RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012
TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien lkm) Kalium: kasvin kylmänkestävyys ja talvenkestävyys
LANNAN RAVINNEPITOISUUDET Lannan ravinnemäärissä vaikuttavat olennaisesti karjan ruokinta, lannan varastointi- ja levitysmenetelmät Lantalaji: Typpi N kg/m3 Fosfori P kg/m3 Kalium K kg/m3 Kuivalanta 1,2 1,02 3,2 Virtsa 1,8 0,1 4,5 Lietelanta 1,8 0,5 2,9 Eri karjanlantalajien ravinnepitoisuudet kg/m3 (www.farmit.net) SALLITUT MAKSIMI LEVITYSMÄÄRÄT (SYKSY): -Karjanlanta: 30 m3/ha (kuivalanta) 25 m3/ha (lietelanta) (A. 2000/931) Lantaa saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän joka vastaa enintään 170 kg/ha/vuosi typpeä=nitraattidirektiivi
LANNAN RAVINTEIDEN HYÖDYN TEHOSTAMINEN SEPAROINTI= fosforipitoisen aineen (kiinteä) ja typpipitoisen aineen (neste) erottaminen toisistaan + pieni levitysmäärä hehtaaria kohden + maan tiivistymisuhka pienenee + ravinteiden kohdistaminen tarkemmin - työmäärä lisääntyy - kalliit alkuinvestoinnit
LANNAN RAVINTEIDEN HYÖDYN TEHOSTAMINEN Lietteen ilmastus eli nestekompostointi= lietteen kuivamisen ja kiinteytymisen estäminen - voidaan tehdä käytännössä esimerkiksi sähkömoottori+potkuri asentamalla lietesäiliön pohjan lähelle, turbiini vinosti keskustaa kohti liete pyörivään liikkeeseen, ilma saa käyntiin lietteessä hapellisen lämpöä tuottavan hajotusprosessin - Suositeltava lämpötila max. 30 astetta. - Suositellaan tehtävän katetussa lantasäiliössä (poistoilma johdetaan suodattimen lävitse, jotta ammoniakki saadaan talteen mahdollisimman tarkasti) KATTAMISEEN VAIHTOEHTOJA: Lietelanta - kiinteä vesikate - kelluva kate Kuiva lanta - vesikattorakenne Virtsasäiliö - betonikansi + typen käyttökelpoisuus paranee + hajuhaitat vähenee + tuhoaa haitallisia mikrobeja ja rikkakasvien siemeniä - typen hävikki kasvaa - energiankulutus huomattava
LANNAN LEVITYS HAJALEVITYS= lannan levitys (kuiva/liete) kylvämättömälle pellon pinnalle tai kasvuston pintaan LETKULEVITYS= lannan levitys (liete) puomiin kiinnitettyjä, maan pinnalla kevyesti kulkevia letkuja pitkin nauhamaisesti pellon pinnalle SIJOITUSLEVITYS= lannan upotus maahan 2-10 cm syvyyteen vannas- tai painelevittimellä
LANNAN LEVITYS HAJALEVITYS - HALVIN KONEINVESTOINNEILTAAN - LIUKOISEN TYPEN HAIHTUVUUS JOPA 70 % (JOS EI SADA PIAN LEVITYKSEN JÄLKEEN) - HAJUHAITAT - KASVUSTON LIKAANTUMINEN (NURMIKASVUSTOT) - TYÖLEVEYS N. 12 M - TYÖKUSTANNUS 2,1 /M3 LETKULEVITYS - LEVITYSTARKKUUS PAREMPI KUIN HAJALEVITYKSESSÄ (KASVUKAUSI, ENNEN KYLVÖÄ EI OLENNAISTA MERKITYSTÄ) - HAJUHAITAT PIENEHKÖJÄ - KASVUSTON LIKAANTUMINEN PIENTÄ - TYÖLEVEYS N. 16 M - TYÖKUSTANNUS 2,1 /M3 SIJOITTAMINEN -LANNAN RAVINTEET PARHAITEN KASVIEN JUURTEN KÄYTTÖÖN (HAIHTUMINEN PIENTÄ, ERITYISESTI TYPPI!) - HAJUHAITAT OLEMATTOMIA - KASVUSTOA VÄHITEN LIKAAVA LEVITYSMENETELMÄ - TYÖLEVEYS N. 8 M (HAJA- JA LETKULEVITYSTÄ HITAAMPI!) - TYÖKUSTANNUS 2,41 /M3 - VOI NOSTAA KIVIÄ LIETETTÄ SYVÄLLE SIJOITETTAESSA - VOI HAITATA KASVIEN KASVUA (JUURTEN VAURIOITUMINEN) - KEVÄÄLLÄ ENNEN KYLVÖÄ KÄYTETTÄESSÄ VÄKILANNOITTEEN SIJAAN LIETETTÄ SIJOITETTUNA SATO N. 7,2 % HUONOMPI - MULTAUSTUKI (56 /HA)
YHDYSKUNTALIETE-UUSI LANNOITE MAHDOLLISUUS? Soveltuu käytettäväksi lannoitteena kasveille (sokerijuurikas, öljykasvit, vilja), joista ei tehdä ihmisille tai eläimille ravintoa Keski-Suomen jäteveden puhdistamoissa syntyy vuosittain yhdyskuntalietettä märkäpainona noin 34 000 tonnia. Tällä hetkellä suurin osa käsitellystä lietteestä kompostoidaan ja hyödynnetään viherrakentamisessa Maataloudessa hyödynnetään yhdyskuntalietteestä VAIN n. 4 %. Jätevesi asetuksen tultua voimaan 1.1.2004 jätevesien käsittelyjärjestelmiltä on alettu vaatimaan entistä tarkempaa puhdistusta, jonka vuoksi vanhat puhdistusjärjestelmät on uudistettava vastaamaan nykyisiä puhdistusvaatimuksia 10.3.2016 mennessä. Yksi kuiva-ainekilo yhdyskuntalietettä sisältää typpeä n. 30,9 kg ja fosforia 51,8 kg (SYKE ja MTT 2010). Yhdyskuntalietteen hinta: rahti + työ (=levitys)
YHDYSKUNTALIETTEEN KÄYTÖSTÄ LANNOITTEENA Lannoitevalmistelaki (539/2006) MMM:n asetus lannoitevalmisteista 12/2007 MMM:n asetus lannoitevalmisteita koskevasta toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta 13/2007 Jätevesikompostin tuottajan on tehtävä ilmoitus ja omavalvontasuunnitelma EVIRAlle ja hakea tarvittaessa toiminnalleen laitoshyväksyntä Valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaan liete on stabiloitava ennen pellolle levitystä. Taudinaiheuttajien määrän, hajuhaittojen ja lietteen kätöstä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentäminen
KULJETUS Kannattavat kuljetusmatkat: (MMM 2008) - Maatalouslietteet n. 25 km - Yhdyskuntalietteet 150-250 km - Kuljetukset ovat kannattavimpia säiliöautolla tai puoliperävaunuyhdistelmällä
KIITOS!