1 Msiikin havaitseminen ja msiikin rooli lasten perheissä* FT Ritva Torppa Pheterapetti, Logopedian yliopistonlehtori, Aivot ja msiikki työryhmä, Kognitiivisen aivottkimksen yksikkö (CBRU), Lääketieteellinen tiedeknta, Helsingin yliopisto Sisältö 2 1. Mitä on ääni miten sitä havaitaan ja tlkitaan? 2. Miten msiikkia havaitaan normaalilla ja heikentyneellä klolla? 3. Miten yhdellä isttteella klevat lapset havaitsivat äänen korketta ja laata? 4. Miten klovammaiset aikiset pystyvät msisoimaan nykytilanne? 5. Msiikin rooli klovammaisten lasten perheissä 6. Yhteenveto Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 3 1. Mitä on ääni miten sitä havaitaan ja tlkitaan? Ääni on paineaalto https://www.physicsclassroom.com/class/sond/ 11l2d.cfm Lääketieteellinen tiedeknta Yleensä äänessä on perssävel ja ns. formantteja/yläsäveliä. Niiden smma paineaalto aihettaa tärykalvon värähtelyn 4 Lääketieteellinen tiedeknta. Basilaarikalvon liike aihettaa Cortin elimen karvasoljen liikkeen tämä aihettaa sähköimplsseja klohermon säikeisiin. Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 1
7 8 Afferentit ja efferentit radat Ääni klkee aivoihin ja se, miten ääni tlkitaan aivoissa, vaikttaa siihen, mitä me klemme. 2. Miten msiikkia havaitaan normaalilla ja heikentyneellä klolla? Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Msiikin piirteitä 9 10 : 1. Äänen korkes melodiat (vrt. prosodia) 2. Rytmi (vrt. prosodia) 3. Äänen voimakks dynamiikka (vrt. prosodia) 4. Soitinten äänten laat (vrt. prosodia, vokaalit ja konsonantit) 5. Soinnt, harmonia; komppi ja melodia Msiikki totetaan seimmiten monen yhtäaikaisen soittimen avlla tai esim. lalamalla ja säestämällä Vrt. phe tastahälyssä Äänen korkes Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Paikkavihjeet Välittyvät khermoon hermoimplsseina tietyiltä basilaarikalvon paikoilta Miten äänten korkes välittyy normaalisti? rate pitch, fine strctre Alallinen hienostrktri Hermoiplssitlkittvat tiettyyn ääniaallon vaiheeseen, periodiin (Moore, 2003). Tämä signaali heikkenee, kn periodi, taajs, on nopeampi/korkeampi kin 4-5 khz. 12 (Moore, 2003). Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 2
Ajalliset vihjeet Klovamma voi olla 14 Hyvin korkeilla äänillä äänen korkeden vihje = perstaajteen (f 0 ) liittyvä ääniaallon periodi (Moore, 2003; Lanea & Woters, 2004). Äänen korkeksien havaitseminen on vaikeaa tämän vihjeen varassa. Välikorvaperäinen - Ljohtoklo normaali, mtta ilmajohtoklo heikko Sisäkorvaperäinen Sekä ilmajohto- että ljohtoklo normaali - Karvasolt eivät toimi joko lainkaan tai joissakin kohdissa - Sekamotoinen - Aivornkotason tai ylemmän kloradan ongelma (Sorri, 2005, kirjassa Lonka & Korpijaakko-Hhka (toim)(2005). Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Jos klovika on välikorvaperäinen 15 Jos klovika on sisäkorvaperäinen 16 Karvasolt eivät toimi normaalisti Jos ääni vahvistetaan korvantaskojeella Sisäkorva ja kloaistinsolt = karvasolt toimivat normaalisti Tieto äänen korkeksista voi välittyä hyvin. Kaikki vihjeet käytössä. kojeessa voi olla taajssiirto havaitt äänen korkes voi mtta Voi olla kohtia, joissa karvasolt eivät toimi - näistä yläsävelet eivät välity klohermoon Tämä vaikettaa äänen korkeksien havaitsemista. Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Sisäkorvaistte 17 Äänen korkes sisäkorvaisttteella Paikkavihjeet SI ei välitä itsenäistä tietoa yläsävelten paikasta (taajskanavia ei riittävästi, sähkövirta leviää elektrodilta toiselle). (Moore, 2003). Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 3
Äänen korkes SI:lla? Ajalliset vihjeet SI ei välitä tietoa yläsävelten lkittmisesta ääniaallon vaiheeseen = ajallista hienostrktria (Moore, 2003). SI välittää perstaajteen (f 0 ) liittyvän ääniaallon periodin, kten normaalisti korkeilla äänillä kn kaistat eivät itsenäisiä (Moore, 2003; Lanea & Woters, 2004). Äänen korkeksien havaitseminen on vaikeaa Äänen laat soittimen äänispektri Hyvä havaitseminen vaatisi hyvää yläsävelten paikan ja ajallisen hienostrktrin välittymistä http://web.niarts.fi/akstiikka/index6a6a.html?id=15&la =fi Soitinten spektri voi vaihdella homattavasti sävelkorkeden ja ajan myötä. Hom. Pheen formantit, joilla vokaali tnnistetaan, vastaavat paljolti soittimen spektriä mtta pysyvät paremmin samana äännön ajan kin soittimen spektri. 20 Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Klovamma vaikettaa soittimen äänispektrin havaitsemista Mtta soittimen äänen laat voidaan havaita myös verhokäyrän varassa. Se välittyy sisäkorvaisttteellakin hyvin. 21 Soitinten verhokäyrä http://web.niarts.fi/akstiikka/indexf5a7.html?id=16&la=fi 22 Lääketieteellinen tiedeknta Torppa ym., 2012 Lääketieteellinen tiedeknta Rosen, 1992 Myös msiikin rytmi ja tempo 23 havaitaan verhokäyrän avlla Entä samanaikaiset soittimet lal ja säestys? 24 Klovammaisen on helpompaa erottaa msiikista nämä kin korkes ja soitinten laat Samoin pheesta. Sanapainojen rytmi rap https://www.yotbe.com/watch?v=knwebw z-hk 13.03 Havaitseminen hankalaa klovammaisille, jos/koska äänten ajallinen hienostrktri ja spektraalinen sisältö (yläsävelet) eivät välity knnolla Tässäkin voi olla merkitystä verhokäyrällä http://www.animations.physics.nsw.ed.a/jw/timbreenvelope.htm#sb1 Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 4
25 3. Mitä yhdellä SI:llä klevat havaitsivat äänen korketta ja laata? Lääketieteellinen tiedeknta Myös äänen laata mtta heikommin kin normaalisti klevat Isttelapset havaitsevat äänen korkeksia Heidän aivonsa reagoivat äänten korkeksien mtoksiin hämmästyttävän samalla tavalla kin normaalisti klevien lasten aivot (Näätänen ym., 2017; Torppa ym., 2012). Lääketieteellinen tiedeknta 27 Lasten plastiset aivot ehkä mahdollistavat paremman msiikin havaitsemisen kin aikisten, ainakin harjoitksen myötä? Vrt. Looi ym., 2014: Isttelapset havaitsevat äänen korkeseroja paremmin kin istteaikiset. Lääketieteellinen tiedeknta 28 4. Miten klovammaiset aikiset pystyvät msisoimaan nykytilanne? Lääketieteellinen tiedeknta 29 Lääketieteellinen tiedeknta 26 30 Lääketieteellinen tiedeknta 5
31 Lääketieteellinen tiedeknta 32 Lääketieteellinen tiedeknta 33 Lääketieteellinen tiedeknta 34 Lääketieteellinen tiedeknta 35 Äänen korkeksien hyvä havaitseminen ja hyvä laltaito on vaatint paljon harjoitsta! Nämä henkilöt ovat satsanneet monta tntia päivittäin äänen korkeksien havaitsemisen ja toton parantamiseen. Soittaneet, lalaneet, tehneet pitch matching harjoitksia, jne. Aivot ovat ihmeelliset oppivat tlkitsemaan niitä pieni vihjeitä, jotka ovat SI:lla havaittavissa. Lääketieteellinen tiedeknta 36 5. Msiikin rooli klovammaisten lasten perheissä Lääketieteellinen tiedeknta 6
Kyselyttkims Msiikin rooli klovammaisten lasten perheissä Kohderyhmä: 2-5 votiaat istte-, klokoje- ja normaalisti klevat lapset anonyymi verkkokysely Kansainvälinen (PI Dr. Valerie Looi) Astralia, Etelä- Afrikka, Iso-Britannia, Somi. Facebook-mainonta, mainokset klokeskksissa. 37 8 aihepiiriä: i. Yleiset tiedot ii. Lapssiän msiikillinen osallistminen ja msiikkikokemkset iii. Asenteet msiikkiakohtaan ja msiikin herättämät reaktiot iv. Kodin msiikilliset resrssit v. Msiikin merkitys kodissanne ja perheessänne/svssanne ylipäänsä vi. Lapsen msiikinknteltottmkset (viimeisen 12 kk ajalta) vii. Tlevaisden näkymät Viii. Somalaiset erikoiskysymykset: mm. 1) Kinka paljon lapsi lalaa kotona 2) Semanttisen sanasjvden mittas 38 Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 39 40 Tloksia Kahden viikon aikana, 280 normaalisti klevan lapsen vanhempaaaloitti vastaamisen, 179 vastasi kaikkiin msiikkiakoskeviin kysymyksiin. 2,5 kk aikana, 12 bilateraalisesti implantoidn lapsen, 8 klokojetta käyttävän lapsen vanhempaavastasi kyselyyn SI-lapset norempiakin NK- lapset, painots2-3 votiaissa. Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Kodin lkopoliset, ohjatt aktiviteetit Normaalisti klevien ja isttelasten välilläei ollt eroja aktiviteettien määrässä Niitä oli keskimäärinkerran niihin osallistvilla 41 Kodin lkopoliset, ohjatt msiikkitoiminnot kerran, lapset nattivat 42 monikanavaiset Aktiiviset, Normaalisti klevat SI-lapset (lkm = 12) lkm Kyllä Miten sein Nattiiko Kyllä Miten sein Nattiiko (%) (ka) (/10, ka) (%) (ka (/10, ka) B7 Soittotnneilla 223 15 1 x 8 0 - - B8 Lalaa ryhmässä 222 75 1 x 7 83 1 x week 8 B9 Soittaa ryhmässä 219 40 1 x 7* 33 1 x week 9* B10 Osallist lapsille 216 37 1 x * 8 42 2-3 kssa* 8 snnattihin msiikkiaktiviteetteihin (kten mskari) B 11 Tanssitnneilla 214 24 1 x 7* 33 1 x 9* B 12 Missa 214 22 2-3 x/kssa 7* 0 - - msiikkiharrastksissa Keskiarvo 36 1 x 7 48 1 x 8 ka = keskiarvo; *Ei kannata analysoida eroja tilastollisesti vain 5 SI-lasta kävi mskarissa jne. Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 7
43 Entä vanhempien msiikkitoiminnot? 44 Kaikki saivat pheterapiaa, Kkaan ei saant msiikkiterapiaa Vain kolmen SI-lapsen vanhempi harrasti msiikkia Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Kodin msiikkiaktiviteetit monta kertaa, niistä natitaan paljon Kotona aktiiviset,moniaistiset Normaalisti klevat SI-lapset (lkm = 12) Esimerkkejä Isä lalaa kasvokkain lapsensa kanssa 46 B5 Vanhemmatlalavat kasvokkain lapsen kanssa H1 Lapsetlalavatitse (vanhempien, sisarten kanssa, yksin, jne.) B16 Sosiaalisetmsiikkiaktiviteetit (msiikkiesitykset, roolileikiit ystävien kanssa, matkiminen ) B18 Perheen yhteiset msiikkitokiot (lalaen, soittaen, jne.) B20 Itsenäiset soittokokeilt (kattiloilla, kansilla, itsetehdyilläsoittimillajne.) Lkm Kyllä (%) (1 x Mitensein Nattiiko Kyllä (%) (1 Miten kk tai (ka) (/10, ka) x kk tai sein (ka) seammin) seammin) 223 98 4-6 x - 100 4-6 x 178 99 4-6 x - 100 4-6 x 208 82 2 x *8 75 4-6 x 207 73 1 x 8 92 1 x 203 95 **1 x 8 92 **4-6 x Nattiiko (/10, ka) - - *9 8 8 www.yotbe.com/watch?v=rljb-ysbo7i Äiti lalaa lapsen kanssa https://www.yotbe.com/watch?v=1dcwk4zegbg Venlan perhe -Pöllö ja poikaset - näin lalan lapsen kanssa B21 Lalaminenja msiikkiesitykset leikin ohessa 201 99 4-6 x 8 100 4-6 x 8 B22 Tanssiminen msiikin tahtiin spontaanisti 201 97 2-3 x 8 100 4-6 x Keskiarvo 92 2-3 x Lääketieteellinen tiedeknta 8 94 4-6 x ** SI-lapset tekivät enemmän, p =.003 8 8 4 5 https://lindforsinsaatio.net/digimateriaalit/ Lääketieteellinen tiedeknta 47 48 SI-lapset saa tanssimaan: Lastenlal, Frozen-elokvan lal, Fröbelin palikat, JVG:n Maton Jasso, hmppa, pop-msiikki, kaikenlainen msiikki, jopa sähkövatkain tai -hammasharja. 3.12 - Venla ja Liina Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 8
Lapsi tanssii - ja lalaa leikin lomassa 49 50 Astralia vs. Etelä-Afrikka https://www.yotbe.com/watch?v=maonzayqz W8 https://www.yotbe.com/watch?v=gq71sahpq 8E Samat tlokset KV ja SI-lasten vanhemmat pitivät msiikkia yhtä tärkeänä enimmäkseen hyvin positiivisena asiana. Kertoivat lapsillaolevan msiikkitoimintoja yhtä paljon. Kertoivat lasten nattivan msiikkitoimintoihin osallistmisesta yhtä paljon. Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Mikäs tämän saa aikaan? 51 Lalamisesta 52 Isttelapsilla ei ole ennakkokäsitystä siitä, miltä msiikin pitäisi klostaa. Istte välittää äänen verhokäyrän shteellisen hyvin rytmien havaitseminen on shteellisen hyvää (Limb & Roy, 2014) He tanssivat tarkasti msiikin rytmiin (Vongpaisal ym., 2016) ja havaitsevat rytmiin ja tempoon tketen jopa msiikin tnnesävyjä (srllinen vs. iloinen) (Giannantonio ym., 2015) Yli polet vanhemmista laloivat lapselle päivittäin (SI, 67 %; NK, 55 %). Yli polet lapsista laloi itse päivittäin (SI, 58 %; NK, 62 %). Mitä enemmän vanhemmat laloivat, sitä enemmän NK lapset laloivatitse kten aiemmattlokset SI-lasten osalta(torppa, 2015) Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Lalamisesta ja msiikista voi nattia heti SI:n saamisen jälkeen Lapsi rakastaa msiikkia, oppii laljen sanat todella nopeasti, rakastaa lalleikkejä. Iltasadn tilalla ensimmäisen 12kk aktivoinnista olivat 3-6 kpl lastenlalja joka ainoa ilta. 53 Msiikin tärkeys ja siitä nattiminen 54 Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 9
Msiikin tärkeys ja siitä nattiminen SI-lasten vanhemmat: Arvelevat, että msiikki on tärkeämpää SI-lapsen kin klevan sisaren elämässä Arvioivat SI-lapsen msiikilliset taidot heikommiksi kin normaalisti klevat vanhemmat oman lapsensa (p =.013). E 6.1 Msiikki on tärkeää perheemme elämässä E 6.2 Msiikki on tärkeää lapsemme elämässä E6.4 Msiikki on tärkeää miden lasteni elämässä F3.1 Lapseni rakastaa msiikkia F3.2 I Omasta mielestäni lapseni on hyvä msiikissa Normaalistikleva SI-lapset (lkm = 12) lkm Ka (asteikko 1-10) Ka (asteikko 1-10) 186 7 7 184 8 8 159 6 5 180 9 9 180 *8 *7 55 Somi eroaa Astraliassa: Normaalisti klevien lasten vanhemmat pitivätmsiikkia tärkeämpänä perheensä elämässä kin klovammaistenlasten vanhemmat Mtta molemmat ryhmät pitivätmsiikkia yhtä tärkeänä lapsensa elämässä. 56 Eli: Somessa ja Astraliassa klo ei vaikta siihen, miten tärkeää msiikki on lapselle vanhempienmielestä Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Verratna normaalisti klevien vanhempiin, vähemmän SI-lasten vanhempia skoo, että 57 Heidän lapsensa harrastaisi yläkolikäisenä msiikkia (p =. 049) Valitsisi msiikin valinnaisaineeksi kolssa (p =.002). MUTTA HE TUKISIVAT LASTA, JOS HÄN HALUAISI MUSIIKIN AMMATTILAISEKSI. GI Uskon, että lapseni osallist aktiiv isesti msiikkitoimintaan seraavan 5 voden aikana G2 Uskon, että yläkolikäisenä lapseni harrastaa jonkin soittimen soittamista tai soittaa yhtyeessä tai lalaa korossa G3 Uskotteko, että lapsenne valitsee msiikin valinnaisaineekseen kolssa? G4 Jos lapsenne halaisi valita msiikin ammatikseen, tkisitteko häntä asiassa? Normaalisti klevat SI-lapset (lkm = 12) lkm Ka (1-10) Ka (1-10) 180 8 8 180 7* 6* 180 7** 6** lkm Kyllä (%) Kyllä (%) 179 94 100 Keskinäiset yhteydet = korrelaatiot 58 Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta NK SI SI-lasten osalta, mitä tärkeämpänä msiikkia pidetään ja mitä enemmän 59 lapsi msiikista nattii, sitä enemmän kotona msisoidaan sillä ei ole merkitystä, miten hyvä lapsi on msiikissa. Lalaminen (ka vanh./lapsi itse Kodin msiikkiaktiviteetit (ka) Lalaminen ryhmässä Lalaminen (ka vanh./lapsi itse Kodin msiikkiaktiviteetit (ka) Lalaminen ryhmässä Arvosts/tärkeys Nykyiset näköklmat Tlevaisden näköklmat E 6.1 Msiikki on tärkeää perheelle E 6.3 Msiikki on tärkeää lapselle F3.1 Lapsi rakastaa msiikkia F3.2 Lapsi on hyvä msiikissa G1 Lapsi harrastaa msiikkia 5 voden aikana G2 Lapsi harrastaa msiikkia yläkolikäisenä G3 Lapsi valitsee msiikin yläkolssa p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p <.001 p =.006 p =.001 p =.002 p =.001 p =.005 Ns Ns p =.001 p =.013 p =.001 Ns Ns Ns Ns p =.014 Ns p =.044 Ns Ns Ns Ns Ns Ns Ns Ns Ns Ns Ns Jotkt perheet msisoivat, koska heitä on nevott niin tekemään Meitä nevottiin lalamaan, soittamaan ja kntelemaan msiikkia kn selvisi että tytär kro, näin tehtiin. Osittain ohjeen takia ja osin ihan lonnostaan. Hyvä niin. Äiti ei ole millään motoa msikaalinen... Perhe on eri tietolähteiden katta ymmärtänyt msiikin kntotksellisen vaiktksen sisäkorvaisttteitakäyttävälle lapselle. Msiikkia on siksi lisätty kovasti lasten myötä ja lalaminen on tllt jokapäiväiseksi jtksi. Nykyisin lapset pitävät itse holen, että msiikki on oleellinen osa elämää 60 Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 10
61 Jotkt SI-lasten vanhemmat lalavat ja msisoivat, koska lapsi nattii siitä Joillekin perheille msiikki on ollt aina tärkeää 62 Msiikki on tosi tärkeää lapselle. Nytkin kn attaa äitiään ran laitossa lalelee samaan tahtiin. Jos meidän tyttö jostain tykkää, on se lal ja tanssi. Molemmat vanhemmat ovat lapsena soittaneet instrmentteja (vil, piano, trmpetti) Msiikki antaa voimaa, ja yhdistää. Lalaminen on vanhempien ja lasten välisessä kanssakäymisessä läheisyyttä, yhteyttä ja trvaa. Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Msisoinnin kehä? 63 64 (Vanhemmat saavat tiedon, että msiikin hyödyistä) Lapset msisoivat lisää Vanhemmat pitävät msiikkia tärkeänä lapselle ja perheelle 6. Yhteenveto Lapset nattivat tästä Vanhemmat lalavat ja msisoivat Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 65 Kotona msisoidaan paljon! 66 Klovamma ei rajoita lasten tai perheiden msiikista nattimista. Se voi snnata kiinnoststa räppäämiseen tai tanssimiseen, mtta ei rajoita lalamistakaan. - verhokäyrä? Edes sisäkorvaistte ei ole välttämättä este hyvälle lal- tai soittotaidolle. Harjoitsta kitenkin tarvitaan paljon. Perheet tekevät sitä, minkä tietävät olevan lapselle hyvä ja sitä, mistä itse nattivat tai mistä lapset nattivat. Koko perhe jammaa olohoneessa lapsen yleensä aloittaessa ja haltessa kaikki mkaan. Msiikki antaa voimaa, ja yhdistää. Lalaminen on vanhempien ja lasten välisessä kanssakäymisessä läheisyyttä, yhteyttä ja trvaa. Keep on Rockin... Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 11
Mtta mitkä ovat tlevaisden näkymät? SI-lasten vanhemmat eivät sko, että heidän SI-lapsensa harrastaisi msiikkia pidemmällä aikavälillä Missä msiikkia voisi harrastaa? Pääsykokeet etäisyydet. Jos sävelkorkeden ja lalamisen taittoa saataisiin tehokkaasti parannetta, SI-lapsilla olisi ehkä paremmat mahdollisdet jatkaa msiikin harrastamista? 67 http://www.matd.org.k/ Meillekin jotain tällaista? 68 Beats of Cochlea https://blog.medel.com/talented-deaf-msicians-from-arondthe-world-beats-of-cochlea-2017/ Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta Vanhempien, kntottajien ja järjestöjen rooli? Msiikilla voi olla sri merkitys isttelapselle. Kannattaakin siis edelleen yrittää lisätä vanhempien msiikin arvostamista esimerkiksi tiedottamalla msiikin tekemisen mahdollisista vaiktksista Lindforsin säätiö yrittää tätä Msiikin rooli sivsto 69 Kiitos, kn kntelitte! Kiitos myös kyselyyn vastanneille perheille! https://lindforsinsaatio.net/msiikinrooli/ ritva.torppa@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedeknta Lääketieteellinen tiedeknta 12