1 MUISTIO Kyläilta Äijälän koululla 10.12.2013 kello 18 20.20 Läsnä oli noin 60 henkilöä kyläläisiä ja kunnan edustajia mm. Koulutoimenjohtaja Juha Tolonen Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Arja Paakkinen Kasvatustoiminnan johtaja Kaarina Westman Äijälän päiväkodin hallinnollinen johtaja Maija Sysmäläinen, lastentarhanopettaja Kirsi Häkkinen ja päivähoitaja Kirsi-Marja Trygg Äijälän koulun johtajaopettaja Liisa Räsänen, esikoulunopettaja Terttu Hokkanen Kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsenet Lari Hassel ja Laura Ahonen (myös kouluverkkotyöryhmän jäsen) Kunnanhallituksen jäsen Marko Manninen Kunnanvaltuutetut Antti Puupponen ja Eero Sysmäläinen Äijälän koulun vanhempaintoimikunnan jäsen Katariina Lievonen toivotti osallistujat tervetulleiksi kyläiltaan Äijälän koululle. Miksi olemme kokoontuneet kyläiltaan? Lehdistä luettu ja liikkuu huhuja siitä, että myös Äijälän koulu on lakkautusuhan alla. Myös päiväkodin tilanne askarruttaa. Tällainen on valitettavaa ja reagoidaan siihen. Kunnan valtuutetuille ja hallituksen jäsenille tarkasti esitetty eilen (ma 9.12.2013) faktoja kirjelmällä. (tämä jaettu myös kouluverkkotyöryhmälle?) Usein ulkopaikkakuntalaisten kanssa keskustellessa vieraat ihmiset kysyvät ensimmäisenä, onko kylällä oma koulu ja päiväkoti? Hieno asia, että sellaiset on meillä Äijälän kylällä. Katariina esitteli karttaa, johon Äijälän koululaiset merkanneet keltaisen täplän kotipaikan kohdalle. Lisäksi pienemmillä, punertavilla nuppineuloilla, karttaan on merkattu alle kouluikäiset. Nuppineuloja on paljon rykelmissä. Äijälään on muuttanut viimeisen 10 vuoden aikana 23 lapsiperhettä, 10 rakentanut oman talon. Rakentaminen sivukylälle ei maksa kunnalle mitään, tontin omistaja itse maksaa kustannukset. Äijälään on syntynyt tänä vuonna 11 lasta. Katariina näytti oppilasennusteen. Syntyvyysluku kertoo sitä, että myös päiväkodissa riittää lapsia. Päiväkodin käyttöaste 90 prosenttia, päiväkotia tarvitaan myös jatkossa. Kiinteistöt meillä ovat iäkkäitä, mutta siinä kunnossa että niissä pystyy hyvin toimimaan. Huoltajat ovat tyytyväisiä kiinteistöihin, jotain pieniä juttuja kaivataan tehtäväksi, mutta ei mitään isoja. Miltä oppilasennuste näyttää opettajan silmin? Liisa Räsäsen puheenvuoro: Liisa kertoi omaa laaja-alaista työhistoriaansa lyhyesti. Hän on jäämässä ensi keväänä eläkkeelle. Koko ajan oppilaita tullut Äijälän kouluun lisää. Koulu toimii hyvin, seurantaloa tarvitaan liikuntaan ja juhliin. Opetussuunnitelmaa pystytään hyvin toteuttamaan, lähimaastot tarjoavat hyvät puitteet mm. hiihtämiseen ja ulkoiluun. Lapset hiihtävät koulun ympärillä kulkevaa latua 7 Luokkiin mahtuu hyvin, isot luokat. Käytävätilat pidetään järjestyksessä. Ilman uutta älytaulua pärjätään hyvin. Vanhempien näkökulmia tulevaan opetussuunnitelmaan on kysytty. Äijälän koulussa pystytään toteuttamaan joitain asioita paljon paremman kuin opetussuunnitelma vaatii. Täällä ylivertaista on yhdessä tekemisen taito. Eri-ikäiset touhuavat yhdessä, luonnonläheisyys. Hyvinvointi ja turvallisuus: koulukuljetuksissa on vain osa lapsista. Hyväkuntoisia koululaisia, liikkuvat paljon, tekevät paljon itse, oppilaat myös tasapainoisia. Asiasta ei ole mitään tutkimusta, mutta 40 vuoden kokemuksella voi hyvin
2 sanoa asian olevan näin. Liisa toivoo että kyläkouluja pidettäisiin yllä ja kuluja lasketaan muutenkin kuin järjestelläkseen numeroita. Liisa tyytyväinen siihen, miten omaa perustyötä pystyy tekemään. Välillä suhteessa muihin ehkä enemmän ns. erityislapsia. Pienessä koulussa eläminen ja oleminen onnistuvat hyvin, ei ehkä niinkään isossa koulussa. Lapset ottavat toisensa hyvin huomioon. Tietysti myös normaaleja pieniä ongelmia on, kuten jokaisessa koulussa. Kiinteistö on toistasataa vuotta vanha. Seinät opettavat. Rakennus ei ole niin huono, ettei tätä voisi kunnostamalla saada pysymään hyvänä. Hirsirakenteissa ei ole mitään suurta ongelmaa. Ehkä sähköjä ja viemäreitä uudistetaan jne. Lievonen: Aika lailla puskista tuli tieto, että Äijälän päiväkoti ollaan sulkemassa. Mikä fiilis päiväkodilla jos päiväkoti lähtee ja paljon lapsia tulossa hoitoon? Päiväkodin lastentarhanopettajan Kirsi Häkkisen puheenvuoro: Hoitajat eivät ole lainkaan olleet huolissaan päiväkodin kunnosta. Lehdestä saivat lukea että päiväkoti ollaan sulkemassa. Pari vuotta on ollut ahdasta, tällä hetkellä 12 lasta jonossa, hoidossa on pientä porukkaa. 10 alle kolme vuotiasta oli syksyllä hoidossa. Nyt alle 3-vuotiaita on hoidossa 5. Tiloista: lasten määrä on lisääntynyt, ryhmis perustettu vuonna 1990, jolloin 12 lasta. 2003 muuttui päiväkodiksi. Paikkaluku oli tuolloin 18. Henkilöstörakenne on muuttunut siten, että nyt paikkoja 21. Lapsia on tullut paljon lisää. Hiilidioksidin määrä nousi suureksi, nyt ilmastointilaitteen avulla tilanne hallinnassa. Tiloja toivotaan joko lisää entiseen tai läheltä vastaavat tai korvaavat tilat. Tilantarve selkeä. Sijainti päiväkodilla ihanteellinen, seurantaloa käytetään jumpassa, koulun kenttä vieressä, jossa voi harjoitella mm. luistelua. Eskariin siirtyvien tiimoilta tehdään yhteistyötä. Lievonen: Mikä on viimeisin tilanne liittyen Äijälän päiväkotiin? Kasvatustoimen johtaja Kaarina Westmanin puheenvuoro: Ei säpsähtänyt tiedosta että Äijälän päiväkoti suljetaan. Äijälästä ei päiväkotia lakkauteta, vaan etsitään tilavammat tilat. Kahta omakotitaloa on käyty katsomassa. Päiväkodista on kuullut paljon hyvää. Nyt on se aika, että pitää miettiä missä tiloissa jatketaan. Ryhmiksiä on lakkautettu 10 vuoden aikana kuusi tilojen epäkäytännöllisyyden vuoksi. Äijälän tilat ovat menneet läpi, ryhmäkokoa tulisi pienentää, mikäli niissä voisi jatkaa. Kaarina kertoi, että vastaa mielellään kysymyksiin ja kehotti olevan luottavaisin mielin. Voidaanko retkitupa unohtaa, kysyi Räsänen. Westmanin mukaan kaikki ovat samalla viivalla, Haapalan retkitupa, nykyinen päiväkoti ja kaksi omakotitaloa. Mikäli Haapalan koulu lakkautuu, sinne ei myöskään päivähoitoa. Onko käynyt retkituvalla ja onko sopiva päivähoitokäyttöön? Westman on käynyt, turvallisuus ydinasia, tarvitsisi mittavia investointeja. Tämä lisäisi investointeja ja kuljetuskuluja. Marianne Huhtala kysyi investointi/korjaustarpeesta. Juhani Vapaa-aikatoimi luopumassa retkituvasta, jolloin lähellä oleva rakennus tuli yhtenä vaihtoehtona kyseeseen. Ehkä päiväkoti jatkaa, lisäksi ryhmis? Kyläläisten apua tarvitaan myös. Etuna retkituvalla se, että on yhdessä koulun kanssa. Ensisijaisesti tutkitaan mahdollisuus löytää tilat Äijälästä. Tilannetta päiväkodin myynnin suhteen ei ole budjetoitu vielä hänen mukaansa. Räsänen kysyi, tuliko eilisessä hallituksen kokouksessa linjauksia?
3 Ei mitään sellaisia linjauksia. Entistä useamman tenavan hoito pitää pystyä järjestämään, kyseessä lakisääteinen toiminta ja tilanne päivähoidon osalta hyvä. Lievonen kysyi Westmanilta aikataulua, milloin laskelmat valmiina, ei osannut sanoa. Tolonen sanoi, että ei mene kauaa laskelmien tekemiseen. Miltä Äijälän tilanne kuulostaa ja miten kytkeytyy kunnan katastrofaaliseen tilanteeseen? Isoja asioita liikkuu, ensi viikolla seutukuntien valtuustojen seminaari Peurungassa. Kolme selvitysmiestä on tekemässä kuntarakenneselvitystä isolla alueella. Ensi vuoden keväällä selvitysmiehet tulevat tekemään ehdotuksen millainen kuntarakenne voisi tulla kyseeseen täällä. Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokous on ensi viikolla. Taloustilanne Laukaassa: Hallitus kävi eilen pitkän keskustelun ja hyväksyi sopeuttamisohjelman esitettäväksi valtuustolle. Vaikea tilanne on tällä hetkellä meillä. Toimintamenot eivät ole sopusoinnussa menojen kanssa. Tästä epäsuhta, jota yritetään kuroa muutaman vuoden aikana kiinni. Erilaisia malleja eri hallintokunnissa miten voidaan sopeuttaa. Kouluverkko on yksi niistä. Äijälän koulu mukana sen vuoksi, että kaikki alle 100 oppilaan koulut tutkitaan, tilanne 2020 asti. Perusopetuksessa oppilasmäärä kunnassa kasvaa 30 50 joka lukuvuosi. Tasaisesti kasvaa vuosikymmenen loppuun asti. Pienistä kouluista on hyvä tilanne Valkolaa lukuun ottamatta, siellä oppilasmäärä pienenee. Äijälässä ja Haapalassa oppilasmäärä kasvaa, aikalailla samankokoiset koulut. Kuusassa oppilaita nyt 70, tupaten täynnä, siellä neljä seuraavaa vuotta tasaiset, ei kasvua, sitten jopa laskee. Suurimmat ryhmät Kuusan koululla (yhdysluokkia vielä). Tuntiopettaja jakaa isoja ryhmiä. Valkolassa ollaan menossa kahden opetusryhmän malliin, yhdellä vähennetään. Tarvaalassa oppilaita 20 25, Saviolla kasvaa noin 45:een, Vuonteella 30 huitteilla, kasvusuunta sielläkin. Leppävesi kasvaa 100 seuraavan 3-4 vuoden aikana, samoin Vihtavuori, kirkonkylä jossain vaiheessa kääntyy laskuun. Oppilasmäärien suhteen ei mitään hätää. Kouluverkkoselvitystyöryhmän (jossa pj Arja Paakkinen, jäsen Laura Ahonen) viimeinen palaveri oli tänään iltapäivällä. Tarkastellaan oppilasmääräennusteita. Laukaaseen noin 200 uutta asukasta/vuosi, noususuuntainen kehitys myös lapsien suhteen. Hyvä tilanne, arvokkaana pidetään sitä, että kyläkouluja pidetään jäljellä. Kolme 2-opettajaista, lisäksi kolmeopettajaisia ja Kuhaniemellä tilanne se, että laskeva suunta oppilasmäärässä. Kuhaniemen alueeseen vaikuttaa Kantolan ja Liisaniemen sillan alueen rakentaminen. Kouluverkkotyöryhmässä katsotaan tilannetta siten, että myös investoinnit tulee ottaa huomioon. Pohjoisen alueen koulut eivät mahdu nykyisiin kouluihin, onko järkevää investoida niin että kaikki mahtuvat yhteen kouluun vai pidetäänkö koulut ennallaan. Pohjois-Laukaa ei ole ensisijainen suunta. Nopeita pikavoittoja ei tältä alueelta saa. Kokonaisuutta tarkastellessa pohditaan, että toimintoja pitäisi sopeuttaa, mutta miten se tehdään? Mitkä asiat vaikuttavat koulujen lakkautusuhkaan? Oppilaspaikkojen kustannuksista on puhuttu paljon. Kunnanjohtaja on puhunut yhden oppilaan opetuskustannuksista (kunnanjohtajan pitämä info 22.11.2013). Oppilaskohtaisia kuluja kun katsotaan, kiinnitetään huomiota esim. englanninopettajan ja erityisopettajan kuluihin, kiinteistökuluihin jne. Kaikki tekijät pyritään ottamaan huomioon. Tolonen kertoi mm. Lankamaan ja Kärkkään koulujen lakkautuksesta. Jälkikäteen katsottuna niiden lakkauttaminen ollut järkevää (esitetty epäilyjä siitä, ettei lakkautuksista ollut juuri taloudellista hyötyä). Kuljetukset eivät näy laskelmassa perusopetuksen kustannukset v. 2012. Myöskään eskarit eivät sisälly ko. laskelmaan. Palvelujen ostot taulukossa tarkoittaa ruoka- ja koulutuspalveluja Kiinteistökuluihin kuuluu sisäiset vuokrat. Eskareiden kulut jyvitetty tilan suhteessa.
4 Pentti Rossi: Huomasin, että tuossa taulukossa (perusopetuksen kustannukset 2012 yhteensä) on 114 000 euron laskuvirhe (ohjelmaan syötetty väärä kaava, joka heitti 114 000 liikaa yhteenlasketuksi summaksi). Kyseessä on virallinen tilinpäätösasiakirja, joka on kaikkien nähtävillä. Mutta kyseessä on luonnos, jossa voi olla virheitä. Huhtala kysyi talousluvuista: sisäiset vuokrat viime vuonna 37 000. Tälle vuodelle 48 000? Onko osasyynä pääomalle laskettu 5 000 lisätty vuokraan? Äijälän koulussa ei pitäisi olla enää paljon (kirjanpidollista) poistettavaa. (Laskelmissa voi olla virheitä, sanoi Tolonen.) Virva Liimatainen: Onko aika randomia tehdä päätöksiä talouslukujen perusteella jos laskelmat voivat sisältää virheitä eivätkä kerro todellisuutta? Tilanne katsotaan opetusryhmien mukaan, miten niissä voidaan säästää, mitä kuluja tulee lisää, esim. kuljetukset. Eivät laske kustannuksia kouluruokailuilla tms. koska suurin piirtein samansuuruiset kustannukset koulusta riippumatta, myös koulukirjojen osalta sama. Kiinteistökulu on ainut mitä voi verrata. Kysymys: Ryhmäkoot kasvavat, säästetään parin opettajan palkat, häiriökäyttäytymistä lisää, onko niiden kuluja ja vaikutuksia mietitty? Ryhmäkoko uudessa tilanteessa otetaan huomioon. Ei lähdetä siitä, että ryhmäkokoa nostetaan. Rossi: Onko numeroista saatavissa miten tarkkaa tietoa, asioita käsitellään ja päätetään muiden taulukoiden kanssa? Mitkä taulukot ovat käytössä kun asiat esitellään päättäjille? Yhden opetusryhmän kustannukset tiedetään (arvio), erilaisia palkkausperusteita. Kiinteistökulut pystytään laskemaan (sisäiset vuokrat). Kuinka paljon kuljetuskustannukset nousevat, se on vaikea laskea. Minkälaiset työjärjestykset, millainen kuljetuskalusto jne. Väliin tulevia muuttujia niin paljon, että yksi muuttava perhe voi muuttaa tilanteen toisenlaiseksi. Lari Hassel: Tarvaalan miehet ovat huomanneet saman laskuvirheen. Saviolla kahdenkin oppilaan vaikutus lopputulokseen (perusopetuskustannukset per oppilas) on merkittävä. Tilinpäätöksestä löytyy oikeat tiedot. Vuokraan palatakseen Huhtala varmisti, että kulut sisältää sähkön, veden ja kiinteistöhuollon. Onko suunnitelmissa tehdä energiansäästämiseksi toimia? Kunta on ollut mukana energiansäästökampanjassa. Räsänen kertoi, että vedenkulutus Äijälässä laskenut, kierrätys toimii paremmin. Opetusryhmän kulut kutakuinkin samat oli ryhmäkoko 10 tai 24. Liisa ehdotti, että ensi vuonna nuori opettaja Äijälän kouluun (jolloin pienemmät palkkakustannukset). Laukaassa päivähoidon ja koulutoimen kulut Keski-Suomen pienimmät. Kuljetuskustannuksia vaikeahko jyvittää. Helpompi laskea kustannukset niin, ettei kuljetuskustannuksia lisätä niihin. Kuljetuskustannukset otetaan huomioon kun kokonaisuutta ajatellaan. Keskimääräiset kuljetuskustannukset n. 1200 /oppilas. Luontevaa ratkaisua yhdistää Pohjois-Laukaan kouluja ei tunnu löytyvän tämän päiväsen kokouksen pohjalta (kasvun ja oppimisen ltk) Räsänen: Miten kunnan säästötavoite näkyy tulevaisuudessa. Pohditaanko samoja asioita vuoden tai kahden päästä? Ei tiedetä mitä tapahtuu, luultavasti ei ihmeitä.
5 Ongelmia joita ihmisten pitäisi ratkaista, ihmeet ovat muualla. Huhtala kysyi, paljonko opetusryhmiin mahtuisi Äijälässä. Räsänen arveli, että puolet lisää. Yhdysluokka, jossa erityisryhmä, silloin 4-5 lisää. Kuusassa 1-2 lk. 24 oppilasta, kipurajalla niin iso oppilasryhmä, jaetaan tuntiopettajalla pienempiin ryhmiin. Kysymys yleisöstä: Onko Äijälän koulun tulevaisuus vaakalaudalla vai ei? Onko suunnitelmia siitä, että koulu pitäisi ajaa alas? Ei suunnitelmia alas ajamiseksi. Taloudellisen tilanteen tietäen meidän pitää olla mukana. Mitä menneen talven lumia esitellään kuntapäättäjille? kysyttiin viitaten Tolosen luonnokseen Perusopetuksen kustannukset 2012, joka koko ajan näkyvissä taululla. (tällä viitattiin keskusteluun, jossa pohdittiin, mihin laskelmiin ja tietoihin, oppilasmääriin ym. päättäjät ja kouluverkkoselvitysryhmä päätöstänsä perustaa) Ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaa lukenut Huhtala kysyi: Paljon tontteja reservissä myymättä. Katsotaanko koulutoimen ja kaavoituksen kanssa yhdessä? On arvioitu miten kaavoitus ja rakentaminen muuttavat alueen tilannetta. Teitä ja vesijohtoja ei kaikkia rakenneta kerralla. Rauno Hyvönen: Mitä peruskorjauksia, onko home tai muita ongelmia? (yleisesti kunnassa) Kirkonkylään valmistuu keskuspäiväkoti/koulu. II-vaihe siirtyy vuodella eteenpäin. Kuhankoskella on silmällä pidettävä tilanne. Kuusaassa ehkä tulossa lähivuosina remonttia. Leppävesi ok. Lievestuore 1-6 ok. Savio peruskuntoinen. Tarvaala ja Valkola samassa tilanteessa. Vehniä ok. Vihtavuori ok Vuontee ok Äijälä ok Ylläpitokorjausta pitäisi pitää. Investoinnit johtuvat mm. kirkonkylän sisäilmaongelmista. Kiinteistöpuolen kanssa sovittu, että koulujen kohdalta laitetaan nykyinen tilanne ja mitä on odotettavissa. Mika Vornanen käynyt arvioimassa mitä muutostöitä tulisi tehdä eri vaihtoehdoissa. Sama koulupuolella, mitä muutostöitä tulevaisuudessa odotettavissa? Huhtikuussa 2013 kiinteistötarkastus on tehty. Monissa sisäilmaongelmia, myös muualla kuin Kirkonkylällä. Lievestuore 7-9 (ei peruskorjata vanhaa), Vehniällä korjataan, vaihdetaan mattoja jotka aiheuttaneet ongelmia, haitallisia yhdisteitä. Sydän-Laukaa on jo korjattu. Myös Leppävedellä pitää vuoden vanhaan taloon vaihtaa mattoja tilaelementeistä, materiaalit eivät keskustele keskenään. Huhtala kysyi Arja Paakkiselta (kouluverkkotyöselvityksen pj.): Mitä mielessäsi liikkuu kunnanhallituksen eilisen päätöksen jälkeen? Paakkinen:
6 Talousarvio meni sellaisenaan läpi, monenlaisia muutosesityksiä tuli. Esityksiä muutoksiksi tulee, äänestämään päästään valtuuston kokouksessa. Kouluverkkoselvityksessä tekstissä olisi voinut lukea: kaikki koulut käydään läpi ja analysoidaan miten opetus järjestetään. Mitään koulua ei eilisen hallituksen päätöksen perusteella olla sulkemassa, sitä ei tapahdu. Kolme eteläisen koulun nimeä oli esillä, kaikki ovat tarkasteltavina nyt. Pitäisi ajatella ja suunnitella pidemmälle kuin kolme vuotta. Joistain tiedetään, että tarvitaan perusremontteja. Myös ala- ja yläkoulusuunnitelma esillä, riittävätkö yläkoulut? Monta asiaa on pohdittavana. Jatkavat joulun jälkeen. Kiinteistöpuoli saa tehtäväkseen selvittää eri vaihtoehtoa, 3-4 vaihtoehtoa joita syvemmin aletaan keskustella ja pohtimaan. Työryhmä ei tee päätöksiä mitkä koulut lakkaa tai siirretään mihinkin. Kyläkouluja Laukaassa olisi hyvä olla, mutta missä niiden olisi hyvä olla? Kasvun ja oppimisen lautakunnalta velvoitetaan löytyvän säästöjä. Niillä ei päästä mitä budjettiin on kirjoitettu. Meillä (kouluverkkotyötyhmä) on linja siinä, että kouluverkkoa tarkastellaan ja onko siinä tiivistämisen tarvetta? Mikäli työryhmä löytää hyvät vaihtoehdot, jotka valtuusto hyväksyy. Ei mene takuuseen, että niihin summiin päästään mihin pitäisi. Meidän pitää ajatella mitä rakenneratkaisuja tehdään, se kumuloituu tulevaisuudessa. Talousarviossa on kumuloitunutta alijäämää, uhka Laukaan kunnalle, suunta täytyy korjata. Liipaisimella koko systeemi, päättääkö Laukaa itse kouluverkosta vai päättääkö sen joku muu? (kriisikunta-ajatus) Riikka Jäppinen totesi, että kyseessä lakisääteisiä palveluja, jotka kunnan tulee järjestää. Kustannukset ovat maakunnan halvimmat tällä hetkellä! Kirjastot, musiikkiopetuksen järjestely ym. ei helppoja ratkaisuja ole. Pystyykö säästöä vielä syntymään kun jo maakunnan halvimmalla taksalla pystytään jo nyt toteuttamaan. Voiko säästää vapaa-aikatoimesta yms? Pyritään siihen, että päiväkoti ja koulu olisivat pienen lapsen lähellä. 9.1. kokoonnutaan kyläiltaan Haapalan ja Äijälän kanssa. (Tolonen laittaa kutsun erikseen) Tilaisuuden tarkoitus: käydään läpi mitä malleja on olemassa, taulukko päivitetään! Taloustilanne katsotaan läpi, koko kunnan talouden kehitys (niitä ei nyt käydä läpi). Uudet oppilasennusteet kylältä, osataan päivittää ne ajan tasalle. Näistä kerrotaan enemmän tammikuussa. Kuullaanko kyläläisiä ja otetaanko kyläläisten äänet kuuluviin? Äijälässä koulun ja päiväkodin asiat liittyvät tiiviisti yhteen. Huhtala toivoi, että 9.1. olisi mukana myös päiväkodin tilanne. Paakkinen totesi, että pedagogisesti paras varmaan ettei olisi yhdysluokkia. Räsänen kertoi, että kun hän oli isossa koulussa opettajana, ajatteli että yksi luokka on parempi. Nyt ajatus, että yhdysluokat ovat hyviä jopa parempia. Yhdysluokalla voi olla jopa terapeuttinen vaikutus. Paakkinen lupasi ottaa tämän tiedonmurusen huomioon. Räsänen: Kärjistäen illan antia: kunnanhallitus ei tee päätöksiä. Se sitoo talousarviollaan että päätöksiä on tehtävä. Voidaan ennustaa sitä, mitä itse aiomme tehdä. Olemme ennustettavia miten ihmisinä toimitaan. Mikä on linja mitä tavoitellaan. Pelastummeko nyt ja olemmeko samassa tilanteessa kahden tai kolmen vuoden päästä? Onko kirkolla tarkoitus jatkaa vanhoissa homeisissa tiloissa? II-vaihe maksaa 15 milj. Kirkonkylän lähellä oppilasmäärä jatkuvasti kasvaa, lisäinvestointi pitäisi tehdä. Olisiko järkevää säilyttää lähellä oleva kyläkoulu ja ohjata kirkonkylän oppilaat sinne?
7 Maria Tourunen: Kyläläisten tahtotila se, että päiväkoti ja koulu jatkavat kylällä. Kyläseura ja Äijälän liikunta ovat yhteistyössä mukana. Myös metsästysseura järjestää toimintaa yhteistyössä koulun kanssa. Kerhoja ym. voidaan järjestää kyläläisten voimin, myös talkootyötä. Suurin osa päiväkodin hoitolapsista tulee kylän läheisyydestä, järkevintä säilyttää koulu ja päiväkoti Äijälässä Yleisöstä esitettiin myös ajatuksia siitä, kannattaako esim. Kuhaniemen koulua pitää pystyssä, kun rakennuksen tila kyseenalainen ja hetki kirkonkylän kupeessa. Tähän Lievonen kommentoi, että tässä kyläillassa ei ole ajatuksena ollut lähteä edes ajatuksen tasolla lakkauttamaan yhtään kyläkoulua, koska jokainen kyläkoulu on omalle kylälleen tärkeä. Keskitytään tässä illassa vain Äijälän tilanteeseen, ja tähän iltaan hyvän lopetuksen antaa seuraava visio: Visio: Antti Tourunen: EKOKOULU! Keskusteltu illan aikana vakavasta asiasta ja otetaan myös tämä seuraava asia vakavasti. Antti kertoi työskentelevänsä VTT:llä energiapuolella. Otsikoita melkein viikoittain saa lukea homekouluista, uusia, joudutaan purkamaan, korjaamaan, tämä on arkipäivää. Joku on mennyt rakennuspuolella pieleen. Hyviä esimerkkejä, Laukaassa eri kouluissa tehdään korjauksia, ne eivät välttämättä onnistu, eikä ole halpaa. Mikään kunta ei voi elää pelkästään leikkaamalla, säästämällä ja lakkauttamalla. Pitää löytyä miten saadaan uusia veronmaksajia kuntaan. Vanhoja kyläkouluja: Äijälä, Sumiainen, Nyrölä, Istunmäki (yli 100- vuotiaita kouluja). Kiinteistöt sadan vuoden jälkeenkin pystyy toimimaan. Tästä tulisi ottaa esimerkkiä! Tältä pohjalta on ideoitu Ekokoulukonseptia. Perustuu hirsirakentamiseen nykyaikaisesti toteutettuna. Energiamääräykset ym. on otettava huomioon. Konseptista puhuttaessa ei mietitä pelkkää hirsirakentamista, vaan otetaan huomioon mm. energia-asiat. Koulu voi tuottaa oman vuotuisen sähköntarpeensa. Kaikki koulun käyttämä energia tuotetaan lähellä = lähienergiaa. VTT:llä näitä on paljon tutkittu. Kouluruoka on tärkeä koululaisen kannalta. Eurot jäävät maakuntaan, eurot jäävät kylille. Tällaisella on myös valtakunnallisesti kysyntää. Edetään siten, että asia esitellään kunnanjohtajalle (hankeaihio) pe 13.12. Jos asia Laukaata kiinnostaa, neuvotteluja paikallisten yritysten kanssa. Esim. Äijälän koulunmäelle uudisrakennus, myös päiväkoti sijoitetaan samalle kampukselle, kaikki samalla pihalla. Koulu saisi lisätilat. Mikäli ja kunta ja kylä haluaa sitoutua hankkeeseen, mahdollista saada aluekehitysrahoja. Käytännössä investointi ei rasittaisi kunnan budjettia. Saataisiin hyvä ja puhdas koulu, turvallinen ympäristö ja terveellistä ruokaa. Pitää uskoa tulevaisuuteen ja luoda uutta toimintaa tänne! Paakkinen: Voisiko lisätä biopolttoainetta käyttävä kalusto joka kuljettaa lapsia kouluun! Hieno juttu, myös tämän takia kannattaa tulla kyläiltoihin! Lievonen: Kuntaan päin oltu yhteydessä useaan otteeseen, lähetetty viestejä. Kunnanjohtajan luo audienssi pe, myös tilapalvelun Vornanen silloin paikalla. Ilta oli koulun vanhempaintoimikunnan järjestämä ja materiaali vanhempaintoimikunnasta lähtöisin. Kenellekään ei liene jäänyt epäselväksi, että Äijälässä halutaan ja tulee säilyttää päiväkoti ja koulu. Päättäjille viisautta että tahtotila kääntyisi, ettei kaikesta aina säästetä ja leikata. Tilaisuus päättyi kello 20.20.