Palliatiivisen hoidon tarve iäkkäiden hoivakodeissa Suomessa ja lukuja Euroopasta

Palliatiivisen hoidon tarve iäkkäiden hoivakodeissa Suomessa ja lukuja Euroopasta Harriet Finne-Soveri, geriatrian dosentti, Helsingin yliopisto Vieraileva tutkimusprofessori THL Erityisasiantuntija, Hallituksen I&O kärkihankkeet, STM Varapresidentti, interrai

Sidonnaisuudet STM THL Voittoa tavoittelematon tutkijakonsortio interrai Luentopalkkio Attendo 2018

Sisältö Palliatiivinen ja saattohoito hoivakodeissa syyt Nykytilanne Suomessa Tutkimuksia ja eurooppalaisia vertailulukuja Pohdinta

Palliatiivinen hoito (WHO) Palliative care is an approach that improves the quality of life of patients and their families facing the problem associated with life-threatening illness, through the prevention and relief of suffering by means of early identification and impeccable assessment and treatment of pain and other problems, physical, psychosocial and spiritual. Palliative care: provides relief from pain and other distressing symptoms; affirms life and regards dying as a normal process; intends neither to hasten or postpone death; integrates the psychological and spiritual aspects of patient care; offers a support system to help patients live as actively as possible until death; offers a support system to help the family cope during the patients illness and in their own bereavement; uses a team approach to address the needs of patients and their families, including bereavement counselling, if indicated; will enhance quality of life, and may also positively influence the course of illness; is applicable early in the course of illness, in conjunction with other therapies that are intended to prolong life, such as chemotherapy or radiation therapy, and includes those investigations needed to better understand and manage distressing clinical complications.

Palliatiivinen hoito alkaa usein vähitellen Kalvo: Kaisu Pitkälä Hoidon ja huolenpidon tulee aina olla potilaan edun mukaista Samat pelisäännöt kuin lääkkeillä Henkilön tulee hyötyä lääkkeistään /hoidostaan Hoito ei saa vahingoittaa / olla haitallista TAI hyötyjen tulee olla haittoja suuremmat

Wachterman ym 2016 JAMA Sairauden kulku riippuu sairauden diagnoosista USA, 57 000 kuoleman jälkeistä omaishaastattelua Perheen jäsenten mielestä syöpään ja muistisairauksiin kuolleilla parempi elämän loppuvaiheen hoito kuin munuaisen vajaatoimintaan, raihnauteen, keukosairauksiin tai verenkiertoelinten sairauksiin menehtyneillä KOSKA saivat konsultaatioapua ja DNRpäätöksen sekä lähetettiin harvemmin teholle Lunney ym 2003 JAMA

Saattohoito.mitä se on One of 16, three of 134, three of 44, two of 93, and four of 17 articles defined or conceptualized actively dying, end of life, terminally ill, terminal care, and transition of care, respectively. Actively dying was defined as hours or days of survival. We identified two key defining features for end of life, terminally ill, and terminal care: life-limiting disease with irreversible decline and expected survival in terms of months or less. Transition of care was discussed in relation to changes in 1) place of care (e.g., hospital to home), 2) level of professions providing the care (e.g., acute care to hospice), and 3) goals of care (e.g., curative to palliative). Definitions for these five terms were rarely found in dictionaries, textbooks, and organizational Web sites. However, when available, the definitions were generally consistent with the concepts discussed previously Hui ym 2013

Saattohoitopäätös Tehdään kuoleman lähestyessä Tajunnantaso on lähtenyt laskuun Potilas ei enää syö eikä juo Potilas ei enää liiku Lääkkeiden nieleminen ei enää onnistu Hengitys on muuttunut katkonaiseksi Mahdollistaa kuolemaan valmistautumisen Poistaa epärealistiset odotukset Hoito keskittyy välittömästi oireita lievittäviin toimenpiteisiin Koska ennustetta ei enää ole, ei ennusteen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä tehdä Z51.5 diagnoosi kuoleman lähestyessä

Nykytila Vuonna 2017 suomessa kuoli 53 000 henkilöä sairauksiin ja heistä 84% oli 65 vuotta täyttäneitä Yleisimmät kuolemansyyt olivat sydän ja verisuonisairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet Esim Isossa Britanniassa kuolee joka vuosi 500 000 henkilöä

Hoidon rajauksiin tai kuolemaan johtavia sairauksia hoivakodeissa Suomessa pääsee laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen käytösoireiden vuoksi ja yleensä kun sairauksien aiheuttamat toiminnanvajeet ovat jo pitkällä RAI tietokanta 2018: Yksi tai useampi seuraavista kuolemaan johtavista sairauksista oli varmuudella laitoshoidossa ja TEHPAssa 86 % asukkaista Aivohalvaus (Munuaisen vajaatoiminta) Sydämen vajaatoiminta Sepelvaltimotauti Alzheimer tai muu muistisairaus MS Parkinsonin tauti

Kuolema voi antaa odotuttaa itseään Finne-Soveri UH and Tilvis RS. Predictability of death in end-stage dementia:patient characteristics and work-load associated with the condition.international. Journal of Psychopharmacology 1999;2:5-9 Finne-Soveri UH, Tilvis RS. How accurate is the terminal prognosis in the minimum data set? J Am Geriatr Soc 1998. 46:1023-1024 Täysin autettavista puhumattomista iäkkäistä loppuvaiheen muistisairautta sairastavista laitosasukkaista, joilla oli joko toistuvia infektioita painehaava tai aliravitsemus, yksi neljästä eli vielä 2 vuotta arviointitilanteen jälkeen

Somaattinen sairaus Muistisairaus Syöpä 80% Hyvä terveydentila ja toimintakyky 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Heikko terveydentila ja toimintakyky 3 kk 6 kk 9 kk 12 kk 15 kk 18 kk 21 kk 24 kk 27 kk 30 kk 33 kk 36 kk 39 kk 41 kk 44 kk Aika kuolemaan

Hoivakodit =laitoshoito ja palveluasuminen Lähde: THL

Sisältö Palliatiivinen ja saattohoito syyt Nykytilanne Suomessa Tutkimuksia ja eurooppalaisia vertailulukuja Pohdinta

Mari Aaltonen, väitöskirja 2015 Ihmisten liikkuminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä oli vaihtelevaa. Siirtymien määrä kasvoi viimeisten kuuden kuukauden aikana ja oli korkeimmillaan viimeisen kuukauden aikana. Ennen viimeisiä elinkuukausia suuri osa vanhoista ihmisistä asui kotona. Vähemmän kuin joka viides oli hoidossa koko kahden viimeisen elinvuoden ajan, heistä yli puolet oli dementiaa sairastaneita ihmisiä. Yleisin kuolinpaikka oli terveyskeskus jossa kuoli lähes puolet suomalaisista vanhoista ihmisistä. Seuraavaksi yleisimpiä kuolinpaikkoja olivat yleissairaala, koti ja vanhainkoti. Yliopistollisessa sairaalassa ja tehostetussa palveluasumisessa kuoltiin kaikkein harvimmin.

Kuolinpaikkana tehostettu PT vai vanhainkoti loppuvaiheen dementiassa Kipulääkkeiden profiili oli ajanmukainen Merkitsevät erot kipulääkkeiden käytössä vanhainkotien hyväksi Etenkin vahvoihin opiaatteihin turvauduttiin palvelutaloissa harvemmin Finne-Soveri ym, 2018 SLL

Source: EU-funded SHELTER study Kognition vajaus eurooppalaisssa hoivakodeissa vuosina 2008/2009 100 % 54% 64% 37% 66% 58% 71% 54% 45%% 66% 58% 64% 88% 76% 73% 66% 63% Muistidiagnoosi on CPS>0 90 % 80 % 70 % Degree of cognitive impairment is: 60 % 50 % 40 % Very severe Severe Mild to moderate Normal 30 % 20 % 10 % 0 % Czech Republic n=496 Germany n=495 England n=506 Finland n=476 France n=491 Israel n=558 Italy n=524 The Netherlands n=548 Euroopan hoivakodeissa 12-27% dementiasta Jäi tunnistamatta Cracow 31 March 2017

PACE 322 hoivakotia, kuusi maata,1707 asukasta kuollut 3 kk arviointia edeltävästi 342 Belgia, 283 Finland, 229 Italia, 329 Alankomaat, 356 in Puola 168 in Englanti.

Source: EU-funded PACE study 100 % Kognition vajaus hoivakotien hiljattain kuolleilla asukkailla (3kk ennen arviointia) 6 Euroopan maassa 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Degree of cognitive impairment is: Very severe Severe Mild to moderate Normal 20 % 10 % 0 % Belgium n=117 Finland n=109 Italy n=74 The Netherlands n=105 Poland n=65 England n=14 Cracow 31 March 2017

35% Kognition vajaus ja sairaalapalvelujen käyttö 30% 25% 20% 15% 10% Visited at minimum once emergency room Visited at minimum once hospital (over night) Died in hospital 5% 0% Intact cognition Mild to moderate Severe impairment Very severe impairment Hospital resources are used more often the better the resident s cognition p<0,001, holds true when adjusted with country Cracow 31 March 2017

Oireita KIPU 52% (England) - 90% (Finland) elämän viimeisellä viikolla EPÄMUKAVUUS 62% (England) - 90% (Finland) NIELEMISONGELMAT 58% (England) - 81% (Finland) Hyvä olo / rauhallisuus 65% (Englanti) 97% (Puola) Hoitajat arvioivat muistisairaan hoidon laadun eimuistisairasta heikommaksi viimeisen kuukauden, mutta ei viimeisen viikon aikana Maa selitti molempia julkaistuja laatumittareita Lähde Pivodic ym 2018

Huomioita PACE tutkimuksessa erot niihin maihin, joilla oli palliatiivisen hoidon ohjeistuv verrattuna niihin joilla ei ollut, olivat pieniä Palliatiivisen hoidon tarve tulee kasvamaan kaikkialla erityisesti vanhusväestössä Vanhusväestö tulee asumaan joko kotona tai tehostetussa palveluasumisessa. Molemmissa kokemus ja osaaminen on ohutta Vielä ei ole edes tutkittu kuinka suuri osuus hoivakotien asukkaista tarvitsisi erikoistason konsultaatiota

Pohdinta Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina ja siityvät yhä vanhempina hoivakoteihin. Mihin kaikkeen tulee ryhtyä, että voisi elää elämänsä loppuun asti siellä missä asuu myös syrjäseudulla Jo nyt tiedossa olevia korjattavia kohtia ovat: Henkilöstörakenne Osaaminen ja osaamisen saatavuus (konsultointi ja hoitopolku) Ennakoivat hoitosuunnitelmat sisältäen Asiakkaan tahdon (sen edustajien kuuleminen) Lääkärin arvion hoidon rajauksista ja tarvittavan lääkityksen yksityiskohtaiset ohjeet ja reseptit Omaisen /läheisen tuki Osastokohtaisen perehdyttämissuunnitelman uusille työntekijöille ja sijaisille

Eikö sinunkin mielestäsi henkilöstö ole nykyään vähän kummallisen näköistä.