Katsaus nykyiseen ja tulossa olevaan lainsäädäntöön Helena Vorma STM 26.3.2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu
Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen
HE:n eduskuntakäsittely Hallitus antoi eduskunnalle 4.12.2014 esityksen sote-uudituksesta HE 324/2014 vp Eduskunnassa esityksestä antoivat lausuntonsa hallintovaliokunta HaVL 35/2014 vp talousvaliokunta TaVL 53/2014 vp valtiovarainvaliokunta VaVL 10/2014 vp perustuslakivaliokunta PeVL 67/2014 vp ja 75/2014 vp Mietintövaliokuntana oli sosiaali- ja terveysvaliokunta valiokunta päätti 5.3.2015, että se ei anna asiasta mietintöä perusteena PeVL 75/2014 vp Koska asiasta ei laadittu mietintöä, HE raukesi
PeV:n lausuntojen keskeiset asiat Kansanvaltaisuus kuntien ja kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon HE:n kaksiportainen kuntayhtymämalli: ehdotettu sääntely ei toteuta riittävällä tavalla perustuslain 2, 14 ja 121 :ssä edellytettyä kansanvaltaisuutta StV:n mietinnön yksiportainen kuntayhtymä: ongelmattomampi, mutta arvioinnille ei riittävää selvityspohjaa Kuntien rahoitusvastuu osalla kunnista kunnallisveron korotuspaineet olisivat niin merkittäviä, että siltä osin sääntely olisi perustuslain 121 :n 2 ja 3 momentin sekä 6 :n 1 momentin vastainen VOS-järjestelmän arvoinnin tarve Sääntelykokonaisuus asian jatkovalmistelu on perustelluinta jättää valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi
Mikä olisi PeV:n mielestä mahdollista? Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto. Yksitasoista kuntayhtymämallia ei ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna. Sen toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi kokonaisuutena arvioiden olla kansanvaltaisuusperiaatteen tai rahoitusperiaatteen vastainen. PeV ei pidä perustuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti mahdottomana siirtää sotejärjestämisvastuuta valtiolle.
Perustuslakivaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. (PeVL 75/2014 vp)
Sote-uudistuksen jatko Lakiesityksen raukeamisesta huolimatta uudistuksen tarve on edelleen olemassa Keskeiset tavoitteet ja keinot ovat samat kuin aiemminkin! Jatkovalmistelu käynnistetään sosiaalija terveysministeriössä alkuvaiheessa virkamiesvalmistelu Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö selvitetään ja arvioidaan PeVL:ssa todettujen mallien toteutus sekä edut ja haitat: kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, valtiollinen malli ja yksiportainen kuntayhtymämalli Rahoitusuudistuksen kytkeminen rakenneuudistukseen
Selvitys monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista Raportti julkaistaan 26.3.2015 Työryhmän työssä haettu keskeisiä erilaisia päälinjoja rahoitusratkaisulle: järjestäjän vahva rahoituksellinen itsenäisyys (verotusoikeus) kuntayhtymäpohjalle perustuvia rahoitusratkaisuja, joissa rahoituskanavia yhdistetty pohdittu myös vahvemman kansallisen ohjauksen vaihtoehtoja lisäksi arvioitu vakuutuspohjaisia ratkaisuja Järjestämisratkaisu olennainen yksityiskohtaisemmalle jatkovalmistelulle
Rakenne- ja rahoitusuudistuksen jatkovalmistelu Sekä rakenteen että rahoituksen uudistaminen välttämätöntä Virkamiesselvitys järjestämisen vaihtoehdoista vuoden 2015 aikana Rahoitusmallien huomioiminen tarkastelussa Tämän jälkeen linjaukset kokonaisuudistuksen jatkovalmistelusta sekä mahdollisesta vaiheistamisesta
Maaleja on tehty, mutta palloja edelleen ilmassa Kuntalaki 365/1995 Alkoholilaki 1143/1994 Tupakkalaki 693/1976 Raittiustyölaki 828/1982 Kansanterveyslaki 66/1972 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Päihdehuoltolaki 41/1986 Mielenterveyslaki 1116/1990 Uusi kuntalaki hyv. 13.3.2015 Alkoholilaki 2016? Tupakkalaki 2016? Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä hyv. 12.3.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Päihdehuoltolaki? Mielenterveyslaki? Itsemääräämisoikeuslaki 2015?
Sosiaalihuoltolaki uudistuu Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014)
Vahva yleislaki Edistää hyvinvointia: neuvonta ja ohjaus, rakenteellinen sosiaalityö, hyvinvoinnin seuraaminen ja palvelujen kehittäminen Tuo yhteisen asiakasprosessin koko sosiaalihuoltoon = turvaa avunsaannin myös niille, jotka eivät ole erityislainsäädännön piirissä Turvaa erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden avunsaannin ja oikeudet Säätää omavalvonnasta ja laajentaa muutoksenhakuoikeutta
Sosiaalipalvelut Muut asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ja hyvinvointia parantavat palvelut Kotipalvelu, kotihoito Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Muun lainsäädännön mukaiset sosiaalipalvelut Valvotut ja tuetut tapaamiset Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Sosiaalinen kuntoutus Kasvatus- ja perheneuvonta Liikkumista tukevat palvelut Asumis- ja laitospalvelut Päihde- ja mielenterveystyö Perhetyö
Päihdetyö (24 ) kunnallisena sosiaalipalveluna Päihdetyöllä tuetaan päihteettömyyttä, vähennetään riskitekijöitä ja vahvistetaan voimavaroja ja hyvinvointia tukevia elementtejä Raskaina oleville oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut Päihdetyön muodot: ohjaus ja neuvonta päihdehuoltolain mukaiset sosiaalihuollon erityispalvelut muut päihteettömyyttä tukevat tai ongelmakäytön haittoja vähentävät sosiaalipalvelut Päihdehuollon palvelut on suunnattu päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille läheisille
Mielenterveystyö (25 ) sosiaalihuollossa Tavoitteena vahvistaa mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ja poistaa ja vähentää vaarantavia tekijöitä Mielenterveystyön muotoja: ohjaus ja neuvonta yksilön ja perheen tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä, järkyttävissä kriisitilanteissa muut yksilön mielenterveyttä tukevat sosiaalipalvelut Sekä kunnan sosiaalihuollon päihde- että mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnan muiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuuta koskevia säännöksiä on sovellettava terveydenhuollossa, vaikka terveydenhuoltoa toteutettaisiin sosiaalihuollon yksikössä tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa. Tätä koskeva selventävä säännös tulee sekä sosiaalihuoltolakiin että terveydenhuoltolakiin. Säännökset koskevat esimerkiksi päihdetyötä. Kaikissa tilanteissa on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut tai lääketieteellisen tarpeen mukaisen hoidon.
Jatkuu Päihdehuollossa on siis noudatettava hoitotakuuta tai vastaavasti järjestettävä tuen tarpeita vastaavat sosiaalihuollon palvelut silloin kun ne parhaiten soveltuvat asiakkaan auttamiseen. Lääkärin, psykologin ja sairaanhoitajan vastaanotolle on päästävä hoitotakuun säätämissä rajoissa riippumatta siitä, onko toiminta järjestetty sosiaali- vai terveydenhuollon yksikössä.
Kiitos! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: www.stm.fi (etusivu) STM:n uutiskirjeen tilaus: www.stm.fi/uutiskirjeet twitter.com/stm_uutiset