KUSTANNUSARVION PERUSTELU

Samankaltaiset tiedostot
Raide-Jokeri. Espoon kaupunginhallitus

raide-jokeri-projektin hankekuvaus

KEHITYSVAIHEEN PROJEKTISUUNNITELMA OSA 2 Keskusta-Lentävänniemi

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

Laajuusmuutosten haasteet allianssissa Rantatunneli & Raitiotie

IPT 2 Toteutusvaiheen työpaja Dynamiikan hallinta projekteissa: Laajuus ja laatumuutokset. Antti Piirainen Vison Oy

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka Matti Aitomaa. Viikko 39/2012

Raide-Jokeri Kaupallinen malli Johtoryhmä

LUONNOS. Palveluntuottaja 1 XXXXXXXXXXXXXXXXX. Palveluntuottaja 2 XXXXXXXXXXXXXXXXX. Palveluntuottaja 3 XXXXXXXXXXXXXXXXX

Kaupallinen malli -ryhmä

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

nh. Artic XL, (Raide-Jokerin Big Room, Valimotie 1, 2. krs.)

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

nh. Artic XL, (Raide-Jokerin Big Room, Valimotie 1, 2. krs.)

IPT JA KAUPALLINEN MALLI

Tampereen raitiotien toteutussuunnitelma Tiedotustilaisuus projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupunki, raitiotiehanke

TVD, case RATU. Mauri Mäkiaho

Muistio Sitowise Oy Ramboll Finland Oy Raide-Jokeri Raide-Jokeri Raide-Jokeri. Tavoiteaikataulu: 8:30 8:35 Toteutunut: 8:29 8:30

MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK

TAMPEREEN RAITIOTIEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS JA PYSYMINEN HANKEBUDJETISSA

Missä rakennetaan. Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka

Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto

RANTATUNNELI. Joulukuu 2016 raportti

Raide Jokeri. Raide Jokeri Maarakennuspäivä 2016

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen

nh. Artic XL, (Raide-Jokerin Big Room, Valimotie 1, 2. krs.)

Tärinän torjunta ja magneettikenttäkompensaatio Viikin ja Otaniemen tutkimuslaitokset, (ALUSTAVA)

Tampereen raitiotie, projektiallianssi. Toteutusvaiheen allianssisopimuksen liite 1. TL Osa 1. Dnro 6365/2016. Luonnos

TURUN RAITIOTIE, yleissuunnitelma LIITE

IPT 2. Yhteistoimintasopimuksen ja kaupallisen mallin periaatteet

X = Y = X = Y =

nh. Artic XL, (Raide-Jokerin Big Room, Valimotie 1, 2. krs.)

Isonkyrön osayleiskaavaehdotuksen 2030 Lapinmäen alueen infrarakentamisen

nh. Artic XL, (Raide-Jokerin Big Room, Valimotie 1, 2. krs.)

RAKENNUSHANKKEEN ALLIANSSISOPIMUS SOPIMUKSEN KOHDE. Hanke nro Rakennuskohde SOPIMUSOSAPUOLET. Tilaaja ALLIANSSIN KAUPALLISET EHDOT

Raitiotien osan 2 kehitysvaiheen suunnitteluperiaatteet ja tilaajan tavoitteet

Raitiotien suunnitteluperusteet

Tilaajan tavoitteiden jalkauttaminen Tampereen raitiotieallianssi

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri

Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma ja kaupungin päätöksenteko

Mitä on Target Value Design Ja Target Value Delivery. Case Tampereen Rantatunneli

1 (12) TAMPEREEN RAITIOTIEHANKKEEN VASTUIDEN JA VELVOITTEIDEN SIIRTOSOPIMUS

Innovatiivisuuden edistäminen hankintamallilla RATU allianssi

Naantalin CHP allianssi: Ihmiset ja johtaminen

INKOON KUNTA Degerbyn asemakaava ja asemakaavan muutos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/

TVD prosessi ja tavoitekustannuksen määrittäminen & TVD prosessin organisointi ja johtaminen

Muistio Sitowise Oy Ramboll Finland Oy Raide-Jokeri Raide-Jokeri Raide-Jokeri. Tavoiteaikataulu: 8:30 8:40 Toteutunut: 8:30 8:34

Tuloksellisen kehitysvaiheen elementit. Alustus: Antti Piirainen Vison

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Itä-Immanen Vaihe 2 LIITE 5 ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA JA MELUSELVITYS SUUNNITELMASELOSTUS

IPT 2 Syventävä työpaja : Alihankintojen integrointi tahtituotantoon

Lahden matkakeskusallianssi Kokemuksia toteutusvaiheesta IPT-työpaja

Tulevien raitiolinjojen alustava toteutusjärjestys

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

Muistio Sitowise Oy Ramboll Finland Oy Raide-Jokeri Raide-Jokeri YIT. Tavoiteaikataulu: 8:30 8:35 Toteutunut: 8:30 8:34

Keskinopeustavoitteen validointi lokakuu 2018

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto

TAMPEREEN RAITIOTIE OY. Valtuuston iltakoulu

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie


IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

KUSTANNUSARVIO LINJAVÄLEITTÄIN

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu Executive-raportti LAPPEENRANTA

FORE-KUSTANNUSHALLINTAOHJELMISTON KÄYTTÖ JA LASKELMIEN TOTEUTTAMINEN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN INVESTOINNIT- YKSIKÖSSÄ

Raahen kaupunginhallitus teki äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Pöytäkirja Määräaikaan klo mennessä saatiin viisi tarjousta:

NAANTALIN CHP LAITOS ALLIANSSI. Innovatiivisella yhteistyöllä parempiin tuloksiin. yit.fi. Jyrki Keinänen, A-Insinöörit Anne Piiparinen, YIT 4.5.

! " #!$%&%! (#!$ & %!) # (

IPT JA KAUPALLINEN MALLI

KAUPALLINEN MALLI LUONNOS

Vt12 Lahden eteläinen kehätie

Raide-Jokeri infrastruktuurihankkeen johtoryhmä

TAITAVA KUNTARAKENNUTTAJA JA VESIHUOLTO

1. Tilaajan tavoitteiden kirkastaminen ja jalkautus

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Talouslaskennan perusperiaatteet Laatija: Juhani Heljo TTY

Syvälahden monitoimitalo

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa

UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV

Raitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

INTEGROITU PROJEKTITOTEUTUS SILTASAIRAALA

Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto. IPT-seminaari Allianssin TAS kokemuksia, Case RATU

IPT 2. Hankinta -työpaja ryhmätyö: VANTAAN KOULUHANKKEET

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN

IPT 2 -syventävä työpaja klo 9-13: Urakan laajuuden hallinta kehitys- ja toteutusvaiheessa

Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat Kaupalliset asiat

Otteet Otteen liitteet

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TJ/

Espoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio:

Viikin tiedepuisto Leppävaara Huopalahden asema Maunula Oulunkylän asema Itäkeskus Otaniemi Keilaniemi RaideJokeriprojekti KUSTANNUSARVION PERUSTELU

Sisältö 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO... 2 2 KUSTANNUSARVION TAUSTA... 3 2.1 Hankesuunnitelman alustava kustannusarvio.......................... 3 2.2 RaideJokerin pikaraitiotien infrastruktuurin kustannusarvion laatiminen...3 2.3 Kustannusarvion kireys ja pitävyys...4 3 RAKENTAMINEN... 5 3.1 Kokonaiskustannukset...5 3.2 Merkittävimmät muutokset hankesuunnitelmaan...5 4 Muut TEHTÄVÄT... 8 4.1 Suunnittelutehtävien sisältö ja kustannukset...8 4.2 Hanketehtävien sisältö ja kustannukset...8 4.3 Omistajatehtävien sisältö ja kustannukset...8 5 RISKIT... 9 RaideJokerin kokonaiskustannukset muodostuvat pikaraitiotien infrastruktuurin (myöhemmin raitiotieinfran) ja varikon rakentamisesta. Lisäksi allianssi toteuttaa katujärjestelyjä ja kunnallistekniikkaa liittyvinä hankkeina, jotka on kannattavaa toteuttaa RaideJokerin yhteydessä. Tässä dokumentissa kuvataan ja perustellaan ainoastaan raitiotieinfran rakentamiseen kuuluvaa sisältöä, joka on vertailukelpoinen vuonna 2015 valmistuneen hankesuunnitelman kustannusarvion kanssa. Kustannusarvion perustelun tavoitteena on kuvata raitiotieinfran rakentamisen kustannusarvion sisältö sekä menetelmät kustannusarvion laatimisen taustalla. Lisäksi tekstissä perustellaan, miksi allianssin muodostama kustannusarvio poikkeaa merkittävästi aiemmin laaditun hankesuunnitelman alustavasta kustannusarviosta. 6 yhteenveto... 9 julkaisija: RaideJokeriprojekti 18.1.2019 2 raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu

2 KUSTANNUSARVION TAUSTA 2.1 Hankesuunnitelman alustava kustannusarvio RaideJokerin vuonna 2016 hyväksytty kustannusarvio perustuu yleissuunnitelmatasoisiin suunnitelmiin, joten kustannusarviosta käytetään termiä alustava kustannusarvio. Hankesuunnitelman rakentamiskustannukset on laskettu rakennusosien yksikköhintoihin ja määriin perustuvalla hankeosalaskennalla. Hanketehtävien kustannusarviossa on käytetty Liikenneviraston ohjeen mukaisia prosentteja, jotka perustuvat olettamukseen, että hanke toteutetaan kokonaisurakkana. Alustavassa kustannusarviossa käytetyt yksikköhinnat perustuvat katu ja kunnallistekniikan osalta pääosin Forekustannuslaskentajärjestelmän hintatietoihin. Raitiotiejärjestelmän osalta yksikköhinnoittelussa on käytetty asiantuntijaarvioita, toteutuneita kustannuksia sekä laitetoimittajien ilmoittamia kustannustietoja. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen kustannusten suuruus arvioitiin prosentteina katujärjestelyjen kustannuksista niiden arvioidun vaativuuden perusteella. Alustavassa kustannusarviossa arvaamattomien kustannusten suuruudeksi arvioitiin 10 %. 2.2 RaideJokerin pikaraitiotien infrastruktuurin kustannusarvion laatiminen RaideJokerin raitiotieinfran tarkistettu kustannusarvio perustuu allianssin kehitysvaiheessa toteutettuihin suunnitelmiin ja tehtyihin lisätutkimuksiin. Eri tekniikkalajien asiantuntijat määrittivät kustannuslaskentaa varten tarvittavat suunnitelmat sekä riittävän suunnitelma ja Kuva 1. RaideJokerin kokonaiskustannusten jakautuminen. ESPOO Allianssin tavoitekustannus Projektin omistajakustannukset Raitiotieinfra Varikko Varikko HELSINKI 69 M Liittyvät Liittyvät hankkeet hankkeet 14 M 37 M Kuvan elementit eivät ole mittakaavassa. 386 M laskentatarkkuuden. Näin ollen kustannusarvion takana olevien suunnitelmien tarkkuustaso vaihtelee kohteittain. Osassa kohteista luotettava kustannus voitiin laskea karkeammilla suunnitelmilla, kun taas osassa kohteista on laadittu lähes rakennussuunnitelmatasoiset suunnitelmat. Keskimäärin kustannusarvion laskenta perustuu katusuunnitelmatasoiseen suunnitteluun. Lisäksi kustannuslaskennassa hyödynnettiin muiden vastaavien infrakohteiden jälkilaskennasta saatua työteho ja kustannustietoutta. Lopullisen kustannusarvion oikean tason varmistamiseksi kustannukset laskettiin kehitysvaiheen aikana yhteensä neljä kertaa. Ensimmäinen kustannusarvio laskettiin helmikuun 2018 lopussa, ja se perustui hankesuunnitelmaan ja sen jälkeen laadittuihin liikennesuunnitelmiin. Allianssin omiin suunnitelmiin perustuvat kustannusarviot valmistuivat 15.6.2018 ja 31.10.2018, ja RaideJokerin lopullinen kustannusarvio valmistui 31.12.2018. Kustannuslaskennan vaiheittaisuuden avulla oli mahdollista pysyä paremmin ajan tasalla hankkeen kokonaiskustannustasosta, ja kustannustietoa voitiin siten hyödyntää päätöksenteon tukena. Lisäksi projektissa pystyttiin ohjaamaan suunnittelu ja laskentaresursseja kustannusten kannalta kriittisiin kohteisiin. Raitiotieinfran kustannusarvio muodostuu allianssin tavoitekustannuksesta sekä tavoitekustannuksen ulkopuolelle jäävistä omistajakustannuksista (kuva 1). Tavoitekustannus sisältää kaikki allianssin palvelun raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu 3

Rolahinta RJhinta Hintaero Erotus % Linnoitustie 2 795 387 2 525 272 270 115 9,7 % Leppävaarankatu 1 231 070 973 820 257 250 20,9 % Pitäjänmäentie 14 317 599 10 860 233 3 457 366 24,1 % Käskynhaltijantie 5 356 231 4 276 186 1 080 045 20,2 % Maaherrantie 4 647 100 3 933 060 714 040 15,4 % Pihlajamäentie 710 028 653 967 56 061 7,9 % Osapuoli Tavoitekustannuksen ylitys Tavoitekustannuksen alituksen määrä 4 % > 4 % ja 8 % > 8 % Tilaaja 50 % 25 % 50 % 100 % Bonuspooli 0 % 25 % 25 % 0 % Palveluntuottajat 50 % 50 % 25 % 0 % Taulukko 1. Katukohtainen vertailu RaideJokerin kustannusarvion (RJhinta) ja Forejärjestelmän rakennusosalaskentahintojen (Rolahinta) välillä. Taulukko 2. Tavoitehinnan alituksen jakautuminen allianssin eri osapuolille sekä bonuspooliin, josta maksetaan bonusta pohjautuen avaintulostavoitteissa onnistumiseen. tuottajaosapuolten kustannukset, jotka liittyvät pikaraitiotielinjan suunnitteluun ja rakentamiseen. Omistajakustannukset ovat kokonaan tilaajien vastuulla ja luonteeltaan sellaisia, että allianssi ei niiden muodostumiseen voi vaikuttaa. 2.3 Kustannusarvion kireys ja pitävyys Kustannusarvion täsmällisyyttä on arvioitu riippumattoman kustannusasiantuntijan suorittamalla arviolla. Lisäksi kaupunkien omat kustannusasiantuntijat ovat arvioineet kustannustasoa perustuen omaan asiantuntemukseen ja aiemmin toteutuneisiin hankkeisiin. Allianssin sisällä hinnan pitävyyttä varmistettiin kattavilla materiaalien ja järjestelmien alihankintakyselyillä. Hinnoittelusta vastaavien palveluntuottajaosapuolten panoshinnastot esimerkiksi työ ja kalustokustannusten osalta vastaavat päivän hintatasoa. Kustannusarvion kireyden perustelemiseksi allianssi laski tarkentuneiden suunnitelmien pohjalta myös FOREkustannuslaskentajärjestelmän mukaisen rakennusosalaskentahinnan (ns. Rolahinta). Vertailussa tarkasteltiin kuutta katukohdetta, jotka yhdessä muodostavat edustavan otoksen erilaisista rakentamisympäristöistä. Radan päällysrakenteen ja sähköistyksen kustannukset on jätetty vertailun ulkopuolelle luotettavan kustannustiedon puuttumisen vuoksi. Yhteenveto tehdyistä vertailuista on esitetty taulukossa 1. Radan ja sähköistyksen osalta kustannuksia verrattiin Tampereen raitiotieallianssin tavoitekustannustasoon, eikä merkittäviä poikkeamia havaittu. Allianssin tavoitekustannuksen ylitykseen ja alitukseen liittyvät bonukset ja sanktiot on määritetty siten, että ne ohjaavat palveluntuottajia asettamaan tavoitekustannuksen oikealle tasolle. Kuten taulukosta 2 näkyy, palveluntuottajat saavat suurimman hyödyn alle 4 % kustannusalituksesta. Vastaavasti jos alitus on yli 8 %, eivät palveluntuottajat saa alituksesta enää mitään lisäarvoa, vaan kaikki hyöty jää tilaajalle. Mikäli tavoitekustannus ylitetään, palveluntuottajat maksavat ylityksestä 50 %. Toteutusvaiheen kannustinjärjestelmään kuuluu tavoitehintakomponentin lisäksi myös avaintulosaluekomponentti. Menestyminen tilaajan määrittelemissä avaintulosalueissa johtaa bonukseen, ja vastaavasti epäonnistumisesta palveluntuottajat maksavat sanktiota. Yksi keskeinen avaintulosalue on positiivinen julkisuuskuva, johon vaikuttaa merkittävästi pysyminen kokonaiskustannusarvion raameissa. Avaintulosalueet siis kannustavat allianssin osapuolia myös minimoimaan omistajakustannuksia. 4 raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu

3 RAKENTAMINEN 3.1 Kokonaiskustannukset RaideJokerin Itäkeskuksesta Keilaniemeen rakennettavan raitiotieinfran kokonaiskustannusarvio on tämän päivän hintatasossa noin 386 milj. euroa. Vuoden 2015 hankesuunnitelman kustannustasoon muutettuna kustannusarvio on noin 368 milj. euroa. Hankesuunnitelman vastaava alustava kustannusarvio oli noin 275 milj. euroa. Kustannusarvion tarkempi jakautuminen eri osaalueisiin on esitetty kuvassa 2. Raportissa käytetään jatkossa ainoastaan vuoden 2015 hintatasoon korjattuja kustannuksia. Osa RaideJokerin toteuttamista töistä laskutetaan kolmansilta osapuolilta. Esimerkiksi vanhojen vesihuoltolinjojen saneeraukset suunnitellaan ja toteutetaan allianssin toimesta, mutta niiden kustannukset maksaa HSY. Kolmansien osapuolten kantamat kustannukset on huomioitu RaideJokerin uudessa kustannusarviossa hyvittävinä kustannuserinä. 3.2 Merkittävimmät muutokset hankesuunnitelmaan Merkittävimmät koko pikaraitiotiejärjestelmän alueelle ulottuvat muutokset hankesuunnitelmaan verrattuna on esitetty tekniikkalajeittain kuvassa 3. Nämä muutokset ovat luonteeltaan joko laatutason nostoja tai laskuja, tai merkittäviä yksikköhintamuutoksia, jotka nostavat tietyn rakenteen kustannuksia läpi koko linjan. Lisäksi muutokset sisältävät sellaisia rakenteita tai ratkaisuja, joita ei oltu hankesuunnitelmaan ole sisällytetty lainkaan. Eniten kustannukset ovat kasvaneet katurakentamisessa, jossa suurin kustannusmuutosta selittävä Kuva 2. RaideJokerin uuden kustannusarvion ja hankesuunnitelman alustavan kustannusarvion jakautuminen eri osaalueisiin. RaideJokerin kustannusarvio on esitetty vuoden 2015 hintatasossa. tekijä liittyy katurakenteiden käytettyihin yksikköhintoihin. Hankesuunnitelmassa yksikköhinta perustui siihen, että katurakenteista uusitaan vain ylimmät kerrokset. RaideJokerin tarkemmassa suunnittelussa on kuitenkin todettu, että monilta osin kadun rakennekerrokset täytyy rakentaa kokonaan uudelleen. Näin ollen hankesuunnitelman katurakenteiden yksikköhinnat ovat kautta linjan merkittävästi alhaisempia verrattuna RaideJokerin uuden kustannusarvion yksikköhintoihin. Katurakenteiden yksikköhintojen ero nostaa RaideJokerin kustannuksia noin 16 milj. euroa suhteessa hankesuunnitelmaan. Uudessa kustannusarviossa katutekniikan kustannukset sisältävät myös aikaisemmin muiden tekniikkalajien alle laskettuja kustannuksia, kuten esimerkiksi radan alusrakenteet ja ajolankajärjestelmän perustustyöt. Lisäksi katurakenteiden kustannuksia nostavat kasvaneet putki ja johtosiirtojen määrät. Raidelinjan alta joudutaan siirtämään pois kaikki pitkittäiset johdot ja putket, mikä kertautuu siirtotoimenpiteinä raidelinjan välittö Miljoonaa 400 350 300 250 200 150 100 50 0 RaideJokerin indeksikorjattu kustannusarvio Hankesuunnitelman kustannusarvio Allianssin riskivaraus Omistajatehtävät Hanketehtävät Suunnittelutehtävät Patterinmäen tunneli Sähkö ja tekniset järjestelmät Taitorakenteet Geo Liikennejärjestelyt Johtosiirrot Katu Rata mässä läheisyydessä oleville muille putkille ja johdoille, jotta kaikille siirrettäville rakenteille löytyy tarvittava tila raitiotielinjan ulkopuolella. Johtosiirtojen kustannusnousu näkyy kuvassa 3 maltillisena johtuen siitä, että kolmannet osapuolet vastaavat ikähyvitysperiaatteen mukaisesti osasta uusittavien putkien ja johtojen kustannuksista. Kolmansien osapuolien kantamien kustannusten yhteissumma on noin 25 milj. euroa, josta pääosa kohdistuu johtosiirtojen tekniikkalajiin. Mikäli ikähyvityksiä ei huomioida, olisivat johtosiirtojen kustannukset yhteensä noin 33 milj. euroa, mutta hankesuunnitelmassa johtosiirtoihin on varattu vain noin 10 milj. euroa. Muita merkittäviä yksikköhintamuutoksia on havaittu esimerkiksi tukimuurien yksikköhinnoissa (vaikutus noin 1,3 milj. euroa) sekä raitiotien ajolankajärjestelmään liittyvissä perustustöissä (vaikutus noin 3,0 milj. euroa). Toisaalta esimerkiksi liikennevalojärjestelmien lasketut yksikköhinnat ovat hankesuunnitelmaa alhaisempia, aiheuttaen noin 1,6 milj. euron säästön raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu 5

KATUTEKNIIKKA 49 M Pysäkkien paikkoja optimoitu 83 M Työvaiheiden optimointi poikkileikkausmuutosten avulla 43 M 49 M Katurakenteiden yksikköhinnat Ajolankajärjestelmän perustustyöt Pilaantuneiden maiden aiheuttamat lisäkaivut ja täytöt SÄHKÖ JA TEKNISET JÄRJESTELMÄT 59 M Maanalaisia sähkönsyöttöasemia ei tule Liikennevalojärjestelmien yksikköhinnat Ajolankaratkaisun täsmentäminen Järjestelmien valvomorajapinnat Vaihteiden sähköohjausratkaisu Hajavirran ja jännitteen valvonta TYÖNAIKAISET LIIKENNEJÄRJESTELYT 5 M 46 M TAITORAKENTEET 22 M 30 M 11 M Tukimuureja saatu poistettua Tukimuurien yksikköhinnat Kosketussuojaseinät vanhoille silloille Betonitunnelin tekniset tilat 2 kpl Katualueen laajempi sulkeminen Työvaiheiden lisääntyminen kaduilla RATATEKNIIKKA GEOTEKNIIKKA 25 M 18 M PATTERINMÄEN TUNNELI 5 M 7M JOHTOSIIRROT 10 M 12 M Sepeliraiteen määrää lisätty Vaihteiden määrää vähennetty Murskerataratkaisun käyttö Kiinto ja nurmirataratkaisut Runkomelusuojauksen määrän lisäys Hajavirtaeristystarpeen huomioiminen Pohjanvahvistustarpeiden poistuminen Raidevälin kaventuminen Osa paalulaatoista korvattu syvästabiloinnilla Työnaikaiset tuennat Pumppaamoa ei rakenneta Järjestelmien tarkentuminen Yksi tekninen tila lisää Pakotunnelin betonirakenne ja lämpöeristys Putkien ja johtojen ikähyvitykset Johtosiirtojen määrän merkittävä kasvu hankesuunnitelmaan nähden. Kustannukset ovat kasvaneet myös sen vuoksi, että hankesuunnitelmassa ei ole otettu huomioon kaikkia pikaraitiotielinjan vaatimia rakenteita ja ratkaisuja. Hankesuunnitelmasta puuttuvia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi hajavirtojen hallintaan liittyvät rakenne ja järjestelmäratkaisut (vaikutus noin 5,0 milj. euroa) ja työnaikaiset kaivantojen tuennat (vaikutus noin 10 milj. euroa). Työnaikaisten liikennejärjestelyjen kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelmavaiheessa liikennejärjestelyjen kustannukset on arvioitu prosentteina katujärjestelyjen kustannuksista niiden arvioidun vaativuuden perusteella. Liikennejärjestelyt on nyt suunniteltu tarkemmin. Liikenneyhteyksien säilyttäminen edellyttää työn toteuttamista vaiheittain, jolloin liikennejärjestelyjä joudutaan tekemään yksittäisessä kohteessa useita. Erityisesti putki ja johtosiirtojen määrän huomattava kasvu on lisännyt kohdekohtaisten työvaiheiden määrää. Merkittävimmät yksittäisiin maantieteellisiin kohteisiin liittyvät muutokset hankesuunnitelmaan on esitetty kartalla kuvassa 4. Monissa kohteissa kustannuksia ovat kasvattaneet lisääntyneet putki ja johtosiirrot, esimerkiksi Pitäjänmäentiellä johtosiirtoja toteutetaan huomattavasti aikaisempaa arviota enemmän. Toinen suuri muutoskohde on Pirkkolantien ja Pirjontien kaasuputken siirto, jossa taustalla ovat alueen täydennysrakentamisen tarpeet. Merkittävimmät säästöt liittyvät siltakohteissa tehtyihin muutosratkaisuihin sekä pohjanvahvistustarpeiden tarkentumiseen. Säästöt hankesuunnitelmaan Lisäykset hankesuunnitelmaan Hankesuunnitelman kustannusarvio RaideJokerin indeksikorjattu kustannusarvio Kuva 3. RaideJokerin uuden kustannusarvion ja hankesuunnitelman alustavan kustannusarvion rakentamisen kustannukset tekniikkalajeittain esitettynä. Kuvassa on esitetty myös suurimmat positiiviset ja negatiiviset muutostekijät kustannusarvioiden välillä. 6 raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu

lan vä ylä Tu u su Häm Lisääntyneet johtosiirrot ja muu unut sähkönsyö öaseman sijain 10 M een Pirkkolan ja Pirjon en kaasuputken ja vesihuollon siirto 5,9 M äyl anv linn Laajempi vesihuoltosaneeraus 0,8 M Tunnelin aiheu amat vesihuoltomuutokset 0,7 M Kehä I ä Ajoradan linjausmuutoksella vähenne y kaasuputken siirtotarve a 2,7 M Maunula Katoksen, tukimuurien ja kansirakenteen muutokset 0,8 M ylä vä en hd La Tarkenne u siltaratkaisu 1,4 M Turunväylä Sillan lyhentäminen ja kaventaminen 3,4 M Huopalahden alikulun leventäminen 1,2 M Kehä 110 kv maakaapeli sekä ilmajohdon uusi päätepylväs 2,7 M Pohjanvahvistustavan muutos 2,4 M vä Huopalah Leppävaarankadun kääntyvien kaista, lisääntyneet johtosiirrot 1,1 M Viikinkaaren lisääntyneet putki ja johtosiirrot 3,7 M Itä Oulunkylä ylä Viikin edepuisto Leppävaara II Maaherran en pohjanvahvistusratkaisujen muutokset 1,5 M Laajempi vesihuoltosaneeraus 1,3 M Ei uusita kevyen liikenteen siltaa 1,0 M Kahden sillan ratkaisu 0,4 M ja kevyen liikenteen silta lii yväksi hankkeeksi 2,6 M Ratageometria siirre y keskemmälle katua 0,7 M Pohjavesikaukalon ja ratageometrian yhteensovitus 3,5 M Itäkeskuksen kansirakenteen vahvistaminen 1,0 M Itäkeskus Rai o e linja u Marjaniemen sillan ohitse 1,0 M Otaniemi Kadun tasauksen nostaminen tulvarajan yläpuolelle 0,6 M Ke h äi Muu uneet katujärjestelyt ja pohjavahvistusratkaisut 1,5 M Keilaniemi Länsiväylä Kuva 4. Merkittävimmät kohdekohtaiset muutokset RaideJokerin uuden kustannusarvion ja hankesuunnitelman alustavan kustannusarvion välillä. Kustannuksia kasvattavat muutokset on esitetty oranssilla ja kustannuksia säästävät muutokset vihreällä. Kuvan kustannuksissa ei ole huomioitu kolmansien osapuolten maksamia osuuksia. KOHDEKOHTAISET MUUTOKSET RaideJokeri pysäkkeineen Metro asemineen Rauta e asemineen Kuntaraja raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu 7

4 Muut TEHTÄVÄT 4.1 Suunnittelutehtävien sisältö ja kustannukset Pikaraitiotieratkaisun suunnittelussa tavoitteena on ollut varmistaa hankkeen tekninen toteutettavuus sekä rakentamisen onnistuminen kaikkien raitiotiejärjestelmän eri tekniikoiden ja osaalueiden osalta. Teknisen toimivuuden lisäksi on määritetty, kuinka laajalle alueelle rakentamistöiden pitää ulottua, jotta tavoitteiden mukainen raitiotie saadaan rakennettua. Hankesuunnitelmassa suunnittelun kustannusten arvioitiin olevan noin 7 % hankkeen rakentamiskustannuksista, eli yhteensä noin 15 milj. euroa. Hankesuunnitelman arvio on tyypillinen kokonaisurakoissa, joissa suunnittelu sisältää pelkän rakennussuunnittelun. Uudessa kustannusarviossa suunnittelun kustannukset ovat noin 35 milj. euroa, eli 9,5 % kokonaiskustannuksista. Tästä summasta rakennussuunnittelun osuus on noin 23 milj. euroa, eli 6,3 % kokonaiskustannuksista. Suunnittelun muut kustannukset sisältävät mm. työmaapalvelua ja käyttöönoton avustavia tehtäviä noin 5 milj. euroa sekä pikaraitiotiejärjestelmän yleisten dokumenttien laatimista ja muita projektin johdon tehtäviä (mm. viestintä, tiedonhallinta) noin 6 milj. euroa. Lisäksi suunnittelun kustannuksiin sisältyy noin 1 milj. euron arvosta täydentäviä maastomittauksia ja pohjatutkimuksia. Perussuunnittelun lisäksi allianssi on laatinut kaksi yleistä dokumenttia kuvaamaan tarkemmin raitiotieinfraan liittyviä teknisiä vaatimuksia ja kaupunkikuvatekijöitä. Nämä dokumentit on laadittu suunnittelun ohjaamista varten, koska pikaraitiotie on pääkaupunkiseudulla uusi joukkoliikennemuoto, eikä sille ole olemassa valmiita standardivaatimuksia. Tekninen vaatimustaso on määritetty suunnitteluperusteissa ja kaupunkikuvaan liittyvät ratkaisumallit designkäsikirjassa. Näitä dokumentteja on tarkoitus hyödyntää myös laajemmin tulevissa pääkaupunkiseudun pikaraitiotiehankkeissa. 4.2 Hanketehtävien sisältö ja kustannukset Hankesuunnitelman alustava kustannusarvio perustuu kokonaisurakkamalliin, joka poikkeaa merkittävästi allianssimallista. Hankesuunnitelmassa on varattu noin 16 milj. euroa rakennuttamis ja omistajatehtäville, mutta allianssin hanketehtävät sisältävät paljon myös muita kustannuseriä. Esimerkiksi työmaan johdon kustannukset sisältyvät hankesuunnitelmassa tekniikkalajikohtaisiin rakentamiskustannuksiin, mutta allianssissa osa työmaan johdon kustannuksista on hanketehtävien sisällössä. Hanketehtävät sisältävät pääasiassa allianssiprojektin johtoon ja hallintaan liittyviä yhteisiä tehtäviä. RaideJokerissa hanketehtävät ovat noin 12,6 % projektin kokonaiskustannuksesta ja noin 13,4 % allianssin tavoitekustannuksesta. Hanketehtävien korkeaa osuutta selittää yhteisen projektiympäristön rakentaminen useamman osapuolen henkilötyövoimaa hyödyntäen. Yhteisen projektin johdon lisäksi projektilla on mm. yhteiset toimitilat sekä erikseen rakennettu tiedonhallintaympäristö. Projektinhallinnan kustannuksiin vaikuttavat myös kaksi tilaajaosapuolta, minkä vuoksi projektissa joudutaan mukautumaan kahden eri kaupungin toimintaympäristöön. Lisäksi poikkeuksellisen laaja ja haastava hanke ahtaassa kaupunkiympäristössä tuo oman haasteensa viestintään, tiedottamiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön. Allianssin yhteinen projektinjohtoorganisaatio, projektiympäristö ja kannustinjärjestelmä osaltaan varmistavat projektin pysymisen aikataulussa ja kustannustavoitteessa. Yhteiset tavoitteet kannustavat innovoimaan entistä parempia ratkaisuja läpi koko toteutusvaiheen, ja lisäksi organisaatio pystyy ratkaisemaan esiin nousseita esteitä ja ongelmia nopeasti ilman suunnittelijan, toteuttajan ja tilaajan välisiä rajapintaongelmia. RaideJokerin hanketehtävien kustannus on noin 46 milj. euroa. Valtaosa kustannuksista on projektin ja työmaan johtoon liittyvää henkilötyötä. Muita isoja kustannuseriä ovat toimitilat ja työmaatukikohdat, työmaan laadunvarmistukseen ja raitiotiejärjestelmän käyttöönottoon liittyvät tehtävät sekä tiedonhallintaympäristöön liittyvät kustannukset. 4.3 Omistajatehtävien sisältö ja kustannukset Omistajakustannukset koostuvat sellaisista tilaajaosapuolen kustannuksista, joihin allianssilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia, ja joiden toteuttamiseen allianssi ei osallistu. Näin ollen RaideJokerin kustannusarviossa esitetyt omistajakustannukset eivät ole sisällöltään sama asia kuin hankesuunnitelmassa esitetty omistajakustannus. Omistajakustannusten osuus RaideJokerin kustannusarviosta on yhteensä noin 23 milj. euroa. Omistajakustannuksia ovat mm. ennen allianssia syntyneet projektin kustannukset sekä ne kustannukset, jotka syntyvät omistajan ja kolmannen osapuolen välisen erillisen sopimuksen perusteella. Lisäksi omistaja varautuu omassa kustannuspotissaan mahdolliseen avaintulosaluebonuksen maksamiseen sekä omistajan kantamiin riskeihin. 8 raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu

5 RISKIT 6 yhteenveto Projektin riskit on jaettu allianssin ja omistajan kantamiin riskeihin. Riskit on jaettu näiden kahden tahon välillä sen pohjalta, kumpi taho voi riskin toteutumiseen parhaiten vaikuttaa. Tyypillisesti omistajatahon riskit liittyvät esimerkiksi hallinnollisiin menettelyihin, kalustotoimitukseen sekä odottamattomiin olosuhteisiin, kuten pilaantuneisiin maihin ja tunnistamattomiin eliölajeihin. Allianssi puolestaan kantaa mm. tuotannon suunnitteluun, rakenteiden suunnitteluratkaisuihin ja projektitoiminnan organisointiin liittyviä riskejä. Omistajan riskejä on tunnistettu kehitysvaiheessa yhteensä 106 kpl, joista 85 kpl on sellaisia, että niillä on kustannusvaikutus. Vastaavasti allianssin riskejä on tunnistettu 454 kpl, joista 162 kpl vaikuttaa projektin kustannuksiin. Lisäksi allianssiin liittyviä mahdollisuuksia on tunnistettu 78 kpl, joista kustannuksiin vaikuttaa 45 kpl. Jokaiselle kustannusriskille on arvioitu toteutumisen todennäköisyys sekä toteutumisen kustannusvaikutuksen minimi, todennäköinen ja maksimiarvo. Arvioiduista riskeistä on tehty Monte Carlo simulaatio, josta on P60 arvolla määritetty riskin kustannusvaraus. Kokonaiskustannukseen sisältyvä allianssin riskivaraus on noin 7,8 milj. euroa. Omistajan riskivaraus, noin 8,3 milj. euroa, sisältyy kohdassa 4.3 esitettyyn omistajatehtävien kustannukseen. RaideJokerin raitiotieinfran toteuttamisen tarkennettu kustannusarvio on selvästi vuonna 2016 hyväksyttyä hankesuunnitelman alustavaa kustannusarviota korkeampi. Pikaraitotiejärjestelmä on täysin uusi joukkoliikennemuoto pääkaupunkiseudulla, joten kaikkia toimivan järjestelmän tarpeita ei ole ollut hankesuunnitelmavaiheessa vielä tiedossa. Näin ollen suunnitelmien tarkentuessa on havaittu merkittäviä muutostarpeita hankesuunnitelman toteutussisältöön. RaideJokerin uusi tarkennettu kustannusarvio on luotettavampi verrattuna hankesuunnitelman alustavaan kustannusarvioon. Kustannuslaskenta perustuu aikaisempaa tarkempiin suunnitelmiin, projekti on arvioinut RaideJokerin kustannukset useaan kertaan kehitysvaiheen aikana, ja lisäksi kustannuslaskenta on tarkastettu riippumattoman kustannusasiantuntijan toimesta. Allianssimallissa on myös sisäänrakennettu vahva kannustin kustannusarvion ja RaideJokeriprojektin kokonaisaikataulun pitävyyden varmistamiseksi. raidejokeriprojekti kustannusarvion perustelu 9