Kotihoidon hoitohenkilökunnan haavanhoidon osaaminen

Kotihoidon hoitohenkilökunnan haavanhoidon osaaminen Minna Ylönen, ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori, Turun hyvinvointitoimiala, hallinto minna.ylonen@turku.finen@rku.fi TtT opiskelija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Parasta aikaa 25.10.2018, Helsinki

Sosiaali- ja terveysministeriö 2009a

Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 2021

Potilas- ja asiakasturvallisuutta ja laatua parannetaan riskienhallinnan avulla Turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoinnilla estetään vahinkoja, vaaratilanteita ja toiminnan kannalta kielteisiä tapahtumia Potilas- ja asiakasturvallisuusriskit on huomioitu niin strategisessa kuin käytännön toiminnan riskienhallinnassa Vaaratapahtumien raportointi on yksi käytännön keino riskien tunnistamisessa Rakenteiden, prosessien ja tiedonkulun jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä turvallisuusriskien vähentämisen keinoja esim. asiakkaan/potilaan siirtymävaiheet hoito- ja palveluprosesseissa Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.

Esim. Hoitotyön tutkimussäätiö 2015. Painehaavan tunnistaminen ja ehkäisy aikuispotilaalla hoitosuosituksen implementointi

Laskimohaava Noin 1% aikuisväestöstä on joko avoin tai parantunut laskimohaava (Nelźen 2007, Posnett ym 2009) Suurin osa potilaista, joilla on laskimohaava, hoidetaan kotona (Probst ym. 2014) Potilaat kokevat: - Kipu (Ebbeskog & Ekman 2001, Hopkins 2004, Fagervik-Morton & Price 2009) - Vaikeudet peseytymisessä (Fagervik-Morton & Price 2009) - Sidokset eivät pysy paikoillaan (Fagervik-Morton & Price 2009) - Liikkumisen vaikeudet (Ebbeskog & Ekman 2001, Hopkins 2004, Fagervik-Morton & Price 2009) - Sosiaalinen eristyneisyys (Fagervik-Morton & Price 2009, Miller & Kapp 2015) - Haju (Ebbeskog & Ekman 2001, Hopkins 2004, Green ym. 2013) - Univaikeudet (Ebbeskog & Ekman 2001, Hopkins 2004) - Alakuloisuus (Ebbeskog & Ekman 2001, Hopkins 2004)

Description of nurses role in VLU (Venous leg ulcer nursing care) in UK (Probst ym. 2014) The registered nurse - Assess - Screen - Treat - Educate - All ages of patients and members of the community - Work with GP practices to provide nursing and medical care with both preventive and management focus. - Often the first health-care professional to be aware of patient with a leg ulcer.

Haavanhoito kotihoidossa Kaikissa hoitoympäristöissä on huomioitava resurssien tehokas käyttö: ammattilaisten tiedot ja taidot sekä käytettävät tuotteet (Probst ym. 2014 Euroopassa 70 % 90% haavanhoidosta tehdään muualla kuin sairaalassa hoitajien toteuttamana (Genet ym 2011) Asiakkaan koti -> hoitajien konsultaatiomahdollisuudet erilaiset kuin esim. sairaalassa (Clifford ym. 2007, Elliot & Dillon 2012, Gjevjon ym 2014) Väestö ikääntyy ja kotihoidossa hoidetaan yhä iäkkäämpiä ja monisairaampia asiakkaita (Lipszyk ym. 2012, Paljärvi 2012) Hyvä vuorovaikutus asiakkaan + läheisen ja hoitajien välillä on tärkeää -> hoitajat voivat vaihtua usein (Gjevjon ym. 2014) - Neljän viikon aikana voi toteutua 10 12 hoitajan käyntiä ja tämän lisäksi muiden asiantuntijoiden käyntejä (Friedberg ym. 2002, Gottrup ym. 2013) Kroonisen haavan hoitaminen kestää yleensä pitkään -> asiakkaan ja läheisten osallistaminen ja tukeminen omaan hoitoonsa Valaistus (Ribu ym. 2003, Friman ym. 2011) Ympäristön hygienia (Ribu ym. 2003, Friman ym. 2011) Ergonomia (Ribu ym. 2003, Friman ym. 2011)

Tarvitaan erityisen hyvää kommunikaatiota ja dokumentaatiota: kokonaisvaltainen näkökulma haavan hoitoon (Probst ym. 2014): - Hoitosuunnitelman tulee sisältää mm. asiakkaan o o o o o o o o o o fyysiset, psykologiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet taloudelliset tarpeet (mahd. tuen tarve) sairaudet toimintakyvyn kuvaus (mm. mahdollisuus osallistua haavanhoitoon) asenne, uskomukset ja mahdolliset pelot sosiaalinen verkosto (perhe/läheiset ja heidän odotuksensa ja mahdollisuutensa osallistua haavanhoitoon) harrastukset asiakkaan mahdollisten riskien arviointi: ravitsemus, ylipaino, tupakointi, stressin kokeminen, unenpuute, alhainen fyysinen aktiivisuus haavan ja sitä ympäröivän ihon tilanne (koko, haavapohjan kudostyyppi, erityksen määrä ja laatu) haavan haju, kipu, turvotus

Themes and sub-themes on nurses VLU nursing care knowledge gaps (Ylönen et al. 2014) Theme Sub-theme References VLU physiology and healing process VLU assessment Diagnosis, VLU healing Inspection of the ulcer and surrounding skin, inspection of both legs, palpating pedal pulses, ABPI, pain assessment, documentation, drawing VLU, photography, ulcer area measurement Bell 1994, Graham et al. 2001, Haram et al. 2003, Ribu et al. 2008, Smith-Strøm & Thornes 2008 Dealey 2001, Graham et al. 2001, Haram et al. 2003, Ribu et al. 2003, McMullen 2004, Clarke-Moloney et al. 2008, Smith-Strøm & Thornes 2008, Van Hecke et al. 2009, Walsh & Gethin 2009, Taverner et al. 2011, Weller & Evans 2012 Topical care and dressings Compression treatment Hand washing routines, ulcer cleansing, bed swab, frequency of dressing changes, different kind of dressings, taking care of the surrounding skin When and how to use compression, effectivenss of various types of compression Dealey 2001, Graham et al. 2001, Haram et al. 2003, Ameen et al. 2005, Clarke-Moloney et al. 2008, Smith-Strøm & Thornes 2008, Barrett et al. 2009, Van Hecke et al. 2009 Bell 1994, Jones & Nelson 1997, Dealey 2001, Graham et al. 2001, Haram et al. 2003, Ribu et al. 2003, Ameen et al. 2005, Clarke-Moloney et al. 2008,, Smith-Strøm & Thornes 2008, Barrett et al. 2009, Van Hecke et al. 2009, Weller & Evans 2012 Ylönen ym. 2014

Näyttää siltä, että hoitajat eivät käytä riittävästi laskimohaavan paranemista ja potilaan hyvinvointia tukevaa näyttöön perustuvaa tietoa. (Ylönen ym. 2014.) Jos hoitajilla ei ole riittävästi näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa taustalla - Laskimohaavan paraneminen saattaa viivästyä (esim. jos infektion tunnistaminen viivästyy) - Potilaalle voi aiheutua tarpeetonta lisäkärsimystä (esim. kipu) ja epämukavuutta (esim. eritys, haju, liikkuminen) (Ylönen ym. 2014)

Haavanhoidon lisäosaamista hoitohenkilökunnan itsearvioinnin (STM 2014) perusteella tarvitaan: - Haavanhoitotuotteiden käyttäminen - Haavanhoitotuotteiden vaikutukset - Haavanhoidon arviointi - Haavanhoidon ja seurannan kirjaaminen Itsearviointi todellinen tieto? (mm. Ylönen ym. 2017) Hoitajat oppivat yleisimmin kollegoilta (esim. Ylönen ym. 2017)

Koko hyvinvointitoimiala; Braden - riskiluokkien jakauma vuosittain % 100 6,13 7,2 6,67 6,64 8,04 8,5 11,15 90 22,89 80 70 42,74 39,5 45,24 46,4 45,69 45,09 % 60 52,92 50 63,27 40 30 20 10 0 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Korkea riski 6,13 7,2 6,67 6,64 8,04 8,5 11,15 22,89 Keskisuuri riski 42,74 39,5 45,24 46,4 45,69 45,09 52,92 63,27 Matala riski 51,13 53,3 48,09 46,96 46,27 46,41 35,93 13,84 Bergström ym. 1987

Kotihoito; Braden -riskiluokkien jakauma vuosittain % 100 0 90 8,15 11,76 12,22 25,71 32,26 19,32 28,57 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Korkea riski 0,42 0,54 0 0 0 2,27 0 0 Keskisuuri riski 8,15 11,76 12,22 25,71 32,26 19,32 28,57 0 Matala riski 91,43 87,7 87,78 74,29 67,74 78,41 71,43 100 Bergström ym. 1987

Painehaavojen ennaltaehkäisy kysely Syksyllä 2016 Belgiassa kehitetty strukturoitu lomake (Beeckman ym. 2010) sähköisesti - Kyselylomake koostui 26 kohdasta ja niistä jokaisessa on 4 väittämää, joista yksi on oikein. Jokaisesta oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen. 458 vastausta - 69,2% lähi-/perushoitaja - 24,9% terveyden-/sairaanhoitaja - 5,9% muu ammattiryhmä

Painehaavan ennaltaehkäisy -kyselyn vastausten pistejakauma koko toimialalla (n=458) Beeckman ym 2010

Beeckman ym 2010

Haavakartoitukset; kotihoidossa hoidettavat haavat hoitajien vastausten perusteella/kpl Haavatyyppi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Säärihaava 36 (46.2%)* 42 (68.8%)* 51 (53.7%)* 31 (50.0%)* 33 (52.4%)* 31 (50.8%)* 29 (47.5%)* Painehaava 17 34 24 23 29 26 31 Diabeteshaava 8 2 11 4 11 4 0 Muu 19 43 42 54 57 55 63 Yhteensä 80 (30.3%)* 121 (41.7%)* 128 (33.5%)* 112 (33.1%)* 97 (30.1%)* 116 (35.9%)* 123 (37.3%)* * Osuus koko toimialan ao. haavatyypistä

Haavakartoitukset; haavan paranemista hidastavat tekijät kotihoidossa hoitajien vastausten perusteella/kpl Haavatyyppi 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Infektio 25 38 38 31 36 21 23 Diabetes 25 40 34 38 46 29 47 Anemia 16 13 6 9 8 3 7 Liikkumattomuus/paine 30 48 45 52 72 64 72 Huono ravitsemustila 21 48 12 25 45 26 31 Lääkitys 25 34 18 39 40 37 45 Allergiat 3 6 3 6 3 4 3 Psyykkiset tekijät 0 0 7 13 13 8 18 Hoitoon sitoutumaton 3 8 6 18 20 11 23 Muu 11 12 13 26 36 19 28 Yhteensä 159 247 182 257 319 222 297

Haavakartoituksen tuloksia Haavojen mittaaminen on lisääntynyt Haavatyypin tunnistaminen edelleen puutteellista Kaikkia haavoja ei ole diagnosoitu lääkärin toimesta Haavan paranemista hidastavia tekijöitä tunnistetaan jatkuvasti paremmin Asiantuntijakonsultaatiot ovat lisääntyneet Haavan hoitoa jatketaan liian pitkään samalla tavalla, vaikka valittu menetelmä ei ole paranemisen kannalta paras mahdollinen (vaikutuksen arviointi puutteellista)

Lähteet Ameen J., Cull A.M. & Peters M. 2005. Impact of tele-advice on community nurses knowledge of venous leg ulcer care. Journal of Advance Nursing 50(6), 583-594. Barrett S., Cassidy I. & Graham M.M. 2009. National survey of Irish community nurses leg ulcer management practices and knowledge. Journal of Wound Care 18(5), 181-190. Beeckman D., Vanderwee K., Demarré L., Paquay A., VanHecke A. & Defloor T. 2010. Pressure ulcer prevention: Development and psychometric validation of a knowledge assessment instrument. International Journal of Nursing Studies 47(4), 399 410. Bell M. 1994. Nurses knowledge of the healing process in venous leg ulceration. Journal of Wound Care 3(3), 145-150. Bergström N., Braden B.J., Laguzza A. & Holman V. 1987. The Braden scale for predicting pressure sore risk. Nursing Research 36(4), 205-210. Clarke-Moloney M., Keane N. & Kavanagh E. 2008. Changes in leg ulcer management practice following training in an Irish community setting. Journal of Wound Care 17(3), 116-121. Dealey C. 2001. Case study methodology in tissue viability. Part 2: a study to determine the levels of knowledge of nurses providing care for patients with leg ulcers in an acute hospital setting. Journal of Tissue Viability 11(1), 28-34. Ebbeskog B. & Ekman S.L. 2001. Elderly persons ezperiences of living with venous leg ulcer: living in a dialectal relationship between freedom and imprisonment. Scandinavian Journal of Caring Sciences 15(3), 235-243. Edwards H., Courtney M., Finlayson K., Lewis C. & Lewis L. 2005. Improved healing rates for chronic venous leg ulcers: Pilot study results from a randomized community nursing intervention. International Journal of Nursing Practice 11(4),169-176. Friedberg E., Harrison M.B. & Graham I.D. 2002. Current home care expenditures for persons with leg ulcers. Journal of wound, ostomy, and continence nursing : official publication of The Wound, Ostomy and Continence Nurses Society / WOCN 29(4), 186-192.

Friman A., Klang B., & Ebbeskog B. (2011). Wound care by district nurses at primary healthcare centres: a challenging task without authority or resources. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 25(3), 426 434. Genet N., Boerma W.G., Kringos D.S. ym. 2011. Home care in Europe: a systematic literature review. BioMed Central health services research 11. Gjevjon E.R., Eika K.H., Romøren T.I. & Landmark B.F. 2014. Measuring interpersonal continuity in highfrequency home healthcare services. Journal of Advanced Nursing 70(3), 553-563. Gottrup F., Henneberg E., Trangbaek R. ym. 2013. Point prevalence of wounds and cost impact in the acute and commuity setting in Denmark. Journal of Wound Care 22(8), 413.422. Graham I.D., Harrison M.B., Moffat C. & Franks P. 2001. Leg ulcer care: nursing attitudes and knowledge. The Canadian Nurse 97(3), 19-24. Green J., Jester R., McKinley R. & Pooler A. 2013. Patient perspectives of their leg ulcer journey. Journal of Wound Care 22(2), 64-66. Haram R.B., Ribu E. & Rustøen T. 2003. An evaluation of the leg and foot ulcer trearment provided in Oslo. Journal of Wound Care 12(8), 290-294. Hoitotyön tutkimussäätiö. 2015. Painehaavan tunnistaminen ja ehkäisy aikuispotilaalla hoitosuositus. Saatavilla: http://www.hotus.fi/painehaavan-ehkaisy-ja-tunnistaminen-aikuispotilaan-hoitotyossa-1 Hopkins A. 2004. Disrupted lives: investigating coping strategies for non-healing leg ulcers. British Journal of Nursing 13(9), 556-563. Jalonen L. & Ylönen M. 2014. Haavanhoidon osaamisen kehittäminen. Haava 17(2), 28-29. Jalonen L. & Ylönen M. 2015. Haavat hallintaan. Super 11/2015, 22-23. Haastatteluartikkeli. Jalonen L. & Ylönen M. 2016. Haavakartoitus paljasti koulutustarpeet. Sairaanhoitaja 89(7), 32-37. Jalonen L. & Ylönen M. 2016. Näyttöön perustuva haavanhoito. Teoksessa: Laaksonen C., Kuukasjärvi A. & Ylönen M. (toim.) Tutkimusklubit hoitotyötä kehittämässä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 228. Juvenes Print, Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 17-22.

Jones J.E., & Nelson E.A. 1997. Evaluation of an education package in leg ulcer managament. Journal of Wound Care 6(7), 342-343. McMullen 1994. 2004. The relationship between pain and leg ulcers: a critical review. British Journal of Nursing (Tissue Viability Supplement) 13(9), 30-36. Miller C. & Kapp S. 2015. Informal carers and wound management: an integrative literature review. Journal of Wound Care 24(11), 492-497. National Pressure Ulcer Advisory Panel. Saatavilla: http://www.npuap.org/ Nelźen O. 2007. Epidemiology of venous ulcers. Teoksessa: Venous Ulcers (toim. Bergan J.J. & Shortell CK.) Elsevier Academic Press, Oxford, UK, 27-42. Paljärvi S. 2012. Muuttuva Kotihoito. 15 vuoden seurantatutkimus Kuopion kotihoidon organisoinnista, sisällöstä ja laadusta. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Posnett J., Gottrup F., Lundgren H. & Saal G. 2009. The resource impact of wounds on health care providers in Europe. Journal of Wound care, 18, 154-161. Probst S., Seppänen S., Gethin G. et al. 2014. EWMA Document: Home Care - Wound Care. Journal of Wound Care 23(5 Suppl), S1-S44. Ribu E., Haram R.B., Rustøen T. 2003. Observations of nurses treatment of leg and foor ulcers in community health care. Journal of Wound, Ostomy and Continence Nursing: Official Publication of the Wound, ostomy and Continence Nurses Society/WOCN 30(6), 342-350. Smith-Srøm H. & Thornes I. 2008. Patient safety regardíng leg ulcer treatment in primary health care. Nordic Journal of Nursing Research and Clinical Studies/Vård i Norden 28(3), 29-33. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009a. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä Suomalainen potilasturvallisuus strategia 2009 2013. Yliopistopaino, Helsinki. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72272/potilasturvallisuus_julkaisu_2009_3_verkko_ UP.pdf?sequence=1%20[in%20Finnish

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Selvitys kuntien hoitotarvikejakelusta. STM:n raportteja ja muistioita 28. https://stm.fi/julkaisu?pubid=urn:isbn:978-952-00-3514-3 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80352 Taverner T., Closs S.J. & Briggs M. 2011. Painful leg ulcers: community nurses knowledge and beliefs, a feasibility study. Primary Health Care Research & Development 12(4), 379-392. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Juvenes Print, Tampereen yliopistopaino. Saatavilla: https://thl.fi/documents/10531/104871/opas%202011%2015.pdf Van Hecke A., Grypdonck M., Beele H., De Bacquer D. & Defloor T. 2009. How evidence-based is venous leg ulcer care? A survey in community setting. Journal of Advanced Nursing 65(2), 337-421. Walsh E. & Gethin G. 2009. The lived experience of community nurses treating clients with leg ulcers. British Journal of Community Health Nursing 14(9), 24-29. Weller C. & Evans S. 2012. Venous leg ulcer management in general practice. Practice nurses and ecidencebased guidelines. Australian Family Physician 41(5), 331-337. Ylönen M., Stolt M., Leino-Kilpi H. & Suhonen R. 2014. Nurses knowledge about venous leg ulcer care: a literature review. International Nursing Review 61, 194-202. Ylönen M., Viljamaa J., Isoaho H., Junttila K., Leino-Kilpi H. & Suhonen R. 2017. Internet-based learning programme to increase nurses knowledge level about venous leg ulcer care in home health care. Journal of Clinical Nursing 26, 3646-3657

Kiitos