Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?



Samankaltaiset tiedostot
Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi on. Miten estetään finanssikriisejä

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Sixten Korkman Talousneuvosto ETLA

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Globaaleja kasvukipuja

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouskehitys, sääntelyuudistukset ja pankkiunioni

Öljyn hinnan romahdus

Kommentti: kansalaiselle keskuspankkitili?

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Pohjoismaiden finanssikriisit luvulla

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto,

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Kansainvälisen talouden näkymät

TÄYDENNYS 4/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Kokonaistasetarkastelu johtamisen ja tilivelvollisuuden välineeksi

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

EU:n suunta Kuinka tiivis liitto?

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Globaaleja kasvukipuja

Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä, nettoostot päättymässä Suomen talouden näkymät aikaisempaa valoisammat, mutta työtä riittää

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Rahoitusjärjestelmän vakaus ja järjestelmäriskit

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Raha ja velka. Alppilan lukio Patrizio Lainà

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Ajankohtaiset asiat EU:ssa Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Aktian vuoden 2015 liikevoiton odotetaan olevan miljoonaa euroa (aiemmin: pysyvän samalla tasolla kuin 2014).

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari,

Rahoitusoikeus, luento 3. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Rahoitusoikeus, luento 2. Professor of Practice, OTT Sakari Wuolijoki

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Elvyttävä kansalaisosinko

Raha kulttuurimme sokea kohta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta


Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat Pasi Holm

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Finanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet EU-kaudelle FA:n hallitus

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Transkriptio:

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys

Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös 2. Finanssikriisien syyt, yhteenveto 3. Vakavaraisuuden tiukentaminen 4. Markkinakurin tehostaminen 5. Talouspolitiikan kurinalaisuus 6. Rakenteelliset ongelmat ja palkitseminen 7. Johtopäätökset 8. Lähteitä

1. Tausta ja johtopäätös Artikkeli Talous ja yhteiskunta lehdessä 4/2012 Noin 30 kirjaa käyty läpi ja lukuisia artikkeleita Paljon samoja johtopäätöksiä, mutta myös painotuseroja Pessimistinen lopputulema: Finanssikriisit jatkuvat varmasti, ehkä nykyistä pahempinakin! Tulossa ei ole tarpeeksi syvällisiä uudistuksia ja osin keskustellaan vääristä asioista, finanssialan lobbausvoima on liian suuri poliitikoille Kriisejä voidaan kuitenkin lieventää!

2. Finanssikriisien syyt, yhteenveto (1) Painotettu keskiarvo kirjallisuudesta Pankkikriisejä ollut ennätysmäärä 1990-2010 (IMF) Ylivelkaantuminen ja yli varojen eläminen (Niinistö / SK / 2012) Kokonaisveroasteiden ja julkinen velka / BKT suhteen jatkuva nousu 1960-luvulta lähtien (S.Lindblom) Erityisesti vanhat teollisuusmaat (USA, Japani, EU, ei Kanada eikä Australia) Ylisuuri finanssisektori monissa maissa, irtaantui reaalitaloudesta Raha- ja finanssipolitiikan epäonnistuminen, aina liian löysää nousukausina (kuplat) Markkinakuri (market discipline) ei toiminut, moral hazard ja jatkuva pelastaminen (bail out), hallittu alasajo tarpeen Sääntelyn ja valvonnan puutteet, vakavia puutteita, ei kattavaa, aina jäljessä

2. Finanssikriisien syyt, yhteenveto (2) Rahoitusmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat: Liian suuri sektori, too big to fail-ilmiö ja osa uusista tuotteista turhia ja vaarallisia Väärät kannustimet: Palkitseminen ylisuurta ja ahneus, huono kontrolli (governance), liiallinen riskinotto Taloustieteen puutteet: Puutteelliset teoriat, ei vakautta ja rahoituslaitoksia (luottotappiot) malleissa, rahoitusteoria pätee vain normaaliaikoina Euroalueen erityinen ongelma: Loi vaarallista turvallisuuden tunnetta, korko liian alhainen Kaiken kaikkiaan puutteet johtuvat poliittisen järjestelmän heikkoudesta estää ja vaimentaa kriisejä sekä kuplia

3. Vakavaraisuuden tiukentaminen Huomattavasti suunniteltua tiukempi vakavaraisuusvaatimus (yli 10%) ja oman pääoman (oma pääoma / tase -vaatimus (leverage 5-10%)) Vakavaraisuusvaatimuksen riskipainotetut saatavat käsite on heikolla pohjalla, manipuloitavissa, volatiili Pankkien velka-asteet liian korkeat - Ei haitallista kasvulle pitkän päälle (finanssialan väitteet väärät) - Pankkien rahoituskustannukset laskevat ja vakaus parantuu - Valvojan aktiivinen rooli

4. Markkinakurin tehostaminen Hyvin tehokasta ja välttämätöntä, paljon analysoijia Sääntely ja valvonta täydentää tätä, markkinakuria eivät viranomaiset voi korvata mitenkään Valvonnalla tärkeä rooli: Valvotaan tiedon tasoa, oikeaaikaisuutta ja määrää (hyvin tärkeää markkinataloudessa) Sääntelyä ja valvontaa liikaa, keskityttävä olennaiseen Jatkuva ns. bail-out politiikka (valtiot ja keskuspankit) on tuhonnut markkinakurin toiminnan (ks Wahlroos 2011)

5. Talouspolitiikan kurinalaisuus Nousukaudet ja kuplat (asset markets) hillittävä, korkeampi korko ja budjetin ylijäämä aina nousukaudella, verotus Epäonnistui pahasti v. 2003-2007 Euron ongelmat Keskuspankkien itsenäisyys osin harhaa Tehokas keino ehkäistä ylivelkaantumista ja kuplia

6. Rakenteelliset ongelmat ja palkitseminen Liian suuret pankit hajotettava (viimeinen keino!) Liikanen, Vickers ja Volcker ehdotukset marginaalisia, ei ratkaise ydinongelmia Hallittu alasajo mahdollistettava ja sijoittajan laaja vastuu (vrt. Norja 1991) Palkitseminen kuriin, rajoitukset ja hallinnon tehostaminen (corporate governance)

7. Johtopäätökset Nykyisellä bail-out-politiikalla (keskuspankit ja valtiot) pahennetaan tilannetta Moral Hazard (moraalikato) kasvaa Ratkaisevaa suunnanmuutosta ei ole näköpiirissä Finanssialan voima liian suuri poliittiselle järjestelmälle Edellä kuvatuin keinoin olisi täysin mahdollista saada finanssikriisit talttumaan (vaimentaa), ehkäistä ei täysin voi eikä tarvitse Kapitalismi ilman konkursseja on kuin raamattu ilman syntiä

Lähteitä Koskenkylä Heikki (2012), Miten estetään finanssikriisejä tulevaisuudessa? Talous ja yhteiskunta 4/2012, ks. Laaja lähdekirjallisuus Ritholz, B. (2009), Bailout Nation, How greed and easy money corrupted Wall Street, New York: Wiley Haldane, A.(2012), The Dog and the Frisbee, speech at the Jackson Hole, August 2012 Ferguson, C. (2012) Rosvojen valtio, Helsinki:Terra Cognita Bagus, P. (2011) Euro eksyksissä, Helsinki: Eetos Taleb, N. (2010) Musta Joutsen, Helsinki: Terra Cognita Pikkarainen, P. (2005), Johtaako rahan runsaus ja luottojen kasvu krapulaan? Helsingin Sanomat, vieraskynä 19.4.2005