Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000

Työ raportti 2-33 Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719

Työraportti 2-33 Reiän OL -KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 2 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41 /MYY/ Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

TEKIJÄ ORGANISAATIO: SUOMEN MALMI OY PL 1 Juvan teollisuuskatu 16-18 2921 ESPOO TILAAJA: POSIVA OY Töölönkatu 4 1 HELSINKI TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : /L{, <is.it+ft Dl Heikki Hinkke Posiva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Smoy RAPORTTI: TYÖRAPORTTI 2-33 REIÄN OL-KR6 JATKOKAIRAUS EOEN OLKILUODOSSA VUONNA 2 TEKIJÄ: Tauno Rautio Geologi, Smoy TARKASTAJA: 'LÅ-l \ Pekka Mikkola Toimitusjohtaja, Smoy

REIÄN OL-KR6 JATKOKAIRAUS EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA 2 TIIVISTELMÄ Eurajoen Olkiluoto on yksi yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin valituista neljästä alueesta Tutkien avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna 2. Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) jatkoi kairaamaila \'Uonna 1991 3,62 m:n syvyyteen kairattua reikää OL-KR6 reikäsyvyyteen 6,77 m touko-kesäkuussa 2. Reiän halkaisija on 76 mm. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallio-olosuhteista Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palautuvan veden määrän mittaus. Työn aikana käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 119 m 3 Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 44m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila noin56m 3 vettä reiän pohjalta. Reiän taipuma mitattiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla ja kaltevuus erikseen kaltevuusmittarilla. Maxibor-mittauksen kaltevuuksia on korjattu kaltevuusmittauksen perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 59 m:n syvyydessä vasemmalle 2,32 mja alaspäin 22,3 m Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 119 MPa ja kimmomoduli oli keskimäärin noin 47 GPa Kivilajeina esiintyivät kiillegneissimigmatiitti ja graniitti. Kiillegneissiä lävistivät lisäksi pegmatiitti- ja diabaasijuonet. Rakoilusta täytteiset raot ovat hallitsevia rikkonaisissa vyöhykkeissä ja tiiviit muualla Kallion rakoluku on keskimäärin 2,36 kpj/m ja RQD-luku 94,9 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin kuusi. Rikkonaisista osuuksista ruhjerakenteisia on,27 m ja murrosrakenteisia yhteensä 7,48 m. Yhteensä rikkonaisten osuuksien määrä on 2,6 % reiän kokonaisnäytemäärästä Avain sanat: kairaus, kairanreikä, kiillegneissimigmatiitti, graniitti, diabaasi, rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus

EXTENSION CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE OL-KR6 AT OLKILUOTO IN EURAJOKI 2 ABSTRACT Olkiluoto in Eurajoki is one of the four sites, which selected for the detailed site investigations. The aim of these investigations is to study the bedrock properties for final disposal of spent nuclear waste. The final disposal site will be ehosen in the year 2. As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) extended the borehole OL-KR6 from the depth of 3,62 m to 6,77 m at Olkiluoto, Eurajoki in May-June 2. The borehole diameter is 76 mm. A set of control measurements and a sample of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity ofthe flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure of the flushing water. The objective of these measurements was to obtain more information about bedrock and groundwater properties. Uranine was used as a label agent in the flushing water. The volume of the used flushing water was about 119 ml and the measured volume of the returning water was about 44 ml. At the end of the work the borehole was flushed by pumping about 56 ml ofwater from the bottom ofthe borehole. The deviation ofthe borehole was measured with the deviation instruments Boremac D2 and Reflex Maxibor. Additionally the inclination was measured separately with an inclination instrument. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected with the results of inclination instrument. The results of the corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates 2.32 m to the left and 22.3 m down at the borehole depth of 59 m. Uniaxial compressive strengt Young' s modulus and Poisson' s ratio were measured from the core samples. The average uniaxial compressive strength is about 119 MPa and the average Young' s modulus is 4 7 GPa The main rock types are migmatitic micagneiss and granite. Micagneiss is intersected by pegmatite and diabase veins. Filled fractures dominate in broken zones and tight fractures elsewhere. The average fracture frequency is 2.36 pcs/m and the average RQD is 94.9 %. The borehole penetrated 6 broken zones. The totallength ofthe broken zones is 7.75 m, which is 2.6% ofthe total core length. Keywords: core drilling, borehole, micagneiss, granite, diabase, fracture, control measurements, elastic parameters, deviation measurements

REIÄN OL-KR6 JATKOKAIRAUS EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA 2 1 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Työn tavoite 3 3 3 2. TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 2.4 Tarkkailumittaukset 2. 5 T aipumamittaukset 2.6 Huuhtelupumppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2. 8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys 5 5 6 6 7 8 9 9 15 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma 17 17 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet 19 19 19 21 23 5.TLTTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Pohjaveden pinta reiässä 5.4 Huuhteluveden paine 5.5 Kivijauhon määrä 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus 25 25 25 26 27 27 28 6. YHTEENVETO 29 7. VIITTEET 3

2 8. LIITTEET 8.1 Kalustoluettelo 8.2 Toteutunut aikataulu 8.3 Suunnatut näytteet 8.4 Nostot 8.5 Laatikkoluettelo 8.6 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 8. 7 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 8.8 Taipumamittaulokset (Boremac) 8.9 Taipumamittaustulokset graa:fisesti (Boremac) 8.1 Näytehukka ja rikkonaisuus 8.11 Rapautuneisuusaste 8.12 Liuskeisuusaste 8.13 Kivilajikuvaus 8.14 Rakoluettelo 8.15 Katkoss rakolukujarqd 8.16 Huuhteluvesinäytteet 8.17 Paluuvesinäytteet VALOKUVAT 31 32 33 34 35 36 41 44 49 52 53 54 55 57 77 83 84 85

3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Posiva Oy aloitti käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkien toisen vaiheen vuonna 1997 neljällä tutkimusalueella Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Yksityiskohtaiset paikkatutkimukset 1993-2 on jaettu kahteen vaiheeseen,joistajen koskee vuosia 1997-2. Tutkimukset ovat osa vuosien 1983-2 monivaiheista sijoituspaikkatutkimusohjelmaa. Niiden avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Posiva Oy jätti keväällä 1999 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon. Sen mukaisesti paikkatutkimukset keskitetään Olkiluotoon. V aitioneuvosto ja eduskunta käsittelevät periaatepäätöshakemuksen todennäköisesti vuoden 2 aikana. Näihin tutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) jatkoi kairaamalla Posiva Oy:n tilauksen 957//HH mukaisesti touko-kesäkuussa 2 reikää OL-KR6 Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueella. Reiän uusi reikäsyvyys on 6,77 m. Reikä oli kairattu vuonna 1991 3,62 m:n pituiseksi. Reiän kairaus on kuvattu työraportissa "TVO/ Paikkatutkimukset, työraportti 91-41, Kallionäytekairaus ja kallion vedenjohtavuusmittaukset Eurajoen Olkiluodossa 1991, kairanreikä OL-KR6". Reikä sijaitsee noin 6 m päässä Korvensuon altaan länsipäästä luoteeseen. Reiän sijaintikartta on kuvassa 1. 1.2 Työn tavoite Kairaustyön tarkoituksena oli jatkaa noin 3 m:n syvyistä reikää 6 m:iin. Kairauksen avulla selvitetään alueella tavattujen kivilajien ja rikkonaisuusvyöhykkeiden jatkumista sekä kallion laatua. Kairaustyön lisäksi työhön kuului kairausnäytteiden geologinen raportointi, näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Tässä raportissa käsitellään reiän OL-KR6 kairaukseen liittyviä töitä ja näytetulostusta. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei

--------------------------- -------- 4 erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja maanpinnan erotus on,6 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna. Työn jälkeen paikalle ajettiin sepeliä paikan siivouksen yhteydessä, joten alkuperäinen maanpinta ei ole enää nähtävissä. Työn lopussa reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistollaja todettiin reiän olevan auki pohjaan saakka. Kuva 1. Reiän OL-KR6 sijainti.

5 2. TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Reiän OL-KR6 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec 1 -kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli T- 76 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 76 mm ja näytteen halkaisija on 62 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 8.1. Kone asennettiin reiälle 25.5.2. Kairaustyö aloitettiin seuraavana päivänä. Reiän lopullinen syvyys, 6,77 m, saavutettiin 7.6.2. Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 8.2. Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työryhmään kentällä kuului kairaaja ja apumies. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kentällä vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinnin työmaalla hoiti ja loppuraportin laati geologi Tauno Rautio. Työ kesti ilman aloitus-iiopetustöitä yhteensä 312 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten,96 metriä/terämiestunti. Tehoa pudotti reiän halkaisija, joka on tavanomaista suurempi ja reiän pituus, reiän aloitussyvyyden ollessa 3 m. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti (m/tmh) yksikköä käyttäen. Taulukko 1. Kairaustehot Syvyysväli, m Teho, m/tmh Huom! 3-4 1,8 4-5 1,4 5-6,81 Sivusuuntamittaukset, reiän pesu Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä ja kalliolaadusta johtuen. T-7 6 -terällä kairattiin keskimäärin 27,3 m, kun yleensä T -76 -terällä kairataan keskimäärin 5 m.

6 2.2 Näytteiden suuntaus Tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon erilaisten geologisten tietojen mittaamista varten. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairaustajatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivama.isten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 48 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään neljä. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 266,61 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 88,8 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksena saatiin keskimäärin 6,5 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli 2, 78 m:stä 6,55 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä 8.3. Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Näytteen kannan hioutuessa ajon aikana, kallion murskautuessa tai haljetessa suuntauksessa merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Tärkeimmät syyt merkkauksen epäonnistumiseen oli kuitenkin näytteen irtonainen kanta ja irtokivet, joiden johdosta suuntausmerkki oli epäselvä tai sitä ei ollut. Kerran reikään tippuneet kivet ohjasivat merkintäpiikin sellaiseen kohtaan näytettä, että merkki oli virheellinen, mikä tuli ilmi verrattaessa sitä toisiin suuntausmerkkeihin. 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt Huuhteluvesi reiän L-KR6 kairaukseen pumpattiin Korvensuon tekoaltaan pumppausasemalta, josta rakennettiin noin 6 m pitkä vesilinja kairauspaikalle. Huuhteluvesi johdettiin merkkiainesäiliöihin 5 J.lm suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Merkkiainesäiliöinä käytettiin kahta 3 m 3 lasikuitusäiliötä. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöönottoa Fortum Power and Heat Oy:n laboratoriossa Vantaalla.

7 Uraniini armosteltiin Rauman apteekissa valmiiksi 1,5 g annoksiksi pieniin lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen. 2.4 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupuropuita tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Vedenpinnan korkeus reiässä mitattiin aina kun kairauksessa oli taukoa yli kaksi tuntia. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä otettiin näyte kerran vuorokaudessa. Uranii.nin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Huuteluvesinäytteet analysoitiin Teollisuuden Voiman Oy:n Olkiluodon laboratoriossa ja paluuvesinäytteet Fortum Power and Heat Oy Teknologiakeskuksen Vantaan laboratoriossa. Huuhteluvedestä pyrittiin mittaamaan sähkönjohtavuus jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta vedestä otettiin näytteitä kairauksen aikana sähkönjohtavuuden määrittämiseksi. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kivilaadusta. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään 2... 3 dl, suodatettiin 45 J.tm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittari kalibroitiin ennen käyttöönottoa. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhyk-

8 keiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta muuttaen huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, mikä nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipumamittaukset Kairanreiän todellisen sij selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipumamittareilla. Lisäksi reiän kaltevuus mitattiin kaltevuusmittarilla erikseen. Maxibor-mittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 -mittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Taipumamittaukset Maxibor -mittarilla ulotettiin reikäsyvyydelle 594, m maanpinnasta mitattuna ja Boremac -mittarilla reikäsyvyydelle 6, m maanpinnasta mitattuna. Boremac -mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassilla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 15 m:n reiässä on+/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus,1 astetta. Maxibor -mittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein. Putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat videokameralla. Koska mittari on valmistettu halkaisijaltaan 46 mm:n kairanrei'ille, oli se asennettu T-56 -kaluston teräputkeen mittauksen ajaksi. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 8 m:n reiässä +/- 1 m. Eri menetelmillä havaittiin eroja vuoden 1997 aikana tehdyissä mittauksissa. Tulostusta varten Maxibor-mittaustulokset korjattiin työraportin-98-5 (Laurila 1998) suositusten mukaan. Korjauksessa Maxibor-mittauksen kaltevuus muunnettiin vastaamaan kaltevuusmittauksen tulosta. Tämän jälkeen laskettiin Maxibor-mittauksen sijaintitiedot

9 2.6 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikäseinämät huuhdeltiin merkkiainevedellä kallion raoissa mahdollisesti olevien irtokivien ja kivijauhon pudottamiseksi reiän pohjalle. Huuhtelulaitteena oli toisesta päästään tulpattu kaksoisliitin, jonka kehällä oli 9 asteen välein halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin samalla pyörittäen. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 9, m 3 Huuhtelun jälkeen reikää puhdistettiin pumppaamaila vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpulla. Alimmaisena putkistossa oli 6 m reikäputkia. Putkien sisään laskettiin uppopumppu noin 3 m:n syvyyteen, jolloin pumpattava vesi kiersi reiän pohjan kautta Pumppaus keskeytettiin muutamia kertoja, jolloin kairausputkistoa liikuteltiin. Liikuttelulla pyrittiin irrottamaan seinämille mahdollisesti tarttunut kivijauho, jolloin se poistuisi veden mukana. Pumppu nostettiin pois reiästä putkiston liikuttelujen aikana. Putkiston liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pumppausta jatkettiin. Huuhtelupumppausta suoritettiin 8.6.2 klo 14. ja 12.6.2 klo 12.3 välisenä aikana. Putkien liikuttelujenja sivusuuntamittauksen takia tehokas pumppausaika oli tällä välillä noin 9 tuntia. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupumppauksen lopetusvaiheessa veden uranunipitoisuus oli 59 J.lg/1. Pumppaamalla vettä nostettiin reiästä 55,7 m 3 eli keskimäärin 619 Vh. 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimisto tiloissa. Raportointi tapahtui pääasiallisesti rakennusgeologisen kallioluokituksen mukaan (Gardemeister et al. 1976 ja Korhonen et al. 1974). Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rako luettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossumma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia, liuskeisuusaste, rapautuneisuusaste ja näytteen viipaloituminen ( core discing). Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään rakojen havainnot juoksevina numeroina. Raon sijaintisyvyys on reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Raon keskikohta voi kuitenkin evalla raolla poiketa paljonkin keskilinjasta, jolloin on

1 käytetty soveltuvaa arvoa Loppusyvyyttä käytetään, kun havainnot esittävät reikäväliä. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on korjattu muuttamalla ns. nostopalikan lukemaa näytelaatikossa. Näytehukan aiheuttaessa paikassa epätarkkuutta, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av=avom ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako. Rakokulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 9 ja näytteen pituussuunta. Korjaamaton rakosuunta ilmoittaa raon lesuunnan asteina myötäpäivään pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu lesuunta ja kaade ovat kaltevuusmittauksesta saadun tuloksen perusteella muutetun Maxibor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut lesuunta ja kaade asteina. Rakomineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä. Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu "" tai "os" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Työtulostuksen yhteydessä rekisteröitiin myös mahdolliset hajuhavainnot "huomio"-sarakkeeseen.

Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: 11 rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihre vaaleanvihre tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen) Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikirjaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnu.s yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: (inen, tasomainen) (epäinen) (eva) Rakopinnan laatu on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein. Kolmiportaisella asteikolla on vastaavuus JRC -lukuihin (Barton & Choubey 1977). (ea; JRC 15-2) (puoliea; JRC 7-14) (ä; JRC -6) Katkossumma rakoluku ja RQD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan metrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti toisissaan. RQD-luku esittää yli 1 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämät tömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä.

12 Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mitassa on geologin havaitsemana ero, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 8.4. Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairauteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijaint määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty ''noin" -merkinnällä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Riiii = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 1 kp1/m RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Suunnatuista näytteistä kirjataan jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin merkitään suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajan tekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon. Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä 8.5. Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al. 1974 ja Gardemeister et al. 1976). Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen earakeinen suurirakeinen <<1 mm <1 mm 1... 5mm 5... 5mm >5 mm

13 Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamaine liuskeine seoksine L S Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetään mineraalinimisanaston (Saltikoff 1972) nelikirjaimisia lyhenteitä. Samoja lyhenteitä käytetään myös rakoluettelossa. Tärkeimmät käytetyt lyhenteet ovat seuraavassa: K var = kvartsi Maas = maasälvät eli kalimaasälpäja/tai plagioklaasi Biot = biotiitti Karb = onaattimineraalit Talk = talkki Klor = kloriitti Savi = savimineraalit Kiis = kiisumineraalit Ruos = ruoste Fluo = fluoriitti Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton heikko 1 kohtahrinen 2 vounakas 3 Liuskeisuuskulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhtee jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 9 ja näytteen pituussuunta. Korjaamaton liuskeisuussuunta ilmoittaa liuskeisuuden kaadesuunnan asteina myötäpäivään pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu kaadesuunta ja kaade ovat kaltevuusmittauksesta saadun tuloksen perusteella muutetun Maxibor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut kaadesuunta ja kaade asteina.

14 Liuskeisuuden alku- ja loppusyvyys on reikäpituuden 5 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Liuskeisuuden mittaussyvyys tarkoittaa kunkin liuskeisuussuunnan ja kaateen mittauksen syvyyttä. Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautuput Rp3 = täysin rapautunut Mikäli syvyysvälillä on päärapautumisesta poikkeavaa rapautumista, kuten esun. yksittäisten rakojen ympärillä, on syvyysvälin päärapautumisaste esitetty ensin ja poikkeavan rapautumisen rapautumisaste on suluissa. Core discing-ilmiöstä, eli näytteen viipaloitumisesta on kirjattu reikävälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle reikävälille on ilmoitettu viipaloituneiden murtumien ja aihioiden lukumäärä, sekä viipaloitumisien välisten etäisyyksien minimi- ja maksimiarvot Jokaisesta murtumasta on kirjattu pinnan muodot seuraavan luokittelun mukaisesti. Näytteen suunta on vasemmalta oikealle. Viipaloituntista ei kuitenkaan havaittu näytteissä. (( = yläpuoli koveraja alapuoli kupera (1 = yläpuoli kovera ja alapuoli inen IC = yläpuoli inen ja alapuoli kupera ) ) = yläpuoli kupera ja alapuoli kovera )1 = yläpuoli kuperaja alapuoli inen 1) = yläpuoli inen ja alapuoli kovera II= yläpuoli inen ja alapuoli inen )( = yläpuoli kupera ja alapuoli kupera S = satula A =aihio Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. V aiokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa.

2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys 15 Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkynunenen metrin välein tai aina pääkivilajin vaihtuessa. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus Smax (Modulus of Rupture) määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 16 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle. Koejärjestely on esitetty kuvassa 2. u D L> 3,5D D:::;U:::;U3 L Kuva 2. Nelipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 2.8.1). ' E =- [Pa] Ea (2.8.1) cr =jännitys [Pa] Ea = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2.8.2). (2.8.2) Er = radiaalinen muodonmuutos Ea = aksiaalinen muodonmuutos

16 Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus crc määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeessa noudatettiin ISRM:n ohjeita (ISRM 1981 ja ISRM 1985). Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi Isso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurto lujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 3). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murtoon tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku Is lasketaan kaavalla 2.8.3. p 1 = s Dz (2.8.3) P = murtokuormitus D = näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi Isso kaavojen 2.8.4 ja 2.8.5 avulla. Näytteen koolla ei ole vaikutusta tulokseen. (2.8.4) -(»),45 F-- 5 (2.8.5) 4 D ' L > O,SD Kuva 3. Pistekuormituskoe

17 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän OL-KR6 lähtösuunta on 35,9 astetta ja lähtökaltevuus 5, astetta. Reikä- eli näytepituuden -pisteenä, kuten aiemmassakin kairauksessa, käytettiin maanpintaa. Reiän lähtöpisteen koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor -mittauksen kaltevuus korjattu kaltevuusmittauksen tulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor -mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot. Maxibor ja Boremac -mittausten tuloksissa eroa aiheuttivat laitteistojen asettumistarkkuudet halkaisijaltaan 76 mm:n reikään sekä vähäiset magneettiset häiriöt, jotka vaikuttivat Boremac -tuloksiin. Korjattu Maxibor -mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.6 ja projektiopiirroksina liitteessä 8.7. Liitteessä 8.7 ylempi kuva, sivulla 41, ja kuva sivulla 43, esittävät reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli (TH-akseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva, sivulla 41, ja kuva sivulla 42, esittävät reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että 1- akseli (T-akseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Korjatun mittaustuloksen mukaan reikäsyyyydessä 59 m sivusuuntapoikkeama on 2,32 m vasemmalle ja pystypoikkeama 22,3 m alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 5,1 %. Aiempi Fotobor -mittaus vuodelta 1991 osoitti syvyydessä 291 m taipumaa vasemmalle 13,1 m ja alaspäin,1 m. Syvyydellä 3 m on taipuma Maxibor -mittauksen mukaan 5, 72 m vasemmalle ja 5,29 m alaspäin. Boremac-mittaus on listauksena liitteessä 8.8 ja projektiopiirroksina liitteessä 8.9. Liitteessä 8.7 ylempi kuva, sivulla 49, ja kuva sivulla 51, esittävät reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli (TH-akseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva, sivulla 49, ja kuva sivulla 5, esittävät reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että 1 -akseli (Takseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle

18 leik.kaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Malliaksellen pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 599 m sivusuuntapoikkeamaksi 8,3 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 26,51 m alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 4,6 %. Kaltevuusmittauksen kalte:vuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 594 m on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Reiän OL-KR6 koordinaatit Pisteen sijainti X y z Lähtöpiste, maanpinta Lähtö piste, putken suun keskipiste Loppupiste (594 m) 93.41,75 93.348,54 25.932,85 26.129,67 2,3 2,69-466,38

19 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin Näytehukan syntymiseen johtanutta näytteen rikkoutumista ja jauhautwnista tapahtui kaikkiaan,5 m. Näytehukkaa syntyi yhdellä syvyydellä tiheärakoisen rikkonaisen kallion jauhautuessa. Näytehukka on esitetty yhdessä kallion rikkonaisuusasteen kanssa taulukossa liitteessä 8.1. 4.2 Kivilaatu Kairausnäyte koostuu tutkimusalueelta jo aiemmin kuvatuista pääkivilajeista, joista käytetään nimitystä kiillegneissimigmatiitti ja graniitti. Lisäksi lävistettiin diabaasi- ja pegmatiittijuonia. Kiillegneissille on tyypillistä eriasteinen migmatoituminen, jolloin siinä voi esiintyä graniittista ainesta paikoin hyvinkin runsaasti. Kiillegneissi on pääosin rapautumatonta, tosin kiillegneissin ja graniitin kontaktissa on leveähkö jakso lievästi rapautunutta kiveä, jossa on runsasta mikrorakoilua ja kaolinisoitwnista. Muutoin on vain kapeita rapautuneita vyöhykkeitä. Lievästi rapautuneita jaksoja on yhteensä 72,23 m. Kuitenkin rapautumattomissakin osuuksissa näkyy maasälvissä paikoin lievää samentumista. Liitteessä 8.11 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste. Kiillegneissimigmatiitti on tyypillinen seoskivilaj joka koostuu kiillegneissistä ja vaaleasta graniittisesta (pegmatiittisesta) aineksesta. Kiillegneissimigmatiitissa tavattiin viisi kapeaa lävistystä myloniittisia vyöhykkeitä. Rakenteeltaan se on raitaista ja yleensä kohtalaisesti tai voimakkaasti Iiuskeista, L2.. L3. Raekooltaan kiillegneissimigmatiitti on hienorakeisesta keskirakeiseen. Päämineraaleina siinä ovat kvartsi, maasälvät ja biotiitti. Monin paikoin esiintyy myös kiisuja raitoina ja pirotteena sekä granaatteja. Graniitti on rakeista ja massamaista. Raekooltaan se on keskirakeisesta earakeiseen. Päämineraaleina siinä ovat kvartsi ja maasälvät. Biotiittia on vain vähän. Pegmatiittijuonet ovat rakeisia. Raekooltaan ne vaihtelevat keskirakeisesta earakeiseen. Rakenteehaan ne ovat massamaisia ja suuntautumattomia, MO, mutta niissä on usein heikosti suuntautuneita osuuksia, Ml. Päämineraaleina ovat maasälvät ja kvartsi. Lisäksi esiintyy paikoin kiilteitä, granaatteja ja turmaliinia.

2 Diabaasijuonia esiintyi väleillä 393, 71..395, 79 ja 398,65.. 399,45 m. Diabaasi on väriltään keskeltä tummanvihreää, kontaktissa aa. Kontaktissa diabaasilla on kapea noin 2 mm:n muuttumisvyöhyke, kun taas kiillegneissillä ei vyöhykettä ole havaittavissa. Diabaasi leikkaa jyrkästi kiillegneissin raitoja. Kontaktin lähellä diabaasi on tiivistä, lasimaista ja erittäin hieno rakeista, muutoin se on hieno rakeista. Diabaasissa on runsaasti onaattisia suonia. Lisäksi siinä on pieniä, halkaisijaltaan muutaman cm:n kokoisia kiillegneissisiä murskaleita Liuskeisuuden suunta vaihteli. Liuskeisuuden kaadesuunta oli alussa kaakkoon kääntyen vähitellen eteläiseksi. Paikallisesti tosin liuskeisuus oli edelleen kaakkoon. Kaade vaihteli runsaasti, kuitenkin se yleensä oli 3.. 5 asteen välillä. Liuskeisuuden mittaukset on esitetty liitteessä 8.12. Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä 8.13. Kuvassa 4 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakauma graafisesti. 3m -1-m 5m r'-"..........!!............................... SELITYS KIVILAJIT 1,..--.-rv 1 KIILLEGNEISSI B GRANTITII 1 /l::, II 1 DIABAASI RAKOILU D Harvarakoinen ( < 1 ) EJ Våhärakoinen ( 1-3 ) Runsasrakoinen ( 3-1 ) 6m Tiheärakoinen ( > 1 ) Kuva 4. Kivilajit ja rakoilu, kairanreikä OL-KR6.

21 4.3 Rakoilo Rakoilu on tiivistä ja täytteistä. Täytteiset raot ovat vallitsevampia tiheä- ja runsasrakoisissa vyöhykkeissä, kun taas tiiviit raot ovat vallitsevampia muualla. Täytteisiä rakoja lävistettiin 486 kpl ja tiiviitä 224 kpl. Myös tiiviillä raolla saattaa olla selvä vär joten tiiviin ja täytteisen raon välillä ei ole selkeää rajaa. Suurimmaksi osaksi värin omaavat raot on niiden hyvin ohuen rakotäytteen vuoksi luokiteltu täytteisiksi. Täytteisissä raoissa täytemateriaalina on usein harmaata onaattia, vaaleanvihreää talkkia tai aa grafiittia. Lisäksi täytteenä on kiisuja, yleensä rikkikiisua. Osa raoista, myös täytteisistä, on näytteessä edelleen -iskostuneena. Yhteensä ainakin osittain -iskostuneita rakoja lävistettiin 128 kpl, joka on noin 17 % kokonaisrakomäärästä. Raoista ei havaittu hajuhavaintoja tutkimuksen aikana. Useimmissa täytteisissä raoissa on rakotäytettä usein vain ohuena silauksena rakojen pinnoilla ja rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset. Vain yksittäisissä raoissa on rakotäytettä yli millimetri, useimmiten tiheärakoisten, rikkanaisten vyöhykkeiden yhteydessä. Paksuimmillaan savea ja hiekkamaisia rapautumismineraaleja on 6 ja 13 mm murros-ruhjerakenteisessa vyöhykkeessä välillä 365,67... 367,25 m. Savitäytteisiä rako ja havainnoitiin 1 kpl ja murutäytteisiä 16 kpl. Haarniskapintaisia rakoja lävistettiin 65 kpl. Muutamassa rikkonaisuusvyöhykkeessä oli savi- ja murutäytteisiä ja haarniskapintaisia rakoja, joita näytteen hajoamisen vuoksi ei kyetty yksilöimään. Kolmella savi- ja murutäytteisistä raoista on haarniskapinta täytteen alla. Muru- ja savitäytteiset raot ovat paaas1assa tiheärakoisissa vyöhykkeissä. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä 8.14. Rakopintojen muoto vaihtelee suuresti. Epäisia rakoja lävistettiin 336 kpl, isia 23 kpl ja evia 144 kpl. Rakopinta on ea 13 raossa (JRC-luku 15-2), puoliea 235 raossa (JRC-luku 7-14) ja ä 214 raossa (JRC-luku -6), 131 raosta rakopinnan laatua ei ole kyetty havainnoimaan. Kallion rakoluku on verraten matala, keskimäärin rakoluku on vain 2,36 kpl/m. Kallion RQD -luku on keskimäärin 94,9 %. Taulukossa 3 on esitetty keskimääräisen rako- ja RQD-luvun vaihtelu syvyysväleittäin. Liitteessä 8.15 esitetään rako luku, katkossumma ja RQD-luku.

Taulukko 3. Kallion keskimääräinen rako- ja RQD-luku syvyysväleittäin. 22 Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku m-m ja RQD-luku, kpllm/% m-m ja RQD-luku, kpllm/% 31-365 2,171 97,1 494-499 5,1 89,4 365-374 7,22 177,1 499-55 1,33 199,7 374-394 1,95 198,5 55-51 8,8168,4 394-4 7,66 171,2 51-558,71 199,6 4-438 1,47 199,1 558-559 1,1 85, 438-469 3,13 194,6 559-564 2,2195,4 469-477 7,25 174,8 564-571 6,43 182,7 477-494,41 199,8 571-61,86199,6 Rakosuunnista tulevat erittäin voimakkaasti esille loivat, lähes vaaka-asentoiset raot. Jyrkkäkaateisemmista rakosuunnista yleisin on lähellä liuskeisuuden suuntaa, itä-läntinen, jonka kaade on etelään. Kuvassa 5 on esitetty alapalloprojektiona kaltevuusmittarin kaltevuudella muunnetun Maxibor -taipumamittauksen mukaan korjatut rakojen kaadesuunnat/kaateet. N Prosenttikäyrä: 2 4 6 Kuva 5. Rakojen kaadesuunnat/kaateet alapalloprojektiona.

23 Rikkonaisia jaksoja lävistettiin kuusi. Jotkut jaksot kuuluvat samaan rikkonaisuusvyöhykkeeseen, muttajos niiden välillä on ehjempää kiviainesta, on ne luettu omiksi jaksoiksi. Jaksoista viisi on murrosrakenteisia. Yhdessä jaksossa on murrosrakenteisen kallion lisäksi osuus ruhjerakenteista kalliota. Rikkonaisten osuuksien pituudet vaihtelevat välillä,83... 1,97 m. Yhteensä rikkonaisia osuuksia on 7,75 m, näistä murrosrakenteisia on 7,48 m ja ruhjerakenteisia,27 m. Yhteensä rikkonaisten osuuksien määrä on 2,6 % reiän kokonaisnäytemäärästä. Liitteessä 8.1 on esitetty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. 4.4 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Näytteistä määritettiin lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet vähintään 3 m:n välein ja pääkivilajin vaihtuessa. Määrityksiä tehtiin 13 kpl. Näytteistä 1 oli kiillegneissistä, kaksi diabaasista ja yksi graniitista. Nelipistetaivutuskokeita tehtiin yksi jokaisesta näytteestä, pistekuormituskokeita tehtiin kaksi jokaisesta näytteestä. Hajontaa aiheuttaa kivilajeille suuntautuneisuusasteen vaihtelu ja lisäksi pegmatiittiset suonet kiillegneississä ja mikrorakoilu/onaattiset suonet diabaasissa. Kiillegneissin keskilujuus on noin 122 MPa, graniitin 114 MPa ja diabaasin 17 MPa. Diabaasi on huomattavasti jäykempää kuin graniitti ja kiillegneissi. Diabaasin kimmokerroin on 68 GPa, kun kiillegneissin on keskimäärin noin 44 GPa ja graniitin noin 41 GPa. Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa 4, jossa on myös laskettu lujuusja muodonmuutosominaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. Puristuslujuus, kimmokerroin ja taivutusvetolujuus syvyyden funktiona on esitetty kuvassa 6. 2. -.--------------------------------------..4, 175, -::>--Kim m okerroin (G Pa) --e-.puristuslujuus [M Pa] JS,OO 'ii 15,..II j 125, i!.!1, 1,!ll 75, f ' 5, 3, 25, ; 2, f i 15, 1, 25, s.oo, +---------11---------t-----+----------+------+--o-L, 3, 35, 4, 5, sso.o 6, Kuva 6. Puristuslujuus ja kimmokerroin syvyyden funktiona

24 Taulukko 4. Laboratoriokoetulosten yhteenveto Syvyys E n lsso lsso Sct Sc2 Smu Kivilaji m GPa MPa MPa MPa Mpa MPa 3,5 45,37,18 5,2 4,7 12,56 112,9 11,65 KGN 33, 41,7,15 7,7 5,66 169,74 135,9 12,77 KGN 346, 41,1,29 5,8 4,43 121,89 16,29 8,52 GRAN 375, 51,,23 7,81 7,8 187,46 187,19 16,44 KGN 394, 53,26,25 3,17 3,99 76,15 95,71 25,15 DIAB 399, 81,81,18 5,78 4,76 138,81 114,22 7,77 DIAB 426, 5,77,29 3,12 3,76 74,82 9,16 8,8 KGN 455, 31,45,18 4,8 4,4 97,83 15,49 5,24 KGN 485, 41,7,19 4,83 6,31 115,8 151,5 6,74 KGN 514,5 39,88,19 5,21 5,53 125,6 132,73 1,34 KGN 544,7 52,72,43 3,75 3,64 89,89 87,25 11,85 KGN 572,5 38,7,24 4,85 6,4 116,33 144,89 1,32 KGN 6, 45,5,33 4,62 3,58 11,78 85,93 8,4 KGN keskiarvo 47,15,24 4,96 119,5 11,5 keskihaj. 12,24,8 1,28 3,72 5,14 kaikki keskihaj.% 26% 32% 26% 26% 46% keskiarvo 43,69,24 5,9 122,11 1,22 keskihaj. 6,67,9 1,37 32,8 3,22 KGN keskihaj.% 15% 36% 27% 27% 32% keskiarvo 67,54,22 4,43 17,48 16,46 keskihaj. 2,19,5 1 '11 26,71 12,29 DIAB keskihaj.% 3% 23% 25% 25% 75% lujuuksille on laskettu yhdistetty keskiarvo

5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 25 Kairauk:sen aikana seurattiin sekä huuhteluveden että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus mitattiin jokaisesta merkkiaine-erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 11,2... 14,6 ms/m. Tulokset on esitetty liitteessä 8.16. Palautuneen veden sähkönjohtokyky vaihteli vähän, normaalisti se vaihteli välillä 3... 6 ms/m. Alimmillaan sähkönjohtokyky oli 18,7 ms/m ja korkeimmillaan 77,3 ms/m. Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graafisesti kuvassa 7. 1 9 8 7 6 E - 5 4 3 2 1 'o:t V) \ Syvyys m Kuva 7. Palautuneen veden sähkönjohtokyky. 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä 11,1 m 3 Kairauk:sen lopuksi reiän pesemiseen käytettiin vettä 9, m 3 Kairauksen ja reiän pesunaikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta 43,9 m 3 Määrämittarin ohi vettä palautui putkien noston yhteydessä pieniä määriä. Vettä virtasi paluuvesimittarin ohi arviolta noin 1 m3 Työn lopuksi suoritetun huuhtelupumppauksen aikana vettä palautui 55,7 m3

26 Kairauksen aikana huuhteluvesi palautui reiästä koko ajan. Kuitenkin palautuvan huuhteluveden määrä oli alhainen. Kokonaisuudessaan huuhteluvedestä palautui kairauksen aikana noin 38 %. Kuvassa 8 on esitetty kairauksen aikana huuhteluveden ja määrämittarin kautta palautuneen paluuveden määrät kumulatiivisesti. - I-WiehM!si -Palw\tsi 12 1 1 =«t ;::: Q) e ro.2... ::::1 4 21 V) V) V) t""'l M V) V) \ Syvyys, m Kuva 8. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden määrät kumulatiivisesti 5.3 Pohjavedenpinta reiässä Pohjavedenpinta kairanreiässä vaihteli hieman kairauksen aikana. Jatkokairauksen alussa vedenpinta vaihteli vähän, ollen normaalisti välillä,6... 1, m. Kahdessa mittauksessa on vedenpinta ollut huomattavasti syvemmällä, mutta todennäköisesti vedenpinta ei ole ehtinyt stabiloitua kairauksen jälkeen. Kairauksen loppuvaiheessa, syvyyden noin 5 m jälkeen, vedenpinta vaihteli välillä 6,2... 8,2 m. Mittaukset ovat sidottu maanpintaan. Useimmat mittaukset ovat kuitenkin epätarkkoja, koska vedenpinta ei ole ehtinyt stabiloitua muutamaa tuntia kauempaa.

27 5.4 Huuhteluveden paine Huuhteluveden paine vaihteli työn aikana välillä 1, 1.. 2,2 MPa:n. Kairauk:sen alussa paine oli pääasiallisesti korkealla, yli 1,5 MPa, jopa 2,2 MPa. Paine laski voimakkaasti juuri ennen ensimmäisen tiheärakoisen vyöhykkeen lävistämistä. Sen jälkeen paine oli pääasiallisesti välillä 1,3.. 1,8 Mpa, kohoten hetkellisestijopa 2,2 MPa:iin. Huuhteluveden paineen käyttäytyminen on esitetty kuvassa 9. 4, 3,5 3, 2,5 «S 2, 1,5 1,,5, \ N M (""') V) \ Syvyys m Kuva 9. Huuhteluveden paineen vaihtelu. 5.5 Kivijauhon määrä Reiästä poistunut kivijauho kerättiin altaaseen ja sen määrä mitattiin. Reiästä poistui noin 78 1 märkää kivijauhoa. Koska reikä on kairattu 76 mm ulkoläpimittaisella terällä, terän työstämän alueen tilavuus eli reiästä kivijauhona irronneen kiven kiintotilavuus on 1,52 1/m. Kokonaisuudessaan jatkoreiästä olisi pitänyt tulla noin 46 1 kivijauhoa. Jos märän kivijauhon löystymiskerroin on 1, 7, saadaan sen tilavuudeksi jauheena noin 782 1. Näin ollen voidaan arvioida, että lähes kaikki jatkokairauk:sessa syntynyt kivijauho poistui reiästä.

28 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus Huuhteluveden merkkiaineen pitoisuutta käytetään määritettäessä vesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu merkkiainepitoisuus oli,5 g/m 3 Merkkiaineita käytettiin 41 erää. Yleensä merkkiainepitoisuus oli haluttua tasoa vain hieman matalampaa, vaihdellen välillä noin 47..48 J.tg/1, mutta kolmessa huuhteluvesierässä uraniinipitoisuus jäi selvästi alhaisemmaksi. Ilmeisesti merkkiainetta oli liuotettaessa jäänyt lasipulloon vähäinen määrä. Kyseisissä erissä merkkiainepitoisuus oli välillä 426... 437 Jlg/1. Liitteessä 8.16 on esitetty merkkiainelisäykset, huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Paluuvedestä otettiin näytteet kerran vuorokaudessa. Korkeat uranunipitoisuudet palautuvassa vedessä osoittivat reiästä palautuvan veden olevan suurelta osin huuhteluvettä. Pitoisuus kairanksen aikana vaihteli normaalisti välillä 17... 41 Jlg/1, mutta kerran pitoisuus oli vain 55 Jlg/1. Huuhtelupumppauksen aikana pitoisuus laski kohtalaisen alhaiselle tasolle. Huuhtelupumppauksen aikana vettä poistettiin 55,7 m 3, jolloin pitoisuus laski 59 Jlg/1. Paluuvesinäytteistä määritetyt uranunipitoisuudet ovat liitteessä 8.1 7.

29 6. YHTEENVETO Käytöstä poistetun ydinpolttoaineen yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) jatkoi reikää OL-KR6 kairaamaila Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueelle 6,77 m syvyyteen. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Tarkkailumittauksia olivat huuhtelu- ja paluuveden sähkönjohtokykymittaukset, huuhteluveden paineen ja huuhtell:lvesi-/paluuvesimäärien seuranta. Tarkkailumittausten avulla pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista. Huuhteluveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 11,2... 14,6 ms/m ja paluuveden välillä 18,7... 77,3 ms/m. Kairaus suoritettiin merkityllä vedellä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia. Työn aikana käytettiin huuhteluvettä noin 119 m 3 Reiästä palautui työn aikana vettä määrämittarin kautta noin 44 m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamalla noin 56 m 3 vettä reiän pol:ualta. Huuhtelun jälkeen reiän taipuma mitattiin Re:flex-Maxibor ja Boremac D2 -laitteistoilla. Mittaustulosten (kaltevuusmittaustuloksen perusteella korjattu Maxibor) mukaan reikä on 59 m:n syvyydessä taipunut vasemmalle 2,32 m ja alaspäin 22,3 m lähtösuunnan perusteella laskettuun teoreettiseen loppupisteeseen verrattuna. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 266,61 m, joka on 88,8 %näytteen kokonaismäärästä. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 119 MPa ja kimmomoduli oli keskimäärin noin 47 GPa. Kivilajeina esiintyivät killlegneissimigmatiitti ja graniitti. Lisäksi kiillegneissiä lävistivät pegmatiitti- ja diabaasijuonet. Näytteet ovat yleensä rapautumattomia tai lievästi rapautuneita. Täytteiset raot ovat hallitsevia tiheärakoisissa vyöhykkeissä ja tiiviit raot muualla. Kallion rakoluku on keskimäärin 2,36 kpllm ja RQD-luku 94,9 %. Haarniskapintaisia rako ja lävistettiin 65 kpl, mururako ja 16 kpl ja savitäytteisiä rako ja 1 kpl. Rikkonaisia, tiheärakoisia jaksoja lävistettiin kuusi. Rikkonaisia jaksoja on yhteensä 7,75 m, joka on 2,6% näytteiden kokonaismäärästä. Näistä murrosrakenteistajaksoa on 7,48 mja ruhjerakenteista,27 m. Viipaloitumista ei havaittu.

3 7. VIITTEET Barton, N & Choubey, V. 1977. The shear strength ofrockjoints in theory and practice. Teoksessa: Rock Mechanics 1, s. 1-54. Springer-Verlag. Gardemeister, R., Johansson, S., Korhonen, P., Patrikainen, P., Tuisku, T. & Vähäsarja, P. 1976. Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen. 38 s. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 25. ISRM. 1981. Suggested Methods for Determining the Uniaxial Compressive Strength and Deformability ofrock Materials. In Rock Characterization Testing & Monitoring. Oxford, s. 113-116. Perganion Press. ISRM. 1985. Suggested Method for Determining Point Load Strength. International Journal Rock Mech. Min. Sci. & Geomech. Vo122, no 2. S. 51-6. Korhonen, K-H., Gardemeister, R., Jääskeläinen, H., Niini, H. & Vähäsarja, P. 1974. Rakennusalan kallioluokitus. 78 s. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 12. Laurila, T. 1998. Taipumamittausmenetelmien vertailuja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997. 479 s. Työraportti-98-5. Rautio, T. & With, E. 1991. Kallionäytekairaus ja kallion vedenjohtavuusmittaukset Eurajoen Olkiluodossa 1991, kairanreikä KR6. 19 s. TVO/Paikkatutkimukset, työraportti 91-41. Saltikoff, B. 1972. Mineraalinimisanasto. Espoo, Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti no 11. 82 s. ISBN 951-69-44-5.

31 Kalustoluettelo Liite 8.1 Nimike Määrä 1. KALLIONÄ YTEKAIRAUSKALUSTO - Diamec 1 S 1 kpl - Royal Bean -pumppu, imusuodatin CT -12 1 kpl - Alu 72 62m - Terä putket, T -76 3 kpl - T erät, kalvaimet, T-7 6, 2 kpl -Suunnatun merkkauslaite 2 kpl - V enttiililaitteisto 1 kpl - Vaijeri 1m - Sähkökeskus 1 kpl -Työkaluja 2 srj 2. HUUHTELUVESIJÄRJESTELY - Vesisäiliö 3m 3 2 kpl - Siirtopumppu 2 kpl - Vesimittareita 4 kpl - Selkeytysallas 1 kpl - Uppopumppu, halk. 48 mm 1 kpl - Sähköluoti 1 kpl 3. APUKALUSTO - Toimistotila 1 kpl - Taukotila 1 kpl - Varastotila 1 kpl -Puhelin 1 kpl 4. TARVIKKEET - Näytelaatikot, T-7 6 8 kpl - Merkkiaine 6 kpl 5. MITTAUSKALUSTO - Johtokykymittari 1 kpl - PP-kaltevuusmittari 1 kpl - Boremac -laitteisto 1 kpl - Maxibor -laitteisto 1 kpl 6. KALLIONÄYTTEIDEN TULOSTUS -Tietokone 1 kpl - Tutkimuslaitteet 1 srj - Rock T ester -laitteisto 1 kpl

Aikataulu 32 Liite 8.2 Työvaihe Muutto reiälle 1 aloitustyöt Kairaus 3-6 Sivusuuntamittaukset Reiän pesu ja huuhtelupumppaus Lopetus- ja muuttotyöt Toukokuu 21 1 Kesäkuu 22 23 24 25

33 Suunnatut näytteet Liite 8.3 Piste Suuntausmerkin Suuntauksen Huom! syvyys alkusyvyys loppusyvyys määrä m m m m 1 33,38 3,62-2 37,85 - - 3 321,26-4 334,57-334,8 34,18 5 339,4 Ei merkkiä 6 343,36 334,8-7 347,9 - - 8 351,52 - - 9 356,2-358,45 23,65 1 36,43 358,5 366,76 8,26 11 382,68 379,6 383,38 3,78 12 391,6 383,4 13 396,8 - - 14 4,55 - - 15 49,48 - - 16 418,46 - - 17 422,85 - - 18 431,83-19 435,9-2 44,43-443,95 6,55 21 445,44 Irtokiviä, ei merkkiä 22 454,44 445,44-23 458,96-459,89 14,45 24 463,91 459,9 467,91 8,1 25 481,28 476,88-26 49,13-27 494,58-498,36 21,48 28 485,66 Ei merkkiä 29 498,36 498,36-3 52,83-55,4 6,68 31 51,1 58,77-32 514,63 - - 33 519,13 - - 34 523,66 35 528,15-36 532,58-37 537,5 - - 38 541,55 - - 39 546,3 - - 4 55,52-559,3 5,26 41 554,91 Merkki kääntynyt 42 559,28 559,3 564,31 5,28 43 573,91 57,74-44 578,42 45 582,92-46 587,4 - - 47 591,87-48 596,39-6,77 3,3

34 Nostot Liite 8.4 Nostot, m Nostot, m 33,38 458,96 37,85 463,43 312,33 467,91 316,86 472,42 321,26 476,76 325,59 481,28 33,1 485,66 334,57 49,13 339,4 494,58 343,36 498,36 347,9 52,83 351,52 55,6 356,2 57,26 36,43 51,1 364,89 514,63 369,31 519,13 373,74 523,66 378,22 528,15 382,68 532,58 387,8 537,5 391,6 541,55 396,8 546,3 4,55 55,52 45,5 554,91 49,48 559,28 413,94 563,82 418,46 566,83 422,85 57,15 427,29 573,91 431,83 578,42 435,9 582,92 44,43 587,4 444,87 591,87 445,44 596,39 449,94 6,77 454,44

35 Laatikkoluettelo Liite 8.5 N:RO Syvyysväli, m - m N:RO S yvyysväli, m - m 67 3,62-34,26 18 45,87-454,44 68 34,26-37,85 19 454,44-458,25 69 37,85-311,56 II 458,25-461,92 7 311,56-315,11 111 461,92-465,49 71 315,11-318,77 112 465,49-469,17 72 318,77-322,41 113 469,17-472,6 73 322,41-326,4 114 472,6-476,37 74 326,4-329,76 115 476,37-479,97 75 329,76-333,48 116 479,97-483,69 76 333,48-337,16 117 483,69-487,4 77 337,16-34,9 118 487,4-491,9 78 34,9-344,57 119 491,9-494,82 79 344,57-348,31 12 494,82-498,56 8 348,31-352,5 121 498,56-52,29 81 352,5-355,77 122 52,29-55,95 82 355,77-359,38 123 55,95-59,33 83 359,38-363,3 124 59,33-513,5 84 363,3-366,76 125 513,5-516,68 85 366,76-37,33 126 516,68-52,4 86 37,33-373,84 127 52,4-524,12 87 373,84-377,63 128 524,12-527,98 88 377,63-381,27 129 527,98-531,67 89 381,27-384,89 13 531,67-535,45 9 384,89-388,58 131 535,45-539,15 91 388,58-392,2 132 539,15-542,77 92 392,2-395,88 133 542,77-546,55 93 395,88-399,52 134 546,55-55,35 94 399,52-43,13 135 55,35-554,9 95 43,13-46,6 136 554,9-557,8 96 46,6-41,22 137 557,8-561,56 97 41,22-413,94 138 561,56 565,1 98 413,94-417,7 139 565,1-568,42 99 417,7-421,39 14 568,42-571,87 1 421,39-425,4 141 571,87-575,62 11 425,4-428,8 142 575,62-579,38 12 428,8-432,52 143 579,38-582,92 13 432,52-436,24 144 582,92-586,62 14 436,24-439,99 145 586,62-59,29 15 439,99-443,58 146 59,29-593,93 16 443,58-447,19 147 593,93-597,7 17 447,19-45,87 148 597,7-6,77

36 Liite 8.6 EURAJOKI OLKILUOTO, OL-KR6 MAXIBOR-T AIPUMk\IITTAUS Kaade korjattu kaltevuusmittarin tuloksen mukaiseksi Tulokset Peruskoordinaatistossa P = Mittauspisteen numero M = Lukeman reikäsyvyys X =Pisteen X-koordinaani (pohjoisakseli) Y = Pisteen Y -koordinaatti (itäakseli) Z = Pisteen Z-koordinaatti ( syvyysakseli) S =Suunta asteina K = Kaltevuus asteina p M X y z s K 1 341.75 5932.85 2.3 35.9 5. 2 3 343.31 5933.98. 36.14 5. 3 6 344.87 5935.12-2.3 36.17 5.21 4 9 346.42 5936.25-4.6 36.8 5.43 5 12 347.96 5937.38-6.91 35.94 5.62 6 15 349.51 5938.49-9.23 35.57 5.72 7 18 351.5 5939.6-11.55 35.41 5.75 8 21 352.6 594.7-13.88 35.49 5.79 9 24 354.14 5941.8-16.2 35.45 5.79 1 27 355.69 5942.9-18.53 35.49 5.8 11 3 357.23 5944. -2.85 35.53 5.79 12 33 358.77 5945.1-23.18 35.45 5.79 13 36 36.32 5946.2-25.5 35.38 5.79 14 39 361.86 5947.3-27.83 35.4 5.73 15 42 363.41 5948.4-3.15 35.42 5.71 16 45 364.96 5949.5-32.47 35.41 5.66 17 48 366.51 595.6-34.79 35.38 5.59 18 51 368.6 5951.71-37.11 35.37 5.53 19 54 369.62 5952.81-39.42 35.4 5.51 2 57 371.17 5953.92-41.74 35.49 5.5 21 6 372.73 5955.2-44.5 35.45 5.48 22 63 374.28 5956.13-46.37 35.31 5.5 23 66 375.84 5957.23-48.68 35.2 5.45 24 69 377.4 5958.34-51. 35.13 '5.38 25 72 378.97 5959.44-53.31 35.12 5.32 26 75 38.53 596.54-55.62 35.2 5.31 27 78 382.1 5961.64-57.92 35.24 5.34 28 81 383.66 5962.75-6.23 35.14 5.39 29 84 385.23 5963.85-62.55 35.19 5.39 3 87 386.79 5964.95-64.86 35.26 5.35

37 Liite 8.6 31 9 388.35 5966.6-67.17 35.37 5.32 32 93 389.91 5967.16-69.48 35.29 5.3 33 96 391.48 5968.27-71.78 35.36 5.26 34 99 393.4 5969.38-74.9 35.35 5.25 35 12 394.61 597.49-76.4 35.2 5.2 36 15 396.18 5971.6-78.7 35.25 5.19 37 18 397.74 5972.71-81.1 35.19 5.19 38 111 399.31 5973.81-83.31 35.2 5.2 39 114 31.88 5974.92-85.62 35.23 5.18 4 117 312.45 5976.3-87.92 35.19 5.16 41 12 314.2 5977.14-9.22 35.11 5.13 42 123 315.6 5978.24-92.53 35.12 5.11 43 126 317.17 5979.35-94.83 35.19 5.18 44 129 318.74 598.46-97.13 35.11 5.26 45 132 311.31 5981.56-99.44 35.1 5.38 46 135 3111.87 5982.66-11.75 35.7 5.44 47 138 3113.44 5983.76-14.6 35.6 5.49 48 141 3115. 5984.85-16.38 34.92 5.56 49 144 3116.56 5985.94-18.69 34.87 5.59 5 147 3118.13 5987.3-111.1 34.74 5.56 51 15 3119.69 5988.12-113.33 34.64 5.52 52 153 3121.26 5989.2-115.64 34.65 5.5 53 156 3122.83 599.29-117.96 34.65 5.5 54 159 3124.4 5991.37-12.27 34.65 5.5 55 162 3125.97 5992.46-122.59 34.54 5.5 56 165 3127.54 5993.54-124.9 34.54 5.49 57 168 3129.11 5994.62-127.22 34.47 5.5 58 171 313.69 5995.7-129.53 34.35 5.49 59 174 3132.26 5996.78-131.85 34.21 5.53 6 177 3133.84 5997.85-134.16 33.95 5.61 61 18 3135.42 5998.91-136.48 33.73 5.71 62 183 3137. 5999.97-138.8 33.51 5.8 63 186 3138.58 61.2-141.13 33.46 5.82 64 189 314.16 62.6-143.45 33.56 5.86 65 192 3141.74 63.11-145.78 33.54 5.87 66 195 3143.32 64.15-148.11 33.62 5.89 67 198 3144.89 65.2-15.44 33.51 5.91 68 21 3146.47 66.25-152.76 33.54 5.88 69 24 3148.5 67.29-155.9 33.55 5.93 7 27 3149.62 68.34-157.42 33.4 5.97 71 21 3151.2 69.38-159.75 33.39 51.4 72 213 3152.78 61.42-162.8 33.35 51.1 73 216 3154.35 611.45-164.42 33.23 51.21 74 219 3155.92 612.48-166.76 33.27 51.33 75 222 3157.49 613.51-169.1 33.35 51.45 76 225 3159.5 614.54-171.45 33.3 51.55 77 228 316.61 615.56-173.8 33.23 51.65

38 Liite 8.6 78 231 3162.17 616.58-176.15 33.14 51.72 79 234 3163.72 617.6-178.5 33.7 51.82 8 237 3165.28 618.61-18.86 33.1 51.88 81 24 3166.83 619.62-183.22 32.8 51.93 82 243 3168.39 62.62-185.58 32.53 52. 83 246 3169.94 621.61-187.95 32.4 52.8 84 249 3171.5 622.6-19.31 32.3 52.17 85 252 3173.5 623.58-192.68 32.7 52.27 86 255 3174.61 624.56-195.6 31.91 52.33 87 258 3176.17 625.53-197.43 31.65 52.39 88 261 3177.73 626.49-199.81 31.65 52.46 89 264 3179.28 627.45-22.19 31.71 52.48 9 267 318.84 628.41-24.57 31.62 52.48 91 27 3182.39 629.37-26.94 31.71 52.49 92 273 3183.95 63.33-29.33 31.66 52.49 93 276 3185.5 631.29-211.71 31.61 52.49 94 279 3187.6 632.24-214.8 31.52 52.5 95 282 3188.61 633.2-216.46 31.41 52.49 96 285 319.17 634.15-218.84 31.46 52.56 97 288 3191.73 635.1-221.23 31.34 52.63 98 291 3193.28 636.5-223.61 31.17 52.75 99 294 3194.84 636.99-226. 31.2 52.78 1 297 3196.39 637.93-228.39 31.16 52.84 11 3 3197.94 638.87-23.78 31.2 52.86 12 33 3199.49 639.8-233.17 31.1 52.89 13 36 321.4 64.74-235.56 31.9 52.92 14 39 322.59 641.67-237.96 31.8 52.96 15 312 324.14 642.61-24.35 3.95 52.98 16 315 325.68 643.54-242.75 3.94 53.1 17 318 327.23 644.46-245.14 3.96 53.3 18 321 328.78 645.39-247.54 31.2 53.6 19 324 321.32 646.32-249.94 31.1 '53.1 11 327 3211.87 647.25-252.34 31.5 53.1 111 33 3213.41 648.18-254.73 31.8 53.9 112 333 3214.95 649.11-257.13 31.11 53.7 113 336 3216.5 65.4-259.53 31.8 53.9 114 339 3218.4 65.97-261.93 31.11 53.9 115 342 3219.58 651.9-264.33 31.21 53.11 116 345 3221.12 652.83-266.73 31.15 53.9 117 348 3222.67 653.76-269.13 31.22 53.8 118 351 3224.21 654.7-271.53 31.15 53.9 119 354 3225.75 655.63-273.92 31.17 53.1 12 357 3227.29 656.56-276.32 31.18 53.13 121 36 3228.83 657.49-278.72 31.8 53.15 122 363 323.37 658.42-281.12 31.6 53.2 123 366 3231.91 659.35-283.53 31.5 53.19 124 369 3233.45 66.28-285.93 31.12 53.19

39 Liite 8.6 125 372 3234.99 661.21-288.33 31.12 53.19 126 375 3236.53 662.14-29.73 31.16 53.19 127 378 3238.7 663.7-293.13 31.19 53.19 128 381 3239.6 664. -295.54 31.16 53.19 129 384 3241.14 664.93-297.94 31.5 53.18 13 387 3242.68 665.85-3.34 31.16 53.19 131 39 3244.22 666.78-32.74 31.2 53.2 132 393 3245.76 667.71-35.14 31.3 53.19 133 396 3247.29 668.65-37.54 31.19 53.19 134 399 3248.83 669.58-39.95 31.23 53.19 135 42 325.37 67.51-312.35 31.35 53.19 136 45 3251.9 671.45-314.75 31.33 53.17 137 48 3253.44 672.38-317.15 31.41 53.13 138 411 3254.97 673.32-319.55 31.32 53.12 139 414 3256.51 674.26-321.95 31.36 53.8 14 417 3258.5 675.19-324.35 31.31 53.9 141 42 3259.59 676.13-326.75 31.22 53.9 142 423 3261.13 677.6-329.15 31.24 53.1 143 426 3262.67 678. -331.55 31.12 53.5 144 429 3264.22 678.93-333.95 31.14 53.2 145 432 3265.76 679.86-336.34 31.2 53.1 146 435 3267.3 68.8-338.74 31.28 52.98 147 438 3268.85 681.74-341.13 31.34 53. 148 441 327.39 682.67-343.53 31.32 52.98 149 444 3271.93 683.61-345.92 31.24 53.1 15 447 3273.48 684.55-348.32 31.24 53.2 151 45 3275.2 685.49-35.72 31.2 53.6 152 453 3276.56 686.42-353.12 31.15 53.8 153 456 3278.1 687.35-355.51 31.18 53.7 154 459 3279.64 688.28-357.91 31.13 53.2 155 462 3281.19 689.22-36.31 31.13 53.1 156 465 3282.73 69.15-362.7 31.1 53.3 157 468 3284.28 691.8-365.1 31.3 53.9 158 471 3285.82 692.1-367.5 31.6 53.15 159 474 3287.36 692.94-369.9 3.9 53.21 16 477 3288.91 693.86-372.3 3.9 53.27 161 48 329.45 694.78-374.71 3.93 53.32 162 483 3291.98 695.7-377.11 3.84 53.39 163 486 3293.52 696.62-379.52 3.79 53.4 164 489 3295.6 697.54-381.93 3.79 53.39 165 492 3296.59 698.45-384.34 3.82 53.38 166 495 3298.13 699.37-386.75 3.9 53.42 167 498 3299.66 61.29-389.15 3.87 53.43 168 51 331.2 611.21-391.56 3.9 53.48 169 54 332.73 612.12-393.97 3.88 53.49 17 57 334.26 613.4-396.39 3.95 53.48 171 51 335.79 613.96-398.8 3.88 53.5

4 Liite 8.6 172 513 337.32 614.87-41.21 3.88 53.49 173 516 338.86 615.79-43.62 3.82 53.51 174 519 331.39 616.7-46.3 3.71. 53.56 175 522 3311.92 617.61-48.45 3.71 53.57 176 525 3313.45 618.52-41.86 3.74 53.59 177 528 3314.98 619.43-413.27 3.77 53.6 178 531 3316.51 611.34-415.69 3.77 53.59 179 534 3318.4 6111.25-418.1 3.77 53.59 18 537 3319.57 6112.17-42.52 3.77 53.6 181 54 3321.1 6113.8-422.93 3.84 53.58 182 543 3322.63 6113.99-425.34 3.91 53.58 183 546 3324.16 6114.9-427.76 31.6 53.63 184 549 3325.68 6115.82-43.18 31.4 53.64 185 552 3327.21 6116.74-432.59 31. 53.68 186 555 3328.73 6117.65-435.1 31.1 53.67 187 558 333.25 6118.57-437.43 31.15 53.64 188 561 3331.77 6119.49-439.84 31.15 53.6 189 564 3333.3 612.41-442.26 31.15 53.59 19 567 3334.82 6121.33-444.67 31.23 53.6 191 57 3336.35 6122.26-447.8 31.26 53.6 192 573 3337.87 6123.18-449.5 31.2 53.57 193 576 3339.39 6124.1-451.91 31.24 53.56 194 579 334.91 6125.3-454.33 31.31 53.53 195 582 3342.44 6125.95-456.74 31.31 53.5 196 585 3343.96 6126.88-459.15 31.35 53.47 197 588 3345.49 6127.81-461.56 31.32 53.44 198 591 3347.1 6128.74-463.97 31.32 53.44 199 594 3348.54 6129.67-466.38 31.32 53.44

41 Liite 8.7 OL-KR6 Sivusuuntataipuman maanpintaprojektia valtakunnallisessa koordinaatistossa X y Pystysuuntataipuma I z MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS Alkusuunta 35.9 astetta Alkukaltevuus I 5. astetta SMOY Kokonaispituus 594. m

m -2-1 2 4 6 m ( T) N 1 2 MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS OL-KR6 Pystyprojektia taipumasta SMOY......:J

m -2-1 2 4 6 m (TH) +:-. VJ 1 2 MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS OL-KR6 Maanpintaprojektia taipumasta SMOY c (!) -.l

44 Liite 8.8 EURAJOKI OLKILUOTO, OL-KR6 BOREMAC-T AIPUMA\UTT AUS Tulokset ovat peruskoordinaatistossa P=Mittauspisteennumero M=Lukeman reikäsyvyys X=Pisteen X-koordinaatti (pohjoisakseli) Y=Pisteen Y-koordinaatti (itäakseli) Z=Pisteen Z-koordinaatti (syvyysakseli) S=Suunta asteina K = Kaltevuus asteina p M X y z s K I. 341.8 5932.9 2.3 35.9 5. 2 3. 343.3 5934. -. 37.6 51. 3 6. 344.7 5935.2-2.4 38.2 51.3 4 9. 346.2 5936.3-4.7 37.2 51.3 5 I2. 347.7 5937.4-7.I 36.8 51.5 6 I5. 349.2 5938.5-9.4 37.3 51.5 7 I8. 35.7 5939.7 -I1.7 37.7 51.4 8 21. 352.2 594.8 -I4.I 37.9 51.5 9 24. 353.7 5942. -I6.4 37.7 51.4 IO 27. 355.I 5943.I -I8.8 37.3 51.3 II 3. 356.6 5944.3-2l.I 37.3 51.3 I2 33. 358.I 5945.4-23.5 37.6 51.3 I3 36. 359.6 5946.5-25.8 37.4 51.3 I4 39. 36l.I 5947.7-28.I 36.8 51.3 I5 42. 362.6 5948.8-3.5 36.6 51.2 I6 45. 364.I 5949.9-32.8 36.6 51.2 I7 48. 365.6 5951. -35.2 36.3 5l.I I8 51. 367.2 5952.I -37.5 36. 5.9 I9 54. 368.7 5953.3-39.8 36.3 5l.I 2 57. 37.2 5954.4-42.2 35.9 5l.I 2I 6. 371.7 5955.5-44.5 35.3 51. 22 63. 373.3 5956.6-46.8 35.3 51. 23 66. 374.8 5957.6-49.2 35.8 51. 24 69. 376.3 5958.8-51.5 36.8 5l.I 25 72. 377.8 5959.9-53.8 37.7 51.2 26 75. 379.3 596l.I -56.2 38.2 5l.I 27 78. 38.8 5962.2-58.5 38. 51. 28 81. 382.3 5963.4-6.8 37.4 5l.I 29 84. 383.8 5964.5-63.2 37.7 51.2 3 87. 385.3 5965.7-65.5 38.I 51.2 3I 9. 386.8 5966.8-67.8 37.8 5l.I 32 93. 388.3 5968. -7.2 37.4 51.1 33 96. 389.7 5969.I -72.5 37.7 5l.I

45 Liite 8.8 34 99. 391.2 597.3-74.8 38. 51.1 35 12. 392.7 5971.5-77.2 38.5 51. 36 15. 394.2 5972.6-79.5 39.5 51.1 37 18. 395.6 5973.9-81.8 4. 51.1 38 111. 397.1 5975.1-84.2 4. 51.1 39 114. 398.5 5976.3-86.5 39.5 51.1 4 117. 31. 5977.5-88.9 39.2 51.1 41 12. 311.4 5978.7-91.2 4. 51.1 42 123. 312.9 5979.9-93.5 39.8 51.1 43 126. 314.3 5981.1-95.9 38. 51.1 44 129. 315.8 5982.2-98.2 36.7 51. 45 132. 317.3 5983.3-1.5 36.5 51. 46 135. 318.9 5984.4-12.9 35.7 51. 47 138. 311.4 5985.5-15.2 35.4 51. 48 141. 3111.9 5986.6-17.5 36.3 5.9 49 144. 3113.5 5987.8-19.8 35.7 5.9 5 147. 3115. 5988.8-112.2 35. 5.9 51 15. 3116.6 5989.9-114.5 35.3 51. 52 153. 3118.1 5991. -116.8 35.7 51. 53 156. 3119.6 5992.1-119.2 36. 51. 54 159. 3121.1 5993.2-121.5 35.8 51.1 55 162. 3122.7 5994.3-123.8 36. 51. 56 165. 3124.2 5995.5-126.2 36.9 51. 57 168. 3125.7 5996.6-128.5 37.5 51. 58 171. 3127.2 5997.8-13.8 37.5 51. 59 174. 3128.7 5998.9-133.2 37.5 51. 6 177. 313.2 6.1-135.5 37.8 51. 61 18. 3131.7 61.2-137.8 37.2 51.1 62 183. 3133.2 62.3-14.2 35.9 51.2 63 186. 3134.7 63.4-142.5 35.8 51.2 64 189. 3136.2 64.5-144.8 36.1 51.1 65 192. 3137.8 65.7-147.2 35.9 51.1 66 195. 3139.3 66.8-149.5 36.3 51.1 67 198. 314.8 67.9-151.8 36.8 51.1 68 21. 3142.3 69. -154.2 37.4 51.3 69 24. 3143.8 61.2-156.5 37.3 51.5 7 27. 3145.3 611.3-158.9 35.6 51.6 71 21. 3146.8 612.3-161.2 34.6 51.7 72 213. 3148.3 613.4-163.6 34.1 51.8 73 216. 3149.9 614.4-165.9 34.2 51.9 74 219. 3151.4 615.5-168.3 35. 51.9 75 222. 3152.9 616.5-17.7 35.8 52. 76 225. 3154.4 617.6-173. 35.8 52. 77 228. 3155.9 618.7-175.4 35.1 52. 78 231. 3157.4 619.7-177.8 34. 52.2 79 234. 3159. 62.8-18.1 33.6 52.1 8 237. 316.5 621.8-182.5 34.8 52.2

46 Liite 8.8 81 24. 3162. 622.9-184.9 35.8 52.2 82 243. 3163.5 623.9-187.2 36. 52.4 83 246. 3164.9 625. -189.6 36.1 52.7 84 249. 3166.4 626.1-192. 35.9 52.8 85 252. 3167.9 627.1-194.4 36. 52.8 86 255. 3169.3 628.2-196.8 36.1 53. 87 258. 317.8 629.3-199.2 35.8 53. 88 261. 3172.3 63.3-21.6 35.2 53. 89 264. 3173.8 631.3-24. 34.6 53.1 9 267. 3175.2 632.4-26.4 34.2 53. 91 27. 3176.7 633.4-28.8 33.8 53. 92 273. 3178.2 634.4-211.2 34. 53.1 93 276. 3179.7 635.4-213.6 35.2 53. 94 279. 3181.2 636.5-216. 36.2 52.9 95 282. 3182.7 637.5-218.3 36. 52.8 96 285. 3184.1 638.6-22.7 34.6 53. 97 288. 3185.6 639.6-223.1 34. 53.1 98 291. 3187.1 64.6-225.5 35. 53. 99 294. 3188.6 641.7-227.9 35.3 53.1 1 297. 319.1 642.7-23.3 34.8 53.2 11 3. 3191.5 643.7-232.7 33.8 53.2 12 33. 3193. 644.7-235.1 32.6 53.1 13 36. 3194.6 645.6-237.5 32.5 53.2 14 39. 3196.1 646.6-239.9 32.1 53.1 15 312. 3197.6 647.6-242.3 31.5 53.1 16 315. 3199.1 648.5-244.7 31.7 53.2 17 318. 32.7 649.4-247.1 32.4 53.1 18 321. 322.2 65.4-249.5 33. 53.1 19 324. 323.7 651.4-251.9 31.5 53.2 11 327. 325.3 652.3-254.3 3.5 53.3 111 33. 326.8 653.2-256.7 32. 53.2 112 333. 328.3 654.2-259.1 32.3 53.2 113 336. 329.8 655.1-261.6 31.8 53.3 114 339. 3211.3 656.1-264. 32.1 53.1 115 342. 3212.9 657.1-266.3 31.8 53.1 116 345. 3214.4 658. -268.8 31.5 53.1 117 348. 3215.9 658.9-271.2 31.5 53.1 118 351. 3217.5 659.9-273.6 31.7 53.2 119 354. 3219. 66.8-276. 31.6 53.3 12 357. 322.5 661.8-278.4 3.5 53.3 121 36. 3222.1 662.6-28.8 3.4 53.2 122 363. 3223.6 663.6-283.2 32.1. 53.1 123 366. 3225.1 664.6-285.6 32.9 53.2 124 369. 3226.7 665.5-288. 31.7 53.2 125 372. 3228.2 666.4-29.4 31.7 53.2 126 375. 3229.7 667.4-292.8 32.9 53.2 127 378. 3231.2 668.4-295.2 32.5 53.2

47 Liite 8. 8 128 381. 3232.8 669.3-297.6 31.7 53.2 129 384. 3234.3 67.3-3. 31.9 53.2 13 387. 3235.8 671.2-32.4 33. 53.1 131 39. 3237.3 672.2-34.8 33.1 53.2 132 393. 3238.8 673.2-37.2 31.6 53.3 133 396. 324.4 674.1-39.6 31.3 53.3 134 399. 3241.9 675.1-312. 32.6 53.3 135 42. 3243.4 676.1-314.4 33.4 53.2 136 45. 3244.9 677. -316.8 33.2 53.2 137 48. 3246.4 678. -319.2 33. 53.2 138 411. 3247.9 679. -321.6 33.3 53.3 139 414. 3249.4 68. -324. 34.1 53.3 14 417. 325.9 681. -326.4 34. 53.4 141 42. 3252.4 682. -328.8 32.7 53.4 142 423. 3253.9 682.9-331.2 32.2 53.3 143 426. 3255.4 683.9-333.6 33.1 53.2 144 429. 3256.9 684.9-336. 33.4 53.2 145 432. 3258.4 685.9-338.4 32.5 53.2 146 435. 3259.9 686.8-34.8 31.9 53.2 147 438. 3261.4 687.8-343.2 32.5 53.2 148 441. 3262.9 688.8-345.6 33. 53.1 149 444. 3264.5 689.7-348. 33.1 53.2 15 447. 3266. 69.7-35.5 33.5 53.3 151 45. 3267.4 691.7-352.8 33.4 53.2 152 453. 3269. 692.7-355.3 33.1 53.2 153 456. 327.5 693.7-357.7 33.3 53.3 154 459. 3272. 694.7-36.1 33.4 53.2 155 462. 3273.5 695.7-362.5 33. 53.1 156 465. 3275. 696.6-364.9 32.4 53.1 157 468. 3276.5 697.6-367.3 33.2 53.2 158 471. 3278. 698.6-369.7 32.3 53.2 159 474. 3279.5 699.5-372.1 3.3 53.3 16 477. 3281.1 61.4-374.5 31.6 53.3 161 48. 3282.6 611.4-376.9 32.9 53.3 162 483. 3284.1 612.4-379.3 33. 53.4 163 486. 3285.6 613.3-381.7 32.4 53.4 164 489. 3287.1 614.3-384.1 32.2 53.5 165 492. 3288.6 615.2-386.5 32.4 53.5 166 495. 329.1 616.2-388.9 32.8 53.5 167 498. 3291.6 617.2-391.3 34.4 53.6 168 51. 3293.1 618.2-393.8 34.8 53.7 169 54. 3294.5 619.2-396.2 34.1 53.7 17 57. 3296. 611.2-398.6 33.2 53.8 171 51. 3297.5 6111.1-41. 32.3 53.8 172 513. 3299. 6112.1-43.4 32.3 53.8 173 516. 33.5 6113. -45.8 32.4 53.9 174 519. 332. 6114. -48.3 32.7 53.9

48 Liite 8.8 175 522. 333.5 6114.9-41.7 33.3 53.9 176 525. 334.9 6115.9-413.1 33.6 54. 177 528. 336.4 6116.9-415.6 33. 54. 178 531. 337.9 6117.8-418. 32.2 53.8 179 534. 339.4 6118.8-42.4 32.7 53.7 18 537. 331.9 61 19.8-422.8 33.7 53.7 181 54. 3312.4 612.8-425.2 33.6 53.8 182 543. 3313.8 6121.7-427.7 33. 53.9 183 546. 3315.3 6122.7-43.1 33.2 53.9 184 549. 3316.8 6123.7-432.5 33.5 53.8 185 552. 3318.3 6124.6-434.9 33.7 53.9 186 555. 3319.7 6125.6-437.4 34.3 53.9 187 558. 3321.2 6126.6-439.8 34.5 53.8 188 561. 3322.7 6127.6-442.2 34.5 53.8 189 564. 3324.1 6128.6-444.6 33.5 53.9 19 567. 3325.6 6129.6-447. 31.7 54. 191 57. 3327.1 613.5-449.5 31.4 54. 192 573. 3328.6 6131.4-451.9 32. 53.7 193 576. 333.1 6132.4-454.3 32.1 53.7 194 579. 3331.6 6133.3-456.7 32.8 53.6 195 582. 3333.1 6134.3-459.1 33.2 53.6 196 585. 3334.6 6135.3-461.6 32.5 53.6 197 588. 3336.1 6136.2-464. 32. 53.7 198 591. 3337.6 6137.1-466.4 32.4 53.8 199 594. 3339.1 6138.1-468.8 33.2 53.8 2 597. 334.6 6139.1-471.2 32.6 53.8 21 6. 3342.1 614. -473.7 31.6 53.8

49 Liite 8. 9 OL-KR6 Sivusuuntataipuman maanpintaprojektio valtakunnallisessa koordinaatiatosea X ' ------------------------------------- y 1 l 1 i 1 1 l Pyetyeuuntataipuma -------------------------------------- I BOREMAC-TAIPUMAMITTAUS Alkusuunta D - 35.9 aatetta Alkukaltevuus I - 5. astetta Kokona1ep1tuue - 6. m SMOY 1 1-B-2 _j 1

5 -r- E 1 1 (J') + ' 1 1 l 1 1 Liite 8.9 ft:l... 1!! 1 i l! ' i l 1 1 J 1 ----------------- ---------r- e o (T) 1 li) 1 li) (T)

51 -::c 1- - l e l g 1 Ol 1 1 j 1 1 Liite 8.9 l 1 1 t 1 1 1 1 1 1 (Y) e ('1) 1 lo 1 tn ('1)

52 Näytehukka ja rikkonaisuus Liite 8.1 Alkusyvyys, Loppusyvyys, Näytehukka, Rikkonai- Huom! m m m suusaste 365,67 366,7 Rilll 366,7 366,97 RiiV 366,97 367,25 Rilll 393,96 395,15 Rilll 469,2 47,19 Rilll 476,15 476,98 Rilll 476,77 476,85,5 Tiheärakoinen kallio jauhautunut 56,88 58,85 Rilll 563,73 564,74 Rilll

53 Rapautuneisuusaste Liite 8.11 Alkusyvyys, m Loppusyvyys, m Rapautuneisuusaste Huom. 3,62 39,5 RpO 39,5 346, Rp1 mm. talkkiutumista, kaoliinisia mikrorakoja 346, 364, RpO 364, 366,7 Rpl 366,7 366,97 Rp3 366,97 369,5 Rp1 369,5 463, RpO 463, 48,5 Rp1 48,5 56, RpO 56, 59,5 Rp1 59,5 561, RpO 561, 57,5 Rpl 57,5 6,77 RpO

Alkusy- Loppusy- Mittaussy- Kivilaji Lävistys- Liuskeivyys, m vyys, m vyys, m kulma suusaste 3.62 34.5 31.4 KGN 55 2 34.5 39. 36.75 KGN 6 3 39. 318.5 314.95 KGN 6 2 318.5 335. 325.9 KGN 45 3 329.9 KGN 5 3 335. 34.45 337.85 KGN 6 2 34.45 347.45 GRAN 347.45 354. 35.65 KGN 5 2 354. 361.75 357.48 KGN 6 3 361,75 363.3 PEGM 363.3 393.71 379.9 KGN 65 2 393,71 395.79 DIAB 395.79 398.65 398.4 KGN 6 2 398.65 399.45 DIAB 399.45 422. 46.5 KGN 8 2 416.8 KGN 7 2 422. 435.5 422.6 KGN 55 3 435,5 437.25 PEGM 437.25 443.6 438.4 KGN 65 3 443,6 477. 449.65 KGN 75 2 459. KGN 65 2 467.5 KGN 45 2 477. 484,5 482.4 KGN 7 3 484.5 572.4 489.3 KGN 6 2 54.95 KGN 55 2 518.85 KGN 4 2 534.9 KGN 6 2 542.75 KGN 6 2 563.75 KGN 65 2 571.45 KGN 75.2 572.4 576.35 PEGM 576.35 6.77 583.65 KGN 75 2 587.9 KGN 5 2 599 5 KGN 7 2 Kaade- Kaade, Korj. kaasuunta o des. 168 42 161 182 3 173 175 26 163 149 48 137 14 3 131 165 35 157 158 45 152 177 24 168 162 39 154 19 22 184 24 46 197 197 2 188 182 67 177 18 28 173 196 3 188 176 34 168 153 47 145 183 37 176 179 29 169 151 23 137 141 52 133 185 26 175 19 35 18 189 39 183 26 32 2 192 4 182 167 53 16 199 42 194 Korj. kaade o 4 27 24 47 29 33 43 22 37 19 43 17 64 26 27 32 46 34 26 22 51 23 32 36 28 37 51 39 Huom Paikallisesti lievästi suuntautunut. ------------- -- r' e en (!) ""' v; = en r; ;:::;. (!) -N Vl

Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 3,62 39, KGN 37,2 37,5 38,19 38,43 39, 34,45 KGN 313,1 314,4 34,45 347,45 ORAN 347,45 393,71 KGN 357,24 359,2 361,75 363,3 PEGM 365,65 366,55 364,4 378, MYLO 367,35 367,4 368,11 368,13 368,6 368,7 393,71 395,79 DIAB Kuvaus Voimakkaasti migmatoitunut kiillegneissi (suonigneissi), jossa runsaasti eri paksuisia vaaleita pegmatiittijuonia ja osueita. Kiillegneissi on hieno-keskirakeista. Pegmatiitti on keski-earakeista. Päämineraaleina kiillegneississä ovat maasälvät, biotiitti ja kvartsi. Pegmatiitin päämineraalit ovat maasälvät, kvartsi ja kiille. Kummassakin on paikallisesti kiisuuntumia ja granaatteja. Runsaasti kiisuraitoja. Kiisuraitoja (skii, cuki). Migmatoitunut kiillegneissi, jossa vaalea aines muuttuu punertavaksi. Samalla neosomi muuttuu eammaksi ja graniittisemmaksi. Kivi muuttuu kauttaaltaan graniittisemmaksi. Graniittisissa osissa isoja kiteitä (max 8 mm). Syvyyden335m jälkeen graniitin määrä kohoaa ja kivi muuttuu vähitellen graniitiksi. K vartsiutumista Punertava graniitti, jossa on vähän kiillegneissisiä osia. Rakenteeltaan graniitti on massarakenteinen. Raekooltaan se on keskirakeisesta earakeiseen. Päämineraleina ovat maasälvät ja ja kvartsi, biotiittia on vähän. Paikallisesti on talkkiutumista. Suonigneissimäinen kiillegneissi. Kiisuja raitoina ja pieninä pisteinä, mm. skii ja cuki, lievää kvartsiutumista. Vaalea earakeinen pegmatiittijuoni. Paikoitellen ki isuläikkiä. Myloniittista rakennetta, voimakkaimmillaan välillä 365,3... 368,3 m, muualla vähäisempää. Lisäksi on muuttumista esim. kvartsiutumista ja kloriittiutumista. Kiisuläiskiä. 1... 3 cm vahva kiisupitoinen juoni. Ki isuraitoja. Kiillegneississä' kontaktissa ei näy mitään muuttumisvyöhykettä, diabaasissa on ohut, noin 2 mm paksu vyöhyke. Kontaktin lähellä diabaasi on tiivistä, lasimaista ja erittäin hienorakeista. Muutoin diabaasi on hienorakeista. Diabaasissa on runsaasti onaattisia suoniaja muutamia pieniä kiillegneissisiä murskaleita. Kivilajien yläkontaktin lävistykulma on 4 ast. ja kaadesuunta/kaade on 195/84 ast. Alakontaktin lävistyskulma on 25 ast. ja kaadesuunta/kaade on 16177 ast. $: g s:: C/) -t1>? -w V. V.

1 1 Pääkivilajin Alajakson Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 395,79 398,65 398,65 399,45 399,45 6,77 - ---- L_ 592,5 435,5 437,25 44,22 44,32 443,45 444, 444,9 445,1 445,75 446, 469, 477, 56, 59,5 511, 521, 57,4 57,6 572,4 576,35 595,8 Kivilaji KGN DIAB KGN PEGM PEGM Kuvaus Musta diabaasijuoni, joka leikkaa terävästi ja jyrkästi kiillegneissiä. Kuten aiemminkin kiillegneissillä ei ole muuttumisvyöhykettä, diabaasiija on hyvin ohut. Diabaasi on erittäin hienorakeista ja lasimaista. Siinä on muutamia noin cm:n kokoisia vaalean vihertäviä suunnikkaanmuotoisia kiteitä ja kiillegneissisiä murskaleita. Yläkontaktin lävistyskulma on 1 ast. ja kaadesuunta/kaade on 32/8 ast. Alakontaktin lävistyskulma on 3 ast. ja kaadesuuntalkaade on 17/8 ast. Vähäistä kiisupirotetta. Myloniittinen vyöhyke Myloniittinen vyöhyke, vähäistä kiisupirotetta Vähäista kiisupirotetta Muuttumista, mm. kvartsiutumista ja paikallisesti ohuita ( 1.. 2 cm) myloniittisia jaksoja. Raoissa kaoliinia. Myloniittiutumista ja muuttumista, paikoin vähäistä kiisupirotetta. Tonaliittinen jakso, jonka seassa kiillegneissisiä osuuksia. Myloniittinen vyöhyke Vaalea keskirakeinen pegmatiitti. Runsaasti pegmatiittijuonia. 3: e < r» s::: Vl V. "1 t: ::;. (1) -w

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 1 31,3 ti 55 169 43 2 31,5 ti 25 252 88 3 31,64 ti 3 4 36,74 ti 6 133 25 5 36,94 tä 15 33 59 6 37,26 tä 6 17 44 7 37,44 ti 55 166 35 8 39,49 tä 6 162 35 9 39,93 tämu 4 12 39 1 31,26 ti 55 142 19 II 31,37 ti 25 12 31,43 ti 2 13 31,9 tä 25 334 4 14 31,99 ti 3 15 311,19 tä 35 152 6 16 311,29 ti 65 185 24 17 312,42 tä 15 341 41 18 312,54 ti 3 19 312,86 tä 8 192 44 2 313,5 ti 5 146 21 21 313,12 tämu 3 314 41 22 313,16 ti 8 28 52 23 313,4 tä 65 168 31 24 313,68 ti 55 173 19 25 313,71 tä 3 324 39 26 313,94 tä 6 22 9 27 314,2 ti 2 28 314,71 tä 8 192 35 29 314,83 ti 25 3 314,98 tä 6 176 18 31 315,53 tä 75 181 38 32 316,1 tä 7 25 16 33 316,3 ti 5 34 316,42 tä 5 16 2 35 316,86 tä 65 19 44 36 316,96 tä 6 19 22 37 317,39 tä 7 198 21 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta 162 41 kirk 247 86 kirk 122 25 327 6 harm kirk 163 42 1 kirk 158 33 153 33 harm 111 39,5 harm 128 18 332 41 harm 145 59 harm 176 21 339 43 harm kirk 186 41 133 2 312 42 1 harm 23 49 159 29,5 harm 161 17 322 4 harm 19 6 harm 185 32 harm 164 16 harm 174 36 harm 252 14 harm 72 3 harm kirk 184 41 harm kirk 181 19 harm kirk 19 18 harm Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis kiis hiek kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! muutamia kiisuläiskiä muutamia kiisuläiskiä 1 a- a c ::+? - Vl -.J

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 38 318,23 tä 45 6 4 39 318,34 täsa 4 192 75 4 318,45 ti 75 193 32 41 318,77 tä 75 212 12 42 318,98 tä 5 15 18 43 319,63 ti 8 44 32,13 tä 7 225 17 45 32,94 ti 3 46 322,3 tä 65 173 37 47 322,16 tä 75 182 25 48 322,53 tä 6 175 52 49 323,11 ti 2 5 323,19 ti 2 51 323,3 tä 55 174 33 52 323,73 tä 5 185 7 53 324,49 tä 6 177 25 54 324,65 tä 8 22 29 55 325,54 tä 45 162 45 56 325,59 tä 5 162 48 57 325,64 tä 5 155 38 58 326,29 ti 6 171 33 59 326,75 tä 45 185 78 6 326,96 tä 75 195 35 61 326,98 ti 2 62 327,61 ti 2 198 78 63 328,21 tä 7 18 28 64 328,47 ti 6 171 2 65 329,31 ti 3 66 329,38 tä 7 18 26 67 329,67 ti 3 33 33 68 33,9 ti 85 69 331,2 tä 5 166 42 7 331,27 tä 3 185 77 71 331,86 tä 75 248 27 72 332,1 tämu 5 25 55 73 332,2 tä 7 248 36 74 332,48 ti 5 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta 45 7 hann kirk 187 72 1 harm 186 29 26 9 harm kirk 136 17 harm kirk 222 14 valk 165 35 valk 173 22 harm 168 5 harm 166 31 hann 179 67 harm 168 23 harm 216 26 harm 155 43 harm 155 46 harm 147 37 harm 163 31 18 75 2 hann kirk 188 32 harm kirk 193 75 171 26 harm kirk 159 18 171 24 harm 329 34 158 4 harm 18 74 harm kirk 247 24 harm 246 52 1 hann 246 33 Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis savi kiis kiis klor klor klor kiis kiis kiis kiis kiis klor Rakopinnan laatu Huom! ha-pinta 1 2'" a... r... V\

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 75 332,53 ti 5 14 36 131 76 332,7 ti 6 77 332,86 ti 5 15 42 142 78 333,49 tä 65 17 17 157 79 333,98 tä 6 173 15 159 8 334,4 ti 4 81 334,66 ti 6 82 334,69 ti 5 231 1 24 83 334,76 ti 4 84 335,8 ti 4 85 335,17 ti 4 86 335,27 tä 6 87 335,44 ti 4 88 335,52 tä 75 185 34 178 89 335,6 tä 7 9 335,66 ti 4 91 336,3 ti 4 92 336,37 tä 6 175 48 168 93 336,54 tä 65 18 49 174 94 337,24 tä 6 17 43 163 95 337,26 tä 7 96 337,44 tä 7 181 36 174 97 337,5 ti 6 176 49 169 98 337,71 ti 5 99 338,73 tä 5 171 59 165 1 339,32 tä 6 17 47 163 11 339,49 ti 5 16 4 152 12 34,99 tä 3 12 47 112 13 341,66 ti 2 14 342,26 ti 2 15 342,57 ti 1 16 343,24 ti 2 17 343,48 ti 25 18 343,96 ti 5 19 344,23 tä 4 11 344,57 ti 2 155 82 15 1ll 344,73 tä 45 275 53 272 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 35 41 15 valk 13 valk 2 valk 31 valk kirk kaol kiis valk kaol 46 valk kaol 47,5 harm kirk kiis 41 valk kaol valk 34 valk 47 57 va1k 45 valk 38 47 harm valk vihr 81 51 3 harm kirk kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu l Huom! os Z" a G c ::.. G - VI \

Rako Alku- Loppu- Raon Rak&- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 112 346,9 tä 3 16 87 113 348,63 ti 5 191 67 114 349,8 ti 6 174 3 115 349,9 täsa 2 195 84 116 351,4 ti 1 35 76 117 353,1 ti 3 18 9 118 375,48 tä 65 177 24 119 357,55 ti 85 227 24 12 358,45 täsa 15 188 39 121 358,48 U1ha 6 122 358,51 tämu 65 22 63 123 358,84 ti 65 178 26 124 359,1 tä 15 198 36 125 359,38 tä 6 23 51 126 359,71 tä 2 82 35 127 359,96 täha 45 14 32 128 36,1 tä 5 129 36,31 tä 55 15 5 13 36,33 tä 6 15 8 131 361,21 tä 7 185 44 132 361,63 tä 6 16 42 133 361,73 tä 15 185 38 134 363,13 tä 25 22 9 135 363,29 ti 2 136 363,34 tä 25 2 81 137 363,87 ti 4 138 363,98 tä 4 13 33 139 364,76 tä 6 153 25 14 365,36 tä 45 29 35 141 365,55 ti 2 142 365,67 tä 4 61 14 143 365,71 täha 4 83 22 144 365,75 täha 65 145 365,79 tä. 6 146 365,84 ti 4 147 365,88 tä 5 143 33 148 366,4 tä 7 25 3 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta 155 85 harm 186 64 165 28 kirk 19 81 1 346 78 kirk 175 87 167 22 224 21 181 36 5 197 6 5 169 24 kirk 192 33 198 54 74 37 harm 13 31 17 5 122 7 178 41 152 4 178 35 harm 197 87 harm 15 84 harm 12 33 harm 142 24 5 harm 29 34 52 17 harm kirk 73 24 harm 133 32 249 27 kirk Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis savigraf kiis savi graf graf grafhiek kiis kiis graf graf graf kiis Rakopinnan laatu Huom! os ha-pinta :;;o p) S" a r -... '\

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 149 366,7 ti 7 15 366,9 ti 7 151 366,26 tä 65 175 2 164 152 366,29 tä 3 153 366,41 ti 2 154 366,46 ti 4 155 366,55 täsa 75 19 39 183 156 366,6 täha 8 19 42 184 157 366,7 tämu 75 19 4 183 158 366,73 tämu 6 159 366,76 tämu 75 23 41 197 16 366,94 tämu 7 161 367,7 täha 7 162 367,16 täha 4 163 367,23 ti 6 164 367,25 ti 6 165 367,38 tä 65 166 367,52 ti 1 167 367,86 täha 6 168 367,95 ti 6 169 367,99 ti 7 17 368,5 täha 6 171 368,13 ti 5 172 368,2 täha 75 173 368,39 ti 2 174 368,54 tä 6 175 368,61 ti 6 176 368,66 ti 6 177 368,9 ti 7 178 369,4 tä 8 179 369,57 tä 6 18 369,85 ti 7 181 369,94 tä 5 182 37,1 tä 75 183 37,17 tä 6 184 37,32 tä 7 185 37,88 tä 85 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 18 3 kirk kiis harm 36,5 savi graf 39 37 2 hiek, graf 5 hiek, graf 38 13 hiek, graf 6 hiek, graf graf graf harm kirk kirk harm harm kirk kirk harm harm harm kirk graf grafkiis kiis kiis kiis kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kuar i Huom! ha-pinta os 1 J :: 1 ö t: -... \

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 186 371,4 tä 55 187 371,29 tä 65 188 371,32 ti 6 189 371,59 ti 8 19 371,93 tä 6 191 372,12 tä 55 192 372,44 tämu 75 193 372,65 täha 8 194 372,77 täha 8 195 372,85 täha 6 196 373,9 tä 7 197 373,15 tä 8 198 373,35 tä 7 199 373,38 tä 75 2 373,52 tä 8 21 373,54 täha 7 22 373,73 tä 6 23 373,8 täha 35 24 373,83 täha 2 25 375,11 ti 26 375,81 ti 2 27 376,6 tä 3 28 377,4 ti 5 29 377,16 ti 2 21 377,56 ti 2 211 377,91 ti 2 212 377,99 tä 7 213 378,22 tä 15 214 378,58 tä 5 215 379,1 tä 8 216 379,39 ti 7 217 379,62 tä 6 218 382,33 ti 7 186 25 177 219 382,72 ti 2 22 382,88 tä 7 182 28 173 221 383,11 ti 1 222 383,18 tä 65 196 17 187 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm harm kirk kiis harm kirk kiis kirk harm kirk 2 kirk kirk harm kirk harm harm harm harm valk harm valk kiis kiis kiis kiis graf graf 2 harm harm 3 harm kirk kiis 22 kirk kiis 25 harm kirk kiis 14 harm kirk kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu Huom!! ::: e.. r:: a r... (1)? - \ N

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 223 383,39 tä 75 233 27 23 224 383,41 tä 8 192 38 185. 225 383,53 tä 45 12 38 111 226 384,15 ti 8 227 384,17 ti 8 228 384,33 ti 75 229 384,72 ti 2 23 384,9 tä 6 176 45 169 231 385,39 tä 5 15 24 138 232 385,67 tä 5 145 28 134 233 386,13 tä 5 131 24 119 234 386,46 täha 6 172 43 165 235 386,62 ti 45 145 4 137 236 388,38 ti 7 237 389,34 tä 4 188 79 183 238 389,6 tä 5 239 389,68 tä 75 197 48 191 24 39,41 tä 55 149 3 139 241 391,23 tä 4 198 88 193 242 393,8 ti 25 42 72 37 243 393,96 ti 3 244 394,6 ti 35 245 394,22 tä 4 246 394,25 tä 6 247 394,34 täsa 7 18 25 171 248 394,37 tä 7 17 24 16 249 394,48 tä 35 135 35 126 25 394,56 tä 3 18 3 98 251 394,61 ti 3 252 394,68 täha 45 25 5 25 253 394,71 tä 2 254 394,76 ti 2 255 394,87 ti 2 256 394,95 täha 2 257 395,1 täha 6 258 395,15 ti 4 259 395,26 ti 7 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus vlri laatu astetta mm 24 35 38 1 harm 43 harm 23 harm kirk karh kiis 27 harm kirk kiis 24 vvih 41 harm 39 76 harm 1 harm 45,5 harm 29 harm karh 85 harm 75 harm harm 22 3 harm savi 22 harm 35,5 harm kirk kiis 31 kirk kiis 8,5 harm harm harm kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu Huom! os omam skii kiteitä os os ::: 2" a ('1) ö -('1)?... \ w

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 26 395,32 ti 8 261 395,47 ti 4 262 395,51 ti 5 263 395,54 tä 55 166 33 157 264 395,6 ti 6 265 395,67 ti 6 266 395,73 ti 65 167 24 156 267 395,95 tä 8 268 396,14 tä 4 62 1 51 269 396,49 tä 5 27 396,57 ti 6 271 396,63 tä 55 196 7 191 272 396,7 ti 6 273 396,8 täsa 5 148 43 14 274 396,91 ti 7 275 396,98 tä 55 19 6 184 276 397,36 ti 5 188 77 183 277 398,59 tä 6 191 59 185 278 398,69 ti 8 279 398,86 ti 55 212 6 23 28 398,98 ti 6 281 399,14 tä 7 177 33 169 282 399,18 ti 7 283 399,23 ti 6 284 399,26 tä 5 285 399,33 ti 6 286 399,36 tä 8 22 39 196 287 399,45 ti 15 288 399,78 ti 7 181 38 174 289 399,96 ti 2 29 4,2 ti 2 291 4,89 ti 2 292 41,12 ti 6 18 5 174 293 41,65 tä 75 182 35 175 294 41,68 tä 75 183 33 176 295 42,9 tä 55 175 55 169 296 44,8 ti 7 181 39 174 Korj. Täytteen Rakopinnan Tiytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 31 1 harm 22 vvih 13 harm 67 harm talk 42 3 savi 57 vvih kirk kiis 74 56 1 harm 3 31,5 harm 2 valk 36 harm 35 47 32 harm 3 valk 53 harm kirk kiis 36 Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu l Huom! ::: 2"' b:... ())? - \

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 297 46,6 ti 85 193 43 298 47,66 ti 25 299 47,79 ti 5 3 47,95 tä 85 213 4 31 48,45 tä 7 192 46 32 41,2 tämu 8 197 4 33 41,36 tä 4 8 16 34 41,49 tämu 7 22 19 35 41,51 ti 75 22 24 36 41,63 täha 45 275 6 37 41,77 tä 65 183 25 38 41,82 täha 75 24 22 39 41,94 tä 55 248 58 31 41,96 tä 75 311 414,46 tä 4 9 25 312 414,75 tä 55 23 6 313 415,48 tä 6 197 1 314 416,12 ti 5 15 54 315 416,72 tä 75 19 29 316 416,87 tä 6 195 17 317 416,99 ti 55 318 417,72 tä 4 12 37 319 418,13 tä 65 25 17 32 418,19 tä 5 13 11 321 418,55 tä 6 164 28 322 418,66 tä 5 137 33 323 418,91 tä 5 11 5 324 419,92 tä 5 13 28 325 42,45 tä 6 163 29 326 421,55 ti 4 327 421,56 tä 65 177 34 328 421,61 ti 8 329 421,63 täha 45 25 72 33 421,67 ti 6 176 42 331 422,7 tä 5 144 35 332 422,38 ti 6 177 18 333 422,54 tä 55 185 67 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus viri astetta astetta 187 4 28 37 186 43 vvih 191 37 1 valk 69 18 valk 195 16,5 harm 195 21 272 58 174 22 198 19 245 55 8 27 kirk 239 3 vvih 184 7 vvih 143 53 183 26 valk 186 14 harm 111 37 vvih 252 15 valk IlO 11 154 26 kirk 128 33 78 7 vvih 119 28 vvih 154 27 valk 169 32 246 69 169 4 135 34 valk 165 16 18 64 Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis graf graf Rakopinnan laatu Huom! erit ä 2" g c ::; -.,&:::.. \ Vl

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 334 423,2 ti 6 245 1 335 423,25 ti 55 152 28 336 423,58 ti 6 337 425,82 ti 65 171 25 338 426,38 tä 55 158 43 339 427,6 tä 6 171 14 34 431,1 ti 65 166 22 341 434,83 ti 6 191 13 342 435,37 tä 3 131 53 343 435,55 ti 7 344 437,28 ti 6 182 53 345 437,72 tä 45 184 73 346 438,3 ti 25 75 81 347 438,14 ti 7 181 4 348 438,23 ti 3 349 438,39 tä 7 193 2 35 438,8 ti 3 351 439,4 tä 5 352 439,19 tä 35 83 2 353 439,42 tä 5 313 1 354 439,91 tä 55 277 7 355 44,2 tä 7 179 39 356 44,9 tä 55 32 1 357 44,16 täha 85 226 43 358 44,2 täha 75 228 54 359 44,25 täha 8 227 47 36 44,29 tä 5 37 7 361 44,31 tä 4 332 2 362 44,5 tä 7 198 25 363 44,82 tä 65 265 18 364 441,23 tä 15 365 441,36 ti 5 366 441,42 tä 8 24 33 367 441,95 ti 35 368 442,92 tä 1 5 45 369 443, II tä 5 37 443,19 tä 25 7 84 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta 252 7 142 27 161 23 15 41 harm 156 12 harm 155 2 18 1 124 53 kirk harm 176 51 179 7 valk 7 83 174 38 185 17 kirk 73 22 14 3 harm 297 6 harm 172 37 harm 15 3 harm 222 4 harm 224 51 harm 223 44 1 harm 32 1 2 harm kirk 334 21 1 harm 191 22 harm 268 16 harm kirk 2 valk 198 3 2 48 1 harm,5 harm 65 86 harm Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! 1 lpkar os 1 ="" (l) c ::::::;: (l) -..r;::.. \ \

i! Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 371 443,59 tä 7 195 27 372 443,78 tä 65 18 5 373 443,8 tä 55 164 19 374 443,92 tä 85 21 47 375 443,95 täsa 7 194 39 376 443,98 tä 7 377 444,15 tä 6 378 444,5 ti JO 379 444,86 täha 4 38 444,96 tä 5 381 445,5 tä 2 382 446,5 tä 3 383 446,98 tä 6 21 13 384 447,8 täha 4 337 24 385 447,19 tä 55 254 25 386 447,33 täha 45 312 14 387 447,41 tä 65 258 22 388 447,5 täha 45 318 II 389 447,56 tä 55 146 27 39 447,75 tä 15 391 447,86 tä 8 19 27 392 448,43 tä 2 393 448,78 ti 25 48 77 394 448,94 tä 45 228 84 395 449,93 tä 25 16 9 396 45,49 täha 45 27 88 397 451,4 tä 65 261 11 398 451,11 täha 55 166 5 399 451,29 täha 6 182 15 4 451,41 täha 55 168 42 41 451,86 tä 65 187 5 42 451,99 tä 65 171 45 43 452,22 tä 6 181 49 44 454,81 tä 55 176 43 45 454,99 tä 4 146 39 46 455,5 täsa 5 181 55 47 455,8 tä 55 175 57 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta 188 24 kirk 174 48 kirk 152 17 196 44 188 36 2 kirk harm harm kirk harm 24 1 338 26 254 23 319 15 259 2 328 12 135 26 harm 182 24 harm 43 8 223 81 harm 155 88 22 85 27 9 123 4 17 13 161 4 181 47 kirk 164 43 175 46 valk 169 41 138 38 175 53 1 valk 169 55 Rako- pinnan muoto Tlytteen laatu mm kiis kiis graf savi graf kiis kiis graf graf graf graf graf graf kiis kaol Rakopinnan laatu 1 Huom! os os?:: =""' 2" a (D (D - \ -.1

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 48 455,11 tä 35 17 88 49 455,27 tä 45 167 67 41 455,97 tä 2 411 456,17 tä 8 235 25 412 456,94 täha 5 75 3 413 457,2 täha 5 11 6 414 457,87 tä 6 21 14 415 457,98 täsa 75 198 33 416 458,25 tä 8 417 458,81 ti 45 177 69 418 458,99 ti 65 179 33 419 459,89 tä 7 22 56 42 459,9 tä 75 191 4 421 461,72 ti 45 313 25 422 461,8 tä 6 423 462,25 tä 45 7 7 424 462,64 tä 45 68 8 425 463,1 tä 55 149 33 426 463,17 tä 6 155 2 427 463,72 tä 5 171 32 428 464,37 tä 75 187 3 429 465,54 tä 45 35 6 43 465,73 ti 6 431 466,73 tä 6 18 14 432 466,85 ti 5 433 466,87 tä 6 258 13 434 467,37 tä 45 352 3 435 467,62 ti 4 151 41 436 467,71 tä 6 168 25 437 467,93 tä 55 185 5 438 467,94 tä 7 439 468,2 täha 8 44 468,5 tä 5 441 468,21 tä 6 442 468,43 ti 65 443 469,2 tä 45 444 469,6 tämu 75 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta 165 86 vvih 161 65 vvih viol kirk 233 22 harm kirk 51 6 82 7 24 11 valk 192 3,5 valk harm 171 67 171 31 197 53 185 37 314 26 harm 55 1 valk 55 II valk 14 32 kirk 142 19 valk 163 3 valk kirk 179 27 8 valk 166 12 valk 264 II valk 9 6 valk 143 4 158 23 146 3 harm harm harm harm kirk valk 5 harm Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis graf graf kaol kaol kiis kaol kaolkiis kaol kaol kaol kiis savi hiek Rako- Huom! pinnan laatu pieniä fluo. kiteitä? IP_kar 1 2" a ö r: -... +;.. \

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Tiytteen n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade paksuus m m astetta astetta astetta astetta astetta 445 469,1 tä 6 1 446 469,18 tä 8 447 469,21 ti 8 448 469,23 tä 6 1 449 469,28 tä 5 45 469,32 tä 5 451 469,35 tä 65 452 469,5 ti 55 453 469,56 tä 55 454 469,67 tä 3 455 469,94 ti 75 456 469,99 ti 6 457 47,7 tä 5 458 47,1 tä 7 459 47,17 tä 55 46 47,19 ti 6 461 47,3 tä 7 462 471,9 ti 65 463 471,47 tä 4 464 471,49 täha 5 465 471,6 tä 75 466 472,46 tä 15 467 472,55 täha 55 468 472,94 tä 45 469 473,28 tä 65 47 473,71 tä 25 471 473,93 tä 7 472 474,6 tä 75 473 474,37 tä 5 474 474,54 tä 75 475 474,6 ti 75 476 474,68 tä 75 477 474,76 tä 25 478 474,82 tä 75 479 474,86 tä 8 48 474,9 tä 8 481 475,15 tä 5 Rakopinnan viri va1k kirk va1k valk valk valk harm vvih vvih harm valk valk valk harm kirk valk valk valk kirk kirk vvih harm kirk harm kirk harm harm kirk harm kirk harm vvih valk kirk kirk Tiytteen laatu mm kaol kiis kaol kaol kaol kaol talk kaol kaol kaol kiis kaol kiis kiis kiis kiis kiis talk kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu Huom! os a- a b:... ('!)?.._...,f::o. "1 \,

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon o:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 482 475,22 tä 6 483 475,43 tä 75 484 475,74 tä 35 485 475,96 tä 75 486 476,15 tä 6 487 476,22 tä 7 488 476,31 täha 55 489 476,38 tä 5 49 476,48 tä 5 491 476,55 täha 55 492 476,61 täha 45 493 476,68 tä 5 494 476,7 tä 55 495 476,75 tä 6 496 476,77 tä 65 497 476,77 476,85 tä 498 476,85 tä 6 499 476,88 tä 6 186 22 5 476,98 ti 7 193 45 51 477,21 tä 5 185 69 52 477,37 ti 4 185 83 53 477,4 tä 7 187 29 54 477,56 tä 75 198 42 55 478,77 tä 6 178 25 56 482,62 tä 7 194 17 57 489,68 ti 65 19 37 58 494,12 tä 5 117 9 59 494,71 ti 65 179 37 51 494,78 ti 55 176 41 511 494,83 ti 8 512 494,85 tä 45 138 37 513 494,97 ti 7 514 494,99 tä 6 164 19 515 495,9 tä 55 184 59 516 495,21 tä 55 148 28 517 495,24 tä 7 518 496,2 tä 75 27 29 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta kirk kirk harm harm kirk kirk kirk kirk harm 176 19 187 42 179 66 valk 18 8 179 26 192 39 168 22 valk 184 14 valk 183 34 93 1 171 34 kirk 168 38 kirk 128 36 harm kirk 15 17 harm 178 56 harm 137 27 2 harm 21 26 kirk Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis kiis kiis graf graf kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! sh 5 cm, useita rakoja r.> c r... CD -.,J:::....._)

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Tlytteen Rakopinnan Tiytteen Rako- Rako- Huom! n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade paksuus väri laatu pinnan pinnan m m astetta astetta astetta astetta astetta mm muoto laatu 519 496,12 tä 75 26 26 2 23 harm kirk kiis 52 496,3 tä 6 164 26 153 24 harm 521 496,45 ti 2 522 496,99 ti 7 29 22 23 19 523 497,28 tä 7 27 18 2 15 harm 524 497,36 tä 2 142 84 137 83 harm kirk kiis 525 497,5 tä JO 7 63 64 66 kirk kiis 526 497,65 tä 25 7 82 65 85 527 497,76 tä 2 8 9 255 88 528 497,98 tä 7 212 17 26 14 harm 529 498,55 ti 6 231 1 234 7 kirk kiis 53 498,61 ti 3 531 498,74 tä 55 188 8 165 5 harm kirk kiis 532 498,92 tä 6 138 14 ] 19 14 harm kirk kiis 533 5,82 ti 7 188 46 181 43 534 51,57 tä 5 151 2 137 19 valk kaol 535 51,71 tä 55 154 27 143 26 harm kirk kiis -.) 536 51,84 tä 8 2 28 193 25 harm kirk kiis 537 52,17 tä 65 184 16 171 13 2 kirk kiis 538 53,15 täha 6 28 1 199 7 graf 539 53,17 täha 65 196 18 186 15 graf 54 54,96 tä 55 155 21 141 2 kirk harm kiis 541 55,7 tä 4 vvih talk 542 55,25 tä 65 harm kirk kiis 543 55,53 tä 7 harm 544 55,95 tä 85 545 55,99 tä 6 546 56,3 täsa 45 5 harm savi 547 56,7 tä 5 548 56,11 ti 7 549 56,17 täha 4 55 56,24 tä 3 harm kirk kiis 551 56,88 tä 8 harm kirk kiis 552 56,95 tä 55 harm kirk kiis 553 57,1 tä 55 harm kirk kiis 554 57,11 tä 5 555 57,14 ti 5 l s: b: et 1--'

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 556 57,18 ti 6 557 57,49 ti 8 558 57,56 tä 7 559 57,59 täha 4 56 57,63 tä 2 561 57,71 Ul 45 562 57,74 ti 7 563 57,78 täha 25 564 57,86 täha 8 565 58,7 tä 6 566 58,13 tä 4 567 58,15 tä 8 568 58,25 tä 5 569 58,34 ti 1 57 58,47 ti 15 571 58,62 tä 6 572 58,7 tä 8 573 58,75 tä 45 574 58,77 tä 25 285 68 575 58,78 tä 75 185 24 576 58,82 tä 7 577 58,83 tä 5 578 58,85 tä 7 232 3 579 59,1 tä 45 19 82 58 59,16 tä 55 181 15 581 59,22 tä 5 75 9 582 59,69 ti 75 28 24 583 59,95 tä 6 177 8 584 59,99 ti 8 195 36 585 511,8 ti 8 19 27 586 511,22 ti 7 195 2 587 511,25 tä 65 192 17 588 511,27 ti 7 25 42 589 512,2 ti 7 22 19 59 512,43 tä 7 24 22 591 512,91 tä 8 24 42 592 517,71 tä 3 55 19 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta 2 harm kirk harm harm harm kirk valk harm 281 67 harm 175 21 harm 229 27 185 79 harm kirk 167 12 harm 59 12 harm 22 21 kirk 149 6 kirk 188 33 kirk 182 24 186 17 181 14 harm kirk 247 39 194 16 197 19 valk kirk 237 39 harm kirk 47 22 Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis graf kiis graf graf kiis kiis kiis kiis kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! os s= a ('p ö c - -...] N

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 593 518,83 tä 4 142 52 594 519,36 tä 3 64 24 595 52,32 ti 75 24 27 596 52,76 ti 65 181 27 597 525,18 tä 6 172 17 598 526,43 ti 55 268 5 599 528,99 ti 35 128 34 6 529,44 tä 45 136 33 61 535,68 tä 5 191 65 62 539,87 ti 65 193 2 63 54,99 tä 3 15 69 64 543,52 ti 7 178 35 65 545,75 tä 35 148 69 66 552,1 tä 6 21 8 67 552,62 tä 25 155 85 68 552,76 tä 15 14 72 69 553,86 tä 5 132 15 61 553,89 tä 35 24 18 6ll 555,37 ti 7 196 29 612 555,54 ti 3 613 555,58 ti 3 614 555,67 tä 3 51 22 615 556,54 ti 5 273 36 616 557,32 ti 4 137 43 617 557,44 ti 4 618 557,67 ti 6 619 558,7 tä 5 31 1 62 558,18 tä 65 182 19 621 558,21 tä 6 195 19 622 558,34 tä 5 623 558,5 tä 6 188 6 624 558,62 ti 1 625 558,68 tä 7 214 22 626 558,79 tä 65 235 15 627 558,87 tämu 25 45 8 628 558,93 tä 8 23 31 629 559,5 tämu 65 223 23 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta 134 51 55 27 197 24 171 24 157 15 kirk 38 4 118 34 125 33 185 62 183 17 144 68 harm 17 32 142 68 valk 2 4 kirk 15 83 harm 134 71 harm kirk 113 15 21 22 kirk 189 26 44 26 harm kirk 273 34 128 42 316 1 17 16 185 16 152 3 29 18 236 12 4 84 1 197 28 219 19,5 Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! 2" a c :::;? - -.l w

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 63 559,17 ti 45 181 78 176 631 561,67 ti 3 632 562,2 tä 15 633 562,28 tä 8 213 4 28 634 562,76 tä 45 358 4 II 635 563,51 tä 4 636 563,73 tä 65 183 38 176 637 563,81 tä 7 191 46 185 638 563,85 tä 7 188 54 182 639 563,88 ti 45 17 7 164 64 564,5 ti 5 641 564,1 tä 6 185 52 179 642 564,14 ti 3 643 564,25 tämu 5 18 69 174 644 564,29 tä 45 17 65 164 645 564,3 564,37 tämu 646 tä 647 564,39 tä 65 648 564,42 tä 6 649 564,44 tä 65 65 564,49 tä 65 651 564,56 tä 65 652 564,64 tä 7 653 564,74 tä 7 654 564,79 ti 3 655 565,1 tä 5 656 565,15 ti 2 657 565,27 täha 55 658 565,35 ti 45 659 565,87 ti 4 66 566,12 ti 5 661 566,66 täha 2 662 566,76 täha 15 663 566,95 ti 3 664 567,12 ti 5 665 567,26 tä 2 666 567,53 tä 1 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 75 harm kirk kiis 36 harm kirk harm kiis 7 vvih vvih talk 35 vvih 43 51 68 49 66 2 thar 63 2 kirk vvih vvih vvih vvih vvih harm kiis talk talk Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu l Huom! os :;o 6 E'" c -...

------- Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta 667 567,97 täha 55 668 567,99 tä 55 669 568,21 tä 45 67 568,59 ti 5 671 568,79 täha 45 672 568,81 tä 5 673 569,4 täha 25 674 569,9 täha 5 675 569,13 täha 6 676 569,39 täha 25 677 569,43 tä 5 678 569,62 täha 35 679 569,69 täha 35 68 57,3 täha 5 681 57,11 täha 3 682 57,26 tä 1 683 57,47 täha 3 684 57,55 tä 2 685 571,45 tä 8 28 32 22 686 572,9 ti 1 687 572,23 tä 45 29 17 297 688 577,98 tä 25 276 9 271 689 58,11 tä 4 145 5 138 69 58,78 tä 4 242 85 238 691 587,51 tä 55 163 29 153 692 587,9 tä 5 162 51 155 693 588,25 täha 35 286 5 284 694 59,18 täha 3 695 59,54 tä 45 342 11 349 696 592,98 tä 7 21 21 194 697 592,99 tä 3 298 55 296 698 593,27 ti 3 699 593,44 tä 25 33 55 31 7 593,54 täha 7 191 26 183 71 593,69 ti 3 72 594,3 ti 65 23 17 195 73 596,3 tä 25 28 78 276 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm vihr graf graf vvih talk vvih talk valk graf graf harm kiis valk kirk kiis 28 kirk kiis 16 88 49 82 valk kirk kaolkiis 27 49 49 harm 13 1 harm 18 vvih 55 valk 55 1 harm 23 3 vvih 14 77 Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu ' Huom! kiteistä -- $:1) 2" a c ::::+ - -.J V.

Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 74 596,18 tä 65 197 17 75 597,3 tä 6 195 12 76 597,6 ti 7 19 32 77 597,71 tä 1 112 89 78 598,54 tä 25 29 67 79 6,18 tä 15 288 84 L. 7LO _,51 ti _5-22 63 --- - -- Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan Tiytteen kaades. kaade paksuus väri laatu astetta astetta mm 188 14 harm 183 9 183 29 17 9 va1k harm 287 66 valk 284 83 thar 197 6 Rako- Rako- Huom! pinnan pinnan muoto laatu l a- -...1 \?;...? -

...--------------------- - ----- 77 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % 31 32 2 3 1 32 33 3 1 33 34 4 1 34 35 3 1 35 36 3 1 36 37 4 2 1 37 38 5 2 1 38 39 3 1 39 31 3 2 1 31 311 5 5 85 311 312 4 2 9 312 313 3 3 1 313 314 12 7 8 314 315 4 4 98 315 316 4 1 1 316 317 5 5 1 317 318 3 1 1 318 319 5 5 1 319 32 4 1 1 32 321 2 2 1 321 322 4 1 322 323 5 3 1 323 324 8 4 92 324 325 4 2 1 325 326 8 3 9 326 327 4 4 98 327 328 2 1 1 328 329 5 2 1 329 33 5 3 93 33 331 2 1 1 331 332 4 3 1 332 333 4 6 94 333 334 3 2 98 334 335 5 4 86 335 336 4 7 59 336 337 7 3 93 337 338 8 5 92 338 339 4 1 1 339 34 4 2 1 34 341 5 1 1 341 342 1 1 1 342 343 3 2 1 343 344 3 3 1 344 345 3 3 1 345 346 2 1 346 347 3 1 1 347 348 3 1 348 349 5 1 1 349 35 6 2 99 35 351 4 1

78 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % 351 352 4 1 1 352 353 2 1 353 354 4 1 1 354 355 3 1 355 356 5 1 356 357 3 1 357 358 4 2 93 358 359 12 4 94 359 36 6 4 96 36 361 6 3 97 361 362 4 3 9 362 363 4 1 363 364 5 5 95 364 365 4 1 1 365 366 6 8 79 366 367 6 13 33 367 368 7 9 61 368 369 4 8 68 369 37 5 4 85 37 371 5 4 1 371 372 4 5 97 372 373 6 5 92 373 374 11 9 79 374 375 2 1 375 376 2 2 1 376 377 4 1 1 377 378 4 5 92 378 379 7 2 1 379 38 7 3 1 38 381 3 1 381 382 2 1 382 383 5 3 1 383 384 9 5 91 384 385 5 5 98 385 386 6 2 1 386 387 4 3 1 387 388 4 1 388 389 4 1 1 389 39 5 3 92 39 391 2 1 1 391 392 5 1 1 392 393 2 1 393 394 3 2 96 394 395 2 13 43 395 396 11 11 63 396 397 7 8 62 397 398 4 1 1 398 399 3 4 9 399 4 4 9 69 4 41 3 2 1

79 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % 41 42 6 3 97 42 43 4 1 1 43 44 5 1 44 45 4 1 1 45 46 2 1 46 47 4 1 1 47 48 4 3 1 48 49 4 1 1 49 41 4 1 41 411 14 9 87 411 412 6 1 412 413 5 1 413 414 2 1 414 415 4 2 1 415 416 3 1 1 416 417 4 4 1 417 418 1 1 1 418 419 7 5 94 419 42 2 1 1 42 421 2 1 1 421 422 7 5 88 422 423 5 3 1 423 424 4 3 1 424 425 2 1 425 426 3 1 1 426 427 3 1 1 427 428 3 1 1 428 429 1 1 429 43 2 1 43 431 2 1 431 432 5 1 1 432 433 2 1 433 434 5 1 434 435 4 1 1 435 436 4 2 1 436 437 2 1 437 438 3 2 1 438 439 3 5 91 439 44 5 4 1 44 441 11 9 71 441 442 2 4 94 442 443 3 1 1 443 444 9 8 84 444 445 1 4 96 445 446 4 1 95 446 447 3 2 98 447 448 9 8 69 448 449 9 3 1 449 45 4 1 1 45 451 4 1 1

8 Katkossurnma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.I5 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % 45I 452 7 6 93 452 453 3 I IOO 453 454 3 IOO 454 455 5 2 99 455 456 II 5 89 456 457 3 2 94 457 458 5 3 98 458 459 4 3 1 459 46 5 2 99 46 461 4 1 46I 462 5 2 92 462 463 3 2 IOO 463 464 3 3 93 464 465 4 1 1 465 466 6 2 IOO 466 467 3 3 98 467 468 6 5 84 468 469 5 4 95 469 47 I5 14 55 47 47I 6 5 8I 471 472 7 4 98 472 473 5 3 91 473 474 6 3 1 474 475 1I 9 64 475 476 5 5 92 476 477 2 15 17 Katkossumma ja rakoluku vähintään 477 478 6 4 97 478 479 4 I IOO 479 48 4 1 48 481 5 1 481 482 6 1 482 483 3 1 IOO 483 484 6 1 484 485 I IOO 485 486 6 1 486 487 3 1 487 488 2 1 488 489 5 1 489 49 3 1 1 49 491 3 1 491 492 3 1 492 493 5 1 493 494 3 1 494 495 8 7 83 495 496 5 3 88 496 497 6 5 9 497 498 16 6 92 498 499 5 4 94 499 5 2 1 5 51 4 1 1

81 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m o/o 51 52 4 3 1 52 53 5 1 1 53 54 3 2 98 54 55 3 1 1 55 56 7 5 99 56 57 16 7 64 57 58 15 12 45 58 59 2 14 5 59 51 8 6 84 51 511 3 1 511 512 7 4 95 512 513 4 3 1 513 514 4 1 514 515 4 1 515 516 1 1 516 517 4 1 517 518 2 1 1 518 519 3 1 1 519 52 5 1 1 52 521 4 2 1 521 522 3 1 522 523 4 1 523 524 3 1 524 525 3 1 525 526 3 1 1 526 527 4 1 1 527 528 4 1 528 529 3 1 1 529 53 4 1 1 53 531 3 1 531 532 2 1 532 533 3 1 533 534 3 1 534 535 4 1 535 536 3 1 1 536 537 4 1 537 538 2 1 538 539 3 1 539 54 3 1 1 54 541 4 1 1 541 542 4 1 542 543 5 1 543 544 3 1 1 544 545 1 1 545 546 6 1 1 546 547 5 1 547 548 4 1 548 549 3 1 549 55 4 1 55 551 4 1

82 Katkossumma, rakolukuja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % 551 552 2 1 552 553 4 3 1 553 554 5 2 97 554 555 3 1 555 556 3 4 87 556 557 3 1 1 557 558 3 3 1 558 559 11 1 85 559 56 6 2 1 56 561 1 1 561 562 4 1 1 562 563 5 3 92 563 564 8 5 85 564 565 2 15 37 Katkossumma ja rakoluku vähintään 565 566 5 5 92 566 567 2 4 9 Katkossumma vähintään 567 568 6 5 98 568 569 4 4 98 569 57 13 7 8 57 571 2 5 84 571 572 5 1 1 572 573 4 2 1 573 574 3 1 574 575 1 1 575 576 3 1 576 577 4 1 577 578 5 1 1 578 579 3 1 579 58 4 1 58 581 3 2 1 581 582 4 1 582 583 4 1 583 584 4 1 584 585 3 1 585 586 4 1 586 587 2 1 587 588 4 2 1 588 589 2 1 1 589 59 2 1 59 591 3 2 1 591 592 5 1 592 593 5 2 99 593 594 5 4 9 594 595 3 1 1 595 596 3 1 596 597 5 2 1 597 598 5 3 1 598 599 3 1 1 599 6 2 1 1 6 61 5 1

83 Huuhteluvesinäytteet Liite 8.16 PVM KLO Syvyys Mittarin lukema Määrä Erä Sähkönjohta- Uraniinipim ennen jälkeen litraa nro tavuus, ms/m toisuus, J..Lg/1 25.5 8.45 633 636 3 1 14,3 459 25.5 1.15 636 639 3 2 14,4 445 26.5 3.3 639 642 3 3 13,6 483 26.5 7.15 35,3 642 645 3 4 13,4 452 26.5 11.5 312,33 645 648 3 5 13,9 483 26.5 18.15 321,26 648 651 3 6 12, 482 27.5.2 327,2 651 654 3 7 12,9 487 27.5 7.25 338,95 654 657 3 8 14,2 482 27.5 19.45 343,38 657 66 3 9 12,3 465 28.5.2 351,45 66 663 3 1 13, 454 28.5 9.3 36,47 663 666 3 11 12,3 474 28.5 16.25 364,91 666 669 3 12 13,2 452 28.5 2.3 378,17 669 672 3 13 13,3 459 29.5 9.3 382,64 672 675 3 14 13,1 478 29.5 13.55 391,6 675 678 3 15 13,7 479 29.5 19.35 4.53 678 681 3 16 13,1 475 3.5 5.3 49,5 681 684 3 17 13, 489 3.5 18. 418,43 684 687 3 18 13,8 457 31.5 2.4 427,33 687 69 3 19 13, 475 31.5 8.15 435,93 69 693 3 2 13,6 484 31.5 18.2 444,87 693 696 3 21 13,1 489 1.6 3. 454,43 696 699 3 22 13, 468 1.6 11.5 467,97 699 72 3 23 14,6 437 1.6 23.4 476,91 72 75 3 24 13,7 48 2.6 8.45 485,78 75 78 3 25 12,9 452 2.6 18.15 498,36 78 711 3 26 13,3 479 3.6 2.45 54,44 711 714 3 27 13,4 475 3.6 1.15 59,2 714 717 3 28 13,6 467 4.6 3.15 514,63 717 719 3 29 12,9 429 4.6 8.3 528,13 719 722 3 3 12,7 479 4.6 18.45 537,8 722 725 3 31 12,8 472 5.6 4.55 546,3 725 728 3 32 12,5 47 5.6 13.15 554,91 728 731 3 33 13,1 438 6.6 1.15 563,86 731 734 3 34 12,9 488 6.6 5.3 572,1 734 737 3 35 11,2 531 6.6 18.25 578,42 737 74 3 36 13,4 484 6.6 21.15 587,37 74 743 3 37 12,9 515 7.6 2.4 596,37 743 746 3 38 12,3 455 7.6 11.55 reiänpesu 746 749 3 39 13, 458 7.6 21.5 reiänpesu 749 752 3 4 12,6 426 7.6 23.15 reiänpesu 752 755 3 41 12,1 474

Paluuvesinäyte Liite 8.17 84 PVM KLO Syvyys Näyte Uraniinipitoisuus, m nro 26.5 8.55 33,25 1 38 27.5 7.15 326,5 2 41 28.5 8.5 351,45 3 55 29.5 7.45 378,17 4 27 3.5 8.55 43,7 5 38 31.5 8.15 427,33 6 17 1.6 7.4 449,94 7 18 2.6 8.45 476,91 8 17 3.6 9. 52,83 9 25 4.6 8.15 514,63 1 2 5.6 7.45 541,53 11 27 6.6 1.55 57,3 12 31 7.6 8. 591,87 13 36

85... '..,...,.t,....,. "-:... 1 -!.... /. "- t ' -... 1-4. 1 f F a.l '..,_. '... 1..,_.... -, :....,!.>tt, -. "-. ".. '..:: """oi-1 II t ' - "".. 1 '...,.:.... ' v, ' j _- ".f \.. - < _/. 1 l,! *......., -- ' - -- 1

86..!. f/....,,.,.. 1. "'.,.,t-.;..,. '!,,.. _ ' _,._. J :.. 'Z', -/:... '.: ' ' ';... ' &'..,..,..!af 1 r.j"' _... "?t-.'lf!- 111?'.. -,. 1 1 -- - -- - - "'-. ""'- - - -"""-"---- - --... - --- - - - --- ----- -

87

88

89.... \l'.-..... "";\ iftl,. -;' r,. Y ' -... > ' r_ - - - - -= ==-- - -- -- ---. - - -

9 '\\l;'. 1 ' f t \ -:...,.. ' ".. _1',...,. -- -- ' #tr:... lfl',.....,.....,.. 1.J 'r:"j 1 - ----- - ---- - -- '1. - r:.. /1.,e z:' t,: t

91 ',.. ;,, --..... " ' "' " -.,, ' ' -....,, ',-' ' ' 4.1!* 1 ' '.. ' (.. ( ' -- ---

92

93.!,., """"'..... -:- ' - --- - - - ---- -- - - -

94... '., '.. :,-... _.,. _f :Jlk :;b: -: :.l --A - 1... '"].. -..

95 : ;..i::.t6r6.'141 1 '..,..,. s. ' "!' '... - rr.; i\'-'.-1,.., r J ',.,. /.\ j.: (; 1 [?':. -;::r T.;;'P".'1 A,..; Jt,_,,..,. j... ; t ( 't: J f"'"'&.

96 f:-. l ' >, '. l' \...... 1;...... ::"' ' 1. + J \,,. ' ). '' '.......... '.. :. (.....,... --.... "..... "; =!-& l ' --./. "'. - --. '. '..

97, '.. -.., -.. :

--- --- - 98., r :.,. - '. -... _ 1. "' - --- ' r<l I \o' ;:-.,i:-4:... 1 1 -:- --::-.,., -- c... -.,., - 'i'. :.,r. :...--,...,,: ' -. ".,. :... -- - - ---- --

99 -- -- -- --- -- - -- ----- -

1 3..,.. *"t: "!!rl, il'l\ '. -.. #> <1 '..:1. l.' '... ". :. <1/P' 1,.......t-,..... i-' t,.. - - f 'l!lilll) r,. ; '1".'J!Yl A ; :' ' 1. ff.-.. '11"'!? -i: 1,>.y' J, ;7-.f,-f..,1 :.&,l,r.. '!l'l., r....- ;, rry _... > \ r,...z, : a "'.. 11' :..t; {,;; ;.,

11

12

13

14.-,.t.,. ''..t-t"".:-r.- rj6.,,_.. " )

15