Tulevaisuusodotukset ovat korkealla. Vastanneista 75 % on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa vähintään jonkin verran myös seuraavan viiden vuoden aikana. Viidesosa uskoo merkityksen pysyvän samana. Ainoastaan 4 prosenttia vastaajista ajattelee nuorisotyön merkityksen laskevan jonkin verran vähäisemmäksi, eikä yksikään viranhaltija usko merkityksen muuttuvan hyvin paljon vähäisemmäksi. Erikokoisten kuntien viranhaltijoiden näkemykset eivät eroa merkittävästi toisistaan. Kaksi vuotta sitten 78 % vastaajista arveli nuorisotyön merkityksen kasvavan vähintään jonkin verran ja vajaa viidennes uskoi sen pysyvän entisellään Myös kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut. Yli puolet viranhaltijois- 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 23
ta arvioi arvostuksen kohonneen jonkin verran ja 6 % huomattavasti. 36 % vastaajista kokee arvostuksen pysyneen entisellään. Arvostus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti ainoastaan viiden prosentin mielestä. Kaikki suurimpien kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijat kokevat, että arvostus on lisääntynyt. Vastaajista 80 % kokee arvostuksen nousseen jonkin verran ja 20 % merkittävästi. Myös kaikkein pienimmissä kunnissa arvostus on kasvanut, 77 % vastaajista kokee arvostuksen lisääntyneen jonkin verran. 2000-5000 asukkaan kunnissa vajaa kymmenes uskoo arvostuksen vähentyneen jonkin verran, ja 46 % arvioi sen pysyneen ennallaan. Viranhaltijat uskovat, että luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan myös vahvistuu lähitulevaisuudessa: lähes puolet vastaajista arvioi, että arvostus tulee kasvamaan jonkin verran. Vajaa puolet puolestaan uskoo arvostuksen pysyvän tämänhetkisellä tasolla. Tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten, tosin jonkinmoiseen kasvuun uskovien määrä on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä. Viranhaltijoiden näkemykset luottamushenkilöiden arvostuksesta ovat suhteellisen yhteneviä. Kuntakentästä erottuvat kuitenkin suurimpien kaupunkien viranhaltijat, joista kaikki uskovat luottamushenkilöiden arvostuksen kasvuun 80 % uskoo arvostuksen lisääntyvän jonkin verran ja viidennes huomattavasti. Julkinen keskustelu nuorisotakuusta ja nuorten kasvavasta syrjäytymistä nousevat vahvasti esille viranhaltijoiden nuorisotyön merkitystä koskevissa perusteluissa. Avoimista vastauksista heijastuu kaksi näkökulmaa: toisaalta se on lisännyt nuorisotyön arvostusta ja herättänyt, ehkä pakottanutkin luottamushenkilöitä yhä enemmän kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen. Nuorisotakuu- ja syrjäytymiskeskustelun myötä kunnallisessa nuorisotyössä korostuu sen ennaltaehkäisevä rooli ja toisaalta erityisnuorisotyön merkitys. Nuorisotakuu on lisännyt päättäjien ymmärrystä nuorisotyön merkityksestä, samoin muu yhteiskunnallinen keskustelu. Olemme myös tehneet paljon palvelu-uudistuksia ja saaneet toiminnastamme kiitosta. Erityisnuorisotyön merkitys ja työmäärä kasvaa. Yhä enemmän on nuoria, joiden koulunkäynti, harrastaminen ja elämässä selviäminen ei onnistu kodin tukitoimilla tai kodin tukitoimia ei edes ole. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi on nostanut nuorisotyön ennaltaehkäisevänä sekä myös korjaavana työmuotona keskeiseksi toimijaksi nuorten palveluverkostossa. Aiemmin nuorisotyötä leimannut vapaa-ajan puuhastelu on saanut syvempää merkitystä ja sitä kautta myös arvostusta kaupungin muiden palveluiden, kuten koulutoimen ja sosiaalityön rinnalla. Luottamushenkilöillä on aitoa kiinnostusta nuorten asioihin. Nuorten yhteiskuntatakuu ja etsivä nuorisotyö ovat lisänneet osaltaan kiinnostusta. Meillä on ymmärretty nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset. Erityisnuorisotyön merkityksen korostumisen kääntöpuolena on perusnuorisotyön tilanne kunnissa. Osa viranhaltijoista on huolissaan siitä, että perusnuorisotyö saattaa jäädä takaalalle: Nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja käynnistetty pajatoiminta kiinnostaa päättäjiä perusnuorisotyötä enemmän. Tuntuu siltä, että kunnan luottamushenkilöt ovat kiinnostuneet nuorisokysymyksistä yksinomaan silloin, kun esiintyy ongelmia. Silloin voidaan saada lisäresursseja ja käydään keskustelua nuorten tilanteesta kunnassa. Silloin taas, kun ei ole akuutteja kriisejä, kiinnostus nuorisokysymyksistä keskustelemiseen on suhteellisen pieni. Syrjäytymistä ja nuorten pahoinvointia koskevan keskustelun lisäksi toivottaisiin myös keskustelua onnistuneista kokemuksista: Syrjäytymiskeskustelun rinnalle olisi mukava saada esimerkkejä siitä, mitä ja miten nuorisotyössä on jo asioihin vaikutettu. Etsivä nuorisotyö on yleistynyt kunnallisen nuorisotyön muotona, ja tämä on lisännyt arvostusta: 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 25
Etsivän nuorisotyön työmuodon ansiosta nuorisotyön arvostus on kasvanut. Toivon, ettei etsivää työtä missään vaiheessa siirretä minkään toisen työalan alaisuuteen. Nuorisotyön merkitys ja arvostus on myös väistämättä yhteydessä taloudellisiin resursseihin: Taloudelliset säästöpaineet luovat uhkia nuorisotyön tulevaisuudelle, mutta toiminnan kautta saatu arvostus ainakin vielä vaikuttaa positiivisesti. Seuraaville vuosille on tulossa talouden tasapainotusohjelma. Säästötavoitteet ovat kovia ja palvelutasoa joudutaan laskemaan. Nuorisotyö on osa sivistyspalveluita, jossa on pakollisia lakisääteisiä palveluita ja kaikki vapaa-ajanpalvelut ovat vapaaehtoisia. Lasten ja nuorten määrä on laskussa, vanhuksien määrä nousee. Palvelut suuntautuvat sen mukaisesti. Kova taloudellinen tilanne näkyy myös nuorisotyön kentässä. Vain aivan tarpeellinen toteutetaan. Muutama viranhaltija korostaa myös nuorisotyön kasvatusroolin vahvistumista: Nuorisotyön rooli kasvattajana tulee kasvamaan etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan sekä muun tukihenkilötoiminnan kautta. Nuorisotyö elää murroksessa, jossa perinteinen nuorisotyö kyseenalaistetaan ja nuorisotyötä halutaan kehittää nuorille merkityksellisempään suuntaan. Rahan ja resurssien puute toki vaikeuttaa em. kehitystä. 4. Kunnallisen nuorisotyön resurssit 4.1 Rahoituksen kehitys Rahoituksen tulevaisuusnäkymät eivät ole kovin valoisia. Viimeisen seitsemän vuoden aikana nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kokonaisuudessaan hieman kasvaneet. Nousujohteisuus on tosin tasaantunut ja tilanne on nyt samankaltainen kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 40 % nuorisotoimen viranhaltijoista kertoo rahoituksen kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran ja 5 % huomattavasti. Reilu kolmannes arvioi rahoituksen pysyneen samana ja viidenneksen mukaan rahoitus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti. Eniten resurssit ovat kasvaneet kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja 5000-10 000 asukkaan kunnissa. Kaikki yli 100 000 asukkaan kaupunkien ja kaksi kolmasosaa yli 50 000 asukkaan kaupunkien viranhaltijoista ilmoitta- 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 27
Asukasluku Vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti vat rahoituksen kasvaneen jonkin verran tai huomattavasti. Nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kasvaneet myös yli puolessa 5001 10 000 asukkaan kunnista. Vajaassa kolmanneksessa 2000-5000 ja 20 001-50 000 asukkaan kunnista rahoitus on puolestaan vähentynyt. Kuntien viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät koskien nuorisotoimen Pysynyt samana Kasvanut jonkin verran tai huomattavasti Alle 2000 15 % 54 % 31 % 2000-5000 27 % 31 % 42 % 5001-10 000 11 % 34 % 55 % 10 001-20 000 21 % 44 % 35 % 20 001-50 000 27 % 39 % 35 % 50 001-100 000 17 % 17 % 67 % Yli 100 000 0 % 0 % 100 % rahoitusta eivät ole kovin optimistisia. Suurempi joukko viranhaltijoita uskoo resurssien vähenemiseen kuin niiden kasvamiseen. Kolmasosa arvelee rahoituksen vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana ja 41 % vastaajista uskoo että nuorisotoimen rahoitus pysyy lähitulevaisuudessa samana. Neljänneksen arvion mukaan rahoitus tulee kasvamaan jonkin verran. Yksikään vastaaja ei usko rahoituksen huomattavaan kasvuun. Taloudellisia resursseja koskevat tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten. Viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät rahoituksen suhteen eivät eroa merkittävästi toisistaan eri kunnissa, poikkeuksena kaikkein pienimmät kunnat, joiden viranhaltijoista lähes puolet uskoo rahoituksen vähenevän. Huomionarvoista on, että kolme neljästä viranhaltijasta arvioi nuorisotyön merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran tai huomattavasti, mutta ainoastaan neljännes uskoo nuorisotoimen taloudellisten resurssien lisääntyvän. Taloudelliset resurssit eivät ole kasvaneet samaa vauhtia merkityksen kasvun kanssa. Viranhaltijat korostavat kuntien kokonaisvaltaisesti tiukkaa taloudellista tilannetta, joka väistämättä vaikuttaa myös nuorisotoimen rahoitukseen ja tulevaisuusodotuksiin: Kun koko kunnan talousnäkymät ovat huonot, vähennetään myös nuorisotyön resursseja. Kuntatalouden yleinen kiristyminen tuskin antaa mahdollisuuksia resurssien lisäämiseen. Haastavan taloustilanteen aikana nykytilanteen säilyttäminen nähdään tärkeänä, jotta resurssit eivät pienenisi. Viranhaltijat myös painottavat nuorisotyön merkittävyyden esilletuomista, jotta resursseja ei leikattaisi: Taloustilanteen huomioiden pysyminen samassa on positiivinen tavoite. Kunnan yleiset resurssit vähenevät, mutta nuorisotyön merkittävyys edesauttaa nykyresurssien pysymiseen samalla tasolla. Nuorisotyö on inhimillisesti sekä taloudellisesti niin tärkeää että talouden tasapainotus- paineista huolimatta nuorisotyön resurssit turvataan. Hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun ja lain velvoittaman monialaisen yhteistyön sekä etsivän nuorisotyön toivotaan nostavan kunnallisen nuorisotyön rahoitusta: Lakivelvoitteet monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä sekä valtion panostaminen syrjäytymisen ehkäisyyn lisäävät kunnassa painetta, ohjata resursseja nuorisotyöhön. Myös nuorisotakuulla voi olla vaikutuksia. Uusien toimintojen ja tehtävien (etsivä työ, nuorisotakuu, koulunuorisotyö, harrastusmahdollisuuksien laajentaminen jne.) edellyttävät kunnalta panostusta myös taloudellisten resurssien lisäämiseen. Useat viranhaltijat kertovat kunnan ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvaneen: 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 29
Kasvu johtuu siitä, että olemme hakeneet toimintaan ulkopuolista rahoitusta esim. opetusministeriöltä. Samaan tapaan arvioitiin kunnallisen nuorisotyön henkilöstön henkilötyövuodet. Erikokoisten kuntien ryhmäkeskiarvojen perusteella henkilötyövuosien yhteismääräksi saatiin noin 2900 henkilötyövuotta. 4.2 Henkilöstöresurssien kehitys Nuorisotoimen henkilöstön määrä kasvanut suurimmassa osassa kuntia. Kunnan asukasluku Hlöstöä keskimäärin vastanneiden perusteella Kuntaliiton arvion mukaan kunnallinen nuorisotyö työllistää yhteensä noin 3000 henkilöä. Tässä kyselyssä nuorisotoimen viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan kuinka monta työntekijää kunnassa kaikkiaan työskentelee nuorisotyön eri tehtävissä. Vastausten keskiarvojen perusteella kuntakokoon suhteutettuna nuorisotyön parissa työskentelevien yhteismääräksi saatiin noin 3200 henkilöä. Kuntia yht. Arvioitu henkilöstömäärä Alle 5000 1,97 139 273,83 5001-10 000 3,5 78 273 10 001-20 000 6,22 47 292,34 20 001-50 000 15,58 36 560,88 50 001-100 000 31,4 11 345,4 100 000-500 000 123,75 8 990 Yli 500 000 450 1 450 Yhteensä 320 3185,45 Kunnan asukasluku Henkilötyövuosia keskimäärin vastanneiden perusteella Kuntia yht. Arvioitu henkilötyövuosien määrä Alle 5000 2,26 139 314,14 5001-10 000 2,65 78 206,7 10 001-20 000 6,4 47 300,8 20 001-50 000 12,83 36 461,88 50 001-100 000 25,52 11 280,72 100 000-500 000 120,75 8 966 Yli 500 000 377 1 377 Yhteensä 320 2907,24 Kunnallisen nuorisotoimen henkilöstömäärä on kasvanut yli puolessa vastanneista kunnista (vrt. taloudellisten resurssien kasvanut 45 %:ssa). Vajaa 40 % vastanneista kertoo henkilöstön määrään pysyneen entisel lään. Ottaen huomioon kuntatalouden entistä haastavammat ajat, kyselyn tulokset ovat hyviä: nuorisotoimen henkilöstö on vähentynyt vain kymmenesosassa kuntia. Nuorisotyön parissa työskentelevien määrä on lisääntynyt etenkin suurissa kaupungeissa. Kolme neljästä yli 50 000 asukkaan kaupungin viranhaltijoista ilmoittaa, että työntekijöitä on aiempaa enemmän. Alle 2000 asukkaan kunnissa henkilöstömäärän kasvu on pienintä: 23 % ilmoittaa määrän kasvaneen jonkin verran. 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 31
Enemmistö arvelee nuorisotoimen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan Valtaosa viranhaltijoista uskoo nuorisotoimen henkilöstöresurssien pysyvän vakaana: vastanneista 65 % arvelee henkilöstön määrän pysyvän samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Henkilöstömäärän kasvuun lähitulevaisuudessa ei uskota aivan entiseen tapaan. Verrattuna vuoteen 2011 useampi viranhaltija arvelee henkilöstön vähenevän tulevien viiden vuoden aikana. 17 % vastaajista uskoo henkilöstön vähenevän, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Henkilöstön kasvuun uskovien määrä on vastaavasti supistunut 7 prosenttiyksikköä. 4.3 Nuorisotoimen ostopalvelut Ostopalveluiden määrä ennallaan. Nuorisotoimen ostopalveluiden määrässä ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoo määrän pysyneen samana viimeisten viiden vuoden aikana. Ostopalvelujen määrä on kasvanut noin joka neljännessä kunnassa ja vähentynyt 10 %:ssa kuntia. Ostopalveluiden määrän kasvuun lähitulevaisuudessa uskotaan vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Viidennes arvelee kunnan tuottavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran enemmän nuorisopalveluita ostopalveluina. Vuonna 2011 kolmannes vastaajista uskoi ostopalveluiden lisääntyvän. 67 % viranhaltijoista arvelee ostopalveluiden määrän pysyvän samalla tasolla ja 10 % arvioi niiden vähenevän. Ostopalveluita on käytetty etenkin etsivän nuorisotyön toteuttamiseen paikallisella tasolla. Lisäksi palveluita on ostettu nuorisotilojen ohjaamiseen, työpajatoimintaan, sukupuolisensitiiviseen nuorisotyöhön ja iltapäiväkerhotoimintaan. Kahdessa vastanneessa kunnassa nuorisopalvelut ostetaan kokonaan kolmannen sektorin toimijalta. Ostamme nuorisopalvelut paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Kunnassa ei ole varsinaista nuorisotyöntekijää, vaan 4H:n toimin- 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 33
nanjohtaja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja nuorisotyöntekijä. Pienissä kunnissa ostopalveluiden tarjonta on niukkaa, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Meillä ei ole juurikaan järjestöjä tai muita toimijoita, joilla olisi palvelujen tarjoamisen mahdollisuus. 5. Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen Nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota kaikille alle 25 -vuotiaille sekä alle 30 -vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, työ- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Osana nuoriso- takuuta on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle vastikään peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotakuun vaikutuksista kunnallisen nuorisotoimen resursseihin, nuorisotoimen roolia nuorisotakuun toteuttamisessa sekä nuorisotakuun myötä aloitettuja hankkeita ja palveluja. 5.1 Nuorisotakuun vaikutus resursseihin 75 %:ssa kunnista nuorisotakuulla ei vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Nuorisotakuulla on kyselyn perusteella ollut yllättävän pieni vaikutus kunnallisen nuorisotoimen resurssien ke- 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 35
hittymiseen. Kyselyä toteutettaessa nuorisotakuu oli ollut agendalla jo melko pitkään. Ainoastaan 17 % vastanneista kertoo nuorisotakuun vaikuttavan jonkin verran resursseihin. Peräti kolmessa neljästä kunnasta se ei ole aiheuttanut muutoksia. Vastanneista kunnista vain kolmessa nuorisotakuu on vaikuttanut merkittävästi resursseihin. Resurssit eivät ole alentuneet yhdessäkään kunnassa nuorisotakuun myötä. Suurissa kaupungeissa nuorisotakuun vaikutus on ollut keskimääräistä suurempi. Neljänneksessä 20 000-50 000 asukkaan kunnista, kolmasosassa 50 000-100 000 asukkaan kunnista, ja 40 %:ssa yli 100 000 asukkaan kunnista nuorisotakuu on vaikuttanut nuorisotoimen resursseihin melko paljon. Alle 10 000 asukkaan kunnissa vastaava luku on vain 14 %. Nuorisotyön rooli nuorisotakuun toteuttamisessa on vielä muotoutumassa: vastanneista 56 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa ja tukea nuorisotyön roolista nuorisotakuun toteuttamisessa ja 14 %:ssa kunnista rooli on kokonaan epäselvä. Vain vajaa kolmannes kuntien viranhaltijoista kokee roolinsa olevan selkeä. Suurempien kaupunkien viranhaltijat ovat tietoisempia nuorisotoimen roolista kuin pienten kuntien toimijat. 2000 5000 asukkaan kuntien viranhaltijoista vain 13 %:lle rooli näyttäytyy selvänä, kun taas yli 50 000 asukkaan kaupungeissa yli 90 % kokee saaneensa riittävästi tietoa ja tukea nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen. ennen nuorisotakuun tuloa. Nyt vaan vuoropuhelun ja toimijoiden täytyy yhdistää verkostonsa, jotta asia alkaa ihan oikeasti toimia. Aloitetuista hankkeista tai palveluista yleisimpiä ovat etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Etsivän nuorisotyön tai pajatoiminnan mainitsee uutena aloitettuna palveluna noin joka toinen vastaaja. Kuntaliiton selvityksen mukaan etsivää nuorisotyötä toteutetaan 96 %:ssa kunnista ja työpajatoimintaa noin 80 %:ssa kunnista. Lisäksi työpajatoiminta on suunnitteilla 40 %:ssa kunnista. Noin viidennes nuorisotakuun myötä toteutettavista uusista palveluista pitää sisällään nuorten työllistymistä ja sosiaalista vahvistamista koskevia hankkeita toteutettuna joko seutukunnallisena yhteistyönä tai omassa kunnassa. Kehitetään uutta hanketta tuetun oppisopimuksen avulla yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Lisäksi neljä vastaaja kertoo, että kunnassa on perustettu tai tullaan perustamaan oma nuorisotakuu-työryhmä: Meillä on perustettu neljän hengen työryhmä, jonka tehtävä on koordinoida, viedä eteenpäin ja seurata nuorisotakuuta. 5.2 Uudet hankkeet tai palvelut Nuorisotakuu on lisännyt etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Vastanneista kunnista 45 %:ssa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun piirissä olevien nuorten tavoittamiseksi. Valtaosassa kuntia nuorisotakuu ei ole aiheuttanut uusia toimenpiteitä. 7 % viranhaltijoista ei osannut sanoa, onko palveluita tai hankkeita aloitettu vai ei. Toisaalta monissa kunnissa on olemassa oleva rakenne jota voidaan käyttää nuorisotakuun edistämiseen, joten uusien hankkeiden sijasta on keskitytty yhteistyöverkoston toiminnan tiivistämiseen ja kehittämiseen: Nuorisopalvelujen aloitteesta laajennettiin jo vuosia nuorten eteen työtä tehnyttä monialaista yhteistyöryhmää niin, että nykyisellä koostumuksella voidaan koota kaikki mahdolliset tahot toteuttamaan ja koordinoimaan nuorisotakuun toteuttamista. Luulen, että kaikki on jo ollut olemassa 36 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 37
Kommentti Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymistä. Meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta tippumaan yhteisestä kelkasta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa tulokset ovat nähtävissä ennemmin vuosien kuin kuukausien aikajänteellä. Nuorisotakuun toimeenpano on alkanut melko lupaavasti. 93 %:lle alle 25 vuotiaista nuorista työttömistä on tehty työllistämissuunnitelma ja 74 %:lle nuorista on löytynyt työ, koulutus tai muu paikka ennen 3 kuukauden työttömyyden ylittymistä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Uusia toimia on tulossa, kun nuorisotakuuseen kiinteästi kuuluva koulutustakuu käynnistyy varsinaisesti syksyn yhteishaussa, ja nuorten aikuisten osaamisohjelma alkaa syksyllä. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää toimintatapojen muutoksia ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nuorisotakuussa on kyse kansallisista talkoista, jossa tarvitaan valtion, yritysten, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Ilahduttavaa raportissa on, että nuorten asiat ovat esillä kunnallispolitiikassa aiempaa enemmän ja nuorisotyön merkitys koetaan entistä suuremmaksi nyt ja tulevaisuudessa. Kuten raportista ilmenee, nuorisotakuu on nostanut nuorisotyön merkitystä ja kiinnittänyt huomiota nuorten tilanteeseen. Kunnallisella nuorisotyöllä onkin merkittävä rooli nuorten tulevaisuuden rakentamisessa. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö tavoitti yli 20 000 nuorta ja nuorten työpajatoiminta yli 14 400 nuorta. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan tavoittaa ja kuunnella nuoria, jotka eivät muuten hakeudu nuorille tarkoitettuihin palveluihin. Raportin mukaan kunnissa koetaan, että nuorisotyöhön osoitetut resurssit ovat kasvaneet viime vuosina, mutta tulevaisuudesta kannetaan huolta. Kuntatalouden näkymät antavat aihetta huoleen. Siksi onkin tärkeää, että yhteistyötä eri toimijoiden kanssa voidaan tiivistää. Uskon, että nuorisotyö nuorisotakuun myötä tulee jatkossa näkymään myös rahoituksessa ja kuntapäättäjien arvovalinnoissa, kun taloudellisia resursseja jaetaan. Vastanneista kunnista lähes puolessa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Se kertoo siitä, että nuorisotakuu koetaan kunnissa tärkeäksi. Nuorisotakuu antaa kunnille myös välineitä työllistää nuoria. Sanssi-kortin kautta on mahdollista kuntien, yritysten, säätiöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden hakea palkkatukea, joka on suuruudeltaan 700 euroa kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje ja se on nuorten syrjäytyminen. Nuorisotakuussa on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, joka voidaan turvata vain tiiviillä yhteistyöllä. Lauri Ihalainen Työministeri 38 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 39