A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto lähes 20 prosenttia vuonna 2006 Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon sitoutuneen metsäomaisuuden tuotto osatekijöittäin vuosina 1983 2006. Lisäksi esitetään keskimääräisiä tuottotietoja vuodesta 1972 alkaen. Puuntuotannolla aikaan saatavaa metsäomaisuuden tuottoa ja riskiä verrataan osake-, asunto- ja obligaatiosijoittamiseen. Omaisuus on kaikissa sijoitusluokissa arvotettu vuoden lopun hinnoilla. Vuoden 2006 tulokset ovat pääosin ennakkotietoja. Puuntuotannon reaalituotto on pysynyt 3 4 prosentissa vuosina 1983 2006, kun tuoton osatekijöistä (ks. laatuseloste) otetaan huomioon rahana ja puustona realisoituvat puuntuotannon tulot ja kustannukset sekä pystypuuston tasearvon muutos (kuva 1). Selvä ero alkujakson (1983 1992) ja metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvan jakson (1993 2005) välillä oli se, että alkujaksolla pystypuuston tasearvo tuotti keskimäärin 1 prosentin vuodessa, kun metsäverotuksen siirtymäkaudella tasearvon tuotto jäi runsaiden tukkipuuvaltaisten päätehakkuiden takia vain hieman positiiviseksi. Samaan aikaan tulojen, kustannusten ja puuston tasearvon muutoksen yhteenlaskettu tuotto nousi kuitenkin trendinomaisesti 3 prosentista 4 prosenttiin. Metsäverotuksen siirtymäkauden loppuminen vuonna 2005 loi vuoden 2006 puumarkkinoille epävarmuuden ja odottelun ilmapiirin. Alkuvuonna puukauppa kävi nihkeästi, mutta keväällä alkanut kantohintojen nousu piristi puukauppaa. Vuositasolla markkinahakkuut yksityismetsistä jäivät kuitenkin vaisun alkuvuoden ja loppuvuonna puunkorjuuta haitanneen lämpimän ja sateisen sään takia alle 40 miljoonaan kuutiometriin eli 10 prosenttia pienemmiksi kuin edellisvuonna. Kantohintojen nousu ei korvannut hakkuumäärien vähenemistä, vaan puunmyyntituloihin perustuva osa puuntuotannon sijoitustuotosta putosi 3,8:sta 3,2 prosenttiin. Hakatun puuston arvon jäädessä selvästi alle puuston kasvun arvon pystypuuston tasearvon tuoma tuotto nousi vajaasta 0,6:sta lähes 1 prosenttiin (kuva 1). Reaalinen sijoitustuotto ilman kantohinnan muutoksen vaikutusta oli 3,6 prosenttia eli lähellä 2000-luvun keskiarvoa. Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 30 kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon sijoitustuottoon (kuva 2). Kantohintojen muutoksen vaikutus tuottoon oli suuri 1990 luvun alun laman ja sitä seuranneen nousukauden aikana. Vuonna 2006 joulukuun kantohinnat olivat nousseet 7 22 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna, mikä nosti puuntuotannon sijoitustuoton poikkeuksellisen korkeaksi. Reaalisesti tuotto nousi lähes 17
2 prosenttiin eli samoihin lukemiin kuin lamasta noustessa vuonna 1995. Kantohintojen nousun osuus tuotosta oli 13 prosenttiyksikköä. Vuosina 1972 2006 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8,5 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kaksi kolmasosaa. Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia 1972 1982 kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio (kuva 3). Lamaan päättyvällä jaksolla 1983 1992 puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja metsäverotuksen siirtymäkauteen (1993 2005) osuvaa jaksoa kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 5 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puuntuotannon nettotuloksesta saatu tuotto oli korkea, mutta vastaavasti puuston tasearvon muutoksesta ei syntynyt tuottoa. Vuonna 2006 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli kantohintojen nousun takia poikkeuksellisen korkea verrattuna vuosien 1972 2005 keskiarvoon. Vuonna 2006 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (19 %) oli samaa suuruusluokkaa kuin osakemarkkinoilta keskimäärin saatu tuotto (taulukko 1). Puuntuotannon tuotto ohitti kuuden vuoden tauon jälkeen asuntosijoitusten tuoton, joka sekin pysyi edelleen korkealla yli 10 prosentin tasolla. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio oli runsaat 2 prosenttia. Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972 2006 keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 2). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Vuosina 1986 2006 oli puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi noussut 115:een, eli ajanjaksolla omaisuuden arvonmuutokseen ja siitä saatuihin nettotuloihin perustuva tuottojen arvo oli yli kaksinkertainen alkupääomaan verrattuna (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon tuotto on ollut runsas kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja vajaat kaksi kolmasosaa asuntosijoittamisen tuotosta.
3 5 4 3 Tuotto, % 2 1 0-1 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2006* Metsäomaisuuden arvo on laskettu joulukuun kantohinnoilla ja rahanarvon muutos tehty elinkustannusindeksillä Puunmyyntitulot Pystypuuston tasearvon muutos Tuotto yhteensä (ilman kantohintojen muutosta) Puuntuotannon investoinnit Valtion tuet Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman kantohintojen muutosta 1983 2006 25 20 15 10 5 Tuotto, % 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2006* Metsäomaisuuden arvo on laskettu joulukuun kantohinnoilla ja rahanarvon muutos tehty elinkustannusindeksillä Kantohinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto 1983 2006
4 Tuotto, % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1972-1982 1983-1992 1993-2005 2006* Vuodet Kantohinnan muutos Pystypuuston tasearvon muutos Nettotulos Inflaatio Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto kolmeen osatekijään jaettuna ja elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio eri ajanjaksoina ja vuonna 2006 Nimellistuottoindeksi, % 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1986 1990 1995 2000 Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Asunnot Puuntuotanto Valtion obligaatiot Inflaatio 2005 2006* Kuva 4. Puuntuotannon sekä eräiden muiden sijoitusluokkien kumulatiiviset nimellistuottoindeksit ja elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio 1986 2006
Taulukko 1.Puuntuotannon, metsäteollisuusosakkeiden, kaikkien osakkeiden, asuntojen ja valtion obligaatioiden nimellistuotot sekä elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio 1972 2006 5 Puun- Metsäteollisuuden Kaikki osakkeet Asunnot Obligaatiot Inflaatio tuotanto osakkeet 1972 1999 9,2 16,0 19,7 10,6 8,6 6,4 2000 6,9-16,0-9,8 2,8 6,7 3,4 2001-3,2 11,0-36,6 7,3 5,6 1,6 2002 7,9-22,3-39,8 13,1 9,3 1,6 2003-1,9 7,3 8,2 12,1 4,1 0,6 2004 6,7 9,6 7,3 9,7 6,4 0,4 2005 2,3 6,4 30,2 12,3 3,5 1,0 2006 19,0 * 19,7 10,6 * 1,0 2,2 % Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj Taulukko 2. Sijoitusluokkien nimellistuotot ja -riskit sekä sekä niiden suhde vuosina 1972 2006 Nimellistuotto, % Nimellisriski, % Tuotto/riski 1972 1986 1972 1972 1986 1972 1972 1986 1972 1985 2006 2006 1985 2006 2006 1985 2006 2006 Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 15,1 15,2 23,6 35,9 31,1 0,6 0,4 0,5 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 14,3 13,1 23,1 29,7 26,9 0,5 0,5 0,5 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Asunnot 13,1 8,6 10,4 8,0 12,3 10,9 1,7 0,7 1,0 Puuntuotanto 12,8 5,5 8,4 16,1 9,4 12,8 0,8 0,6 0,7 Matala riski ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,1 7,8 7,9 3,5 6,6 5,5 2,3 1,2 1,4
6 Metsä sijoituskohteena Puuntuotannon sijoitustuotto kuvaan puustopääomalle saatua vuotuista tuottoa. Se lasketaan pystypuuston määrien, kantohintojen, hakkuumäärien, puuntuotannon kustannusten sekä metsänhoitoon ja perusparannukseen myönnettyjen valtion tukien perusteella. Vuotuinen tuotto suhteutetaan hakkuuarvona laskettuun metsäomaisuuden arvoon. Käsitteitä Sijoitustuotto on toimintaan sitoutuneelle pääomalle saatava tuotto. Nimellistuotto on laskettu kyseessä olevan vuoden hinnoilla. Reaalituotto on laskettu hinnoilla, jotka on muutettu aikasarjan viimeisen vuoden rahanarvoon elinkustannusindeksillä. Riski sijoittamisen yhteydessä tarkoittaa epävarmuutta tulevasta tuotosta. Sitä arvioidaan mm. tuottojen vaihteluiden (volatiliteetti) keskihajonnan perusteella. Hakkuuarvo on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset pystypuumäärät niiden kantohinnoilla. Kantohinta on yksityismetsänomistajille pystykaupoissa puusta maksettu hinta ( /m³). Puuntuotannon investoinnit perustuvat tilastoituihin yksityismetsätalouden metsänhoidon ja -parannuksen kustannuksiin. Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen (eläkesäätiöt) ja yritysten metsätaloutta. Puuntuotannon sijoitustuoton osatekijät Kantohinnan muutos kuvaa kantohintojen muutoksesta johtuvan metsäomaisuuden arvonmuutoksen vaikutusta sijoitustuottoon. Se voi vaihdella vuosittain paljon ja sen merkitys kokonaistuottoon voi olla suuri myös negatiiviseen suuntaan. Puuston tasearvon muutos kuvaa puustomäärän muutoksesta johtuvan metsäomaisuuden arvonmuutoksen vaikutusta sijoitustuottoon. Kantohintojen muutos ei vaikuta tähän tuoton osatekijään vaan se, miten pystypuuston puutavaralajimäärät ovat kehittyneet vuoden kuluessa. Jos hakatun puuston arvo ylittää kasvaneen puuston arvon, jää tämä tuoton osatekijä negatiiviseksi. Puunmyyntitulot kuvaa puukaupoista rahana saatujen tulojen ja omaan käyttöön otetun runkopuun arvon vaikutusta sijoitustuottoon. Tämä tuoton osatekijä on aina positiivinen. Puuntuotannon investoinnit kuvaavat metsänhoitoja perusparannuskustannusten vaikutusta sijoitustuottoon. Se on aina negatiivinen tuoton osatekijä. Valtion tuet kuvaavat yksityismetsänomistajien metsänhoito- ja perusparannusinvestointeihin saamien tukien vaikutusta sijoitustuottoon. Menetelmät Puuntuotannon sijoitustuotto esitetään tässä tiedotteessa koko maan (pl. Ahvenanmaa) keskiarvona. Tilasto laaditaan erottelemalla vuotuinen nimellistuotto, inflaatio ja reaalituotto, määrittelemällä sijoitustuoton keskihajonta (riski) tarkasteltavalla aikaperiodilla ja erottelemalla vuotuisen sijoitustuoton komponentit: hakkuutulot, puutavaran hintojen muutoksesta johtuva puuston arvon muutos, pystypuuston nettomäärän muutoksesta johtuva puuston arvonmuutos sekä puuntuotannon kustannukset. Puuntuotannon tuoton laskentatiedot Vuotuisen pystypuuston määrän laskenta perustui 7. 10. valtakunnan metsien inventointien (VMI) puutavaralajeittaisiin tietoihin sekä tilastoituihin hakkuumääriin. Puuston hakkuuarvo vuoden lopussa on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset puumäärät kyseisen vuoden joulukuun kantohinnoilla. Hakkuumäärät perustuivat tilastoituihin puutavaralajeittaisiin markkinahakkuisiin ja metsänomistajien omaa puunkäyttöä selvittäneisiin tutkimuksiin. Laskelmat koskivat yksityismetsätaloutta sekä omistajaryhmää "muut" eli kuntia, seurakuntia, säätiöitä ym. Puuntuotannon tulot saatiin kertomalla puutavaralajeittaiset hakkuumäärät niiden kantohintojen vuosikeskiarvoilla. Puuntuotannon investoinnit perustuivat tilastoituihin metsänhoidon ja perusparannuksen kustannuksiin. Puuntuotannon reaalinen tuotto osatekijöittäin on laskettu elinkustannusindeksillä deflatoiduilla kantohinnoilla ja kustannuksilla (kuvat 1 ja 2). Muut sijoitusluokat Osakkeiden tuoton laskentaan on käytetty vuosille 1990 2006 Helsingin Pörssin yleisindeksin tuottoindeksiä ja vuosille 1972 1989 Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun laskemaa WI-indeksiä. Asuntojen tuotto on laskettu Tilastokeskuksen asuntojen hinta-, vuokra- ja asunto-osakeyhtiöiden kustannustietojen (esimerkiksi yhtiövastikkeet) perusteella. Asuntojen kohdalla vuoden 2006 kustannustiedot on arvioitu heinä lokakuun tilanteen mukaan. Valtion obligaatioiden tuottoindeksi vuosille 1972 1991 on johdettu Suomen Pankin sarjoista. Indeksi sisältää vain 1 3 obligaatiota. Vuosille 1992 2006 on käytetty Sammon bond-indeksiä. Kaikkien sijoituskohdeluokkien tulokset on määritelty samalla sijoitussalkku- eli Port-foliojohtamisen
7 lähestymistavalla, joka seuraa omaisuusarvojen muutoksia. Omaisuusarvoihin lisättiin vuosittaiset osingot, vuokrat, yhtiövastikkeet, hakkuutulot jne. ja niistä vähennettiin toiminnasta aiheutuneet menot. Vuosituottoprosentti laskettiin tuottojen ja omaisuuden arvon suhteen luonnollisena logaritmina. Riskiä mitattiin omaisuuksien vuosittaisten tuottoprosenttien keskihajonnalla. Laskentamenetelmä on esitetty Laustin ja Penttisen (1998) ja Penttisen ja Laustin (2004) julkaisuissa. Luotettavuus Tulosten luotettavuus perustuu käytettyjen perustilastojen luotettavuuteen. Metsänomistamisen tuottotietojen laskennassa käytettyjen lähtötietojen luotettavuutta selostetaan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) osalta sen tuloksia esittelevissä julkaisuissa (esim. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006) ja muiden metsätilastotietojen niitä esittelevien metsätilastotiedotteiden laatuselosteissa. (http://www.metla.fi/ >tilasto: Puun hinnat metsäkeskuksittain, Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain, Metsänhoito- ja perusparannustyöt). Puuston määrän laskentamenetelmästä johtuen puuston arvon laskennassa suurimmat epätarkkuudet aiheutuvat puutavaralajijaosta. Puulajien jako tukki- ja kuitupuutavaralajeihin on tehty VMI-tietojen perusteella. Esimerkiksi muutoksia puutavaralajien mittavaatimuksissa tai markkinatilanteesta johtuvia eroja runkojen apteerauksessa ei ole otettu huomioon. Vertailtavuus Tuloksia voidaan suoraan vertailla muiden samalla menetelmällä laskettujen sijoituskohdeluokkien kuten asuntojen, obligaatioiden, joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai metsäteollisuusosakkeiden tuottoon. Puuntuotannon sijoitustuottolaskelmia on tehty myös laskemalla hakkuuarvo kalenterivuoden keskimääräisillä kantohinnoilla (esim. Metsätilastollinen vuosikirja 2006, s. 348, http://www.metla.fi/tilasto: >Metsätalouden kannattavuus). Yksittäisten vuosien välillä erot joulukuun ja vuoden keskimääräisillä kantohinnoilla lasketetun tuoton välillä voivat olla huomattavia, mutta pidemmän ajanjakson keskimääräisessä tuotossa erot jäävät pieniksi. Kirjallisuutta Lausti, A. & Penttinen, M. 1998. The analysis of return and its components of non-industrial private forest ownership by forestry board districts in Finland. Silva Fennica 32(1): 75 94. Penttinen, M. & Lausti, A. 2004. The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). Uotila, E. 2005. Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 2003. Metsätieteen aikakauskirja 1/2005: 57 65.
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1795-5165 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote