MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1
SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet, n. 60 000 lasta ja heidän vanhempansa Seurattu sikiökaudelta v. 2015 loppuun Lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveys- & väestörekisteritiedot 2
REKISTERITUTKIMUKSEN OMINAISPIIRTEET - Parempi edustavuus kuin kyselyissä - Kansallisella tasolla hyvä maantieteellinen kattavuus tiedot yhdistettävissä muihin alueellisiin tietoihin, sekä biopankkien näytteisiin - Kuvaavat palveluiden käyttöä ja etuuksien saantia, eivät kerro koetusta hyvinvoinnista 5.2.2019 Terveys 3
SOMAATTINEN TERVEYS Tiettyjen somaattisten sairauksien määrät ja osuudet syntymäkohortin 1997 tytöillä ja pojilla 1997 2015. Sairaus (ICD-10) Tytöt (n = 28 127) % Pojat (n = 29 025) % Kaikki % Astma (J45, J46) 2 263 8,0 3 492 12,0 5 755 10,1 Atooppinen ihottuma (L20) 2 270 8,1 2 677 9,2 4 947 8,7 Epilepsia (G40) 396 1,4 424 1,5 820 1,4 Lihavuus (E66) 495 1,8 572 2,0 1 067 1,9 Nuoruustyypin diabetes (E10) 303 1,1 385 1,3 688 1,2 Pahanlaatuiset kasvaimet (C00 C97) 103 0,4 101 0,3 204 0,4 4.2.2019 Terveys 4
SOMAATTINEN TERVEYS Käyntimäärät poliklinikalla somaattisista syistä jaoteltiin kuuteen eri luokkaan 67,7 % (n = 38 660) on käynyt erikoissairaanhoidon poliklinikalla 2 25 kertaa somaattisista syistä seuranta-aikana 4.2.2019 Terveys 5
SOMAATTINEN TERVEYS Kuormittavien tekijöiden kasaantuessa poliklinikkakäyntimäärät kasvoivat. 4.2.2019 Terveys 6
SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYS Raskaudenkeskeytysten ja synnytysten kumulatiivisen osuuden kehitys vuoden 2015 loppuun mennessä. 4.2.2019 Terveys 7
KUOLEMANSYYT Syntymäkohortin 1997 kuolemat seurannassa vuosina 1997 2015 kuolemansyittäin. Kuolemansyy Tytöt (n = 28 922) % Pojat (n = 29 880) % Kaikki % Taudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset (A00 R99, X45) Tapaturmat ja väkivalta (V01 X44, X46 59, X85 Y89) Itsemurhat (X60 X84) 80 72 102* 68 182 69 26 23 41 27 67 26 5 5 8 5 13 5 Yhteensä 111 100 151 100 262 100 *Kaksi miestä, joiden kuolemansyytä ei ole kuolemansyyrekisterissä eritelty, on lisätty tähän yleisimpään kuolemansyyluokkaan. 4.2.2019 Terveys 8
MIELENTERVEYS Ensimmäisen mielenterveysdiagnoosin* saaneiden osuudet vuosittain 1997 2015. *(pää- ja sivudiagnoosit F10 69, F80 99) 4.2.2019 Terveys 9
PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeiden ostotiedot 1.1.2004 31.12.2015 Kelan korvaamien psyykenlääkkeiden ostoja oli 11,2 %:lla kohortista (Tytöt 12,7 %, pojat 9,6 %) Psyykenlääkkeiden käyttö oli tytöillä selvästi yleisempää kuin pojilla lukuun ottamatta keskushermostoa stimuloivia lääkeaineita (N06B) eli niin kutsuttuja ADHD-lääkkeitä. N06B-käyttäjistä 78 % oli poikia Eniten käytetty lääkeryhmä oli masennuslääkkeet (N06A) N06A-käyttäjistä 69 % oli tyttöjä 4.2.2019 Terveys 10
PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeiden ostotiheysosuudet vanhempien toimeentulotukiluokittain 2004 2015 4.2.2019 Terveys 11
PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeiden ostotiheysosuudet vanhempien kuormittavien tekijöiden mukaan vuosina 2004 2015 4.2.2019 Terveys 12
PSYYKENLÄÄKKEIDEN OSTOT Psyykenlääkkeitä käyttäneiden henkilöiden määrä ikäryhmissä vuosittain. 4.2.2019 Terveys 13
KESKIARVOT SUKUPUOLITTAIN
KESKIARVOT VANHEMPIEN TULOVIIDENNEKSEN MUKAAN
KESKIARVOVERTAILU VUONNA 1987 JA 1997 SYNTYNEIDEN VÄLILLÄ
YHTEISHAKUTULOKSET SUKUPUOLITTAIN
YHTEISHAKUTULOKSET VANHEMPIEN KOULUTUSTASON MUKAAN
YHTEISHAKUTULOKSET TOIMEENTULOTUKIRYHMITTELYN MUKAAN
VANHEMPIEN VAIKUTUS ON HUOMATTAVA
YHTEEN VETÄEN: KOULUTUKSELLISEEN TASA-ARVOON ON VIELÄ MATKAA Kaikki mittaamamme perhetaustan osoittimet ennustavat suoraviivaisesti lapsen koulutuspolkuja. Korkeammin koulutettujen ja varakkaiden vanhempien lapset saavat parempia arvosanoja, hakeutuvat muita useammin lukioon, ja jäävät harvemmin koulutuksen ulkopuolelle. Vanhempien ongelmat ennakoivat lapsen koulupolun ongelmia. Koulussa sukupuolella on merkitystä. Poikien keskiarvot olivat tyttöjä huonommat. Esimerkiksi tytöistä yli 21 prosenttia sai keskiarvon yhdeksän ja kymmenen väliltä. Pojilla vastaava luku oli vain 8,5 prosenttia. Alle seitsemän keskiarvon sai pojista yli kolmannes (36 prosenttia) ja tytöistä vajaa viidennes, 21 prosenttia. Pojat hakeutuvat tyttöjä useammin ammattikouluun. Heitä on myös enemmän yksilöllistetyn opetuksen piirissä.
YLEISTÄ TARKASTELUSTA Tarkastelu kattaa 16 18-vuotiaana tuomitut rikosseuraamukset Rikosseuraamukset sisältävät tuomiot ja rangaistusmääräykset (rikesakot eivät mukana) Aineiston viisi yleisintä rikosnimikettä olivat: 1. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, 2. näpistys, 3. ajoneuvorikkomus, 4. kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, 5. liikennerikkomus 4.2.2019 Rikollisuus 22
RIKOLLISUUDEN YLEISYYS 4.2.2019 Rikollisuus 23
RIKOSTYYPIT 4.2.2019 Rikollisuus 24
RIKOLLISUUS TAUSTATEKIJÖITTÄIN Rikollisuutta tarkasteltiin myös yksiulotteisesti taustatekijöiden mukaan Erot olivat selkeitä jokaisen yksittäisen muuttujan luokkien sisällä Suurimpia erot ovat käytettäessä kohorttilaisten lukuainekeskiarvoa 4.2.2019 Rikollisuus 25
RIKOLLISUUS TAUSTATEKIJÖITTÄIN Merkittävä osa (tytöillä 63 %, pojilla 73 %) aineiston kaikista käräjäoikeustuomioista on annettu henkilöille, joiden peruskoulun keskiarvo oli alle seitsemän Koulunkäyntiongelmat ja rikoskäyttäytyminen kulkevat usein käsi kädessä Numerot kuvaavat keskiarvon raja-arvoa. Esim. 8 tarkoittaa 8,00-8,99 4.2.2019 Rikollisuus 26
4.2.2019 Rikollisuus 27
VERTAILU SYNTYMÄKOHORTTIEN 1997 JA 1987 VÄLILLÄ Kohorttien välistä rikoskäyttäytymistä varten muodostettiin vertailukelpoinen muuttuja, joka kattaa rikollisuuden 17 18- vuotiaana. Rikoskäyttäytyminen näyttää vähentyneen kymmenen vuoden aikana (vrt. Näsi 2016) 4.2.2019 Rikollisuus 28
LUKUAINEIDEN KESKIARVOJEN EROT ALUETYYPEITTÄIN 4.2.2019 Alueelliset erot ja asuinympäristö / Elina Sutela & Tiina Huotari 29
TOISEN ASTEEN ENSISIJAINEN HAKUKOHDE 4.2.2019 Alueelliset erot ja asuinympäristö / Elina Sutela & Tiina Huotari 30
ASUINYMPÄRISTÖN TULOTASON YHTEYS KESKIARVOON 4.2.2019 Alueelliset erot ja asuinympäristö / Elina Sutela & Tiina Huotari 31
YHTEENVETO Perheen ongelmien kasautuminen merkittävä riski lasten hyvinvoinnille, kaikilla mitatuilla osa-alueilla Merkittävät sukupuolierot koulumenestyksessä Rikollisuus vähentynyt, kansainvälisesti sama trendi Alueelliset erot lasten hyvinvoinnissa merkittäviä 4.2.2019 Yhteenveto 32