Lukuvuosi 2012 2013 Tervetuloa kouluun! Opas ensi syksyn ekaluokkalaisen vanhemmille
Hei! TÄSTÄ OPPAASTA saat tietoa kouluun ilmoittautumisesta ja siitä, mitä peruskoulussa 1. 6. luokilla opiskellaan. Tämän julkaisun parina saat Helsingin peruskoulut -oppaan, josta löytyvät koulujen kielitarjonta, tietoa painotetusta opetuksesta ja kaikkien koulujen yhteystiedot. Kaikista käytännön asioista saat lisätietoa lapsesi omasta lähikoulusta ja sen kotisivuilta. Lähikoulun löydät Pääkaupunkiseudun Palvelukartalta seuraavasti: 1. Mene internetissä osoitteeseen.hel.fi/palvelukartta 2. Valitse Osoitehaku 3. Kirjoita katuosoitteesi 4. Valitse Kunnalliset palvelut, joiden piiriin kuulut 5. Valitse alasvetovalikosta Opetus ja koulutus ja klikkaa Hae Tämän oppaan sisältö ja lisätietoa -symbolilla merkityistä aiheista löytyy opetusviraston verkkosivuilta osoitteesta edu.hel.fi/tervetuloakouluun. Sisällys Ennen koulun alkamista... 3 Kouluun ilmoittautuminen... 5 Iltapäivätoimintaa koulun jälkeen... 7 Mitä ja miten koulussa opiskellaan?... 7 Kieliopinnot...10 Käytännön asioita...13 Oppilaan arviointi...15 Kodin ja koulun yhteistyö...17 Monipuolista apua ja tukea oppimiseen...18 2
Ennen koulun alkamista Koulun aloittaminen on asia, joka voi vähän jännittää niin lasta, vanhempia kuin opettajaakin. Keväällä lapset käyvät esikouluryhmänsä kanssa tutustumassa omaan tulevaan lähikouluunsa. Koulut järjestävät yleensä vanhempainillan jo ennen koulun alkua. Ennen koulun alkua on hyvä kotona harjoitella myös muutamia taitoja: omista tavaroista huolehtiminen oman vuoron odottaminen pukeutuminen (mm. kengännauhojen sitominen) haarukan ja veitsen käyttö ruokailussa turvallisen koulumatkan harjoittelu yhdessä Lisätietoja ja video Ekaluokkalainen aloittaa koulun edu.hel.fi/tervetuloakouluun 3
Lähikoulu löytyy omalta asuinalueelta Lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin hän täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden 2012 alussa niillä lapsilla, jotka ovat syntyneet vuonna 2005. Helsingin kouluverkko on suunniteltu siten, että lähes kaikki oppilaat voivat opiskella koko peruskouluaikansa omalla asuinalueellaan lähikoulussa. Jos oppilas käy yhtenäistä peruskoulua, jossa on 1. 9. luokat, koulua ei tarvitse vaihtaa 7. luokalle siirryttäessä. Lähikoulu on useimmiten kävelymatkan päässä. Laajennetut oppilaaksiottoalueet Kannelmäen, Pihlajamäki-Pihlajiston, Puistolan ja Vuosaaren oppilaaksiottoalueilla sijaitsee useampi kuin yksi suomenkielinen peruskoulu. Tällöin alueella asuvat suomenkieliset oppilaat jaetaan kouluihin sisaruuden sekä koulumatkan perusteella. Oppilaan koulu- paikasta päättää perusopetuslinjan linjanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö. Laajennetuilla oppilaaksiottoalueilla huoltajille lähetetään Tervetuloa kouluun -materiaalin mukana linjanjohtajan päätös lapsen lähikoulusta. Lisätietoa oppilaaksiotosta Helsingin peruskoulut -opas edu.hel.fi/tervetuloakouluun Ennen koulun alkua on hyvä kotona harjoitella myös muutamia taitoja. 4
Kouluun ilmoittautuminen K ouluun voi ilmoittautua joko käymällä omalla lähikoululla tai sähköisesti. Omaan lähikouluun ilmoittaudutaan koululla keskiviikkona 1.2.2012 klo 8.00 10.00 ja 17.00 19.00. Huoltajat saavat samalla koululta tarvittavat lomakkeet ja neuvoja erilaisissa käytännön asioissa (esim. erityinen tuki, koulun aloituksen lykkäys, koulun aloitus vuotta aiemmin, koulumatkaetuudet, iltapäivätoiminta). Lomakkeita saa myös opetusviraston neuvonnasta. Käynti koululla on tarpeen, kun huoltaja hakee lapselleen lupaa aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aiemmin huoltaja hakee lapselleen lupaa aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin eli lykkäystä koulun aloittamiseen huoltaja hakee lapselleen erityisen tuen päätöstä huoltaja haluaa vaihtaa lapsensa oppivelvollisuusilmoitukseen merkityn ruotsinkielisen lähikoulun suomenkieliseen tai toisinpäin huoltaja haluaa lapsensa pyrkivän muuhun kuin asuinosoitteen mukaiseen lähikouluun tai lapsi pyrkii opetukseen, johon on soveltu vuuskoe (1. luokalta alkava vieraskielinen opetus ja musiikki). Tällöin kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon pyritään. Jos lapsi pyrkii ja hänet otetaan muun kuin lähikoulun oppilaaksi, niin hänellä ei ole enää ehdotonta oikeutta päästä asuinosoitteen mukaiseen lähikouluun. Sähköinen ilmoittautuminen lähikouluun Lähikouluun voi ilmoittautua sähköisesti 9.1. 1.2.2012 osoitteessa wilma.edu.hel.fi. Sähköisessä ilmoittautumisessa tarvittavat Wilma-käyttäjätunnus ja salasana on merkitty lapsen oppivelvollisuusilmoitukseen. Sen kääntöpuolella on sähköisen ilmoittautumisen pikaohje. Huoltaja voi ilmoittaa lapsensa kouluun sähköisesti vain silloin, kun lapsi on syntynyt vuonna 2005, ja hänet ilmoitetaan asuinosoitteen mukaiseen lähikouluun. Opetusviraston neuvonnassa (Hämeentie 11 A) voi ilmoittaa lapsensa sähköisesti kouluun ja saada opastusta 9.1. 1.2.2012 klo 8.15 16.00. 5
Tärkeät päivämäärät 9.1.2012 Sähköinen kouluun ilmoittautuminen aukeaa Wilmassa 1.2.2012 Sähköinen ilmoittautuminen päättyy 1.2.2012 klo 8.00-10.00 ja 17.00-19.00 Kouluun ilmoittautuminen omalla lähikoululla 1.2.2012 iltapäivätoiminnan hakuaika alkaa 14.3.2012 mennessä huoltajille lähetetään rehtorin tekemä päätös lapsen oppilaaksi ottamisesta 28.3.2012 mennessä huoltajan tulee ilmoittaa kirjallisesti, mikäli hän ei ota vastaan lapsen oppilaspaikkaa 20.4.2012 iltapäivätoiminnan hakuaika päättyy 3.7.2012 mennessä huoltajille lähetetään päätös iltapäivätoiminnan paikasta 14.8.2012 Koulu alkaa Painotettu opetus Koulut voivat tarjota painotettua opetusta, johon oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella koko kaupungin alueelta. Painotettu opetus alkaa 1., 3. tai 7. luokalla. Soveltuvuuskokeella valituista oppilaista voidaan muodostaa joko oma ryhmä tai oppilaat voidaan sijoittaa muiden kanssa samaan luokkaan. Tällöin vain painotetun oppiaineen, esimerkiksi musiikin tunnit pidetään omassa ryhmässä. Painotettua ainetta opiskellaan yleensä 1 2 viikkotuntia oppiaineen valtakunnallista vähimmäistuntimäärää enemmän. 1. tai 2. luokalla alkava painotettu opetus Kielet: Katso Kieliopinnot-luku Musiikki: Porolahden peruskoulu Perusopetuksesta vastaa Porolahden peruskoulu ja musiikin opetuksen järjestää Itä-Helsingin musiikkiopisto. koulun kotisivut ja.ihmu.fi Lisätietoja 3. ja 7. luokalla alkavasta painotetusta opetuksesta edu.hel.fi/toisluokkalaisenopas edu.hel.fi/kuudesluokkalaisenopas Katso oman koulun kotisivuilta, mihin aikaan koulu alkaa 14.8.2012 6
Iltapäivätoimintaa koulun jälkeen H elsingin kaupunki tarjoaa peruskoulujen 1. 2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaillle iltapäivätoimintaa koulupäivän jälkeen. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikille avoimena toimintana leikkipuistoissa sekä ryhmämuotoisena toimintana kouluissa tai koulujen lähellä olevissa tiloissa. Hakuaika iltapäivätoimintaan lukuvuodelle 2012 2013 on 1.2. 20.4.2012. Hakulomake jätetään, kun lapsen koulupaikka on selvinnyt. Koulun kotisivuilta löytyy tietoa alueen iltapäivätoiminnan järjestäjistä. Monissa kouluissa järjestetään myös kerhoja iltapäivisin. Lisätietoja ja lomakkeet edu.hel.fi > Oppilaan etuudet > Iltapäivätoiminta Mitä ja miten koulussa opiskellaan? 7-VUOTIAS LAPSI on yleensä innokas ja valmis kohtaamaan haasteita ja oppimaan uusia asioita. Peruskoulun 1. luokalla harjoitellaan koululaisena olemisen perusasioita. Lapsi oppii huolehtimaan omista koulutarvikkeistaan ja kirjoistaan sekä läksyistä. Hän oppii työskentelemään sekä ryhmässä että itsenäisesti. Kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana opetellaan perustietoja ja -taitoja. Näihin kuuluvat lukeminen, kirjoittaminen, matematiikan, ympäristön ja luonnon perusasiat sekä kädentaidot ja liikunta. Jokaisella oikeus hyvään oppimiseen Koulussa lapsi oppii, kokee ja luo asioita yhdessä toisten kanssa. Turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen ympäristö on hyvä edellytys oppimiselle. Se edistää myös osallisuutta ja hyvinvointia. Opettajan, oppilaan ja koko ryhmän välinen vuorovaikutus on tärkeä oppimisen perusta. Helsingin kaupungin peruskoulujen toimintaa ohjaamaan on kirjattu yhteiset arvot. Arvoissa painottuu jokaisen oppilaan oikeus hyvään oppimiseen ja myös toisten ja ympäristön kunnioittaminen. Nykyään kouluissa puhutaan oppimisympäristöistä. Se tarkoittaa, että lapsi voi oppia erilaisia asioita eri tilanteissa ja paikoissa. Fyysisen ympäristön lisäksi oppimiseen vaikuttavat oppilaan omat taidot, tunteet sekä vuorovaikutus opettajan kanssa. Myös opetuksessa käytetyt pedagogiset menetelmät ja käytännöt ovat osa oppimisympäristöä. Opetuksessa hyödynnetään uusia opetusvälineitä. 7
Lukujärjestys Kouluviikkoa ohjaa työ- eli lukujärjestys. Oppitunnin pituus vaihtelee kouluittain. Yleensä se on 45 minuuttia. Koulutunteja 1.-luokkalaisella on viikossa vähintään 19. Koulu voi opetussuunnitelmassaan päättää minimituntimäärän ylittävästä viikkotuntimäärästä. 1. 2. luokalla työjärjestykseen merkitään usein vain koulupäivän alkaminen ja loppuminen sekä uskonnon tai elämänkatsomustiedon ja liikunnan opetus. Koulu loppuu 1.-luokkalaisilla yleensä jo puolenpäivän aikoihin. Peruskoulun 1. 6. luokilla oppilaat työskentelevät suurimman osan oppitunneista omissa luokissaan, oman opettajan johdolla. Ryhmässä voi opiskella eri-ikäisiä ja eri luokilla olevia oppilaita. 1. 6. luokilla keskimääräinen ryhmäkoko on 22 oppilasta. Yhdessä oman opettajan kanssa voi myös työskennellä toinen opettaja, erityisopettaja, suomi toisena kielenä -opettaja tai koulunkäyntiavustaja. Osan oppitunneista luokka voi olla jaettuna pienempiin ryhmiin. Lisäksi joitakin aineita, esimerkiksi kieliä, voivat opettaa koulun muut opettajat. Läksyt ovat tärkeä osa koulutyötä Lapsuuteen kuuluu olennaisesti leikkimällä oppiminen. Koulussa oppimisen painopiste siirtyy tietoiseen harjoitteluun ja opettelemiseen. Kotitehtävät ovat tärkeä osa koulutyötä. Lapsi tarvitsee niissä tukea varsinkin alkuvaiheessa. On hyvä tehdä heti alusta saakka pelisäännöt läksyjen suhteen. Kun lapsi alusta saakka ymmärtää, että tehtäviin on paneuduttava, ja ne mene- 8
vät muun toiminnan edelle, kantaa opittu toimintatapa hedelmää myös myöhemmässä kouluiässä. Löydä lapsestasi hänen vahvuutensa: hyvä kuulija, laulaja, piirtäjä, palapelin tekijä, ahkera jne. Lapsen vahvaa puolta tukemalla kasvatat hänen itsetuntoaan ja teet hänestä vahvan yksilön kaverijoukossa. Yhteiset oppiaineet Peruskoulussa 1. luokalta alkavia kaikille yhteisiä oppiaineita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto tai elämänkatsomustieto sekä taide- ja taitoaineet musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Terveystietoa opetetaan 1. 4. luokilla ympäristö- ja luonnontiedon tunneilla ja 5. 6. luokilla biologian, fysiikan ja kemian tunneilla. Joka koululla oma opetussuunnitelma Jokaisen koulun oma opetussuunnitelma on koulun toiminnan ja opetuksen perusta. Se kertoo, miten koulussa työskennellään ja mitä koulu työssään painottaa. Se sisältää toiminta-ajatuksen ja arvot, oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt sekä työtavat ja arvioinnin perusteet. Kaikki oppiaineet ja niiden tuntimäärien jakautuminen 1. 6. luokille kerrotaan koulun omassa opetussuunnitelmassa. koulun kotisivut edu.hel.fi/tervetuloakouluun Uskonto ja elämänkatsomustieto Uskonto tai elämänkatsomustieto on peruskoulussa pakollinen oppiaine. Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Lasten uskonnollinen kasvatus on kotien tehtävä. Huoltajat ilmoittavat kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, osallistuuko lapsi uskonnon vai elämänkatsomustiedon opetukseen. Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Näistä tiedotetaan huoltajille lukuvuoden alussa. Oppilaan vähimmäistuntimäärät 1. 2. luokka 19 viikkotuntia 3. 4. luokka 23 viikkotuntia 5. 6. luokka 24 viikkotuntia koulun kotisivut Peruskoulun oppiaineet 1. 6. luokilla äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli matematiikka ympäristö- ja luonnontieto biologia ja maantieto * fysiikka ja kemia * uskonto/elämänkatsomustieto historia ja yhteiskuntaoppi * musiikki kuvataide käsityö liikunta = 5. tai 6. luokalla alkavia * uusia oppiaineita 9
Kieliopinnot Helsingin kouluverkko on suunniteltu siten, että jokaisella alueella (ks. Helsingin peruskoulut -opas) voi opiskella monipuolisesti kieliä. 1. 6. luokilla oppilaat opiskelevat yhtä tai kahta kieltä äidinkielen lisäksi. A-kieli A-kieli on oppilaalle pakollinen kieli ja sen opiskelu aloitetaan yleensä 3. luokalla. A-kieli valitaan 2. luokan keväällä. A-kieli voi olla englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Lapselle voi olla hyödyllistä opiskella 1. vieraana kielenä jotain muuta kuin englantia, jotta hän saisi mahdollisimman monipuolisen kielitaidon. Helsingissä on jokaisella alueella (ks. Helsingin peruskoulut -opas) yksi koulu, jossa voi aloittaa englannin opiskelun 7. luokalla B-kielenä. Kielitarjonta ja viikoittaiset tuntimäärät vaihtelevat kouluittain. Vapaaehtoinen A-kieli Vapaaehtoisen A-kielen opiskelu aloitetaan 4. luokalla. Siinä saavutetaan 6. luokan loppuun mennessä sama taso kuin pakollisessa A-kielessä. Vapaaehtoinen A-kieli valitaan 3. luokan keväällä. Tarjolla ovat englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Oppilas sitoutuu valitsemansa kielen opiskeluun peruskoulun loppuun saakka. Jos oppilas aloittaa vapaaehtoisen A-kielen, sen opetus jatkuu 7. 9. luokilla joko ylimääräisinä tunteina tai valinnaisaineena, jolloin opetustunnit (2-3 tuntia viikossa) otetaan valinnaisaineiden kokonaistuntimäärästä. Vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärä vaihtelee kouluittain. koulun kotisivut edu.hel.fi/tervetuloakouluun Koulujen kielitarjonnan löydät Pääkaupunkiseudun Palvelukartalta seuraavasti 1. Mene internetissä osoitteeseen.hel.fi/palvelukartta 2. Valitse Koulutus ja opiskelu 3. Valitse Suomen- ja vieraskielinen perusopetus 4. Valitse Luokkien 1-6 perusopetus 6. Valitse Kieliohjelma 10
1. tai 2. luokalla alkava kielten opiskelu Joissakin kouluissa voi aloittaa 1. vieraan kielen (englanti, saksa, espanja ja kiina) opiskelun jo 1. tai 2. luokalla (= varhennettu A-kieli). Espanjan (Käpylän peruskoulu) ja kiinan (Meilahden ala-asteen koulu) opetukseen oppilaat otetaan soveltuvuuskokeella ja oppilaaksiottoalue on koko Helsinki. Muissa kielissä varhennetun A-kielen opetus ei ole oppilaaksioton peruste. Lisäksi on olemassa kielikylpyluokkia (ruotsi), johon siirrytään yleensä kielikylpypäiväkodeista ja vieraskielistä opetusta, johon pyritään 2. luokalta. Kielikylpy Lisätietoja oppilaaksiotosta Lista varhennetun A-kielen kouluista edu.hel.fi/tervetuloakouluun Kielikylpyluokilla suomenkieliset lapset opiskelevat suuren osan opinnoistaan ruotsin kielellä. Suomenkielistä opetusta on 1. 2. luokilla vain pari tuntia viikossa, mutta sen osuus kasvaa ylemmille luokille siirryttäessä. Kielikylpyluokilla yhteinen A-kieli on aina ruotsi. Sen lisäksi oppilaat aloittavat 3. tai 4. luokalla englannin opinnot vapaaehtoisena kielenä. Peruskoulun kieliopinnot 1. 9. luokilla Varhennettu A-kieli A-kieli Varhennettu A-kieli = 1. tai 2. luokalla alkava kieli A-kieli = 3. luokalla alkava yhteinen kieli Vapaaehtoinen A-kieli jatkuu valinnaisena A-kielenä Vapaaehtoinen A-kieli = 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Valinnainen A-kieli = 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli, jonka nimitys muuttuu 7. 9. luokilla valinnaiseksi A-kieleksi B-kieli B-kieli = 7. luokalla alkava yhteinen kieli B2-kieli B2-kieli = 7. tai 8. luokalla alkava valinnaisaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Luokka = pakolliset, kaikille yhteiset kielet 11
1. luokalla alkavaa kielikylpyopetusta on tarjolla Kallion, Lauttasaaren, Meilahden, Puotilan ja Roihuvuoren ala-asteen kouluilla sekä Taivallahden peruskoulussa. Vieraskielinen opetus Joissakin Helsingin kouluissa on tarjolla vieraskielistä opetusta, johon oppilaat valitaan soveltuvuuskokeella. Soveltuvuuskokeissa arvioidaan oppilaan valmiuksia ja soveltuvuutta opiskella kyseistä oppiainetta. Kokeisiin ei voi valmentautua etukäteen. Kokeeseen ilmoittaudutaan täyttämällä soveltuvuuskoelomake. Kielet ja koulut suomi englanti: Töölön ja Kulosaaren ala-asteen koulut suomi kiina: Meilahden ala-asteen koulu (mandariinikiina) suomi espanja: Käpylän peruskoulu suomi ranska: Eläintarhan ala-asteen koulu suomi venäjä: Myllypuron ala-asteen koulu suomi viro: Latokartanon ala-asteen koulu englanti: Maunulan ala-asteen koulu ja Ressun peruskoulu Helsingissä on kaupungin koulujen lisäksi myös valtion tai yksityisiä kouluja, joissa voi opiskella joko kokonaan tai osittain vieraalla kielellä 1. luokalta alkaen. Opiskelu näissä kouluissa aloitetaan yleensä koulun omassa esikoulussa tai päiväkodissa. Osassa näistä kouluista on lukukausimaksu. Lisätietoja soveltuvuuskokeista ja kielitaitovaatimuksista koulujen kotisivut edu.hel.fi/tervetuloakouluun Suomi toisena kielenä Niille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei yllä äidinkielen tasolle, järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta (= S2-opetus). Opetus soveltuu maahanmuuttajataustaisille, paluumuuttajaperheiden lapsille ja adoptoiduille lapsille. Oppilaan kielitaidon taso arvioidaan koulussa, ja koulu päättää, tarvitseeko lapsi S2-opetusta. Lapsi opiskelee S2-opetuksessa niin kauan, kunnes hänen suomen kielen taitonsa saavuttaa oman äidin- kielen tason kaikilla kielitaidon osa-alueilla (lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kielen rakenne ja sanasto). Opetus ei ole tuki- tai erityisopetusta. Oman äidinkielen opetus Niille oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, tarjotaan vapaaehtoista oman äidinkielen opetusta 2 tuntia viikossa. Opetukseen voivat osallistua myös kaksikielisten perheiden lapset, jos lapsen kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi ulkomailta takaisin Suomeen muuttavat oppilaat, jotka ovat opiskelleet ulkomailla jollain vieraalla kielellä Suurimmissa kieliryhmissä opetus voi olla omassa koulussa, mutta useimmiten oppilaat joutuvat siirtymään toiseen kouluun oppitunneille. edu.hel.fi > Esitteet ja oppaat > Koulu tutuksi 12
Käytännön asioita Peruskoulu on maksuton. Oppilaat saavat koulusta maksutta oppikirjat ja muun oppimateriaalin, jonka koulut itse valitsevat. Usein oppikirjoja kierrätetään. Osan liikuntavarusteista huoltajat hankkivat oppilaille itse. Koulun työ- ja loma-ajat Lukuvuoden työ- ja loma-ajat päättää Helsingin opetuslautakunta. Peruskoulun oppilas on oppivelvollinen koko lukuvuoden ajan. Koulujen loma-ajat voivat vaihdella jonkin verran, sillä koulun johtokunta voi päättää enintään kolmen työpäivän muutoksista lukuvuoden työ- ja loma-aikoihin. Peruskouluilla, joilta kaupunki ostaa koulutuspalveluja, ja yksityisillä kouluilla voi olla poikkeavia loma-aikoja. Koulu on oppilaan työtä ja poissaolo vähentää oppilaan saaman opetuksen määrää. Perheen lomat tulisi sovittaa koulun lomaaikoihin. Vanhemmat voivat anoa erityisestä syystä lapselle vapautusta koulutyöstä, mutta oppilas on sen aikanakin oppivelvollinen. Vanhempien pitää huolehtia, että lapsi opiskelee poissaoloajan asiat. Näin varmistetaan, ettei poissaolosta aiheudu haittaa oppilaalle ja luokan työskentelylle. koulun kotisivut edu.hel.fi > Lukuvuosikalenteri 13
Kouluruokailu ja välipalat Oppilaat saavat jokaisena koulupäivänä maksuttoman aterian. Useissa kouluissa on myös mahdollisuus ostaa iltapäivisin välipaloja kouluravintolasta. Koululaisen matkakortti Jos 1. 6.-luokkalaisen oppilaan koulumatka kodista lähikouluun on vähintään 2 kilometriä, niin hän saa matkakortin. Etuuden saa myös oppilas, joka pyrkii soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen muuhun kuin omaan lähikouluun. Vakuutukset Helsingin kaupunki on vakuuttanut kaikki peruskoululaiset tapaturmien varalta. Vakuutukset eivät koske oppilaiden henkilökohtaista omaisuutta. Uimaopetus 1. 5.-luokkalaisille järjestetään uimaopetusta 4 tuntia lukuvuoden aikana. Uinti kuuluu liikunnan opetussuunnitelmaan ja uimataito arvioidaan osana liikunnan arvosanaa. 14
ppilaan Oarviointi OPPILAAN ARVIOINNIN tehtävänä on ohjata oppilaan opiskelua, tukea hänen kasvuaan, kehitystä ja oppimista sekä vahvistaa oppilaan luottamusta itseensä oppijana. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva, monipuolinen sanallinen palaute numeroarvostelun lisäksi. Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Kun opettaja tekee arviointia, hän käyttää pohjana valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta. Koulu päättää arviointipalautteen määrän Opetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan itsearviointitaitoja. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen, oppimiselle ja yhdessä toimimiselle sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Keväällä jokainen oppilas saa lukuvuositodistuksen, joka on opettajan antama arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisesta. Lukuvuoden aikana annettavan arviointipalautteen määrästä ja muodosta päätetään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaan itsearviointi ei sisälly varsinaiseen lukuvuositodistukseen, mutta se voidaan antaa erillisenä lukuvuositodistuksen liitteenä. 1. 2. luokka: sanallinen arviointi 3. 7. luokka: sanallinen, arviointi, numeroarvostelu tai näiden yhdistelmä 6. luokka: numeroarvostelu, jota voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla koulun kotisivut edu.hel.fi/tervetuloakouluun 15
Osallisuutta ja yhteisiä asioita Helsingin kaupungin opetussuunnitelma kannustaa oppilaita osallisuuteen ja itsenäiseen ajatteluun. Osallisuus on toimintaa, jossa oppilaat osallistuvat päätöksentekoon ja oppivat kantamaan vastuun tekemisistään. Osallisuutta lisätään esimerkiksi oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden vertaissovittelulla, ympäristöstä huolehtimisella ja oppilaskuntatoiminnalla. Kaikissa kouluissa on käytössä jokin vuorovaikutustaitoja lisäävä ohjelma kuten esimerkiksi Kiva koulu. Kaikki Helsingin peruskoulut ovat mukana Ruuti-vaikuttamisjärjestelmässä, jossa oppilaat suunnittelevat koulunkäyntiin liittyviä asioita yhdessä opettajien kanssa. Helsingin peruskouluissa painotetaan kestävää kehitystä. Koulussa käytetään säästeliäästi energiaa, vettä ja materiaaleja ja lajitellaan jät- koulun kotisivut edu.hel.fi/tervetuloakouluun.ruuti.net.kivakoulu.fi Osallisuutta lisätään esimerkiksi oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden vertaissovittelulla, ympäristöstä huolehtimisella ja oppilaskuntatoiminnalla. teet. Kaikki Helsingin peruskoulut ovat liittäneet ympäristöohjelman osaksi toimintasuunnitelmaansa. Puolessa kaupungin peruskouluista toimii oppilaiden ympäristöryhmä, joka kehittää koulun ympäristötyötä yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Koulujen hyvinvointia arvioidaan säännöllisesti. Joka koululla on oma toimintamallinsa kriisien ja kiusaamisen varalle. 16
Kodin ja koulun yhteistyö Oppilaalla on oikeus hyvään kasvuun ja oppimiseen, jonka koti ja koulu turvaavat yhteistyössä. Onnistunut yhteistyö vaatii molemminpuolista sitoutumista ja luottamusta. Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja toimintatavat on kuvattu jokaisen koulun opetussuunnitelmassa. Siihen kuuluvat mm. vanhempainillat, vanhempainvartit ja yhteydenpito sähköisen Wilma-järjestelmän kautta. Käytännön yhteistyöstä ja toiminnasta sovitaan yhdessä koulun ja huoltajien kanssa. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto.mll.fi Suomen Vanhempainliitto.vanhempainliitto.fi Väestöliitto.vaestoliitto.fi Helsingin vanhempainyhdistysten yhdistys Helvary ry http://helvary.blogspot.com Wellsinki, helsinkiläisten lasten ja nuorten ja lapsiperheiden sivusto http://wellsinki.fi Kodin ja koulun yhteistyö on vastavuoroista. Koulu tiedottaa opiskeluun ja oppimiseen liittyvistä asioista. Kodin toivotaan kertovan kodin asioista, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin. Huoltajan velvollisuus on ilmoittaa välittömästi, jos oppilas on pois koulusta. Vanhempien omat verkostot ja koulun johtokunta Vanhemmat voivat tutustua toisiinsa koulun järjestämissä tilaisuuksissa tai vanhempien perustaman luokkatoimikunnan tapahtumissa. Usein kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys, joka tukee koko koulun toimintaa. Jokaisessa koulussa toimii johtokunta, johon kuuluvat vanhempien keskuudestaan ehdottamat edustajat. Helsingin opetuslautakunta valitsee jäsenet neljäksi vuodeksi. Johtokunta päättää koulun toimintasuunnitelmasta, valitsee vakituiset opettajat, hyväksyy talousarvion ja esittää koulun opetussuunnitelman opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi. koulun kotisivut Vinkkejä ekaluokkalaisen vanhemmille Ole kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä. Anna aikaasi ja ole läsnä. Varmista, että lapsellasi on turvallinen olo ja että hän kokee saavansa rakkautta. Tue lastasi hänen sosiaalisten taitojensa kehittämisessä. Varmista, että lapsesi syö päivän aikana monipuolisesti ja terveellisesti. Varmista, että lapsesi liikkuu ja lepää riittävästi. Lue lapsesi kanssa. Ole lapsellesi vanhempi ja aseta myös rajoja. Rakenna hyvä yhteistyö ja molemminpuolinen luottamus koulun kanssa. Lähteenä mm. MLL:n Vanhempainnetti 17
Monipuolista apua ja tukea oppimiseen J okainen lapsi kasvaa ja kehittyy eri tavalla. Myös oppiminen on yksilöllistä. Koulussa lapsi saattaa tarvita tukea, jotta hän voi kehittää omia taitojaan ja osaamistaan mahdollisimman hyvin. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi oppilaanohjauksella tuetaan lasta hänen opiskelutaitojensa kehittymisessä. Peruskoulun 1. 2. luokilla ohjaus annetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaus peruskoulun ensimmäisinä vuosina on pitkälti luokanopettajan ja vanhempien välistä yhteistyötä. Helsingin peruskouluissa on mahdollisuus saada monenlaista tukea koulutyöhön. Oppimista tukevat yleisesti mm. monipuoliset ja vaihtelevat koulutehtävät, opiskelu joustavissa opetusryhmissä, tukiopetus, kerhotoiminta, osaaikainen erityisopetus ja oppilashuollon palvelut. Jos yhdessä huoltajien kanssa todetaan, että oppimiseen tarvitaan enemmän tukea, voidaan lapselle esimerkiksi laatia oma oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppimisen tavoitteet ja keinot. Kodin rooli lapsen oppimisen ja kasvun tukemisessa on tärkeä. Lapsen oppimista arvioidaan ja huoltajien kanssa keskustellaan siitä, onko annettu tuki ollut riittävää. Jos oppilas tarvitsee lisää tukea, voidaan harkita erityisen tuen päätöstä, joka voi olla erityisopetusta omassa luokassa, pienryhmässä tai erityiskoulussa. Oppilaan hyvinvointi Oppilaiden hyvinvoinnin rakentaminen on osa koulun oppilashuoltoa. Oppilaan perustarpeista huolehtiminen ja kasvatus kuuluvat kodeille. Koulu tukee kotia kasvatustehtävässä. Opettaja on oppilaiden kanssa joka päivä. Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat yleensä rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi ja erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmä seuraa ja tukee tarvittaessa oppilaiden koulutyötä ja hyvinvointia yhteistyössä huoltajien kanssa. 18
Koulukuraattori auttaa, jos nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kavereiden kanssa tai jos hänen elämässään on ollut suuria muutoksia kotitilanteeseen ja kasvatukseen liittyvät asiat Koulupsykologi auttaa oppimiseen, keskittymiseen ja tunne-elämään liittyvissä pulmissa kotitilanteeseen ja kasvatukseen liittyvät asiat Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri joka koululle on nimetty oma kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri Kaikki peruskoululaiset saavat maksuttoman kouluterveydenhoidon ja hammashuollon. Kouluterveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain. Koululääkäri tekee laajan terveystarkastuksen kaikille 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. 19
Lukuvuosi 2012 2013 Lisätietoa Opetusviraston neuvonta- ja palvelupiste Hämeentie 11 A, Helsinki 53 PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 86400 neuvonta.opetusvirasto@hel.fi avoinna arkisin klo 8.15 16.00 Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto 2011 Ulkoasu Luovaamo Piirros Marjukka Myllärniemi/Luovaamo Valokuvat Pertti Nisonen Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Oppaan tiedot tarkistettu marraskuussa 2011. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Ajantasaiset tiedot.edu.hel.fi/tervetuloakouluun ja koulujen kotisivuilla. 20.edu.hel.fi