AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KYLMÄKOSKEN KIRKONKYLÄN KOULU. Kuntotutkimus

AKAAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI KYLMÄKOSKEN KIRKONKYLÄN KOULU Kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21.6.2017 P32609

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 1 (27) Sisällysluettelo 1 Selvityksen kohde... 2 1.1 Kuntotutkimuksen tarkoitus... 2 1.2 Kuntotutkimuksen rajaus... 2 2 Yhteenveto ja toimenpide- ehdotukset... 3 3 Yleistiedot... 6 3.1 Kohde... 6 3.2 Tilaaja... 6 3.3 Tekijät... 6 3.4 Ajankohta... 6 4 Lähtötiedot... 6 4.1 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat... 6 5 Tutkimusmenetelmät... 6 6 Pohjapiirustukset, paikannus... 7 7 Tärkeimmät aistinvaraiset havainnot tutkimuskäynnillä... 8 8 Kuntotutkimus, kohdennetut tutkimukset... 8 8.1 Alapohjarakenteet... 9 8.2 Välipohjarakenteet... 9 8.2.1 Kellarin ja ensimmäisen kerroksen väliset välipohjarakenteet... 9 8.2.2 Ylempien kerrosten välipohjarakenteet... 10 8.3 Väliseinärakenteet... 13 8.4 Ulkoseinärakenteet ja maanpaineseinärakenteet... 14 8.5 Vesikatto ja yläpohjarakenteet... 14 8.6 Kosteusmittaukset... 16 8.7 Rakenteiden ja läpivientien tiiviyden tarkistus... 16 8.8 Olosuhdemittaukset ja paine-eroseuranta... 18 8.8.1 Hiilidioksidipitoisuuden mittaus (CO 2 -pitoisuus)... 19 8.8.2 Lämpötilan ja sisäilman suhteellisen kosteuden mittaus... 20 8.8.3 Paine-eromittaus... 22 8.9 VOC- sisäilmamittaus... 23 8.10 BULK materiaalinäytteet... 23 8.11 Ilmanvaihto... 23 8.12 Muut tutkimukset... 24 8.13 Piha-alueet, julkisivut... 24 8.14 Altistumisolosuhteiden arviointi... 26 9 Päiväys ja tekijät... 27 10 Liitteet... 27

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 2 (27) KYLMÄKOSKEN KIRKONKYLÄN KOULU 1 Selvityksen kohde Tutkimuksen kohteena oli Kylmäkosken Kirkonkylän koulurakennus, osoitteessa Koulutie 1, 37910 Kylmäkoski. Koulurakennus on valmistunut 1950-luvun alussa ja se koostuu kolmikerroksesta luokkasiivestä ja kaksikerroksisesta asuntolasiivestä. Siipien välissä on liikuntasali. Kohteeseen on tehty laaja remontti vuosina 1996-1997. Vuosina 2013-2014 välipohjien vanha pintarakenne on purettu. Veistoluokan alapohjarakenteesta on purettu tojalevyt pois sekä salaojat uusittu. 2010 luvulla on tehty korjaus- ja tiivistystoimia, mutta tarkempia tietoja korjaustavoista ei ollut käytettävissä. 1.1 Kuntotutkimuksen tarkoitus Koulun sisäilma on todettu puutteelliseksi ja ongelmalliseksi ennen korjaustoimenpiteitä. Myös 2010 luvulla tehtyjen korjausten jälkeen on tullut käyttäjiltä viestiä sisäilmaongelmista. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää tehtyjen korjausten onnistuminen sekä selvittää tiloissa koettujen sisäilmaongelmien aiheuttajia ja rakennuksen mahdollisia korjaustarpeita. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi selvittää, mitä rakenteellisia riskejä kiinteistössä on ja ovatko riskit toteutuneet. 1.2 Kuntotutkimuksen rajaus Tutkimussuunnitelma keskittyi 1.-3. kerrosten pääsääntöisessä käytössä olevien luokkatilojen kunnon selvittämiseen. Tutkimukset koostuivat aistinvaraisista havainnoista, erilaista kosteusmittauksista, rakenteiden tiiveyden ja vuotoilmareittien tutkimisesta, rakenneavauksista ja näytteenotoista. Rakennuksesta kellarista tutkittiin ainoastaan puutyöluokka.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 3 (27) 2 Yhteenveto ja toimenpide- ehdotukset Rakennuksen julkisivun pinnoitteet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Rakennuksen iästä ja rakennustavasta johtuen siinä on jonkin verran nykyään riskialttiiksi arvioitavia rakenteita ja joitakin ylläpidon puutteesta johtuvia ongelmia. Tulevissa korjauksissa pitää huomiota kiinnittää seuraaviin seikkoihin: Alapohjarakenteet Aikaisempien tutkimusten perusteella (Hämeen rakennustutkimus Oy) alapohjarakenteisiin on jäänyt vaurioitunutta materiaalia. Lisäksi korjattujen rakenteiden pinnoite irtoilee paikoin maaperäkosteudesta johtuen. Kellaritilojen lattiat vaativat massiivisempia korjaustoimia. Alapohjarakenteet tulisi uusia kosteusteknisesti toimiviksi. Tämän vuoksi kellaritilojen käyttöä on syytä harkita. Jos kellaritilat ovat ainoastaan varastokäytössä, tulee todennäköisesti halvemmaksi rakentaa erillinen varasto pihalle, kuin korjata kellarin vaurioituneet rakenteet. Välipohjarakenteet Välipohjarakenteisiin on tehty tiivistyskorjauksia ja uutena lattiapinnoitteena on ylösnostettu muovimatto. Lattiapinnoitteen reunat eivät kaikilta osin nouse seinäpinnoille esim. ovi-aukkojen kohdilla. Oviaukkojen kohdilla todettiin tutkimuksissa epätiiviitä ilmavuotokohtia. Ilmavuotokohtia havaittiin myös läpivientien ja putkikoteloiden liitoskohdissa. Ilmavuotokohdat tulee korjata tiiviiksi. Luokkatiloista 202 ja 301 tarkastettiin rakennekerrokset mahdollisen vanha muovimattopinnoitteen paikantamiseksi. Tarkastetuissa kohdissa vanhaa muovimattoa uuden pinnoitteen alla ei havaittu. Liikuntasalin välipohjan eristekerroksessa todettiin materiaalinäytteessä vahva viite mikrobivauriosta. Lattiarakenne ei ole tiivis seinän ja lattian rajakohdasta, mikä mahdollistaa epäpuhtaiden ilmavirtausten pääsyn eristekerroksesta sisäilmaan. Vaurioitunut eristekerros tulee poistaa tai lattiarakenne tulee korjata tiiviiksi niin, että rakenteissa todetut mikrobit eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Välipohjien lattiapinnoitteista otettujen BULK- näytteiden TVOC kokonaispitoisuudet ylittävät liima kerroksesta otetuissa näytteissä viitearvon 200 µg/m 3 g. Pitoisuutta nostaa näytteissä C9-C10 alkoholit ja 2-Etyyli-1-heksanoli. Näiden yhdisteiden esiintyminen viittaavat siihen, että muovimatto ja liima ovat reagoineet keskenään. Suurimmat pitoisuudet löytyivät liimakerroksesta. 2-Etyyli-1-heksanolille annetut viitearvot 50-70 µg/m 3 g ylittyvät kaikissa liimasta otetuissa näytteissä. Pitoisuutta saattaa jonkin verran nostaa vielä lyhyt aikaväli pinnoitteiden uusimisesta. Koska pitoisuudet eivät kuitenkaan ole korkeita muovimatossa ja tasoitekerroksessa, varmaa muovimaton vaurioitumista ei voida todeta. 2-Etyyli-1-heksanolin pitoisuutta tulee seurata. Mikäli pitoisuus ei laimene, tulee pinnoitteet uusia ja tehdä betonipinnalle VOC -emissioiden poisto.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 4 (27) Eskari-Kirkkis tilojen välipohjan purueristeestä otetussa näytteessä ja 2. kerroksen asunnon eteisen välipohjan laudoituksessa todettiin viitteitä vauriosta. Vaurioituneet rakenteet tulee poistaa tai lattiarakenne tulee korjata tiiviiksi niin, että rakenteissa todetut mikrobit eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Eskari-Kirkkis tilojen välipohjan pikipaperissa otetussa näytteessä todettiin PAH yhdisteiden kokonaispitoisuuden ylittävän moninkertaisesti vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytteessä ei todettu olevan asbestia. Rakenneavauskohdissa oli aistittavissa voimakas kreosootin haju. Tulevissa korjauksissa on huomioitava pikipaperin PAH-pitoisuus ja mahdollinen purkutyö tulee tehdä asbesti- ja haitta-aineiden purkutyöohjeen mukaisesti. Mikäli pikipaperia ei poisteta, tulee lattiarakenne korjata tiiviiksi niin, että todettu PAH- pitoisuus ei pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Väliseinärakenteet Kellarikerroksen sosiaalitilan ja siivouskomeron puurakenteisen väliseinän alajuoksupuusta otetussa näytteessä todettiin vahva viite vauriosta ja gyproclevyssä oli aistivaraisesti havaittavissa mikrobikasvustoa. Vaurioituneiden seinärakenteiden laajuus tulee kartoittaa ja vaurioituneet rakenteet uusia. Ulkoseinärakenteet ja maanpaineseinärakenteet Kuten aikaisemmissa tutkimuksissa oli todettu (Hämeen rakennustutkimus Oy) on maanpaineseinissä eristeenä lasivillaa. Maanpaineseinässä oleva lasivilla sijoittuu osin maanpinnan alapuolelle ja nykytietämyksen mukaan kyseinen rakenne on herkästi vaurioituva etenkin, jos salaojituksessa on ollut ongelmia. Veistoluokan ulkoseinän eristevillasta otetuissa materiaalinäytteissä todettiin viitteitä vaurioista. Vaurioitunut eristekerros tulee poistaa tai seinärakenne tulee korjata tiiviiksi niin, että rakenteissa todetut mikrobit eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Koska seinässä olevan eristekerroksen poisto vaatii massiivisia korjaustoimia, tulisi kellaritilojen käyttöä harkita. Jos kellaritilat ovat ainoastaan varastokäytössä, tulee todennäköisesti halvemmaksi rakentaa erillinen varasto pihalle, kuin korjata kellarin vaurioituneet rakenteet. Veistoluokassa oli havaittavissa paljon epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta rakenteiden sisällä olevat epäpuhtauden pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Läpiviennit tulee tiivistää, mikäli tiloja tullaan jatkossa käyttämään. Vesikatto ja yläpohjarakenteet Asuntola-siiven ullakkotilan vesikatossa havaittiin vuotokohtia. Vuotokohdat tulee tarkistaa ja korjata. Läpivientikohdat tulee tiivistää

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 5 (27) Ilmanvaihto Ilmanvaihto koetaan tilojen käyttäjien mukaan riittämättömäksi. Ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys tulee mitata ja tarkistaa vastaavatko tulokset tiloille suunniteltuja ja koulutoimintaa vastaavia arvoja. Eskari-Kirkkis tila oli olosuhdemittausten mukaan selvästi alipaineinen. Alipaineen vuoksi sisäilmaan pääsee kulkeutumaan korvausilmaa rakenteiden kautta epäpuhtaista lähteistä. Ilmanvaihto tulee säätää ja epätiiviit rakenteet ja läpiviennit tiivistää. Opettajanhuoneesta ja luokkatiloista 301 ja 202 otettiin VOC sisäilmanäytteet, sisäilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden selvittämiseksi. Näytteiden TVOC-arvot olivat pieniä, 10-50 µg/m 3. Kokonaisemissiot eivät ylittäneet asumisterveysasetuksessa annettua toimenpiderajaa 400 µg/m 3. Lattiapinnoitteissa havaittuja C9-C10 alkoholi ja 2-Etyyli-1-heksanoli pitoisuuksia ei todettu sisäilman näytteissä haitallisia määriä. Mikäli lattiamateriaaleista on emissiopäästöjä sisäilmaan, toimii ilmanvaihto kuitenkin kohtuullisesti ja mahdolliset emissiopäästöt poistuvat/tuulettuvat ilmanvaihdon mukana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 6 (27) 3 Yleistiedot 3.1 Kohde 3.2 Tilaaja 3.3 Tekijät 3.4 Ajankohta 4 Lähtötiedot Kirkonkylän koulu Koulutie 1 37910 Kylmäkoski Akaan kaupunki, tekninen toimi Mikko Ahlfors Myllytie 3, PL 34 37801 AKAA FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Piritta Salmi ja Harri Särkipaju Otavankatu 14 28100 Pori Kohteen tutkimukset tehtiin aikavälillä 17.5. 1.6.2017. Kuntotutkimuksen laatimisen tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Tilaajan tarjouspyynnön mukana toimittama aineisto mm. rakenne- ja pohjakuvat sekä kohteesta aikaisemmin tehtyjen tutkimusten aineisto. 4.1 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Tiloihin tehtyjen korjausten jälkeen on henkilökunnalla esiintynyt sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. 5 Tutkimusmenetelmät Kuntotutkimus tehtiin tutkimussuunnitelman mukaisesti: Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Pintakosteuskartoitus Viiltomittauksia 6 kpl (tarvittaessa) Ilmavuotomittaukset merkkiaineella/savulla Rakenneavauksia ja materiaalinäytteiden ottoja VOC -näytteiden ottoja (sisäilma ja BULK) Loggaavat lämpötila-, CO 2 - ja paine-eromittaukset viidestä tilasta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 7 (27) 6 Pohjapiirustukset, paikannus 1 3 4 2 5 Kuva 1. Kellarikerroksen pohjakuva, havainnot. = Mikrobiperäinen haju = Rakenneavaus/ poraus kohdat = BULK -näyte 1 1-3 8 7 6 Kuva 2. 1-kerroksen pohjakuva, havainnot. = VOC -ilmanäyte 4-7 9 2 10 11 Kuva 3. 2-kerros pohjakuva, havainnot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 8 (27) 7-9 3 10-11 12 13 = Viemärin haju = vesivuotoja yläpohjarakenteista Kuva 4. 3-kerros pohjakuva, havainnot. 7 Tärkeimmät aistinvaraiset havainnot tutkimuskäynnillä Piha-alueet ja julkisivut Julkisivun pinnoitteet ovat pääsääntöisesti hyväkuntoiset. Sokkeliin on asennettu patolevy. Ikkunoita on osin uusittu. Sokkelia ja vanhoja ikkunoita on huoltomaalattu. Rappauksessa on vuotojälkiä sisäänkäyntien kohdalla ilmanvaihtolaitteiston läpiviennin kohdalla. Sisätilat Eskari-Kirkkis tiloissa ja 2 kerroksen tyhjillään olevassa asunnossa oli aistittavissa mikrobiperäinen haju. Viemärin haju oli aistittavissa 3-kerroksen tiloissa 305-306 ja 307-308. Ikkunoita on tiivistetty ikkunapenkkien kohdalta tiivistemassalla. Ilmavuotokohtia havaittiin tutkituissa tiloissa tiivistämättömissä ikkunapenkeissä, läpivientien kohdalla, putkikoteloiden liitoskohdissa sekä seinän ja lattian liitoskohdissa ovenpielien kohdalla. Vesikatto ja yläpohja Vesikatossa on paikoin vuotojälkiä ullakkotiloissa 309 ja 310. Ullakkotilan osalla yläpohja tuulettuu räystäiltä. 8 Kuntotutkimus, kohdennetut tutkimukset Koulun rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ja porauksia tutkimussuunnitelman mukaisesti rakenneratkaisujen sekä rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Rakenneavauksia ja porauksia tehtiin yhteensä 13 kpl. Rakenneavauksien yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä yhteensä 13 kpl. Rakenneavauksien ja porauksien paikat on merkitty pohjakuviin 1-4. Kuviin on myös merkitty tilat, joissa havaittiin aistivaraisesti poikkeavaa hajua sisäilmassa. Otettujen näytteiden tarkemmat tulokset löytyvät liitteistä 1-5.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 9 (27) 8.1 Alapohjarakenteet Huurla Oy raportin (työselitys 3.5.2013) mukaan alapohjarakenteet on veistoluokan osalta korjattu seuraavasti: Veistoluokka 017 betoni noin 7-9 cm lämmöneriste EPS 100 lattia 150 mm betoni noin 13 cm hiekka Kellarikerroksen muiden tilojen lattia on veistoluokan lattiaa noin 18 cm ylempänä. Alapohjarakenne on Hämeen rakennustutkimus Oy raportin (12.4.2013) mukaan seuraava: betonia 7 cm hiekkaa/soraa noin 11-20 cm betonia hiekka Yllämainittu rakenne on nykytietämyksen mukaisesti herkästi vaurioituva ja siten riski sisäilmalaadun kannalta. Kaksoisbetonilaatan sisällä olevassa hiekassa/sorassa voi esiintyä mikrobikasvustoa. Lähtötietojen mukaan kellarin alapohjan muovimatot on poistettu ja rakenteet on desinfioitu Boracol -käsittelyllä, läpiviennit on tukittu ja portaikon alla olevan varastotilan ovi on tiivistetty. Asiakkaalta saatujen tietojen mukaan veistoluokan alapohjarakenteet on korjattu. Rakenteisiin on saatujen tietojen mukaan jäänyt vaurioitunutta materiaalia. Lisäksi korjattujen rakenteiden pinnoite irtoilee paikoin maaperäkosteudesta johtuen. Kellaritilojen lattiat vaativat massiivisempia korjaustoimia. Kellaritilojen alapohjarakenteet tulisi uusia kosteusteknisesti toimiviksi. Tämän vuoksi kellaritilojen käyttöä on syytä harkita. Jos kellaritilat ovat ainoastaan varastokäytössä, tulee todennäköisesti halvemmaksi rakentaa erillinen varasto pihalle, kuin korjata kellarin vaurioituneet rakenteet. 8.2 Välipohjarakenteet Rakennuksessa on erilaisia välipohjarakenteita. Välipohjarakenteisiin oli tehty tutkimuksia ja materiaalinäytteiden ottoja vuosien saatossa eri tutkimusyritysten toimesta. 8.2.1 Kellarin ja ensimmäisen kerroksen väliset välipohjarakenteet Jommi Suonkedon raportissa (päivätty 29.8.2012) on esitetty välipohjien olevan rakenteeltaan kaksoislaattapalkistoja eli kantavien betonipalkkien ylä- ja alapuolella on betonilaatta. Rakenteen sisälle jäävät onkalot on täytetty kutterilastulla. Hämeen rakennustutkimus Oy:n raportin (päivätty 17.5.2013) mukaan tutkittujen tilojen kellarin ja 1. kerroksen väliset välipohjarakenteet ovat seuraavat: Rehtorin huone 103: muovimatto + liima betoni noin 35 mm paperipintainen lasivilla kivi/hiekka noin 80 mm betoni

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 10 (27) Ruokailutila 109: muovimatto + tasoite betoni noin 80 mm paperi betoni noin 100 mm kivi/hiekka/puu noin 260 mm Saatujen tietojen mukaan rakenteisiin on tehty tiivistyskorjauksia, mutta tarkka korjaustapa ei ole tiedossa. Uusina lattiapinnoitteina on ylösnostettu muovimatto. Lattiapinnoitteen reunat eivät kaikilta osin nouse seinäpinnoille esim. ovi-aukkojen kohdilla. Oviaukkojen kohdilla todettiin tutkimuksissa epätiiviitä ilmavuotokohtia. 8.2.2 Ylempien kerrosten välipohjarakenteet Hämeen rakennustutkimus Oy:n raportin (päivätty 17.5.2013) mukaan tutkittujen tilojen ylempien kerrosten välipohjarakenteet ovat seuraavat: Luokka 202: muovimatto tasoite noin 2 cm vanha muovimatto 2 mm betoni noin 9 cm paperipintainen lasivilla noin 1 cm betoni Luokka 204: muovimatto tasoite betoni noin 10 cm paperipintainen lasivilla betoni Luokka 301: muovimatto tasoite noin 1,5 cm vanha muovimatto tasoite noin 1,5 cm betoni paperipintainen lasivilla/ilmarako betoni Saatujen lähtötietojen mukaan rakennuksen ylempien kerrosten välipohjiin olisi paikoin jätetty vanha muovimatto uuden tasoitteen ja muovimaton alle. Muovimattojen ja uusien tasoitteiden alle jätetyt vanhat matot, liimat ja tasoitteet ovat riski sisäilmanlaadun kannalta. Tutkimuksissa tarkastetuissa kohdissa (luokat 202 ja 301) vanhoja muovimattokerroksia ei kuitenkaan havaittu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 11 (27) Liikuntasalin ja asuntolasiiven välipohjien rakenteiden kunnon selvittämiseksi tehtiin rakenneavaukset ja otettiin materiaalinäytteitä. Tutkittujen tilojen välipohjarakenteet ovat seuraavat: Liikuntasali 111: kumipinnoite 5 mm laudoitus 45 mm koolauspuut + eristekerros (betoni-,tiili-, ja puulastumursketta) n. 50 cm betoni Eskari-Kirkkis, ryhmätila 3: muovimatto tasoite betoni 80 mm pikipaperi laudoitus 30 mm koolauspuut + eristekerros n. 30 cm (toja,- ja purueriste) betoni Eskari-Kirkkis, ryhmätila 1: muovimatto tasoite betoni 70 mm pikipaperi laudoitus 30 mm koolauspuut+eristekerros n. 30 cm (purueriste) betoni 2. kerros, asunto, kaikki huonetilat: muovimatto tasoite betoni 70 mm pikipaperi laudoitus 30 mm koolaus + ilmaväli n. 30 cm (ei eristettä) betoni

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 12 (27) Havainnot: Rakenneavauksista oli aistittavissa mikrobiperäinen haju. Liikuntasalin lattiarakenteesta otettiin materiaalinäytteet koolauspuusta ja eristemateriaalista (näytteet 5 ja 6). Eristekerroksesta otetussa näytteessä todettiin vahva viite vauriosta. Ryhmätilojen 1 ja 3 lattiarakenteesta otettiin materiaalinäytteet eristemateriaalista (näytteet 7 ja 8). Ryhmätilan 1 eristekerroksesta otetussa näytteessä todettiin viite vauriosta. Ryhmätilojen välipohjassa oli aistittavissa voimakas ratapölkkymäinen kreosiitin haju. Välipohjarakenteessa olevasta pikipaperista otettiin materiaalinäyte PAH -pitoisuuden ja asbestipitoisuuden määritystä varten. Näytteessä todettiin PAH yhdisteiden kokonaispitoisuuden ylittävän moninkertaisesti vaarallisen jätteen raja-arvon. Näytteessä ei todettu olevan asbestia. 2. kerroksen asunnon eteisen ja huoneiden lattiarakenteesta otettiin materiaalinäytteet koolauspuusta ja laudoituksesta (näytteet 9, 10 ja 11). Eteisen välipohjan laudoituksesta otetussa näytteessä todettiin vahva viite vauriosta. Kuva 5. Rakenneavauskohta 6, liikuntasali. Kuva 6. Rakenneavauskohta 7, ryhmätila 3. Kuva 7. Rakenneavauskohta 8, ryhmätila 1. Kuva 8. Rakenneavauskohta 10, 2. kerroksen asunto, huone 211.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 13 (27) 8.3 Väliseinärakenteet Sekä Jommi Suonkedon raportissa (päivätty 29.8.2012) että Hämeen rakennustutkimus Oy:n raportissa (päivätty 17.5.2013) on mainittu kellarin kivirakenteisten väliseinien alaosien olevan kosteita. Jälkikäteen tehdyn salaojituksen uusiminen ei välttämättä poista väliseinien alaosien kosteusongelmaa, etenkin jos väliseinät lähtevät omalta anturalta. Lisäksi kellarikerroksessa alapohjarakenteita vasten on yksi puurakenteinen väliseinä. Seinä on alttiina maaperäkosteudelle. Kellarikerroksen puurakenteisen väliseinärakenteen alaohjauspuiden kuntoa selvitettiin rakenneavauksella ja materiaalinäytteen avulla. Kivirakenteisten väliseinien kosteudet tarkastettiin. Havainnot: Kivirakenteisissa väliseinissä ei tutkimushetkellä havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Kellarikerroksen sosiaalitilan ja siivouskomeron puurakenteisen väliseinän alajuoksupuusta otettiin materiaalinäyte (näyte 3). Alajuoksupuusta otetussa näytteessä todettiin vahva viite vauriosta. Gyproc-levyn sisäpinnassa oli aistivaraisesti havaittavissa mikrobikasvustoa. Kuva 9. Rakenneavauskohta 3, sosiaalitila 015 Kuva 10. Rakenneavauskohta 3, materiaalinäyte alajuoksupuusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 14 (27) 8.4 Ulkoseinärakenteet ja maanpaineseinärakenteet Rakennuksen ulkoseinät ovat massiivitiiltä. Kellarikerroksessa on maanpaineseinä. Aikaisemman tutkimuksen (Hämeen rakennustutkimus oy) mukaan maanpaineseinärakenne on seuraava: maali tasoite tiili noin 60 90 mm ilmarako/lasivillaa noin 50 90 mm bitumi betoni/tiili Maanpaineseinässä oleva lasivilla sijoittuu osin maanpinnan alapuolelle ja nykytietämyksen mukaan kyseinen rakenne on herkästi vaurioituva etenkin, jos salaojituksessa on ollut ongelmia. Maanpaineseinärakenteiden eristeiden tämän hetkinen kunto selvitettiin rakenneavauksin ja materiaalinäytteiden avulla. Rakenneavauksissa todettiin seinärakenteen vastaavan aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Havainnot: Ulkoseinärakenne oli aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukainen. Veistoluokan ulkoseinän eristevillasta otettiin materiaalinäytteet (näytteet 1 ja 2). Molemmissa näytteissä todettiin viitteitä vauriosta. Sosiaalitilan ulkoseinän eristevillasta otetussa näytteessä ei todettu vauriota. Ulkoseinässä olevasta bitumisivelystä otettiin materiaalinäyte PAH -pitoisuuden ja asbestipitoisuuden määritystä varten. Näytteen PAH yhdisteiden kokonaispitoisuus ei ylittänyt vaarallisen jätteen raja-arvoa. Näytteessä ei todettu olevan asbestia. Kuva 11. Rakenneavauskohta 1, ulkoseinän eristeenä lasivillaa. Kuva 12. Rakenneavauskohta 5, ulkoseinässä on bitumisively. 8.5 Vesikatto ja yläpohjarakenteet Luokkatiloissa yläpohjarakenne on vesikaton suuntainen eikä tuulettuvaa ullakkotilaa ole. Eskari-Kirkkiksen puolella on tuulettuva ullakkotila, josta osa tiloista toimii varastotiloina. Ullakon vesikatossa oli havaittavissa vesivuotojälkiä katon läpivientien kohdalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 15 (27) Eskari- Kirkkiksen yläpohjarakenteiden eristeiden kuntoa selvitettiin rakenneavauksin ja materiaalinäytteiden avulla. Tutkittujen tilojen yläpohjarakenteet ovat seuraavat: Ullakko 309: betoni 60 mm pahvi eristekerros (purueriste + koksikuona) n. 30 cm betoni Ullakko 310: betoni 60 mm pikipaperi eristekerros (purueriste) yli 45 cm betoni Havainnot: Ullakkotilan purueristeestä otettiin materiaalinäytteet (näytteet 12 ja 13). Näytteissä ei havaittu viitteitä vauriosta. Kuva 13. Rakenneavauskohta 12, ullakko 309, vuotojälkiä seinissä ja lattialla. Kuva 14. Ullakkotila 310, yläpohja tuulettuu räystäiltä. Kuva 15. Ullakkotila 309, vuotokohdassa epätiivis läpivienti. Kuva 16. Ullakkotila 310, vesikatossa vuotojälkiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 16 (27) 8.6 Kosteusmittaukset Koulun ala- ja välipohjiin tehtiin pintakosteuskartoitus ja kartoituksen tulosten perusteella oli tarkoitus tehdä mahdollisia viilto-, rakennekosteusmittauksia. Pintakosteusmittaukset tehtiin kaikkiin tiloihin. Tiloissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia lukuun ottamatta kellarikerroksen kattilahuoneen seinien alaosaa. Lattiapintojen arvot olivat kuivissa tiloissa välillä Gann 52-64 ja märkätiloissa välillä Gann 59-77. Koska pintakosteusmittauksessa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja, ei viilto- ja rakennekosteusmittauksia tehty. Mittauslaitteiston käytettiin seuraavia mittauslaitteita: GANN Hydrotest LG3 ja LB70 teleskooppipinta-anturi Mittauslaitteistona käytettiin VAISALA HM42 sekä mittapäät HM42PROBE VAISALA SHM40 sekä mittapäät HMP110 8.7 Rakenteiden ja läpivientien tiiviyden tarkistus Rakenteiden ilmatiiveyttä tarkastettiin merkkiaine/-savukokein tutkimussuunnitelman mukaisista tiloista. Ulkoseinien ja ikkunoiden liitoskohtien tiiveyttä sekä putkikoteloiden ilmatiiveyttä ja tiivistyskorjausten ilmatiiviyden varmistuksia tarkastettiin tutkittavista luokkatiloista: rehtorin huone 102 ruokasali 109 luokka 301 luokka 202 luokka 204 Selkeitä ilmavuotokohtia havaittiin läpivientien kohdalla (patteri,- vesi,- ja viemäriputket) sekä putkikoteloiden ja seinien liitoskohdissa. Muita ilmavuotokohtia havaittiin ikkunapenkkien kohdalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 17 (27) Kuva 19. Luokka 202, epätiivis ilmavuotokohta seinän ja putkikotelon liitoskohdassa. Kuva 20.Luokka 202, epätiivis ilmavuotokohta seinän ja putkikotelon liitoskohdassa. Kuva 17. Tila 102 epätiivis ilmavuotokohta oviaukolla. Kuva 18. Tila 102 läpiviennin liitoksen tiiveyden varmistus. Kuva 21. Luokka 301, ilmavuotoja ikkunapenkkien kohdalla. Kuva 22.Luokka 301, epätiivis ilmavuotokohta seinän ja putkikotelon liitoskohdassa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 18 (27) Kuva 23. Ruokasali 109, epätiiviitä putkiläpivientejä. Kuva 24. WC, tila 305-306, epätiivis viemäriliitos. Kuva 25. Luokka 202, ilmavuotokohta patterikannakkeen kohdalla. Kuva 26. luokka 204, ikkunaliitokset epätiiviitä. 8.8 Olosuhdemittaukset ja paine-eroseuranta Koulun tiloihin tehtiin olosuhdemittauksia (lämpötila, CO 2 -pitoisuus, suhteellinen kosteus) ja paine-eroseurantaa kahden viikon kestoisena seurantamittauksena. Jotta tulokset vastaisivat todellista tilannetta, seurantamittaus tehtiin koulun normaalin toiminnan aikana. Seurantamittaukset tehtiin opettajanhuoneessa, luokissa 204 ja 301, Eskari-Kirkkis tilassa ja 2. kerroksen tyhjillään olevassa asunnossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 19 (27) 8.8.1 Hiilidioksidipitoisuuden mittaus (CO 2 -pitoisuus) Mittaustuloksien mukaan tilojen hiilidioksidipitoisuus vaihteli pääsääntöisesti luokkatiloissa välillä 500-700 ppm ja opettajanhuoneessa välillä 500-600 ppm. Yksittäiset piikkeinä näkyvät korkeat pitoisuudet ovat hetkellisiä, eivätkä ylitä toimenpiderajaa 1150 ppm (STM:n astetus 545/2015). Eskari Kirkkis tilan yksittäiset korkeat pitoisuudet 1200-1400 ppm ylittävät toimenpiderajan 1150. Tiloja käytettäessä ilmanvaihtuvuus on ajoittain riittämätön. Mittaustulosten mukaan ilmanvaihto toimii tyydyttävästi, koska hiilidioksidipitoisuus pysyy pääsääntöisesti alhaisena. Kuva 27. Hiilidioksidimittauksen kuvaaja ajalta 17.5.-31.5.2017 Hiilidioksidianturi opettajanhuone (punainen) Hiilidioksidianturi luokka 301 (sininen) Hiilidioksidianturi luokka 204 (vihreä) Hiilidioksidianturi Eskari-Kirkkis (tumman harmaa) Hiilidioksidianturi Asunto 2 krs. (keltainen)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 20 (27) 8.8.2 Lämpötilan ja sisäilman suhteellisen kosteuden mittaus Mittaustuloksien mukaan luokkahuoneiden ja Eskari-Kirkkiksen sisäilman lämpötila vaihteli pääsääntöisesti välillä +20 +23 C ja opettajanhuoneen +21 +25 C välillä. Sisäilma suhteellinen kosteuspitoisuus välillä 20..50 Rh%. Korkeimmillaan sisäilman lämpötila oli n.+25 C. Huoneilman lämpötilan toimenpideraja lämmityskauden ulkopuolella lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja muissa vastaavissa tiloissa on +20 +32 C (STM:n astetus 545/2015). Mittaustulokset on luettavista esitetyistä kuvaajista. Kuva 28. Lämpötilamittauksen kuvaaja ajalta 17.5.-31.5.2017 Lämpötila-anturi opettajanhuone (punainen) Lämpötila-anturi luokka 301 (sininen) Lämpötila-anturi luokka 204 (vihreä) Lämpötila-anturi Eskari-Kirkkis (tumman harmaa) Lämpötila-anturi Asunto 2 krs. (keltainen)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 21 (27) Kuva 29. Suhteellisen kosteuden mittauksen kuvaaja ajalta 17.5.-31.5.2017 Suhteellinen kosteus-anturi opettajanhuone (punainen) Suhteellinen kosteus-anturi luokka 301 (sininen) Suhteellinen kosteus-anturi luokka 204 (vihreä) Suhteellinen kosteus-anturi Eskari-Kirkkis (tumman harmaa) Suhteellinen kosteus-anturi Asunto 2 krs. (keltainen)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 22 (27) 8.8.3 Paine-eromittaus Koulun henkilökunnan normaaliin toimintaan kuuluu tuuletusikkunoiden avaus, vaikka rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtuvuus koetaan kuitenkin riittämättömäksi ja päivittäin tiloja tuuletetaan. Tuuletusikkunoiden avaaminen näkyy mittaustuloksissa yksittäisinä paine-eroheittoina (+10 Pa). Eskari- Kirkkis on pääsääntöisesti alipaineinen (-10..-20 Pa). Alipaineen vuoksi sisäilmaan pääsee kulkeutumaan korvausilmaa rakenteiden kautta epäpuhtaista lähteistä. Kuva 30. Paine-ero mittauksen kuvaaja ajalta 17.5.-31.5.2017 Paine-eroanturi Eskari-Kirkkis (punainen) Paine-eroanturi luokka 301 (sininen) Paine-eroanturi Asunto 2 krs. (vihreä) Paine-eroanturi luokka 204 (tumman harmaa) Paine-eroanturi opettajanhuone (keltainen)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 23 (27) 8.9 VOC- sisäilmamittaus Opettajanhuoneesta ja luokkatiloista 301 ja 202 otettiin VOC sisäilmanäytteet, sisäilmassa olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden selvittämiseksi. Näytteet lähetettiin tutkittavaksi TTL:n laboratorioon. Näytteiden TVOC-arvot olivat pieniä, 10-50 µg/m 3. Kokonaisemissiot eivät ylittäneet asumisterveysasetuksessa annettua toimenpiderajaa 400 µg/m 3. Näytteiden tulokset on eritelty analyysivastauksessa liitteessä 4. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja asuntojen ja muiden oleskelutilojen huoneilmassa on 400 µg/m³. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³. (Asumisterveysasetus, STM 2015) 8.10 BULK materiaalinäytteet Koulun ruokasalista 109, luokkatiloista 202, 301 ja 304 lattioista otettiin materiaalinäytteet rakennekerrosten BULK- analysointia varten. Näytteet otettiin uudesta ja vanhasta muovimatosta, liimasta ja tasoitteesta. Näytteet lähetettiin tutkittavaksi TTL:n laboratorioon. Näytteiden tulokset on eritelty analyysivastauksessa liitteessä 5. Välipohjien lattiapinnoitteista otettujen BULK- näytteiden TVOC kokonaispitoisuudet ylittävät liima kerroksesta otetuissa näytteissä viitearvon 200 µg/m 3 g. Pitoisuutta nostaa näytteissä C9-C10 alkoholit ja 2-Etyyli-1-heksanoli. Näiden yhdisteiden esiintyminen viittaavat siihen, että muovimatto ja liima ovat reagoineet keskenään. Suurimmat pitoisuudet löytyivät liimakerroksesta. 2-Etyyli-1-heksanolille annetut viitearvot 50-70 µg/m 3 g ylittyvät kaikissa liimasta otetuissa näytteissä. Pitoisuutta saattaa jonkin verran nostaa vielä lyhyt aikaväli pinnoitteiden uusimisesta. 2-Etyyli-1-heksanolin esiintyminen viittaa siihen, että muovimatto, liima ja tasoitekerros ovat reagoineet keskenään. Koska pitoisuudet eivät kuitenkaan ole korkeita muovimatossa ja tasoitekerroksessa, varmaa muovimaton vaurioitumista ei voida todeta. 2- Etyyli-1-heksanolin pitoisuutta tulee seurata. Mikäli pitoisuus ei laimene, tulee pinnoitteet uusia ja tehdä betonipinnalle VOC -emissioiden poisto. Työterveyslaitoksen esittämät viitearvot ongelmakohteissa havaituille materiaali-emissioille: Kokonaisemissiot TVOC, viitearvo muovimatolla < 200 µg/m 3 g, tasoitteella ja betonilla < 50 µg/m 3 g 2-etyyli-1-heksanoli, viitearvo muovimatolla < 70 µg/m 3 g, tasoitteella ja betonilla < 40 µg/m 3 g BULK materiaalinäytteiden tulokset on esitetty analyysivastauksessa liitteessä 2. 8.11 Ilmanvaihto Rakennuksen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä on uusittu. Ilmanvaihto on henkilökunnan mukaan koettu riittämättömäksi ja tiloja tuuletetaan päivittäin tuuletusikkunoita avaamalla. Tuuletusikkunoiden avaaminen vaikuttaa säädetyn ja suunnitellun koneellisen ilmanvaihdon toimivuuteen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 24 (27) 8.12 Muut tutkimukset Kolmannen kerroksen tilojen 307-308 ja 305-306 hajuhaittaa selvitettiin rakenneavauksin. Rakenneavauksissa todettiin epätiiviitä läpivientejä ja viemäriliitoksia. Asbesti- ja haitta-ainenäytteitä otettiin rakenneavauksista kohdista, joissa materiaalin epäiltiin sisältävän asbestia tai haitta-aineita. Näytteet otettiin ulkoseinärakenteen vesieristekerroksesta (rakenneavauskohta 5) ja välipohjarakenteessa havaitusta pikipaperista (rakenneavauskohta 7). Otetut näytteet eivät sisältäneet asbestia, mutta Eskari- Kirkkiksen välipohjarakenteessa oleva pikipaperi sisältää PAH yhdisteitä ja ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon 200mg/kg. Tarkastushetkellä tiloissa oli myös aistivaraisesti havaittavissa hajuhaittaa. 8.13 Piha-alueet, julkisivut Piha-alueet ja julkisivut tarkastettiin aistivaraisesti. Julkisivuverhouksena on rappaus. Sokkeli on huoltomaalattu. Rappauksessa oli havaittavissa muutama yksittäinen pieni halkeama ja sisäänkäyntien välissä vuotojälkiä ilmanvaihtolaitteiston läpiviennin kohdalla. Veistoluokan ikkunoiden alla on osittain harkkomuurausta. Ikkunoita on osittain uusittu. Vanhat ikkunat on huoltomaalattu. Koulun päädyssä olevien ikkunoiden alle on asennettu pellitys. Sokkelissa on patolevy ja karkea sora koko rakennuksen osalla. Piha-alue kallistaa pääosin rakennuksesta poispäin. Piha-alueen pinnoitteena on sora/hiekkapinnoite. Sadevedet on ohjattu pääsääntöisesti sadevesiviemäreihin. Salaojajärjestelmä on toimitetun aineistoin mukaan uusittu vuonna 2013-2014. Salaojajärjestelmän toimivuutta ei pystytty tarkastamaan (huuhtelu/kuvaus). Kuva 31. Sokkelissa on patolevy ja karkea sora koko rakennuksen osalla. Kuva 32. Vuotojälkiä rappauksessa ilmanvaihtolaitteiston läpiviennin kohdalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 25 (27) Kuva 33. Vanhat ikkunat ja sokkeli on huoltomaalattu Kuva 34. Veistoluokan ikkunoiden alla on harkkomuuraus. Kuva 35. Piha-alue kallistaa pääosin rakennuksesta poispäin ja sadevedet on ohjattu sadevesikaivoihin. Kuva 36. Koulun päädyssä olevien ikkunoiden alle on asennettu pellitys.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 26 (27) 8.14 Altistumisolosuhteiden arviointi Haitallinen altistumisolosuhde mahdollinen Tilojen akustiikkamateriaaleissa havaittiin mineraalivillakuitulähteitä, joista voi irrota kuituja sisäilmaan. Betonilattiarakenteen muovimatto pinnoitteesta otettiin BULK - materiaalinäytteitä, joiden tuloksissa todettiin viitteitä vaurioitumisesta (emissiopäästöt)*. Lämmitys-, viemäri- ja vesiputkien läpivientien tiivistyksissä havaittiin puutteita. Epätiiviit kohdat ovat ilmavuotoreittejä epäpuhtauslähteistä. Muovimattojen liitoksissa muihin rakenteisiin havaittiin epätiiviitä saumoja. Epätiiviit saumat ovat ilmavuotoreittejä epäpuhtauslähteistä. * Liite 5, Työterveyslaitos, VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Analyysivastaus 358451 Haitallinen altistumisolosuhde todennäköinen Rakennuksessa todettiin mikrobivaurioita ulko- ja väliseinien rakenteessa sekä välipohja rakenteissa useassa kohdassa**. Rakennuksessa todettiin PAH-yhdisteitä välipohja rakenteessa ***. Rakennuksessa todettiin selviä ilmavuotokohtia ikkunoiden ja ulkoseinän liitoskohdissa, lattian ja seinän liitoskohdissa läpivienneissä ulkoseinärakenteessa sekä välipohjarakenteessa. Ilmavuotoreittejä epäpuhtaista lähteistä on useita työja oleskelutilojen sisäilmaan. **Liite 1, Työterveyslaitos, analyysivastaus 358443 ***Liite 2, Labroc, PAH-analyysi, 52145/PAH

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 27 (27) 9 Päiväys ja tekijät Pori 21.6.2017 piritta.salmi@fcg.fi harri.sarkipaju@fcg.fi 10 Liitteet Liite 1, Työterveyslaitos, Materiaalinäytteiden mikrobianalyysi, Analyysivastaus 358443 Liite 2, Labroc, PAH-analyysi, 52145/PAH Liite 3, Labroc, Asbesti-analyysi, 52145/ASB Liite 4, Työterveyslaitos, Haihtuvat orgaaniset yhdisteet, Analyysivastaus 357870 Liite 5, Työterveyslaitos, VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Analyysivastaus 358451

Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Kryseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Bentso(ghi)peryleeni PAH-yht.* 52145/PAH 29.5.2017 1/1 PAH-ANALYYSI Tilaaja: Kohde: Projektinumero: Menetelmät: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Koulutie 1, Kylmäkoski Tilauspäivä: 23.5.2017 Toimituspäivä: 26.5.2017 Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO 18287. Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näytteenottaja: Piritta Salmi [mg/kg] Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa 1 M5, WC-tytöt 005: US-vesieristekerros < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 3,2 3,1 < 2 < 2 < 2 13 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30 M7, Kirkkis ryhmätila 3, 122: Välipohja 2 pikipaperi < 2 140 5,9 17 2800 180 4100 2700 1700 1700 1900 < 2 1400 720 95 870 18000 * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytettä 1 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Näytettä 2 vastaavat materiaalit tulee käsitellä RATU-kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Anssi Riekki Tutkija, laboratorioanalyytikko 044 0740 410 LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

ASBESTIANALYYSI 52145/ASB 26.5.2017 1/1 Tilaaja: Kohde: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Koulutie 1, Kylmäkoski Tilauspäivä: 23.5.2017 Projektinumero: Toimituspäivä: 26.5.2017 Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen stereomikroskooppia Nikon SMZ745 sekä polarisaatiomikroskooppia Nikon CiPOL ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen pyyhkäisyelektronimikroskooppia Jeol JSM6300/6400 tai läpäisyelektronimikroskooppia Leo 912. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näytteenottaja: piritta salmi Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa Menetelmä VM/EM* Asbestipitoisuus 1 M5, WC-tytöt 005: US-vesieristekerros VM Ei sisällä asbestia. 2 M7, Kirkkis ryhmätila 3, 122: Välipohja pikipaperi VM Ei sisällä asbestia. *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Miika Huttu Tutkija, FM 040 8073 823 LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 357870 31.05.2017 1 (5) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Piritta Salmi Liisankatu 18 28100 PORI VOC-analyysi ilmanäytteestä Asiakasviite: P 32609 Näytteen kerääjät: Piritta Salmi Analyysin kuvaus: Haihtuvat orgaaniset yhdisteet; ATD-GC-MS, Tulopvm.: 22.05.2017 Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita, Helinä Hämäläinen Analysointimenetelmä Näytteet on kerätty Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen ja analysoitu kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta kyseiset aineet mukaan lukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Yksittäisiä yhdisteitä on kvantitoitu 1-40 kpl tai niin monta, että vähintään 2/3 TVOC-alueen piikkien yhteispinta-alasta on selvitetty. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden kokonaispitoisuus tolueeniekvivalenttina ja TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Tulokset (µg/m³) perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun ilmamäärään/keräysaikaan. Analyysimenetelmän mittausepävarmuus ilman näytteenottoa (luottamusväli 95 %) on aktiivinäytteille 9-59 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 19 %. Passiivinäytteille mittausepävarmuus on vastaavasti 13-68 % yhdisteestä riippuen, keskimäärin 24 %. Tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden, samoin usein myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat edellä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Menetelmän määritysraja on yhdistekohtainen, ollen keskimäärin 4 ng/näyte eli 0,4 µg/m³ 10 dm³:n aktiiviselle tai 15 vrk:n passiiviselle näytteelle. Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 357870 31.05.2017 2 (5) CK17-03071-1 Näyte/keräin: 255347 Mittauspaikka: Koulutie 1, Kylmäkoski, Akaa Mittauskohde: opettajanhuone, 103 Analysointipvm.: 27.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 08:50-17.05.2017 10:23 Ilmamäärä: 9,19 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Dodekaani 0,4 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Tolueeni 0,5 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET a-pineeni 0,4 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 0,8 µg/m³ 2-Etyyli-1-heksanoli 1 µg/m³ Etanoli 1) 3 µg/m³ 2-Propanoli 2) 2 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 1 µg/m³ FENOLIT Fenoli 1 µg/m³ ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 0,6 µg/m³ 1-Metoksi-2-propanoli 1 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,8 µg/m³ Dekanaali 2 µg/m³ Heksanaali 2 µg/m³ Nonanaali 4 µg/m³ Oktanaali 0,6 µg/m³ Pentanaali 0,5 µg/m³ KETONIT Asetoni 3) 3 µg/m³ 4-Metyyli-2-pentanoni 2 µg/m³ HAPOT Butaanihappo eli voihappo 0,5 µg/m³ Etikkahappo 4) 7 µg/m³ Heksaanihappo, kapronihappo 5 µg/m³ Pentaanihappo, valeriaanahappo 0,6 µg/m³ Propaanihappo 2 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT n-butyyliasetaatti 0,9 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 357870 31.05.2017 3 (5) Yhdiste Tulos Yksikkö TXIB 5) 0,8 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 21 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 50 µg/m³ 1) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 3) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 4) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 5) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti CK17-03071-2 Näyte/keräin: 255348 Mittauspaikka: Koulutie 1, Kylmäkoski, Akaa Mittauskohde: eskarihuone, 202 Analysointipvm.: 27.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 08:53-17.05.2017 10:26 Ilmamäärä: 9,23 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 0,8 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,4 µg/m³ FENOLIT Fenoli 0,8 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,8 µg/m³ Dekanaali 0,5 µg/m³ Nonanaali 2 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 4 µg/m³ Propaanihappo 0,9 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 5 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 10 µg/m³ Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 357870 31.05.2017 4 (5) CK17-03071-3 Näyte/keräin: 253698 Mittauspaikka: Koulutie 1, Kylmäkoski, Akaa Mittauskohde: 301, luokka Analysointipvm.: 27.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 08:58-17.05.2017 10:28 Ilmamäärä: 9,31 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 0,4 µg/m³ FENOLIT Fenoli 0,6 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 0,8 µg/m³ Dekanaali 0,5 µg/m³ Nonanaali 1 µg/m³ HAPOT Heksaanihappo, kapronihappo 3 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT TXIB 1) 1 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 5 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 10 µg/m³ 1) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti Tulosten tarkastelu Näyte on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO 16000-6 -standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteestä ilmoitetaan yhdisteen omalla vasteella lasketun pitoisuuden lisäksi pitoisuus tolueeniekvivalenttina niille yhdisteille, joiden pitoisuus tolueeniekvivalenttina määritettynä on lähellä tai ylittää ns. asumisterveysasetuksen [1] toimenpiderajan. [1] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 357870 31.05.2017 5 (5) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC 17025. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 358451 05.06.2017 1 (12) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Piritta Salmi Liisankatu 18 28100 PORI VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: Kirkonkylän koulu P32609 Näytteen kerääjät: Piritta Salmi Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: 23.05.2017 Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 358451 05.06.2017 2 (12) CK17-03108-1 Näyte/keräin: 253741 Mittauspaikka: Kirkonkylän koulu, P32609 Mittauskohde: 1. Ruokasali 109, muovimatto, P:5,20g Analysointipvm.: 30.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 Ilmamäärä: 2,24 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-C10-alkoholit** 28 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 5 µg/m³g FENOLIT Fenoli 5 µg/m³g ALDEHYDIT Heksanaali 3 µg/m³g Nonanaali 8 µg/m³g PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 50 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 358451 05.06.2017 3 (12) CK17-03108-2 Näyte/keräin: 255023 Mittauspaikka: Kirkonkylän koulu, P32609 Mittauskohde: 2. Ruokasali 109, liima, P:0,18g Analysointipvm.: 30.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 Ilmamäärä: 4,46 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 15 µg/m³g Pentadekaani 2 µg/m³g Tetradekaani 10 µg/m³g Tridekaani 10 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Limoneeni 3 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-C10-alkoholit** 1100 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 280 µg/m³g FENOLIT Fenoli 150 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 6 µg/m³g Nonanaali 67 µg/m³g Oktanaali 4 µg/m³g PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 9 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 1600 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 358451 05.06.2017 4 (12) CK17-03108-3 Näyte/keräin: 252868 Mittauspaikka: Kirkonkylän koulu, P32609 Mittauskohde: 3. Ruokasali 109, tasoite, P:2,98g Analysointipvm.: 30.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 Ilmamäärä: 4,31 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö HIILIVETYSEOKSET Hiilivetyseos** 1) 27 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-C10-alkoholit** 53 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 15 µg/m³g FENOLIT Fenoli 4 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 1-Metoksi-2-propanoli 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 100 µg/m³g 1) Seos sisältää pääasiassa alifaattisia hiilivetyjä. Kiehumispisteväli on noin 230 C-270 C. CK17-03108-4 Näyte/keräin: 255055 Mittauspaikka: Kirkonkylän koulu, P32609 Mittauskohde: 4. luokka 202, uusi muovimatto, P:5,07g Analysointipvm.: 30.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 Ilmamäärä: 2,14 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 60 µg/m³g FENOLIT Fenoli 1 µg/m³g ALDEHYDIT Heksanaali 4 µg/m³g Nonanaali 8 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 70 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 358451 05.06.2017 5 (12) CK17-03108-5 Näyte/keräin: 253515 Mittauspaikka: Kirkonkylän koulu, P32609 Mittauskohde: 5. lk 202, uusi muovim. liima, P:0,26g Analysointipvm.: 30.05.2017/SMA Näytteenottoaika: 17.05.2017 Ilmamäärä: 4,42 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Dodekaani 8 µg/m³g 2,2,4,4,6,8,8-Heptametyylinonaani 3 µg/m³g 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 22 µg/m³g Pentadekaani 2 µg/m³g Tetradekaani 7 µg/m³g Tridekaani 7 µg/m³g Undekaani 6 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT Bentsyylialkoholi 4 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 3500 µg/m³g FENOLIT Fenoli 38 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 8 µg/m³g Nonanaali 64 µg/m³g Oktanaali 5 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 9 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT TXIB 2) 2 µg/m³g PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 4 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 3700 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti Työterveyslaitos PL 40, 00251 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi