NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston xx.xx.xxx hyväksymä
SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 5 2 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 5 3 Rakentamistapaohjeet 5 II RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 5 5 Tontin rajan ylittäminen 6 6 Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen 7 7 Rakennuksen korkeusasema 7 8 Tontin ja rakennuksen valaistus ja osoitenumero 8 9 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta 8 10 Helpotukset toimenpideluvasta 9 III PIHAMAA 11 Pihamaan rakentaminen 10 12 Pihamaan korkeusasema 11 13 Sade- ja pintavesien johtaminen 11 14 Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus 12 15 Aidan rakentaminen ja kunnossapito 13 IV ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 16 Rakennuspaikka 14 17 Rakentamisen määrä 14 18 Rakentaminen ranta-alueilla 15 19 Rakentaminen liikennemelualueella 16 V RAKENNUKSEN ELINKAARI 20 Materiaalivalinnat 16 21 Kunnossapito ja korjaaminen 17 VI JULKINEN ULKOTILA 22 Julkisen ulkotilan rakennelmat 17 23 Puistot 18 24 Mastojen rakentaminen 18 25 Tapahtumien järjestäminen 18
VII RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLE 26 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla 19 27 Rakentaminen pohjavesialueilla 19 28 Pilaantuneen maa-alueen huomioon ottaminen rakentamisessa 19 29 Maaperän radon- ja arseenipitoisuuden huomioon ottaminen 19 rakentamisessa 30 Rakentamisen laatutaso valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi 20 ympäristöiksi luokitelluilla alueilla VIII TYÖMAAT 31 Työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen 20 32 Katualueen käyttäminen 20 33 Katualueen työlupa 21 34 Työmaataulu 21 IX ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ 35 Talousrakennuksista 22 X ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 36 Poikkeusten myöntäminen 22 37 Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen 22 38 Rakennusjärjestyksen liitteet 22 39 Voimaantulo 22 NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTA Rakennuslupamenettely 23 Rakennusvalvonnan ja lupajärjestelmän tarkoitus 23 Rakentamisen luvanvaraisuus 23 Rakennusluvan myöntäminen 23 Rakennusvalvonnan toimipaikka ja osoite 24
5 YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain, -asetuksen ja muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Nokian kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. RakJ määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä RakMK:n määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. MRL 14 2 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, jonka alaisena toimii Nokian kaupungin rakennusvalvonta. Rakennus- ja ympäristölautakunnan ja sen alaisten viranhaltijain tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää rakennusluvista. Hallintosäännöllä päätösvaltaa on siirretty rakennustarkastajalle MRL 21 ja 124, MRA 4, hallintosääntö 3 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi rakennus- ja ympäristölautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamisen tulee sijoittua maisemallisesti sovittaen. Rakennettaessa ranta-alueille tulee noudattaa ranta-alueiden osayleiskaavaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja väri-
6 tyksen sopeutumiseen ympäristöön. Rakennettavat rakennukset tulee pyrkiä sijoittamaan yleisessä käytössä olevien teiden varteen, eikä maisemallisesti herkille kohdille. Rakennettaessa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja perinnemaisemiin tulee rakentamisen vaikutukset maisemaan ja olevaan rakennuskantaan selvittää erityisen huolellisesti. Rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, värityksen, ulkomateriaalien, ulkovalaistuksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Eri aikoina rakennetaan eri lähtökohdista. Alueiden ominaispiirteet muodostuvat kullekin rakentamisajankohdalle tyypillisistä piirteistä. Sopeuttaminen ei tarkoita uusvanhaa rakentamista, vaan vanhaan ympäristöön voidaan sopeuttaa myös ulkomuodoltaan nykyaikainen rakennus. Rakentamisen sopeutumista ympäristöön arvioidaan tontilla voimassa olevan asemakaavan osoittamissa rajoissa. Mikäli tontin kaikkea rakennusoikeutta ei käytetä kerralla, tulee suunnittelussa osoittaa miten tontin loppurakennusoikeus voidaan toteuttaa myöhemmin kaavan mukaisella tavalla. 5 Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka enintään 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet enintään 1,0 metrin verran 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat enintään 1,0 metrin. 3) Sisäänkäyntikatokset, tekniset laitteet ja muu vastaava enintään 0,3 metriä ja lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa katualueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava jalkakäytävän kohdalla vähintään 3,5 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa. Rakennusvalvontaviranomainen voi tämän RakJ:n 44 :n mukaisessa menettelyssä myöntää luvan ulottaa rakennuksen rakenteet (sokkeli ja antura) katualueelle tai muulle yleiselle alueelle enemmän kuin edellä olevassa määräyksessä on sallittu edellyttäen, että ylityksestä ei aiheudu haittaa yleisen alueen käytölle. MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51.
7 6 Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maan alla tarpeen mukaan 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, terassit, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat enintään 1,2 metrin verran, erityisestä syystä enemmänkin 3) Lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat, vähäiset tekniset laitteet ja vastaavat tarpeen mukaan. Edellä mainituista ylityksistä ei saa aiheutua huomattavaa haittaa ympäristölle tai naapureille. MRL:n 168 :n mukaan rakennelman tulee myös terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle. Sellainenkin vaja, jota ei pidetä rakennuksena, on rakennettava kaavan, palomääräyksien yms. mukaan. Naapurin suostumuksen puuttuessa rakennusvalvontaviranomainen voi naapurin vaatimuksesta velvoittaa siirtämään rakennelmaa. Mikäli rakennelma ei muutoin täytä edellisessä näitä vaatimuksia voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä rakennelman poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan vaatimuksia. Rakennelmien rakentamisessa tulee noudattaa alueella entuudestaan vallitsevaa rakentamistyyliä. Jätekatoksia ja -suojia suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen, siisteyteen ja hygieniaan. MRL 157 ja 168, MRA 57 ja 58. 7 Rakennuksen korkeusasema Rakennusten korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön ja naapurirakennusten korkeusasemiin. Omakotitaloa ja sen autokatosta ja tai muita talousrakennuksia rakennettaessa on erityisesti suunniteltava rakennusten korkeusasemat. Päärakennuksen tulee yleensä asettua talousrakennuksia hallitsevampaan asemaan, minkä vuoksi autokatoksen lattian korkeusasema on yleensä päärakennusta matalammalla lähellä tien tasoa. Korkeusasema sopeutetaan myös naapureiden rakennuksiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi tarvittaessa edellyttää luvanhakijalta, että suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden ja tontin kulmapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille.
8 Asemakaava-alueella asuinrakennusten asemapiirrokset tulee yleensä laatia mittakaavaan 1:200. Asemapiirroksesta tulee käydä ilmi RakMK:ssa määrätyt seikat. Asema- ja pinnantasaussuunnitelmapiirroksissa tulee aina osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. MRL 135, MRA 49, RakMK osa A2. 8 Tontin ja rakennuksen valaistus ja osoitenumero Tontin ja rakennuksen valaistus on järjestettävä siten, että valaistus lisää alueen turvallisuutta eikä haitallisesti häikäise naapureita tai alueella liikkuvia. Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan osoitenumero. Tontin ja sille rakennetun rakennuksen osoitenumeroinnin on oltava paikoilleen asennettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. Rivitalokortteleiden sisäisen osoitenumeroinnin tulee olla jäsentelyltään niin selkeä, että sen nojalla löytää hyvin perille. Mikäli rakennukseen sijoitettu osoitenumero ei näy kadulle tai liikenneväylälle, se tulee sijoittaa kiinteistölle johtavan ajoväylän alkuun. MRA 84. 9 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta Rakennus ympäristöineen tulee pitää jatkuvasti siistissä kunnossa. Asuinrakennusta varten tarkoitetulla tontilla ei saa säilyttää kuorma-autoja, linja-autoa, yhdistelmäajoneuvoa, työkonetta tai muuta sellaista laitetta, ellei säilyttäminen perustu tontin vahvistettuun asemapiirustukseen tai pihamaajärjestelyyn taikka rakennusvalvontaviranomainen muutoin on hyväksynyt toimenpiteen. Tämän toteamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa järjestää tarkastuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Havaituista puutteellisuuksista annetaan kunnossapitovelvolliselle korjauskehotus sekä ilmoitetaan määräaika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, rakennus- ja ympäristölautakunnalla on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n säädettyihin toimenpiteisiin. Ympäristön tilaa arvioivan tarkastuksen (kevätkatselmuksen) järjestämisestä tiedotetaan kunnallisissa ilmoituksissa.
9 10 Helpotukset toimenpideluvasta Katos tai talousrakennus, jota ei ole pidettävä rakennuksena, eikä se toimi auton säilytyspaikkana eikä siihen tule kiinteää tulipesää. Asemakaava-alueella mikä jää neljän metrin päähän naapurirajasta (ja 30 m rannasta) voidaan ilman toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä rakentaa yksi 10 m 2 :n suuruinen katos tai talousrakennus. Haja-asutusalueella mikä jää viiden metrin päähän naapurirajasta (ja 30 m rannasta) voidaan ilman toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä rakentaa yksi 10 m 2 :n suuruinen katos tai talousrakennus. Mikäli katos tai talousrakennus rakennetaan lähemmäs naapurirajaa 2-4 metrin päähän (haja-asutusalueella 2-5 metrin) pitää tehdä ilmoitus, jonka mukana toimitetaan naapureiden kirjallinen suostumus rakentamiseen. Tämän lisäksi tulee naapurin puoleinen seinärakenne täyttää palovaatimukset EI30 rakenneosin. Tämän lähemmäs naapurirajaa rakentaminen vaatii poikkeus- ja toimenpideluvan. Toimenpide voidaan hyväksyä ilmoitusmenettelyllä - Kun kyseessä on asuinrakennusten ja niiden talousrakennusten julkisivujen värin muuttaminen, paitsi jos rakennus on asemakaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu. Katemateriaalin voi muuttaa jos katon muoto ja korkeus ei muutu sekä muutos noudattaa asemakaavan ja rakennustapaselostuksen vaatimuksia. - Yhden korkeintaan 25 m 2 :n suuruisen tai enintään 15 metrin pituisen laiturin rakentaminen tontin rantaan. - Asuintalon tai lomarakennuksen parvekkeen tai terassin lasittaminen kirkkaalla liukulasilla. - Kioskin, myyntikojun tai vastaavan sijoittaminen yleiselle alueelle, mikäli se perustuu hyväksyttyyn julkisen ulkotilan suunnitelmaan ja toiminnan harjoittajalla on maanomistajan lupa. - Julkisen rakennukseen kiinnitettävän myynti-, tiedotus-, mainos- ja muun laitteen sekä ikkuna- tai ovimarkiisin, terassien aurinko- ja sadesuojan tai muun vastaavan laitteen tontille sijoittaminen edellyttäen, että noudatetaan seuraavaa: Rakennukseen kiinnitettävä laite ulottuu enintään 1 metriä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on jalkakäytävän kohdalla vähintään 3,5 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa. Laite on kiinnitetty tukevasti eikä se haittaa yleisen alueen käyttöä eikä häiritse huomattavasti maisemakuvaa tai haittaa yleistä liikenneturvallisuutta. Laitteen muoto, väritys ja rakenne sopeutuu rakennukseen ja ympäristöön. Laitteet pidetään kunnossa ja rikkinäiset laitteet joko korjataan tai poistetaan välittömästi.
10 Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä. Tällä pykälällä helpotetaan vain niitä hankkeita, jotka eivät edellytä rakennuslupaa. Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, sen toteuttamisessa on otettava huomioon asemakaavan määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, kuten pientalon värityksen muutos, rumentaa ympäristöä, ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia tai ei sopeudu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. Aita ja tukimuuri ovat tontin sisäisiä, kun ne sijoitetaan vähintään 1,0 metrin päähän naapurin rajasta. Tukimuurin korkeus mitataan naapuriin päin olevalta muurin sivulta. Rakennusvalvontaviranomainen ohjaa ja neuvoo näiden toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Laituria ei saa suunnata siten, että se haittaa naapurin rannan käyttöä tai vesille pääsyä. Yhteisessä venevalkamassa laituri tulee suunnata kohtisuoraan järvelle päin. Laiturin mitalla tarkoitetaan maa- ja puulaiturin yhteispituutta. Maalaiturin rakentaminen saattaa edellyttää lisäksi vesiviranomaisen lupaa. Rakennuspaikalle rakennettavaan meluvalliin sovelletaan tämän kohdan määräyksiä. MRL 126, 166-170, MRA 63. III PIHAMAA 11 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että pihamaasta tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, turvallinen ja viihtyisä. Lisärakentamisen yhteydessä on olemassa olevan pihamaan käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä tarvittaessa parannettava jäsentämällä olevia autopaikka-alueita, kohentamalla ja lisäämällä istutuksia ja laatoituksia, vähentämällä liikkumisesteitä tai rakentamalla pihamaan käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia. Pihamaan muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin asukkaiden lisäksi rajanaapurit. Asuntokortteleissa on piha-alueista osoitettava sisäänkäyntien läheisyydestä lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta. Istutuksilla tulee erotella rakennukset, paikoitusalueet, oleskelualueet ja muut toiminnat toisistaan.
11 Asemakaava-alueella puiden määrä tulee rajoittaa siten, että puustosta ei ole huomattavaa haittaa naapureille. Autopaikat on sijoitettava tontille siten että autopaikalta lähtiessä auton voi kääntää tontilla ja kadulle ei tarvitse peruuttaa. Rakentamisen tehostuessa ja erilaisten katu- ja pihapinnoitteiden yleistyessä sade- ja sulamisvesien käsittelyä joudutaan pohtimaan aina rakentamisen yhteydessä. Ilmaston muuttuessa rankkasateet saattavat yleistyä, ja lumet voivat sulaa useaan otteeseen vuoden mittaan. Pihamaata ei sen vuoksi tulisi tarpeettomasti pinnoittaa, ja sade- ja sulamisvedet tulisi imeyttää oman tontin alueella, ellei alueella ole erillistä sadevesijärjestelmää. Tontti tulee myös suunnitella niin, että sinne jää riittävät lumenkasaustilat. MRL 155 ja 167 1 ja 4 mom. 12 Pihamaan korkeusasema Asemakaava-alueilla rakennusluvissa edellytetään pientaloissa pinnantasaussuunnitelmaa. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat. Pihamaan kaltevuus tontin rajalla saa olla enintään 1:3. MRL 165. 13 Sade- ja pintavesien johtaminen Tontti on muotoiltava siten, että hulevedet eivät valu suoraan kadulle. Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on johdettava tontin omaan sadevesijärjestelmään. Mikäli tontilla ei ole sadevesiliittymää tulee vesi imeyttää omalla tontilla. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen sekä lumen varastointi pihamaalla on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Avo-ojia ei saa täyttää, ellei selvitetä ojan täyttämisen vaikutuksia oman tontin ja naapuritonttien sade- ja pintavesien johtamiselle ja haittojen syntymistä ehkäistä. Yleensä tontin omistaja saa siirtää ojan asemaa viranomaisen luvalla.
12 Vesien johtaminen katu- tai tieojiin edellyttää ojanomistajan lupaa. Perustus-, sade- ja pintavesien käsittely tulee esittää pinnantasaussuunnitelmassa sekä asemapiirroksessa ja tarvittaessa tontin leikkauskuvassa. MRL 135 1 mom. 6 kohta ja 165. RakMK A2 14 Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Omakotitontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 6,0 metriä. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä ja esteetön näkemä molempiin suuntiin. Autotalliin tai katokseen ei saa järjestää ajoreittiä siten, että sieltä joudutaan peruuttamaan suoraan kadulle. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - 1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m 2 kerrosalaa kohti - 1,2 autopaikka kerrostaloasuntoa kohti - 1,5 autopaikkaa rivitaloasuntoa kohti - 2 autopaikkaa pientaloasuntoa kohti - 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti - 1 autopaikka kokoustilojen kahdeksaa istumapaikkaa kohti - 1 autopaikka teollisuuslaitoksen kahta työntekijää kohti. Autopaikat on järjestettävä istutuksien, katosten tai muiden keinojen avulla siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä paikoituskenttiä. Polkupyöräpaikkoja tulee osoittaa riittävästi asukkaita, työntekijöitä sekä asiakkaita varten, ellei asemakaavassa määrätä tarkemmin. Tontin sisäinen liikenne tulee järjestää siten, että se ei heikennä liikenneturvallisuutta, vaikeuta tienhoitoa ja että liittymäjärjestelyt ovat turvalliset. Asuintonttia ei ole tarkoitettu kuorma-autojen, työkoneiden, asuntovaunujen ja isojen veneiden säilytykseen. Näiden säilyttämiseksi tulee etsiä sellainen paikka, joka mahdollisimman vähän häiritsee naapuria tai rumentaa ympäristöä. Naapureita ei muutoinkaan pidä häiritä meluavilla ja likaavilla töillä tai varastoimisella.
13 MRL:n 167 :n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina. Pelastustien sijaintia osoittava kyltti on sijoitettava näkyvään paikkaan, esim. kerrostaloissa porrashuoneisiin ilmoitustaulun yhteyteen. Polkupyöräpaikat tulee sijoittaa lähelle sisäänkäyntiä. MRL 155 ja 167 4 mom. Laki palo- ja pelastustoimesta 20. 15 Aidan rakentaminen ja kunnossapito Tonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen jo rakennetulle tontille, kun ne ovat yhteensä enintään 1,2 metriä korkeita, ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ellei asemakaava toisin määrätä. Aidan voi rakentaa rajalle, mikäli ko. rajan naapuri antaa siihen kirjallisen suostumuksen. Mikäli tästä ei päästä yksimielisyyteen, aidan voi rakentaa 60 cm päähän niin, että aita voidaan huoltaa omalta puolelta. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksistosta ja juuristosta ei täysikasvuisenakaan saa aiheutua huomattavaa haittaa naapurille. Aidan korkeus mitataan sen kohdalla olevan maanpinnan tasosta ottamatta kuitenkaan huomioon yksittäisiä ja pinta-alaltaan vähäisiä kohoumia tai kuoppia. Korkeus mitataan luonnollisesta tai rakennusluvan mukaisesti muotoillusta maanpinnan tasosta siten, että mahdollisesti aidan rakentamisen yhteydessä tai myöhemmin tehdyillä täyttö- tai kaivutöillä ei voida vaikuttaa tulokseen. Korkeus mitataan aidan ylimmän vaakaosan yläpintaan siten, että aidan yksittäiset pystytolpat voivat ylittää mainitun tason enintään 0,3 m. MRA 62. IV ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE RAKEN- NETTAESSA Tämän rakennusjärjestyksen nojalla maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaisia suunnittelutarvealueita ovat asemakaava-alueen ulkopuolella valtateiden molemmin puolin 500 metrin etäisyydelle ulottuvat alueet. MRL 16 ja 137
14 16 Rakennuspaikka Asemakaava-alueen ulkopuolella uuden asuinrakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2. Milloin rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m 2. Pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan asuntoon liittyviä talous-rakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 20 000 m 2 (max 4 hevosta), mikäli sille sijoitetaan hevostalli tai muu vastaava eläinsuojarakennus. Mikäli hevosia tulee talliin enemmän tarkoittaa se lisää maapinta-alaa 5000 m 2 /hevonen. Yleisellä viemäriverkolla tarkoitetaan tässä myös osuuskuntamuotoista viemärijärjestelmää. MRL 116 17 Rakentamisen määrä Asuinrakennuspaikalle rakennettavien asuin- ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta ja enintään 500 Kem 2. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen asuinrakennus, johon saadaan sijoittaa yksi asunto. Yli yhden hehtaarin rakennuspaikalle voidaan myöntää lupa enintään 300 kem2 pääasiassa rakennuspaikan omistajien tai haltijoiden rakennuspaikalla tapahtuvaan pienyritystoimintaan käytettävän erillisen rakennuksen rakentamiseen omakotitalon rakentamisen yhteydessä tai olemassa olevan omakotitalon rakennuspaikalle. Toiminnan edellyttämät työ- ja toimistotilat saavat olla enintään 100 kem2 ja varastotilat enintään 200 kem2. Vastaavan suuruista rakennusta koskeva lupa voidaan myöntää maatilatalouden talousrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vastaavaan tarkoitukseen. Pienyritystoimintaan käytettävän rakennuksen täytyy sopeutua rakennuspaikan muihin rakennuksiin. Toiminnasta ei saa aiheuttaa pysyvää haittaa lähellä asuville eikä ympäristöä pilaavaa tai rumentavaa varastointia. Maatilan talouskeskusten yhteyteen sallitaan sukupolvenvaihdosten yhteydessä toinen asuinrakennus, kerrosalaltaan enintään 120 kem 2. Asuinrakennuspaikan lisäksi voidaan maatilan talouskeskuksen yhteyteen myöntää lupa enintään 300 kem2 erillisen maataloutta palvelevaan talousrakennukseen. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle maa- ja metsätalousalueen rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia tehokkuudella 5 %. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan hevostalli tai muu vastaava eläinsuojarakennus, rakennuspaikalta tulee voida osoittaa suoja-alueineen riittävät ulkotarha-alueet (0,1 ha/hevonen) ja laidunalueet (0,5 ha/hevonen), jotka tulee sijoittaa riittävän etäälle kiinteis-
15 tön omasta ja naapureiden talousvesikaivoista sekä asunnoista ja niiden pihoista. Muun kuin maatilan eläinsuojan kerrosala saa olla enintään 100 Kem 2. Rakennettaessa maaseudulle erillisiä työpaikkatiloja tulee ottaa huomioon se mitä tässä RakJ:ssä muualla on määrätty rakennusten ja rakennelmien sovittamisesta ympäristöön ja naapureihin. Maatilalle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa mm. elinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisia asuinrakennuksia, maatilamatkailua palvelevia rakennuksia ja talousrakennuksia. Asumiseen tarkoitetut rakennukset pitää kuitenkin erottaa riittävästi eläinsuojarakennuksista. 18 Rakentaminen ranta-alueilla Ranta-alueilla noudatetaan rantaosayleiskaavan periaatteita. Rantaosayleiskaava-alueilla sallitaan 2000 m suuremmille rakennuspaikalle rakennettavaksi enintään yksi 100 m 2 loma-asunto ja yksi saunarakennus (25 kem 2 ). Lisäksi voidaan rakentaa kaksi kerrosalaltaan yhteensä enintään 20 m 2 :n suuruista vierasmajaa tai talousrakennusta. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta aiheudu, olla vähintään 30 metriä. Määräystä ei sovelleta venevajan rakentamiseen. Enintään yksikerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus luonnonomaisilla rannoilla säilyy. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Uuden asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vesistöjen ranta-alueelle rakennettaessa vähintään (1 m) metrin tulvavesirajan yläpuolella ellei toisin yleis- tai rantaosayleiskaavassa sanota. Rakentamiseen ryhtyvä selvittää rakennusluvan yhteydessä ko. ranta-alueen tulvakorkeuden. Rakennusoikeus on yleensä määritelty ranta-asemakaavassa tai rantayleiskaavassa. Mikäli rakennuspaikka ei sisälly näihin kaavoihin, rakennusoikeus tulkitaan rakennusjärjestyksen mukaan. Rantarakentamisen muusta sopeutumisesta ympäristöön on säädetty RakJ 4 :ssä.
16 19 Rakentaminen liikennemelualueella Meluhaittojen ehkäisemiseksi rautatien ja vilkkaasti liikennöityjen teiden ja katujen varsilla tulee noudattaa seuraavaa: Rakennukset tulee sijoittaa riittävän etäälle melunlähteestä. Rakennuspaikan melutaso tulee esittää meluselvityksellä. Asuinhuoneiden pääikkunoiden tulee avautua pääasiassa muualle kuin liikennemelun suuntaan. Oleskelupiha on suojattava liikennemelulta rakennusten tai aitojen avulla. Avoimessa maastossa mainittujen teiden liikennemäärien ja nopeuksien aiheuttama melu ulottuu jopa 200 metrin etäisyydelle. Maastomuodot saattavat vaimentaa melun etenemistä. Valtioneuvoston päätös 993/92 melun ohjearvoista. Laki yksityisistä teistä 19. V RAKENNUKSEN ELINKAARI 20 Materiaalivalinnat Rakennuksen julkisivun materiaalin tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan. Materiaalien valintaan vaikuttavat aiheutuvat ympäristöhaitat, materiaalien kierrätettävyys ja niiden valmistukseen kulunut energia. Tavoitteena tulisi olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon, rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutukset. Puurakenteinen julkisivu on maaseutualueiden perinteinen ja luonnollinen rakennustapa. Rakenteiden pitkäikäisyydestä ja kunnossapidosta on runsaasti kokemusperäistä tietoa. MRL 117 ja 152, MRA 50.
17 21 Kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti ympäristöstä poikkeavaan lopputulokseen. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo siitä vähenee. Kun rakennus on asemakaavassa suojeltu ja määrätty, että rakennuksen julkisivun tyyliä ei saa muuttaa, tyylin muuttamiseksi katsotaan mm. rakennuksen julkisivun, katon, ovien ja ikkunakarmien ja -puitteiden materiaalin, värityksen sekä ikkunajaon muuttaminen. Rakennusten, rakennusmateriaalien ja ympäristön korjauksesta on annettu ohjeita useissa asemakaavoissa. Asbestia sisältävien rakenteiden purkutöistä on annettu määräyksiä valtioneuvoston päätöksessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös homevaurioiden korjaustöissä. MRL 166, RakSL 16, Vnp 1380/94. VI JULKINEN ULKOTILA 22 Julkisen ulkotilan rakennelmat ja laitteet Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen ympäristökuvaan sopivaksi. Keskusta-alueella jakokaapit ja muut vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin. Jollei näin voida menetellä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, ne voidaan sijoittaa katualueelle siten, ettei liikenneturvallisuus vaarannu ja ettei niistä ole haittaa alueen kunnossa- ja puhtaanapidolle. Julkiseen ulkotilaan pystytettävien tai sijoitettavien rakennelmien tai laitosten luvanvaraisuus on määritelty MRL 126 :ssä ja MRA 62-63 :ssä ja tässä RakJ:ssä. MRL:n mukaan sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, tarvitaan toimenpidelupa, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Asetuksessa on luettelo toimenpiteistä, joille lupa on haettava.
18 23 Puistot MRL:n mukaan toimenpidelupa ei päällekkäisten valvontajärjestelmien välttämiseksi ole kuitenkaan tarpeen, jos toimenpide perustuu MRL:n mukaiseen katusuunnitelmaan. Haettaessa rakennusvalvontaviranomaisen lupaa julkiseen ulkotilaan sijoitettavalle rakennelmalle on lupahakemuksessa hyvä esittää kaikki kyseisen julkisen ulkotilan olemassa olevat ja suunnitellut rakennelmat, rakenteet ja laitteet. MRL 126, MRA 62-64. Puistoihin rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden tulee soveltua kunkin puiston luonteeseen. Puistoon ei saa sijoittaa myynti- tai mainoslaitteita, elleivät ne liity kiinteästi puistossa harjoitettavaan toimintaan. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakennuksen saa sijoittaa puistoon erikseen osoitetulle rakennusalalle. Rakennuksen pinta-ala ei saa ylittää 20 m 2, ellei kaavassa ole toisin määrätty. Puistoon tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa siten kuin asemakaava ja MRA 47 osoittavat. Myynti- ja mainoslaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon järjestyssäännön määräykset mainonnasta yleisellä paikalla ja mainosten poistamisesta. MRL 167 2 mom. ja 168, MRA 47 ja 62. 24 Mastojen rakentaminen Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille. Antennit ja muut vastaavat on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin. 25 Tapahtumien järjestäminen Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan viikon. Tapahtumien järjestämisellä pitää olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat.
19 VII LUKU: RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLE 26 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla Maanrakennustöitä pohjavesialueilla tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden suojelusuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja kaivupinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava puhtaita, laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. 27 Rakentaminen pohjavesialueilla Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueilla lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden suojelusuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Rakennustyöhön ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta ja rakennustyön valvonnasta. Pohjavesialueilla, jotka kuuluvat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, jätevedet on johdettava viemäriin. Muilla pohjavesialueilla jätevedet on kerättävä umpisäiliöön tai johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesiviemärien tiiviydestä on tarvittaessa varmistuttava koestamalla viemärit ennen niiden käyttöönottoa. Rakentajan on esitettävä selvitys jätevesijärjestelmän tiiviydestä viimeistään loppukatselmuksessa ennen rakennuksen käyttöönottoa. 28 Pilaantuneen maa-alueen huomioon ottaminen rakentamisessa Rakennusluvan hakijan on selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys niistä toimista, jotka on tehtävä mahdollisen pilaantuneisuuden vuoksi. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, se on puhdistettava ennen rakennusluvan myöntämistä. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 29 Maaperän radon- ja arseenipitoisuuden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän radon- ja arseenipitoisuus. Rakennuslupa-asiakirjoissa rakentamiseen ryhtyvä selvittää rakennuspaikan arseenipitoisuus riskin. Mikäli rakennuspaikka sijoittuu alueelle jossa arseenipitoisuus ylittää Pirkanmaalla käytettävän kynnysarvon (26 mg/kg) on ennen maanrakennustöiden aloitusta (aloituskokousta) toimitettava maanrakennussuunnitelma, jossa selvitetään arseenipitoisen maa-aineksen sijoittaminen ja maanrakennustöiden valvonta.
20 30 Rakentamisen laatutaso valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi luokitelluilla alueilla Tehtäessä luvanvaraisia toimenpiteitä valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi luokitelluilla alueilla tulee suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon kiinnittää erityistä huomiota. Alueella olevaa rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvoja ja laatu. Lailla, kaavalla tai asetuksella suojeltujen yksittäisten rakennusten muutossuunnitelmista on lisäksi pyydettävä museoviranomaisen lausunto. VIII LUKU: TYÖMAAT 31 Työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sopeuduttava ympäristöön. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- ja muita häiriöitä tai muuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltorakennukset ja työmaa-aidat yms. työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä. Vahingoittunut katu- tai muu alue on pantava viivytyksettä kuntoon. MRA 83, RakMK osa A1, ympäristöministeriön rakennustyön valvontaa koskevat määräykset 1990 ja RakMK osa C2 kosteuden eristämistä koskevat määräykset 1998. 32 Katualueen käyttäminen Tekninen keskus voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta ja paikoituksesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja erityisesti jalankulkuliikenteen turvallisesta järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Erityisestä syystä luvan myöntävä viranomainen voi peruuttaa käyttöoikeuden, rajoittaa käyttöoikeutta tai muuttaa käyttöoikeuden ehtoja.
21 Työmaajärjestelyissä on yleisen huolellisuuden lisäksi noudatettava poliisin antamia ohjeita liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja liikenteen, etenkin kevyen liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. 33 Katualueen työlupa Kunnan hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen sekä johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen on haettava teknisen keskuksen lupa. Luvassa esitetään tarvittavat ehdot työn suorittamisesta, kuten työmaaalueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, työaikarajoituksista, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti saastuneiden maiden käsittelystä. Lisäksi lupaan on liitettävä määräykset alueen kuntoon saattamisesta. Hakijan on suoritettava käyttöoikeudesta kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. 34 Työmaataulu Häiriöitä aiheuttavista töistä on määräyksiä järjestyslaissa. Vähintään kolme kuukautta kestävälle rakennustyömaalle on pystytettävä työmaataulu tai - kyltti, josta ilmenevät työn kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen arvioitu valmistumisajankohta. Työmaataulua ei vaadita loma-asunnon, talousrakennuksen tai vastaavan vähäisen rakennustyön työmaalle. Kyltin tarkoituksena on opastaa materiaalitoimituksia ja tiedottaa työmaan luonteesta ja kestosta. Omakotityömaan kyltiksi riittää 0,3mx0,4 m suuruinen kyltti, josta ilmenevät työn kohde ja rakennuttaja.